Toimivat vinkit raskauskilojen karistamiseen

Nyt kun enimmät raskauskilot alkavat pikkuhiljaa olla karistettu, olisi aika jakaa muutama vinkkini kyseiseen projektiin. Tätä samaa treenijuttua on kyllä täällä aikaisemminkin ollut, mutta ajattelin kiteyttää vinkit tähän postaukseen! Toisilla kun nuo kilot ovat varsinainen vitsaus ja onnekkailla taas kilot karisevat käytännössä itsestään.. Itse ainakin lukeudun niihin, joiden piti kyllä tehdäkin jotain asian eteen. Voi tietty olla että kilot olisivat pidemmällä aikavälillä, viimeistään imetyksen loputtua lähteneetkin, mutta tosiaan ropisemalla ne eivät tippuneet edes superaktiivisella liikunnalla. Enemmänkin hitaasti, mutta varmasti.

Toisaalta tavoitteeni olikin pudottaa nimenomaan tasaisesti painoa liikuntaa lisäämällä, eikä todellakaan kituutella varsinaisella laihdutuskuurilla! Herkkupäivistä ei nimittäin tämänkään projektin aikana tingitty, maalaisjärkeä kuitenkin noudatin ruokailun suhteen ja tietty homma jatkuu edelleen. Ei karkkia tai herkkuja päivittäiseksi välipalaksi ja muuta semmoista ”itsestään selvää”..

Itselleni ehkä suurin kimmoke liikunnan lisäämiselle ja muutenkin viimeinen niitti oli kun huomasin niskaani ilmestyneen kyttyrän (!!) huonontuneen ryhdin ja painonnousun seurauksena. Yäk! Kyttyrän virallinen nimi on siis emännän kyttyrä ja yleinen juuri ryhtiongelmien ja painonnousun yhteydessä. Yläselän jatkuvan virheasennon seurauksena ranka näyttää pullistuneelta kyttyrältä ja elimistö tuppaa usein myös keräämään tuohon kohtaan rangan suojaksi nesteitä ja rasvaa.

Raskaana ja synnytyksen jälkeen kun ryhti oli niin kertakaikkisen lysyssä että huhheijaa. Ajattelin jo etten enää pääsisi ikinä kyttyrästä eroon (se ei tosin siis muutenkaan näkynyt kovin selvästi kun ainoastaan huonoryhtisissä asennoissa ja taivuttaessa päätä alaspäin), mutta nyt se on selvästi tainnut alkaa katoamaan! Olen jo pitkän aikaa keskittynytkin ryhtiin ja vahvistanut juuri selän ja niskan lihaksia, se onkin varmaan auttanut. Ja tietysti myös rasvan yleinen vähentyminen. Eli muille kyttyräselille, siitä on mahdollista päästä eroon treenillä, ONNEKSI!!  Vieläpä ihan muutamassa kuukaudessa!

Raskauskilojenkin karistamisessa vaaditaan tietty työtä, harvemmin mikään muutos tulee aivan itsestään (eivät siis edes ne lisäkilot, jostainhan se energia täytyy niihinkin saada 😀 Tosin hormonit kuten insuliini voivat vaikuttaa rasvan kertymiseen!) ja vaatii sitoutumista. Oli se nyt sitten liikunnan lisääminen, herkuista luopuminen tai ajankäytön uudelleen organisointi. Olen itse ollut aina varsin päämäärätietoinen ja jos tavoittelen jotain asiaa, olen kyllä valmis tekemään paljon työtä sen eteen! En ole niitä tyyppejä, jotka keksivät tekosyitä sille miksei joku asia toimi, vaan pyrin ennemminkin keksimään niitä vaihtoehtoja sille miten asia saataisiin toimimaan. Tässäkään asiassa ei siis ole tekosyitä!

Se nyt on selvää, että arki lapsen tai pikkuvauvan kanssa voi olla todella hektistä ja kiireistä, mutta monet asiat ovat kyllä täysin järjestelykysymyksiä. ”Ei ehdi”, ei ole itsessään syy vaan nimenomaan se arjen organisointi. Jos liikunta on tärkeä juttu, kyllä sille jostain se riittävä aika kaivetaan. Jos saan itse kaivettua jostain aikaa päivässä liikkua jopa 2h, hoitaa vauvaa ja koiria, tehdä ainakin osan kotihommista ja vielä työskennellä blogin parissa 2-3h päivässä, niin väittäisin että kyllä moni yhden lapsen äiti siihen kykenee. Kyllä ne päivät pitkälti melkoista puuhastelua ovat, harvemmin mitään luppoaikaakaan kun vasta illalla, mutta en valita!

Itse käyn salilla vauvan kanssa, mutta jos se ei onnistuisi, kävisin tietysti illalla isän ollessa kotosalla. Useimmat vauvat kuitenkin pärjää edes tunnin ilman mammaa vaikka rintaruokittu olisikin. Yksi vaihtoehtohan on myös kotijumppa, jolloin liikunta myös kotoa käsin onnistuu vauvan kanssa tai sitten vauvan nukkuessa 😉

Tässäpä kuitenkin niihin vinkkeihin.. 

1. Vaunulenkit. Tämä nyt on varmasti useimmille sanomattakin selvää, mutta pikät ja reippaat kävelylenkit ovat äärimmäisen tehokkaita rasvanpolttajia kun suoritus kestää vähintään 45-60min. Kun syke pysyy sillä tasolla, ette puhuminenkin vielä lenkin aikana onnistuu, polttaa elimistö juurikin rasvaa kun taas korkea syketaso käyttää polttoaineena hiilihydraattivarastoja. Reippailla kävelylenkeillä vaunujen kanssa on ehdottomasti pelkkiä plussia! Mieli virkistyy ulkoilmassa, useimmat vauvat tykkäävät nukkua vaunuissa ja saa itse samalla sitä omaa aikaa+liikuntaa. Lisäksi tuommoinen melko rauhallinen liikunta on synnytyksen jälkeiselle keholle oivaa palautumisjumppaa, ettei heti iske kiinni mihinkään megatreeneihin. Itse vaunulenkkeiltiin alussa lähes joka päivä tunti tai reilu, kuitenkin vähintään 5 kertaa viikkoon. Nykyään tulee lenkkeiltyä kotona n. 3-4 kertaa viikossa kuntosalin lisäksi. Salilla käyn 3-5 kertaa viikkoon ja nyt olen pikkuhiljaa aloittanut myös juoksulenkit.

2. Osta välipalat järkevästi. Älä siis mene väsyneenä tai nälkäisenä kauppaan (tosin en tiedä onnistuuko tuo ensimmäisenä mainittu :D), silloin kun helposti tulee hamstrattua kaikkea helppoa ja lihottavaa. Varsinkin imettäjä tarvitsee paljon energiaa, mutta lisäenergian ei tosiaankaan tarvitse olla suklaapatukka tai sipsipussi. Kun ei osta niitä kaappiin, niin ei tule myöskään syötyä mitään ylimääräisiä herkkuja. Suosi hedelmiä, itse tehtyä tavallista kotiruokaa, maustamattomia pähkinöitä yms ”terveellisiä” välipaloja ja herkkuja, joista saa hyvin energiaa terveellisyydestä tinkimättä.

3. Syvien vatsalihasten vahvistaminen. Tietysti upeimmatkaan vatsalihakset eivät erotu, jos päällä on reipas kerros rasvaa, mutta treenit kannattaa kuitenkin aloittaa kevyellä lihasten aktivoinnilla. Jo se, että saa esimerkiksi noita syviä vatsalihaksia vahvistettua, tuo jo itsessään pientä ryhdikkyyttä kehon olemukseen. Itse esimerkiksi aloitin vatsalihastreenit lankuttamisella ja eron huomasi jo parissa viikossa! Ei nyt niinkään sillä että olisi sixpack erottunut vielä, mutta treenatut vatsalihakset saavat jo itsessään vähän vatsaa litteämmäksi kun pitävät koossa ”vatsan sisältöä” 😀 Tämän sivuston normaaleihin vatsalihasten välimittoihin linkitin jo joskus aikaisemmin, mutta kannattaa silti ehdottomasti odottaa että erkaumat ovat parantuneet ennenkö alkaa vatsaa treenailemaan. Itse aloitin noilla syvien lihasten aktivoinnilla noin pari kuukautta synnytyksen jälkeen. Tähän samaan syssyyn voisin vielä muistuttaa myös tuota ryhtiseikkaa, siihen kannattaa ehdottomasti kiinnittää huomiota!

