Outoja sattumuksia ja voimakiveni

Tätä tekstiä kirjoittaessani istun keittiönpöydän ääressä, kädessäni kivi. Valtamerijaspis Madakaskarilta. Samainen kivi on pyörinyt viime päivinä kädessäni melko ahkeraan ja ajattelin kertoa tännekin oudon kivitarinan, jonka jo Instagramiin selostinkin lähes itkien. En nimittäin muista, milloin olisi tapahtunut jotain näin outoa ja samalla syvästi koskettavaa, kuin torstaina.

Torstai kului töissä rattoisasti, koristelin joulukuustamme ja valmistelimme firman pikkujouluja. Olin ihan superväsynyt, koska olin herännyt aamulla pojan kanssa jo todella aikaisin. Sattumoisin juttelimme lyhyesti työkavereiden kanssa horoskoopeista ja muusta ”hömpästä”. En oikeastaan käy ikinä yksin lounaalla, mutta jostain syystä päätin lähteä yksin lounastamaan, ramenkeitto on nimittäin viimeaikoina vienyt mennessään. Otin lounaalta latten ja lähdin rauhallisin mielin käppäilemään takaisin toimistolle. Kävelen lähes päivittäin Eerikinkadulla erään liikkeen ohi, mihin en aikaisemmin ole sen koommin kiinnittänyt mitään huomiota. Yhtäkkiä minut valtasi outo fiilis ja pysähdyin liikkeen kohdalle. Katsoin näyteikkunasta sisälle ja huomasin, että putiikki myy kiviä. Hetken mielijohteesta päätin astua sisään kauppaan.

Hetkisen tiirailin kivivalikoimaa ja kysyin sitten myyjältä, että mitä minun täytyy tehdä jos haluan kiven? Täytyykö minun kertoa tietty tarkoitus mihin semmoista etsin? Onko erilaisia kiviä eri tarkoituksiin? Enhän oikeastaan edes tiennyt, miksi olin tuonne kivikauppaan alunperin ajautunut. Nainen kertoi, ettei minun tarvitse tehdä muuta kun antaa intuition ja fiiliksen valita juuri se oikea kivi minulle. Katselin, koskettelin, ihastelin erilaisia kiviä ja keräilin muutamia käteeni. Jos kerran poimii kiven, ei saa vaihtaa. Onhan siihen joku syy, että juuri kyseinen kappale on saanut valitsemaan sen. Kävelin kassalle ja näytin keräämiäni kiviä. Putiikin nainen sanoi heti suoriltaan yhdestä ja tietystä kivestä, että tämä se on. Sinun kivesi.

Sain kivelleni myös tarkoituksen, joka määriteltiin nimeni ja tietyn numeron perusteella, jonka kivi ”viestitti”. Oma kiveni on irtipääsemisen kivi. Se tulee auttamaan minua pääsemään irti jostain asiasta, joka jo pidemmän aikaa on vaivannut mieltäni. Suositeltavaa on, että pidän kiveä lähelläni niin paljon kuin mahdollista. Tiedän, että tämä kuulostaa todelliselta hippihömpötykseltä, mutta olin jotenkin niin oudon fiiliksen vallassa kun lähdin liikkeestä. Epäuskoinen ja samalla meinasin purskahtaa itkuun. Mitä ihmettä juuri tapahtui? Miksi juuri tänään päätin mennä yksin lounaalle? Miksi juuri tänään menin kivikauppaan ja löysin oman voimakiveni?

Ja toki, tuskin kyse on sen kummemmista taikavoimista, vaan enemmän juuri siitä, että tuo kivi saa ehkä minut enemmän ajattelemaan nimettyjä asioita, jotka eivät ehkä muuten olisi koskaan pälkähtäneet mieleeni. Kuten nyt tässä tapauksessa käsittelemään asiaa, joka on vaivannut mieltäni. Oli kummin päin tahansa, on kivi kuitenkin auttanut. Hömppää tai ei. Se on pakko sanoa, että tuossa kivessä on kyllä jotain maagista. Eikä ole mikään uusi juttu käyttää kiviä hoitamiseen. Voin kertoa, että jo pelkästään kauniin kiven katsominen, näpräily ja tutkiminen rauhoittaa, sekä poistaa stressiä. Aivan ihme juttu!

Vielä en ole saanut selkeää vastausta siihen, mikä on se tietty asia, josta tulen pääsemään irti, mutta eiköhän se sieltä vielä valkene. Tuskin jäi kuitenkaan yhteen kertaan kiviostokset 🙂

Uskotteko te näihin juttuihin?

 

Ps. Kuvien isompi kivi on kotikiveni, joka tuo rauhaa ja turvaa kotiimme.

4 vastausta artikkeliin “Outoja sattumuksia ja voimakiveni”

  1. Minä uskon näihin ”hömppäasioihin” , ja mun mielestä se ei ole ollenkaan tyhmä asia. Itse asun isovanhempien vanhassa asunnossa ja uskon vahvasti, että he ovat täällä mun kanssa läsnä.

    Uskon, että varmasti joku päivä selviää tuo syy siihen, miksi juuri valitsit tuon kiven. Mä haluan kanssa käydä tuolla kivikaupassa 🙂

    1. No ei mustakaan! Jotenkin tuntuu kurjalle, että osa ihmisistä tietyllä tavalla ”tuomitsee” tai pitää outona jos selittää näitä 🙂 Suosittelen lämpimästi kivikauppaa, oli ihan älytön kokemus. Se sijaitsee Eerikinkatu 10 <3

  2. Uskon todellakin! Siis tällaisiin kivijuttuihin, kummituksiin ja ufoihin, en niinkään horoskooppeihin. Meni kyllä kylmät väreet tätä juttua lukiessa. 😀 Mieti asiaa näin: sulla oli jokin johdattava voima, joka sai sut menemään tuohon kauppaan ja valitsemaan juuri tuon kiven. 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *