Olenkin kirjoitellut täällä muutamaan otteeseen yhteistyöstäni Nikonin kanssa, jonka tiimoilta pääsin kevään ja kesän aikana testailemaan muutamaa eri Nikon Coolpix-kameraa ja kirjoittelemaan ajatuksiani niistä. Yhteistyö ja näinollen ”testijaksoni” kameroiden kanssa alkaa lähennellä loppuaan ja ajattelin kiteyttää ajatuksiani näistä kolmesta kamerasta, joilla pääsin muutaman kuukauden varrella kuvailemaan.
Ennestään minulla ei ollut omakohtaista kokemusta Nikonin kameroista, mutta mielipiteeni merkistä oli jo ennakkoon hyvinkin positiivinen, onhan kyseessä yksi maailman johtavista kamerabrändeistä. Coolpix-kamerasarjahan koostuu pääasiassa pokkareista, mutta niidenkin saralla vaihtelee hurjasti sekä hintahaitari että eri ominaisuuksien määrä; yllätyin itsekkin että Coolpix-kameroista löytyy sekä edullisempia malleja pokkareista, sekä lähestulkoon ”puolijärkkäritasoisia” kameroita. Sanoisinko, että melkeinpä kaikille jotain siis!
Testihän lähti käyntiin
Coolpix S9700-kameralla. En ollut aikoihin kuvaillut ylinpäänsä pokkareilla, joten olin hämmästynyt kuinka ominaisuudet ovat niissä kovinkin kehittyneet tässä vuosien varrella. Muistan vielä muutamia vuosia taaksepäin kun omalla vanhalla pokkarillani oli kertakaikkiaan mahdotonta kuvata hämärässä kun se taas nykykameroilla on lähestulkoon aivan päivänselvä juttu!
Ihmettelin, että miten ihmeessä tämä kamera tasoittaa ihon noin ”air-brushed”?! 😀
Mun vaaterekki muuten hätisteltiin vinttiin uudella kämpällä.. Nyyh. Ihan kamalan ankeaa viikata vaatteet kaappiin kun on vuosia tottunut roikuttamaan niitä henkareissa! Onneksi edelleen löytyy vaatekaapista tankoa, mutta ei ihan yhtä ruhtinaallisesti.
Työporukan kanssa touko-kesäkuun vaihteessa Tallinnassa! 🙂
Musta tuntuu, että alkaa tulla vanhaksi kun ottaa kuvia kukka-asetelmista (!!!!)
..ja koirista 😀
Toisena testikamerana minulla oli Coolpix P340, jonka valkoiseen runkoon rakastuin täysin. Jos taskukokoinen pokkari olisi ostoslistalla, niin päätyisin varmasti tähän. Kamera mahtui näppärästi mukaan käsilaukkuun, kuvat olivat selkeitä ja värit kauniita. Erona tähän ja ensimmäiseen testikameraan oli huomattavasti jämerämpi runko ja hiuksenhieno ero kuvien laadussa; eteenkin värit olivat P340:ssä elävämmät. Eron huomasi konkreettisesti varsinkin juuri kameran painossa ja nappitoiminnoissa, jotka olivat P340:ssa ehkä aavistuksen ”laadukkaammat”, onhan kameroilla toki eroa hinnassakin joka asian selittää..
Viimeinen testikamera
Coolpix P600 erosi kahdesta edellisestä kamerasta etenkin rungon koolla; juuri tästä kamerasta käytin tuota nimitystä ”puolijärkkäri”, koska kuvat olivat kovin ammattimaisia. Lisäksi P600 on varustettu megazoomilla. Kokisin, että tämä olisi erityisen näppärä esimerkiksi lomamatkoilla kun loma- ja maisemakuvat haluaa ikuistaa laadukkaasti, jonka tuo zoomi mahdollistaa kun kuvataan hieman kauempia kohteita. Ihan suoranaisesti ei tätä taas voi verrata aiempiin taskukokoisiin, koska toki koon lisäksi myös ominaisuudet olivat aivan eri luokkaa.
Kääntyvä näyttö taas toi helppoutta kuvaamiseen ja nestekidenäytön lisäksi voi päättää, haluaako kuvata ”perinteisellä etsimellä” (jota monissa kameroissa ei itseasiassa hassua kyllä ole enää lainkaan olemassa!) vai näytön kautta. Olen itse viime vuosina kokenut tuon kääntyvän näytön olevan aivan ehdoton etu kuvatessa, varsinkin juuri blogikuvauksessa! Saahan sillä nimittäin helposti selfiet ja muut hömpötykset hoidettua 😀
Uudet hoodsit 😉
Kaikenkaikkiaan oli hauska päästä kuvailemaan erityyppisillä kameroilla ja päästä hämmästelemään kuinka pokkaritkin ovat tässä vuosien varrella kehittyneet! Harvemmin nykyisin tulee kannettua kameraa käsilaukussa, ajat sitten blogia aloittaessa silloin way back oli pokkari laukun pohjalla aivan ehdoton. No mutta nyt muisti miksi pokkarikamerat ovat tosiaan olemassa! 😉
Itse kuitenkin rakastuin näistä kolmesta eniten juurikin tuohon P600:aan, jolla nämäkin katukuvat on otettu. Ja Nikon ei totisesti tuottanut pettymystä.
Olen muuten hoksannut ihan vasta tämän vuoden aikana kuinka paljon Helsingistä löytyykään puutaloalueita, melkein kun olisi maakuntamatkailemassa! Aivan ihanaa päästä asumaan aivan Puu-Käpylän tuntumassa, vaikkemme itse toki puutalossa (vielä hehh) asutakkaan. Vaikkei se Puu-Vallilakaan ennen mitenkään kaukana ollut hihi 🙂
Helsinki on kyllä kesällä ihan mielettömän kaunis!
No on kyllä.