4. Priorisoi. Usein sitä miettii, että aikaa ei ole liikunnalle mutta itse ainakin olen huomannut omaa ajankäyttöä tarkkailemalla, että kyllä sitä välillä menee aivan liikaa myös aivan turhiin juttuihin. Aamua lukuunottamatta harvemmin tulee enää esimerkiksi roikuttua netissä (paitsi vauvaa syöttäessä välillä :D), koska kaiken maailman asioiden googlailuun ja muuhun viihdesurffailuun saa huomaamattaan kyllä tuntikaupalla kulumaan. Ei ihme, ettei ehdi lenkille jos makoilee Netflixin kanssa 3h. Ei siis sillä että siinä todellakaan olisi mitään väärää, mutta helposti ajankulkua ei huomaakaan! Reippaasti vaan aamuhommiin ja liikkumaan, sitten voikin chillailla! 🙂 Aina ei ehdi päivisin kaikkia kotijuttuja todellakaan tehdä alta pois, mutta itselleni ainakin oman pään kasassa pitäminen liikunnan avulla on huomattavasti tärkeämpi juttu, eikä maailma siihen kaadu vaikkei ehtisikään joka päivä imuroimaan.

5. Voita itsesi! Tiedän ehdottomasti, että väsymys on vauva-arjessa takuuvarma riesa ja useimmiten silloin salitreeni on viimeinen asia mielessä. Asiaa kannattaa kuitenkin ajatella käänteiseltä kantilta, liikuntahan on nimittäin mitä parhain apu väsymykseen! Vaikka olo olisi kuinka nuutunut ja sänky vetäisi puoleensa, ei ole ikinä turha keikka lähteä liikkumaan. Olo piristyy aina ja itse olen lukuisten kertojen jälkeen alkanut oppia siihen,  että kun on katastrofaalinen päivä ja väsyttää, niin kävelylenkki piristää oikeasti. Silloin kannattaa välttää juuri niitä epäterveellisiä hiilaripommeja ja tunkkaista sisäilmaa, jotka nuuduttavat ketä tahansa vielä kahta kauheammin. Itse olen liikunnan avulla nukkunut huomattavasti paremmin ja harvemmin ollut superväsy, vaikka yöt ovatkin katkonaisia ja yöunet lyhyitä ”normaaliin” verrattuna.

6. Imetä. Kalorinkulutuksen lisäksi imetyshormoonit auttavat hurjasti palautumisessa mm. supistamalla kohtua takaisin normaalin mittoihin. Lisäksi äidinmaito on tietty parasta mahdollista ravintoa pienelle vauvalle ja antaa ihan hurjasti esimerkiksi vastustuskykyä. Ja itse nimenomaan kyllä vannon tuon vastustuskyvyn nimeen! Minä, joka usein sairastan ainakin pari flunssaa vuodessa, en ole ollut vielä kertaakaan sairaana vauvan syntymän jälkeen, eikä vauvakaan. Jokatapauksessa, tämä kohta nyt on helpommin sanottu kuin tehty, mutta fakta silti 🙂

7. Yksinkertainen totuus on nimittäin, että kun kuluttaa enemmän kun syö, laihtuu. Tietty nesteiden kertyminen sun muu onkin sitten eri juttu, mutta noin rasvan kertymisen puolesta. Rasvasta eroon pääseminen ei siis ole sen kummempaa kun energian kuluttaminen enemmän kun syö. Toki täytyy sekin muistaa, että liian vähäinen energiansaanti voi tehdä tepposet ja päinvastoin hidastaa painon putoamista. Jo sillä että lisää liikuntaa ja kiinnittää huomiota arjen pieniin valintoihin, voi saada suuria muutoksia aikaan! Itse olenkin tehnyt aina juuri niin.

Itse olen noudattanut kaikkia näitä kohtia ja onhan tässä 4 kuukaudessa päästy sieltä 70 kilosta nyt noin 54 kiloon, tosin näistä jo pudotetuista kiloista noin 10kg verran oli nesteitä ja itse vauvaa sun muuta oheiskamaa. Vielä muutamia kiloja toki siihen lähtöpainoon, mutta peili kertoo että suuria muutoksia on jo tapahtunut!

