Torstain ajatuksia ja viikon kivoin asu

Viime viikkoina olen valitellut jatkuvasta kiireestä. Tuntuu, että elämäni on nykyään suurissa määrin yhtä hulinaa! Tämmöistä se pienlapsiarki on, mutta en missään nimessä valita. Hulina on tiettyyn pisteeseen saakka ihanaa, enkä ole muutenkaan nykyään kovin hyvä vain olemaan tekemättä mitään. En tiedä mihin keskittymiskykyni on nykyään kadonnut, mutta ne esimerkiksi kunnolla osaa keskittyä katsomaan leffoja tai sarjoja, edes lukemaan kirjoja. Kokoajan tulee puuhailtua jotain, paitsi sitten ennen yöunia vietän ansaittua rentoilu-momentia. Ehkä siksi onkin alkanut enemmän haikailemaan niiden pienten lomien ja irtiottojen perään.. Välillä oikeasti tarvitsee edes yhden illan aikaa, jolloin ei ole mitään töitä, velvollisuuksia tai hulinaa ympärillä. Pelkää hiljaisuutta ja rauhaa. Semmoista hetkeä odotellen, haha.

Kiireestä puheenollen voin todeta, että tämä viikko on itseasiassa ollut astetta rauhallisempi. Hommia kyllä riittää, mutta kerrankin ei ole mitään semmosta hc-tilannetta, että pitäisi tehdä sitä, tätä ja tuota. Asia kerrallaan. Tänään päätin pitää pitkästä aikaa etäpäivän ja voittaa päivästä yli 2h skippaamalla työmatkat ja meikkirutiinit. Sen ajan voin käyttää tehokkaasti hyödyksi johonkin muuhun. Etäpäivät ovat ihanaa vaihtelua päiviin, mutta silti ehkä koen mielekkäämpänä toimistolla työskentelyn. Voi jutustella työkavereiden kanssa, käydä kivalla lounaalla ja muutenkin eri ympäristökin tekee jo kivaa vaihtelua kodille. Aloinkin jo tässä tekemään listaa päivän to-do-jutuista. Olen tyyppi, joka haluaa aina konkreettisesti nähdä asiat. Rakastan siis listoja, kalentereita, tapaamisissa kirjoitan muistiinpanoja. Aamuisin ja viikon alussa teen töissä listoja tehtävistä asioista ja muutenkin asioita muistiin. Tällöin näen tehtävät hommat aina kokonaisuutena ja on helpompi hahmottaa se, kuinka paljon tekemistä oikeasti on. Ihanaa hommaa on pyyhkiä sitten pois niitä hoidettuja hommia. Myös ostoslistat, ah! Blogin faktapostaukset ovat myös ihanaa listattavaa, heheh.

Uskokaa tai älkää, jo parin kuukauden ajan on ollut suunnitelmissa nauhoittaa podcast! Jotenkin koko homma on vaan jäänyt, mutta ollut ihan jatkuvasti mielessä parin kaverin kanssa. Voisi olla juttu, josta saattaisi ihan tosissaan innostua. Videot jotenkin ahdistaa tietyllä tavalla edelleen, mutta onhan se helpompi nauhoittaa pelkkää puhetta kun voi parhaimmassa tapauksessa luntata lapustakin juttuja 😀 Jos teillä on siis niidenkään suhteen toiveita aiheista, niin saa ilman muuta ehdottaa. Muutama onkin jo korvan takana!

Enpä olisi itsekään uskonut, että aktivoituisin asukuvien kanssa ihan näin paljoa tässä työelämään paluun myötä. Nykyään asukuvat tulevat jo ihan rutiinilla Jutan kanssa lounastreffien kyljessä. Eihän siinä, toivottavasti tykkäätte! Kotona kuvaaminen on ollut hieman hankalaa lähiviikkoina, sattuneesta syystä (=harmaa keli), mutta ehkäpä nämä asut ajavat sen asian.

Tuon merinovillaisen paidan esittelinkin jo aikaisemmin kesällä. Paita on ystävämme Tiinan vaatemerkiltä Asuyama ja voisin todeta, että kesän jälkeen varmasti eniten käyttämäni paita. Todellinen turvavaate, mukavaa materiaalia ja äärimmäisen helppo yhdistää kaikenlaisten asujen kanssa. Voisin melkein pitää tätä joka päivä. Jotta saisin edes jotain vaihtelua näihin asuihin, niin yritän kylläkin miettiä kokonaisuuksia edes jotenkuten monipuolisesti. Tekisi mieli ostaa näitä toinenkin, voi kun olisi muita värejä! Hihat ovat tässä tarkoituksella ylipitkät, itse olen tykännyt kääriä niitä eri mittoihin.

Nuo korvikset ovat keränneet paljon kyselyitä ja ovat Gina Tricotista. Olin jo kuukausia ihaillut JennaClaudialla samanlaisia ja pariin otteeseen viestiteltiinkin korviksiin liittyen. Kunnes bongasin, että myös Ginalle (ja vissiin kaikkialle muuallekin :D) on tullut noita myyntiin. Entisenä koruharakkana vietin useamman vuoden todella minimalistisia koruja käyttäen, kunnes nyt olen taas alkanut innostumaan esimerkiksi korvisten käytöstä. Niin pieni juttu voi piristää tosi tehokkaasti aivan yksinkertaistakin asua 🙂

Farkut / Wrangler (äidin vanhat)

Paita/ Asuyama (tämä)

Alustoppi / H&M

Kaulakoru / Delphine Pariente (Biarritzistä)

Tennarit / Vans (nämä)

Tänään näyttäisi olevan vähän aurinkoinen päivä. Ihan huippua 🙂

Kivaa torstaita!

 

Sisältää kaupallisen linkin. Kuvat Jutta.

6 vastausta artikkeliin “Torstain ajatuksia ja viikon kivoin asu”

    1. Niin, se on kyllä niin ihanaa kun näkee selvästi ne työt! 😀 Käy ihmeessä ostamassa nuo korvikset. Ihanaa torstaita sinne myös <3

  1. Mullekin listat ja aikataulut on tosi tärkeitä etenkin nyt kun pitää yhdistää äitiys, koulunkäynti ja ensi viikosta alkaen myös uusi työ. Nukkua sekä urheillakin pitäisi. Jotta paletin saa toimimaan, on tärkeää, että kaikki on ylhäällä ja aikataulutettuna. On myös tärkeää yrittää pitää edes yksi päivä viikossa ilman aikatauluja tai velvoitteita. (Myös ilman kotitöitä, vaikka se on tässä pienen lapsen kanssa kyllä melko mahdotonta…)

    Ja toisinaan todellakin tarvitsee myös irtiottoa arjesta, se on aivan hyväksyttävää! On mielestäni parempi olla myös mieleltään hyvinvoiva äiti kuin hampaat irvessä yrittää suoriutua. Kaikki ihmiset eivät toki tarvitse omaa aikaa ja se on ihan ok, mutta itse olen sellainen, että jos en esimerkiksi pääse ollenkaan kuntoilemaan, pinna kiristyy. (Vaikka toki lapsenkin kanssa voi jumpata ja lenkkeillä, mutta ei se ole sama asia kuitenkaan kuin salilla tai ryhmäliikuntatunnilla käynti.) Ja niin kamalalta kuin se kuulostaakin, minä tarvitsen myös satunnaisesti viinilasillisen ystävien kesken ilman keskustelua lapsen ruokatottumuksista, nukkumisesta tai hampaiden puhkeamisesta!

    Pitää osata olla armollinen itselleen ja myös luottaa siihen, että lapsella on toinenkin rakastava ja kykenevä vanhempi. Toivoisin myös, että muut äidit ei niin herkästi arvostelisi toisten valintoja. Ainakin itse olen huomannut, että teit niin tai näin, niin se on jonkun mielestä turmiollista lapsen kehitykselle. Tuntuu, että äitien pitäisi olla vaan perhepedissä imettämässä lasta kouluikään asti, eikä koskaan poistua kotoa ja isän pitää ansaita ruoka pöytään. Minulle ura on tosi tärkeä asia, enkä voisi koskaan suostua miehen elätettäväksi. Jo pelkästään se, että olen vuoden alusta ollut äitiyslomalla, eikä minulla ole ollut muuta funktiota kuin ruoanlaitto, siivoaminen ja lapsen kanssa oleminen, saa minut tuntemaan itseni jotenkin arvottomaksi. Välillä tunnen syyllisyyttä siitä, että en viihdy kotiäitinä. (Vaikka äitiyshän on tietenkin maailman tärkein työ! En halua väheksyä sitä missään nimessä, vaan kertoa ainoastaan omista tuntemuksistani.) Nyt on miehen vuoro jäädä isyyslomalle ja olen todella kiitollinen, että sellainen on Suomessa mahdollista. Uskon oikeasti jaksavani olla parempi äiti kun saan päivisin toteuttaa itseäni töissä ja tunnen saaneeni jotain aikaiseksi.

    Sori tuli pitkä kommentti ja vähän eksyin aiheesta kertomaan omia kokemuksiani, mutta olipa kiva vähän avautua!

    PS.Minäkin rakastan kauppalistoja. Tuntuu orvolta ja tehottomalta haahuilulta, jos menen kauppaan ilman.

    1. Hei kiitos Riina mukavasta kommentista! Olen kaiken suhteen samoilla linjoilla. En jaksa itse ymmärtää ihmisiä, joilla on aikaa ja kiinnostusta arvostella muiden ihmisten valintoja. Kaikki ei sovi kaikille, eikä se tee sinusta äitinä sen huonompaa, vaikka olisitkin vain ”vähemmän aikaa” kotona. Jokainen kuitenkin varmasti tekee (lastakin huomioiden, hehheh) juuri ne valinnat, jotka omassa perheessä ovat oikeat. Kiva kun saitte myös järjestettyä isän kotiin! On varmasti ihan huippuaikaa heillekin keskenään ja hurjasti onnea työstä 🙂

      Ps. Kauppalista on must!!! Eilen olin unohtanut ainoana juttuna laittaa listaan wc-paperin ja tietysti se juuri sitten unohtui 😀

  2. Mulla on vähän sama juttu etten osaa nyt jotenkin hetkeäkään vaan olla ja rentoutua, vaan koko ajan tulee mieleen jotain mitä pitää tehdä tai vähintään kirjoittaa to do-listalle! Ainiin ja arvaa, noita korviksia oli tullut myös viinpunasena H&M:lle ? mun kaveri osti ne ja lupasi että saan lainata, heheh.. 😀

Vastaa käyttäjälle Riina K./Sarkasmia ja shampanjaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.