Kolme loistavaa itseruskettavaa kasvoille + talvi-ihon täsmätuotteita

Talvisin tulee käytettyä kasvoille itseruskettavia tuotteita ainakin pari kertaa viikossa. Pidän siitä, että kasvoilla on ympäri vuoden kevyt auringon hehku ja olen myös itseruskettavissa pyrkinyt siirtymään astetta luonnollisempiin tuotteisiin. Tällä hetkellä käytänkin vaihdellen aikalailla kolmea erilaista itseruskettavaa kasvoille, joista kaikki ovat loistavia. Nämä kaikki kolme ovat myös kovin erilaisia, joten jos on hakusessa hyvä itseruskettava kasvoille, ehkä joku näistä voisi olla sopiva tuote myös sinun tarpeisiin 🙂

Kaikkein kevyin tuote on Eco by Sonyan itseruskettava kasvovesi.  Levitys on äärimmäisen helppoa, kasvovettä sivellään kasvoille vanulapun avulla, joten eipä huolta, että sormia joutuisi levittämisen jälkeen pesemään. Tosin, käytän itseasiassa myös kasvojen itseruskettavien (siis voidemaisten) levitykseen kasvojen kinnasta ja on ehkä paras juttu ikinä! En voi nimittäin sietää sitä kun itseruskettavaa menee kynsien alle tai sormien väliin tummiksi läiskiksi. Eco by Sonyan tuote on melko kevyt ja asteittain päivettävä. Kevyt päivetys syntyy noin kolmen levityskerran jälkeen, joten näppärä tuote ympäri vuoden käytettäväksi silloin, kun haluaa, että pinnassa on kokoajan kevyt pronssinen sävy.

Marraskuun kauneussuosikeissa esittelinkin jo tuon Laveran kasvojen itseruskettavan (6 euroa täällä!), joka on ihan huippu! Näistä kolmesta tämä on ehdottomasti edullisin, varsinkin jos etsii siis täysin luonnollista, mutta edullista itseruskettavaa. Laveran tuotteet ovat monet todella samanlaisia, tiedättekö levitysvaiheessa semmoisia aavistuksen valkoisia voiteita, se on ainut asia joka tässä ehkä välillä ärsyttää, koska ei siis imeydy ihan silmänräpäyksessä. Malttamatonko? Haha! Noin muuten aivan ehdottomasti täyden kympin tuote, joka jättää kasvojen ihon kivan ravituksi. Jokaisen euron arvoinen!

Ylellisin tuote on ehdottomasti Vita Liberatan Self-tanning Anti-agening-seerumi, siis itseruskettava seerumi. Tätä voi käyttää sellaisenaan tai kasvovoiteen sekaan annosteltuna, silloin kun haluaa muutamalla tipalla kevyttä väriä kasvoille. Tämä jättää kasvojen ihon äärimmäisen sileäksi ja koostumus on todella samettinen. Vita Liberatan tuotteet eivät ole täysin luonnonkosmetiikkaa, mutta sisältää suurimmaksi osaksi luomulaatuisia luonnollisia ainesosia. Seerumi toimii samalla silottavana ja ikääntymisen merkkejä häivyttävänä tuotteena, joka sopii kaikille ihotyypeille.

Luonnollisen rusketuksen perusta on tottakai perusteellinen kuorinta ja kosteutus. Jos ihon pinta on hilseilevän kuiva, levittyy ja muodostuu myös itseruskettavan väri epätasaisesti ja tulos saattaa olla laikukas. Seuraava juttu nolottaa myöntää, mutta ennen vihasin kuoria ihoa, varsinkin kasvojen! Pelkäsin, että kuoriminen tekee ihoni liian kalpeaksi ja näyttämään joltain haamulta, mutta voi elämä kuinka väärässä olen ollut. Nykyään kuorinta on ihan paras juttu ikinä! Kasvot kuorin melkeinpä ainoastaan hedelmähapoilla, enkä enää niinkään hankaavilla kuorinnoilla, niitä tosin käytän kropalle.

Mainioksi kuorinnaksi kasvoille olen todennut tuon Mossan Age Excellence Peeling Mask- kuorivan naamion, jota levitän kasvoille suihkun yhteydessä 5 minuutiksi. Iho on kuorinnan jälkeen todella kirkas ja tämä on myös hellävarainen! Kuorinta vaalentaa myös pigmenttiläiskiä, häivyttää ikääntymisen merkkejä,  supistaa ihohuokosia ja stimuloi ihosolujen uudistumista. Melkoinen monitoimi-kuorinta siis. Tuote on luonnonkosmetiikkaa, täysin vegaaninen ja soveltuu kaikille ihotyypeille. Lähiaikoina lähtee testiin myös eräs uudenlainen kuorinta, mutta siitä lisää myöhemmin.

Rakastan öljyjä, mutta niiden käyttö on jäänyt itseasiassa viimeaikoina vähemmälle. Ja miksi? Olen yrittänyt välttää öljyjen käyttämistä ripsenpidennysten kanssa ja toinen syy onkin sitten hieman yllättävä. Aikaisemmin paasasin siitä, kuinka normaalit seerumit eivät talvisin ole iholleni tarpeeksi, vaan se suorastaan vaatii öljyjä ja tujuja voiteita. No, sen jälkeen kun aloitin aktiivisen kuorinnan, puhdistuksen, kasvosuihkeiden käytön ja kasvovesien kerrostamisen, sekä yleisesti siirryin pelkkään luonnonkosmetiikkaan, on ihoni ollut huomattavasti kosteutetumpi! Totuus on siis se, että jos ihon kuorinta ja puhdistus ovat huonolla tolalla, eivät parhaimmatkaan öljyt, voiteet tai seerumit anna täyttä tehoaan, koska iho täynnä kuona-aineita ja pinta kuolleen ihosolukon peitossa.

Nykyään siis pärjään myös kevyemmillä tuotteilla, mutta toki välillä tulee hellittyä ihoa tujumpien voiteiden muodossa. Eräs tuotesarja, johon olen tänä syksynä tutustunut, on Weledan herkän ja kuivan ihon Almond Sensitive. Sarjan Almond Sensitive-kasvovoide sisältää ihoa tehokkaasti rauhoittavaa manteliöljyä, joka vähentää punoitusta, kuivuutta ja kutinaa, sekä ihoa pehmentävää luumunkiviöljyä. Käytän tätä erityisesti silloin kun iho on erityisen kuiva, eikä välttämättä tarvitse heti lisätä meikkikerrosta voiteen päälle.

Jos on hakusessa oikeasti tuhti voide kuivalle iholle, niin tässäpä oiva tuote. Mikä parasta, olen käyttänyt voidetta myös pojan pihaleikeissä kuivuneelle poskien iholle. Sopii hajusteettomana herkän ihon tuotteena loistavasti myös perheen pienimpien tarpeisiin. Voiteen alla olen käyttänyt saman sarjan Manteli-kasvoöljyä, joka hellii ja rauhoittaa kuivintakin ihoa. Vaikka moni usein ajattelee, että esimerkiksi akne-iho kaipaa kaikkea muuta, kuin öljyjä, suositellaan tätä tuotesarjaa kuivan ihon lisäksi erityisesti juuri aknen hoitoon ja yleisesti epätasapainosta kärsivälle iholle. Rasvainen ja oireileva ihokin kun usein tarvitsee nimenomaan hyviä rasvahappoja, kosteuttavat öljyt kun tasapainoittavat ihon talineritystä, joka taas voi auttaa rasvoittuvaan ihoon.

Onko joku näistä teille jo tuttu?

 

Sisältää kaupallisia linkkejä. Tuotteet saatu.

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on yksi kommentti.

Muutama lupaus loppuvuodelle

Pahoittelen pientä radiohiljaisuutta blogissa lomani jälkeen. Ette varmasti ylläty kun kerron, että kiirettä on pitänyt ja ollut ties mitä härdelliä meneillään. Stressitasot ovat olleet melko korkealla, mutta pikkuhiljaa helpottaa! Muiden juttujen ohella päätin nyt loman jälkeen blogipaussin makuun päästyäni viettää ennakkoon pientä joululomaa täältä parin hiljaisemman päivän muodossa. Toki olen päivittäin puuhastellut noin muuten blogijuttuja, vastaillut sähköposteihin, ottanut kuvia ja siirtänyt niitä koneelle, joihin menee yllättävän paljon aikaa kaiken muun arjen härdellin ohella 😀 Jotenkin en vain ole päässyt tänne asti varsinaisesti postausta julkaisemaan. Pahoittelut siitä! Ensi viikon jälkeen hellittävät kiireetkin, niin ihan viimeistään silloin pääsen taas päivittäiseen postausrytmiin. Viikonloppua olisi todennäköisesti vuorossa myös virallinen Islannin matkapostaus!

Sitten ihan muihin aiheisiin. Itsekin olen tiedostanut viime viikkojen kiireet ja tuumaillut, että joulun jälkeen täytyy ehdottomasti yrittää ottaa rennommin. En ole ollut kovin ahkera tekemään uudenvuoden lupauksia, koska mielestäni tuntuu turhalta luvata ja keksiä jotain vain sen uuden vuoden tähden. Toki uusi vuosi tuo aina uudet kujeet ja ajankohta on helppo uuden aloitukselle, lupauksille ja asioista luopumiselle, mutta itse olen pyrkinyt lupauksissani lähinnä asioihin, jotka lupaisin jokatapauksessa. Olla maailman paras äiti, toteuttaa itseäni, elää arvojeni mukaan ja sen semmoista. Melko itsestääselviä asioita siis. Loppuvuoden kunniaksi ajattelin listata myös muutaman enemmän tai vähemmän ”hömppälupauksen”, joita yritän noudattaa loppuvuoden ajan. Kovin maailmaa mullistavista asioista ei ole kyse, mutta pienistä itsensä haastamisista.

Yritän olla vähemmän perfektionisti ja välttää stressaamista pienistä, mitättömistä asioista. Rautalangasta väännettynä, siis keskittyä vain niihin oikeasti merkittäviin juttuihin ja jättää turhat pienet huolet sikseen. Ne kun usein ovat niitä, jotka vain turhaan aiheuttavat päänvaivaa ja joille ei oikein ole tehtävissä mitään.

Lupaan rentoutua enemmän. Tämä tarkoittaa käytännössä mielekkäiden asioiden tekemistä, ajan ottamista itselleni ja omille ajatuksilleni. Esimerkiksi aloittamani käsityöt ovat loistava keino rentoutumiseen. Sain sen pipon melkein valmiiksi, jess! Seuraavaksi aloitan kaulaliinan kanssa.

Muistuttaa itseäni enemmän elämän ihanista asioista ja olla niistä kiitollinen. Ei ole itsestäänselvää olla onnellinen, äiti tai rakastettu. Se, että voi rakastaa muita, lähtee kuitenkin pohjimmiltaan siitä, että osaa rakastaa ja pitää itsestään huolta. Siksi ei ei ole itsekästä panostaa (edes näin äitinä) siihen omaan hyvinvointiin. Jos parin päivän miniloma tekee väsyneen mamman onnellisemmaksi, sillä aikaa kun napero on isänsä kanssa, go for it! Happy mommy = happy child.

Jungle Juice Bar boikottiin! Älkää toki käsittäkö väärin, rakastan jungle juiceja edelleen yli kaiken, mutta joku aika takaperin havahduin tilitapahtumiani selatessa, ettei tapahtumissa näkynyt melkein mitään muuta kuin JJB:n tapahtumia. Sai vähän miettimään, että ehkä nuo eurot voisi tosiaan laittaa säästöönkin nyt reissujen alla ja syödä aamiaista hieman vaatimattomammin. Olenkin nyt jo muutaman viikon pysytellyt pois JJB:stä ja päässyt siitä hienosti eroon! 😀 Huhheijaa, edelleen tuottaa aamuisin tuskaa kulkea ohi, mutta paremmin menee. Oikeasti, en uskonut, että noista smoothieista tulisi itselleni jokapäiväinen ”pahe”. Toki aamupalana kivan piristävä ja ravitseva, mutta kun alkaa miettiä, paljon niihin kuukaudessa kului rahaa niin..

Kivaa viikonloppua!

 

kuvat Jutta

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Hevosvaelluksella Islannissa

Kuten kerroinkin, oli yksi suurista haaveistani päästä Islannissa hevosvaellukselle. Minä, joka en ole ikinä edes ratsastanut. Pienenä haaveilin vuosia ratsastuksesta ja joskus ekalla luokalla keräsin Ruotsissa pulloja ulkoa, jotta saisin kerättyä rahaa 10 kruunua maksavaan heppalehteen. Niin kovasti halusin sänkyni viereen heppajulisteen ja sitten sainkin omalla kovalla työllä kasaan ne lehtirahat, juurikin pulloja keräämällä. Haha! Uskokaa tai älkää, mutta ratsastamaan en sitten koskaan päässyt, en oikeastaan edes tiedä miksi. Sitten vanhempana tuo heppainnostuskin laantui. Oli siis jo korkea aika päästä hepan selkään.

Olin tutkinut ennakkoon jonkin verran eri tallien järjestämiä vaelluksia, mutta jotenkin niitä tuntui olevan niin moneen lähtöön, ettei kärsivällisyys riittänyt tehdä päätöstä ennakkoon. Matkalla lentokentältä hotellille, lähetin nopeasti sähköpostitiedustelun kolmelle tallille ja kyselin, että olisiko vaellukselle mahdollista päästä vielä seuraavana aamuna. Kaikki tallit vastasivat, mutta ensimmäisenä tuli perusteellinen vastaus Eldhestar-tallilta, johon sitten päädyimmekin. He suosittelivat meille Horses & Hot Springs-vaellusta, josta ensin hieman itse kauhistuin, vajaat 3h hevosen selässä ja ekaa kertaa ikinä.

 

Noh, päädyimme kuitenkin siihen ja vaellus kustansi per nuppi noin 114 euroa. Kyyti tuli noutamaan meidät hotellilta noin klo 8 aamulla ja matka tallille kesti Reykjavikista reilut 30 minuttia. Vaellus lähti noin yhdeksän maissa aamulla, jo ennen auringon nousia hämärässä. Auringonnousu kestää Islannissa tosiaan (ainakin näin talvella) ihan ikuisuuden ja alkuun jo mietimme, ettemme ehdi heppojen selkään ennenkö aurinko ehtii nousta. Lopulta köpöttelimme liikkeelle, edelleen hämärässä auringon sarastaessa pikkuhiljaa taivaanrannasta. Omalle kohdalleni osui melkoinen laiskamato-heppa, ehkäpä se oli valikoitu minulle juuri rauhallisuutensa vuoksi. Pahin pelkoni oli, että hevonen pillastuu jostain ja lähtee laukkaamaan minne sattuu, mutta onneksi nyt ei sentään 😀 Ratsastaminen on kyllä ihan superkivaa!

Mutta sitten ne maisemat. Niitä ei voi sanoin kuvailla. Toivottavasti nämä iPhonella napsitut kuvat antavat edes jotain osviittaa. Järkkäriä en harmikseni uskaltanut ottaa mukaan. Vaaleanpunainen kaunis auringonnousu keskellä vuorimaisemaa, vierellä höyryävät hot springsit. Taianomaisempia maisemia saa kyllä hakea. Olin lukenut netistä, että suurimmilla talleilla (joihin esimerkiksi juuri Eldhestar lukeutuu) ovat ryhmäkoot todella isoja ja sen vuoksi olinkin ehkä pyrkinyt alkuun välttämään juuri suurten tallien retkiä. Loppupeleissä ryhmämme oli neljä henkilöä, me ja kaksi muuta suomalaista, joten eipä voinut kovin suuresta turistijoukosta puhua. Toki voi olla, ettei vaelluksille ole talvisin ihan kamalasti tunkua ja ryhmäkoot ovat siitä syystä pienempiä? Oppaamme oli aivan mielettömän ihana Martine ja kaiken kaikkiaan koko ratsastuskokemus oli aivan mieletön. Ehkäpä koko reissun kohokohta.