Tässä alla muutamia kuvia ristiäisistä ja eron huomaa varsinkin kasvoista. En ole ikinä ollut tuommoinen pallonaama ennen! Nämä kuvat ristiäispäivältä olivat itselleni se shokkimoment kun tajusin, etten ehkä olekaan ihan niin hoikassa kunnossa kun kuvittelin. Ja nämä allaolevat kuvat eivät ole siis edes sieltä pahimmasta päästä. Hormonien seurauksena itselleni kertyi rasvaa juurikin keskivartaloon ja paha turvotus mm. kasvoihin. Turvotusta on paljon edelleen ja sen huomaa esimerkiksi siitä etteivät sormukset edelleenkään mahdu sormiin 4kk synnytyksen jälkeen.

Useimmat eivät voi estää raskauskilojen kertymistä, kuten en itsekään. Niitä vaan tuli! Olin n. 6-7 kuukaudelle saakka melko hoikassa kunnossa, mutta siitä se sitten vaan lähti vaikka kuinka yritin liikkua edes vähän ja katsoa mitä syön. Joillekin kertyy kiloja maltillisesti vaikka söisivät päivät pitkät sohvalla suklaata ja joillekin hormonit taas keräävät kilokaupalla lisäpainoa vaikka kuinka yrittäisi niitä vältellä. Vararuoka vauvalle oli ainakin taattu! 😀

Postauksen idea ei myöskään ollut missään tapauksessa luoda sitä kuvaa, että kukaan äiti olisi raskauskiloistaan huolimatta millään tapaa huonompi. Kukin tuntee olonsa hyväksi erilaisissa vartaloissa, eikä kaikkien täydy pudottaa kiloja hiki hatussa lenkkipolulla. Totuus on kuitenkin se, että itse en kokenut raskauden jälkeistä kehoa ja ylimääräisiä kiloja ”minuksi”, pelkästään jo hankala liikkuminen lisäpainolla tuntui ahdistavalta. Mikään muu raskaudesta seurannut kehonmuutos kuten vatsan venähtäminen tms ei aiheuttanut shokkia kun ainoastaan se kun tajusi valokuvista kuinka isoksi onkaan muuttunut viimeisen kolmanneksen aikana!

Vasta nyt lähiaikoina on liikkuminen alkanut tuntua yhtä kepeältä kun ennen. Tuo painonnousu siis oikeasti aiheutti pääasiassa fyysistä päänvaivaa kun ei ollut läheskään niin ketterä kun ennen. En jaksanut asiasta kantaa mitään ylitsepääsemätöntä stressiä, mutta kuitenkin tiesin että noista ylimääräisistä kiloista kyllä hankkiudutaan eroon. Joten miksi jäädä semmoiseksi jollaisena ei tunne oloaan hyväksi jos on mahdollisuus muuhun? Varsinkin kun ainakin itselleni liikunta on ehdottomasti elämän parhaimpia juttuja. Onneksi jokaisella on kuitenkin päätäntävalta oman kehonsa puolesta.

Vaikka se onkin tehnyt suuren työn tuodessaan tuon pienen nyytin tähän maailmaan, ei se tarkoita sitä etteikö kroppa voisi olla enää entisensä 🙂

13 vastausta artikkeliin “Toimivat vinkit raskauskilojen karistamiseen”

  1. Haluisitko tehdä postauksen siitä millaisilla liikkeillä ryhtiä saisi parannettua? Mieluusti sellaisia joita olisi mahdollista tehdä kotonakin. Täälläkin kamppaillaan raskausajan huonontaman ryhdin kanssa.

    1. Voiei, tsemppiä! Se on ihan superärsyttävää!! :/ En treenaillut selkää kotijumpan parissa, joten ikävä kyllä en mitään tiettyjä liikkeitä siihen osaa vinkata.. MUTTA! Ekat pari kuukautta siis kävelin lenkeillä niin, että pidin ryhtiä koko lenkin tosi suorassa ja pyrin vaunujen kanssa, että ainakin toista kättä liikutti aina kehon mukana, että sai yläkroppaankin liikettä! Veikkaisin, että sekin jo vähän aktivoi niitä lihaksia. Mutta tosiaan ihan kunnolla olen saanut ryhtiä parannettua vasta nyt kuntosalitreenin myötä kun on harjoittanut pari kertaa viikkoon selän suuria lihaksia.

      Tosiaan en osaa sanoa voiko silläkin ollut jo suuri apu, että on tiedostanut tuon ryhtiseikan. Kai ne selän lihakset pikkihiljaa siitä taas aktivoituu kun muistaa pitää ryhtiä, tietty kunnon treeni niitä sitten vauhdittaa. Ehkä netistä voisi löytyä jotain hyviä kotona tehtäviä liikkeitä, jotka kohdistuisivat selkään.. Olen tosi huono itse noissa kotijumpissa :/

      Lähtisin itse kuitenkin liikkeelle ihan kiinnittämällä ryhtiin huomiota, esim istuessa (selkä suoraksi!) ja yleisesti juuri rennoilla lenkeillä pitämällä kunnon ryhtiä 🙂 Toivottavasti oli edes jotain apua tästä 😀 <3

  2. Upealta näytät ja näytit kyllä ristiäiskuvissakin 🙂 mulla on kilot jostain syystä jäänyt aina synnärille ja tälläkin kertaa omat farkut meni jalkaan viisi päivää synnytyksen jälkeen. Mutta mun ryhti!!! Se on kyllä kadonnut tyystin. Meinasin oksentaa kun näin kuvan itsestäni missä istuin kyllä niin järkyttävässä kyyryssä että hyi hitto 😀
    Tossa oli kyllä paljon hyviä vinkkejä, mä oon kyllä liian usein tollainen tekosyiden keksijä ja katastrofipäivän jälkeen nimenomaan jään sohvannurkkaan syömään sipsejä sen sijaan että lähtisin ulos.. pitää parantaa vähän tapoja 😀

    1. Ohoh, en kyllä tajua miten jotkut jättävät ne jo siellä taakseen 😀 Se ryhti on kyllä tosi kurja juttu ja itse myös jostain kuvasta huomasin parhaiten kuinka huonoksi olikaan mennyt… Se kuitenkin tuo kehon olemukseen niin paljon! :/ Onneksi sekin kuitenkin on treenattavissa takaisin!

  3. Hei Iines. Oletko kuinka pitkä? Mietin, kun olen itse lyhyt ja raskausvatsa alkaa olla samaa luokkaa pituuden kanssa 😀

    1. Olen 157cm ja ehdottomasti myös enemmän muistutin loppuvaiheessa jättivatsan kanssa enemmän muumimammaa kun ihmistä… Tuntui ehdottomasti, että on yhtä leveä mitä pitkä! Voi niitä joita raskaus pukee :'D

  4. mä riemuitsin että vihdoin paino alkaa olemaan oikean kymmenluvun kohdalla. käy varmaan kuten viimeksikin, kun imetys alkaa vähentyä niin viimeiset kilot alkaa itsestään tippua. parissa viikossa -3kg nyt ilman mitään sen kummempia lisäliikuntoja tms.
    itsellä on tällä hetkellä vaikeaa löytää aikaa liikkumiseen, tietysti asia on eri kun lapsia on useampi tässä.. 1v nukkuu vain paikallaan olevissa rattaissa päiväunet (3h), aamut ollaan kerhoissa, sitten päiväunien aikaan tulee koululaiset (välipalat, läksyt), sitten pienin herää, välipala ja ulos, äkkiä tekemään ruokaa ennen koululaisten harrastuksia jotka alkaa 17-18 välillä yleensä, illalla 8-10 iltapalat, suihkut, nukuttamiset yms. nyt oon 2h tässä yksin istunut ja virkannut pipoa muiden nukkuessa, en kyllä jaksaisi tästä mihinkään salille yöllä enää lähteä.
    kai sitä ollaan niissä ruuhkavuosissa tässä 😀

    1. No nehän on totisesti lähtenyt ropisemaan!! Musta tuntuu, että mullakin on imetys jotenkin pitänyt kiinni noista kiloista, toivottavasti ei sitten tuu ihan tikkua kun lopettaa :'D Ja siis todellakin ymmärrän tuskan ajanpuutteen kanssa, useamman lapsen kanssa onkin sitten vähän eri juttu kun yhden ;D

  5. Itse ainakin olin välillä niin väsynyt että liikunta ei todellakaan tuonut puhtia tai virkistänyt, vaan sai kropan entistä enemmän ylikierroksille. Itsensä voittamista oli jo se että jaksoi illalla suihkuun…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *