Ruokahimotuksia ja aktiivisuusranneke-innostusta

Viime aikoina on tapahtunut ihme juttuja (tai sen lisäksi että oon innostunut muokkailemaan näitä ihme kuvia Snapchätissä :D), nimittäin ruokahimot! Raskauden aikana joku vähän väliä kysyi, että olenko saanut jotain outoja ruoka- tai hajupakkomielteitä, mutta pakko kyllä myöntää etten saa kyllä päähäni yhtäainutta. Tuolloin tuli ennemminkin ruoka-ällötyksiä, joista en edelleenkään ole kokonaan päässyt yli.. Nimittäin entiset herkut kuten kotitekoinen guacamole, lemppariannos lähi-thaikkuravintolassa eivät esimerkiksi mene enää alas, samoin korianteri alkoi jotenkin ällöttää!
Musta tuntuu, että mun elimistö toimii jotenkin epänormaalisti tai muuten vaan kuukausia jäljessä näiden perinteisten juttujen kanssa, koska vasta nyt olen selvästi huomannut muutaman todellisen himotuksen noiden ruokien suhteen. Nimittäin savulohi! Sitä tekisi mieli oikeasti jokaikinen päivä. Voisin käytännössä elää savulohella ja Fazerin sinisellä, ne ovat nimittäin tällä hetkellä mielessä ihan jatkuvasti (toki tuota suklaata saattaa tehdä mieli ihan muuten vaankin, heh). 
Myös kirpeitä hedelmäkarkkeja on alkanut tehdä mieli useammin, vaikken yleensä edes ole mikään karkkien ystävä todellakaan. Ikilemppareita sipsejä taas ei ole aikoihin tehnyt samalla tavalla mieli kun esimerkiksi tuota lohta ja suklaata. Juhannuksena en saanut edes tuon neljän päivän aikana yhtä kokonaista sipsipussia tuhottua 😀 Saa nähdä mihin nämä ruokavillitykset johtavat!

Tein eilen uunissa ekaa kertaa vuosiin pekoniperunoita! Ihan huippu kesäruoka vaikka jonkun muun vähän kevyemmän ruoan ohelle. Perunat pestään, ympärille kääritään pekonia, päälle vähän öljyä, suolaa ja mustapippuria. Uuniin 200-asteeseen sitten n. 45minuutiksi tai kunnes pekoni alkaa näyttää aavistuksen rapsakalta. Suosittelen!

Ja pakko sanoa, että tämä oli kyllä tällä hetkellä aikamoinen herkkumättö! ;D Savulohta ja pekoniperunoita.

Pakko myös tulla raportoimaan tuosta kahvi-kookosmaidosta, jota ostin viime viikolla. En yleensä tykkää kookosöljyä lukuunottamatta mistään kookoksen makuisesta, mutta pakko myöntää tuon olleen tosi kiva yllätys. Espresson seassa latessa tosi hyvänmakuinen ja sopivan täyteläinen, ei ollenkaan semmoinen ällökookos 🙂 Se pro-soijamaito oli myös ok ja sopivan täyteläinen, mutta en nyt osaa sanoa oliko se sen parempi kahvissa kun Alpron kevyt-soijamaitokaan. Ei kuitenkaan huono. Seuraavaksi lähtee ostoskoriin siis se Oatlyn kauramaito kahville, jota kaikki tuntuvat suosittelevan!

Ja hommasinpa viimeinkin myös aktiivisuusrannekkeen! Tätähän himosin jo vuosia sitten, mutten jotenkin raaskinut sataa euroa maksaa. Eräs kaveri kuitenkin luopui omasta käyttämättömästä rannekkeesta muutamalla kympillä, joten miksi ei. Villitys näissä rannekkeissa kun on jo ajat sitten mennyt paljolti ohi. Nyt olenkin muutaman päivän käyttänyt tätä ja ihmetellyt sitä raporttia jonka tuo tuottaa liikkumisesta, unesta sun muusta. En oikeasti tajua miten tuo toimii!! Pakko sanoa, että ainakin omalla kohdalla tuon erittelemät ajat esimerkiksi kävelyn (ajan ja etäisyyden) ja nukkumisen suhteen pitävät täysin paikkansa. Jännä nähdä millaista raporttia tuo ranneke antaa pidemmällä aikajaksolla 🙂
Tänään onkin vaihteeksi kiirepäivä, joten nyt hommiin 🙂

4 vastausta artikkeliin “Ruokahimotuksia ja aktiivisuusranneke-innostusta”

  1. Mä ostin oman, käytetyn rannekkeeni eräältä äidiltä, joka ei hyötynyt rannekkeesta, koska vaunulenkeillä ei ilmeisesti saa todellisia lukemia, koska yleensähän sitä kättä pitää siinä paikoillaan. Ranneke käsittääkseni tosiaan mittaa matkaa siitä kun rannetta heilutetaan. En ole varma pitääkö tuo aivan paikkansa, oletko itse huomannut? Tietysti jos käy lenkeillä muutenkin niin ei sillä varmaan väliä ole, vaunulenkithän tekisi varmaan joka tapauksessa, tulee aktiivisuutta rannekkeeseen tai ei 🙂

    1. Mun piti pari päivää vähän seurata tätä ennenkö tulin vastaamaan! Mulla kyllä melko hyvin pitää paikkansa nuo liikkumiset vaikka vaunuillaankin, tosin eilen olin kävelty matka huomattavasti lyhyempi, eli voit olla ihan oikeassa! Varmaan olisi muutenkin huomattavasti paremmat nuo lukemat jossei likkuisi vaunujen kanssa. Veikkaan että kävelen jotenkin sen verran rytmikkäästi, että tämä laskee useimmiten ne vaunujenkin työnnöt. Harmi kyllä ettei mittaa kaikkea, en edes tullut ajatelleeksi :/

    2. Joo, itselläni ei ole tosiaan vaunuja saati vauvaa niin ei ole omakohtaista kokemusta 🙂 Mutta ainakin pyöräillessä huomaan saman vaikutuksen. Kyllä siitä jotain aktiivisuutta toki tulee (varmaan siihen "jalkeilla"-osioon), mutta matkaa ei. Pitää varmaan päivittää gps-yhteydellä olevaan malliin jos haluaa tarkat matkat tietoon. Niin ja kiitos kivasta blogista, tykkään kun tässä on vielä sellaista harrastusmaisuutta ja henkilökohtaista otetta mukana toisin kuin monissa viimeisen päälle tehdyissä, joista ei enää saa hirveesti irti. 🙂

    3. Oonkin ihmetellyt, että miksei tule se aktiivisuus IKINÄ täyteen vaikka liikkuisi 2h päivässä :D:D no mutta ainakin tavoittelee sitten yläkanttiin 😉 Ja mukava kuulla, että pidät! Ihanaa kesän jatkoa sinulle 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.