Jos lähdette Islantiin, niin hevosvaellus on kyllä ihan must! Tuo Horses & Hot Springs oli ihan nappivalinta, olisi ehkä jopa saattanut harmittaa, jos olisimme valinneet lyhyemmän vaelluksen. Aloittajallekaan ei kolmen tunnin ratsastus ollut mikään juttu, tuli jopa tutuksi mikä on töltti, eli juuri islanninhevoselle tyypillinen askellaji, mutta päästiinpä myös kokeilemaan pientä laukkaa. Jee! Reilussa puolivälissä pysähdyimme hot springsien lähelle juomaan kuumaa kaakaota ja jutustelemaan oppaan kanssa niitä näitä. Islanninhevosissa on kertakaikkiaan jotain maagista ja ette usko kuinka mieletön kokemus tuo vaellus oli! Suosittelen ehdottomasti kaikille Islantiin matkaaville. Mekin ehdimme vaeltamaan jopa ihan tuommoisella 3 päivän minilomalla, joten tuo on ehdottomasti asia, jota ei kannata Islannin lomalla jättää väliin!

Hevosvaellus on talvella varmasti kovin erilainen kokemus kuin kesällä. Kummatkin kuitenkin varmasti upeita elämyksiä. Saimme tallilta lainaan lämpöpuvut, joiden kanssa ei tarvinnut palella. Eivät olleet ihan tyylikkäämmästä päästä (toisinsanoen näytimme ne haalarit, huomioliivit ja kypärät päässä joiltain tietyömiehiltä :D), mutta mitäs pienistä. Tallilta olisi myös saanut lainaan sukkia, huiveja ja muuta lämmikettä. Olin itse pukenut lämpöpuvun alle kaksi pitkähihaista paitaa, untuvatakin ja ne Partioaitasta ostamani lämpöhousut. Eipä ollut kylmä, mutta toisaalta ei kyllä kuumakaan. Kolmannet sukat olisi saanut olla vielä jalassa, sen verran olivat varpaat kohmeessa. Vinkkini siis talvista hevosvaellusta harkitsevalle: Pirusti vaatetta päälle!! Mielellään juuri villavaatetta, tekokuitu ei juurikaan pakkasilla lämmitä. Parempi liikaa tamineita, kuin liian vähän.

Onko joku teistä ollut Islannissa hevosvaelluksella? 🙂

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Kiinnostaako pieneksi jääneet vauvanvaatteet? Osta ja tee samalla hyvää!

Haluan vinkata teille, että minulla alkoi eilen Zadaalla myyntiviikko ja olen tämän viikon vieraileva influencer Zadaan Discoverissa.  Myyn pois pieneksi jääneitä vauvanvaatteita – ja tarvikkeita. Kävin juuri läpi vaatekaappeja ja lajittelin pojan tavaroita lahjoitettaviin, sekä myytäviin juttuihin. Vien kassillisen esimerkiksi äitiyspakkauksen mukana tulleita, sekä blogin kautta saatuja vaatteita ja tarvikkeita suoraan lahjoitukseen, joitain sitten listasin myyntiin Zadaan putiikkiini. Myynnissä on yksittäisiä juttuja ja sitten settejä, yritin hinnoitella tuotteet mahdollisimman pieniksi varsinkin seteille. Olen päättänyt lahjoittaa puolet myytyjen tuotteiden tuotosta Unicefille, joten ostamalla ja samalla kannattamalla kierrätettyä, voit tehdä nyt hyvää 🙂

Zadaa on älypuhelimelle ladattava kirppissovellus, jossa voi helposti ja yksinkertaisesti ostaa, sekä myydä muotia. Tuotteita on mahdollista hakea suoraan oman koon ja vartalotyypin mukaan. Olen itse kokenut sovelluksen varsin näppäräksi käyttää! Uutena tuotevalikoimana Zadaalla on juurikin lastenvaatteet, joita nyt itsekin siellä kauppaan. Zadaan appsin voi ladata App Storesta (täältä) ja Google Playstä (täältä). Maksu tapahtuu helposti ja turvallisesti sovelluksen kautta, noudon lisäksi onnistuu myös postitus Zadaa-paketilla 4 euron hintaan. Osa tuotteista on jo myyty, mutta esimerkiksi seuraavanlaisia juttuja on vielä kaupan!

Ja hei! Jos kiinnostaa lukea Zadaan tekemä haastattelu omasta tyylistäni, lapseni pukeutumisesta ja kulutuskäyttäytymisestäni, niin löytyy se täältä! 🙂

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Hailakan pinkki hattaratukka sävytteillä + tuotesuosikkeja

Yritys on kova palailla taas normaaliin postaustahtiin huisin kolmen päivän blogitauon jälkeen ja tänään olisikin juttua hiusten sävyttämisestä hoitavilla naamioilla, sekä muutaman muotoilutuotteen esittelyä. Ehkä mainitsinkin aikaisemmin, että tarkoitukseni on palata vielä tarkemmin aikaisemmin sävyttämääni vaaleanpunaiseen hattaratukkaan. Saatatte muistaa kun kerroin kaottisesta sävytyskokemuksesta: sekoitin sävyttävistä naamioista liian tumman seoksen ja tuloksena oli pinkin violetti tukka. Yhden päivän ajan. Kolmen syväpesun ja naamioiden jälkeen oli sävy seuraavana päivänä juuri semmoinen kun alunperin oli tarkoituskin, eli vaaleanpunainen pastellipinkki.

Nykyään on toisaalta kiva, että suoraväri-ja sävytebuumi on päällä, käytännössä kuka tahansa voi helposti sävyttää hiuksiaan ihan kotioloissa. Se huono puoli tässä ovatkin nuo mahdolliset ylilyönnit.. Esimerkiksi suoravärit kun ovat melkoisen tuhtia kamaa ja voivat pahimmillaan johtaa siihen, että huokoisen tukan imaisemaa pigmenttiä joutuu sitten yhdessä kampaajan kanssa hoitamaan pois. Onneksi nyt ei omalla kohdallani ollut ihan näin, mutta ehdin kyllä säikähtää. Itse käytän säännöllisesti sävyttäviä naamioita, mutta nyt oli uusi pinkin sävy käytössä, joka tosiaan olikin sitten melko tujua muihin verrattuna, vaikka ihan muutaman tipan laitoinkin 😀

Hattarapinkin tai muiden sävyjen lisäksi ovat viileään taittavat Color Maskit tietysti blondin tukan parhaita kavereita, ehkäisemään tehokkaasti keltaisia sävyjä, samalla hiusta tehokkaasti hoitaen. Itse hauduttelen ainakin kerran viikkoon sävyttävää naamioita tukassa, vähän sävyä vaihdellen. Viimeisimpänä on ollut käytössä nämä Biozellin sävyt, jotka ovat itseasiassa kokeneet ulkoasunsa puolesta uudistuksen. Silver on näistä vanha tuttu, mutta Soft Ice uusi tuttavuus! Sanoisinko, että melkoisen samanlainen sävy kun KC:n Platinum. Eli semmoinen aavistuksen ”mutainen” sävy, joka on kuitenkin vaaleassa tukassa todella kiva 🙂

Se pirulainen, joka imeytyi tukkaani oli tosiaan tuo pinkki Raspberry, jota sekoitin yhteen tuon Silverin kanssa. Laimensin seosta hiusnaamiolla. Hyvä nyrkkisääntö on, että hiuksesta pitäisi tulla saman sävyinen kun itse väriseos. Kannattaa siis ennemmin pysytellä vaaleammassa, kuin liian tummassa. Varsinkin vaalea puhkiblondattu hius voi käyttäytyä todella arvaamattomasti tujumpien sävyjen kanssa ja imeä todella nopeasti pigmenttiä itseensä. Itse pidin seosta päässä noin 2min.

Tein tämän samaisen hattaratukan vielä toistamiseen, silloin käytin Biozellin pinkkiä suoraväriä Bubblegum, jota sekoitin hiusnaamioon ja suoravärin laimentamiseen tarkoitettuun emulsioon. Bubblegum on sävynä enemmän pastellinen pinkki, kun taas Raspberry taas enemmän kylmempi pinkki. Keinoja on siis monia. Kannattaa aloittaa kuitenkin mahdollisimman laimealla seoksella ja lyhyellä vaikutusajalla. Noiden Silver- ja Soft Ice-sävytteiden kanssa voi sitten lotrailla rohkeammin, koska eivät ole niin pigmenttipitoisia. Kuulemma vihreä ja sininen pigmentti ovat juurikin pahimmat hiukseen juuttuvat sävyt, joten noudattaisin niiden kanssa erityistä varovaisuutta! Esimerkiksi Stockmannin verkkokauppa myy näitä Biozellin sävytteitä, sekä myös KC:n vastaavia hoitavia sävynaamioita. Biozellin naamiot ovat edullisempi vaihtoehto, kustantavat noin 10 euroa, KC:n taas noin 16 euroa.

Tässäpä myös muutama vinkki epäonnistuneisiin sävytyksiin: Muutama pesu peräkkäin syväpuhdistavalla shampoolla ja perään pirusti hoitoainetta. Toimii! Älkää vaan sortuko mihinkään värinpoistoihin 😀

Sitten toisenlainen hiustuote, joka ansaitsi ehdottomasti paikkansa hiustuotekatsauksesta. Nimittäin Amikan Perk Up Dry Shampoo, joka on aivan loistava kuivashampoo! Olin aivan ällistynyt tätä kokeiltuani. Tukka jää todella ilmavaksi, tästä ei jää hiuksiin minkäänlaista jauhetta, eikä jätä tukkaa muutenkaan tönköksi. Amika on New Yorkista lähtöisin oleva kampaamosarja, joka rantautui aikaisemmin tänä vuonna Suomeen ja on saanut tähän mennessä varsin mukavan vastaanoton. Itse olen tykästynyt itseasiassa pariin muuhunkin Amikan tuotteeseen, joita olen aikaisemmin kokeillut minikoossa ja muutenkin brändin leikkimieliseen linjaan.

Muotoilutuotteina ja föönin alla olen viimeisimpänä käyttänyt näitä Goldwellin uutuuksia, jotka ovat ilmestyneet Kerasilk-kampaamosarjaan. Kerasilk on äärimmäisen laadukas kampaamosarja, joka on nyt täydentynyt uusilla muotoilutuotteilla, jotka takaavat hiusten silkkisen lopputuloksen. Näiden KeraTransform-teknologia vaikuttaa hiusrakenteeseen, jonka ansiosta muotoilutulos on äärimmäisen kestävä. Itse olen testaillut näistä seuraavaa kolmea tuotetta: Bodyfying Volume Mousse-muotovaahto, Fixing Effect Hairspray-hiuslakka ja Texturizing Finish Spray-viimeistely/uudelleenmuotoilusuihke.

Nämä kolme tuotetta sopivat erinomaisesti omaan muotoilurutiiniini: Selvittävän suihkeen tai seerumin jälkeen levitän kosteisiin hiuksiini noin golfpallon määrän muotovaahtoa ja föönaan hiukset kuiviksi. Tämän jälkeen joko suoristan hiukset tai teen kevyitä laineita. Viimeistelen muotoilun useimmiten joko lakalla tai tuolla tekstuuria antavalla viimeistelysuihkeella. Tämän sarjan hiuslakka on äärimmäisen hienojakoinen, eikä jätä hiuksia lainkaan jähmeäksi. Olen vuosia käyttänyt hiuslakkoja todella vähän, mutta voin todeta, että tämä on parhaimpia lakkoja, joita olen aikoihin käyttänyt.

Useimmiten juuri se lähmäinen jälki on ollut se minkä vuoksi niistä alunperinkin luovuin. Käytän lakkaa muutenkin vain heti muotoilun perään, enkä oikeastaan enää seuraavina päivinä. Muotoiluvaahdon jäljiltä kiharat ovat pysyneet selkeinä useamman päivän! Itse käytän tuota tekstuurispraytä esimerkiksi seuraavan päivän kampauksen freessaukseen, yhdessä kuivashampoon ohella. Silloin kun haluaa hieman tuuhentaa ja pöyhentää edellisen päivän lössähtänyttä lookia. Toimivat siihen erinomaisesti!

Onko kellään muulla epäonnistuneita sävytyskokemuksia? Miten selvisitte?

 

Tuotteet saatu blogin kautta. Sisältää kaupallisia linkkejä.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.