Lomafiiliksissä + uudet röyhelöbiksut ♥

Miniloma lähenee ja pakkausvalmistelutkin ovat alkaneet! Kaikki muut lomajutut aurinkovoiteesta bikineihin onkin jo hommattu, mutta vielä uupuu matkalukeminen. Saa nähdä ehtiikö vielä kirjastoon hakemaan jotain kivaa kirjaa matkaan mukaan. Kepleriltähän on muuten tullut uusi Joona Linna-kirja, joka olisi suunnitelmissa lukaista asap! Harmi, että muistin koko homman vasta näin myöhään. Olisi ollut vallan mainio kirja reissuun!

Olen pitkin kevättä lukenut muutaman markkinoinnin kirjan ihan vaan huvikseni. Jotenkin tähän arkeen on välillä kaivannut blogin ohella myös jotain ihan virallista asiasisältöäkin ja monimutkaisempaa ajateltavaa. Välillä on hauska idea lukea ihan jostain itselleen uudesta aiheesta, tosin markkinoinnista tiedänkin paljon, mutta kyllä se aihe silti kiinnostaa siinä määrin, että alan kirjoja on edelleen mukava lukea. Silti ehkä kaipaisi lomalle jotain enemmän aivot narikkaan-kirjaa, hyvää dekkaria tai muuta höpöhöpöä.

Täytyy ehkä ensin kaivella omat kaapit läpi, viimeksi luin jokunen viikko takaperin sen Jouni Hokkasen Pohjois-Korea Siperiasta Itään-kirjan ja voin kyllä suositella P-Koreasta kiinnostuneille. Toi taas kerran vähän erilaista aspektia aiheeseen ja todella yksityiskohtaisia juttuja pohjoiskorealaisesta kulttuurista, joita ei aikaisemmissa kirjoissa ollut tullut esille.

Tiedättekö, olen niin kauan (tai siis no vuoden) haaveillut ostavani imetyksen päättymisen kunniaksi jotkut kivat bikinit! Kuulostaa karmealta, mutta tosiaan tämän vuoden yhdestä rinnasta imettämisen jälkeen eivät monetkaan bikinit ole oikein imarrelleet ja pääasiassa olenkin käyttänyt jotain vanhoja nuhjuja, jotka ovat mahtuneet. Nyt kuitenkin löysin ne ”imetyspalkintobikinit” (hahah mikä sana :D)!

Ehdinkin jo lyhyesti aikaisemmin kertoa uusista bikineistä ja nuo kuvien värikkäät röyhelöbikinit löytyivät Galleria Esplanadin & Other stories-liikkeestä, joka on itseasiassa ihan oma lempparini nykyään. Sinne ei pitäisi oikeasti eksyä ikinä!! Aina liikaa ihania vaatteita ja asusteita, vaikka kylläkin melko hyvin olenkin siellä itseni hillinnyt. Onneksi ei ollut vielä ale alkanut tiistaina kun siellä piipahdin..

Ketjun vaatteet ovat juuri oman tyylisiäni ja hinnatkin varsin kohtuullisia, käsittääkseni ketju kuuluu H&M-konserniin. Kannattaa käydä kurkkimassa, varsinkin jos etsii esimerkiksi siistiä työvaatetusta! Bikinivalikoimaakin olen siellä jo aikaisemminkin ihaillut, mutten vielä silloin raaskinut biksuja ostaa. Nyt jäin miettimään myös erästä ihanaa mekkoa, joka näköjään löytyy myös tuolta nettikaupan puolelta. Harkitsen vielä reissun yli! 😀

Ray-Banin Erika-lasit ovat Pradan lasien lisäksi varmaan yleisimmät mitä pidän. Mullahan oli vuosikaudet myös noista vähän semmoinen vanhempi malli, joka oli pitkästä aikaa silloin ostohetkellä 4v sitten semmoinen malli joka omaan päähäni sopii! Nyt olen koittanut pitää välillä muitakin arskoja kun niitä ja varsinkin nuo Erikat ovat tosi helpot 🙂 En ymmärrä mikä pakkomielle mulla on juuri kokomustiin aurinkolaseihin, hahah! Toisaalta kyllä suosin mustaa lähes aina muissakin asusteissa.

Nuo Sam Edelmanin hapsusandaalithan olivat Net-a-porterin alelöytö viime kesältä ja olen koko talven odottanut, että pääsen käyttämään niitä taas 😀 Ovat siis jo ihan etunenässä odottelemassa matkalaukkuun pääsyä!

Ainiin ja tuosta Yves Rocherin Monoi-öljystä tulikin mieleen, että se Monoi-setti on tarjouksessa vielä kesäkuun loppuun saakka 19,90 eurolla (norm.37,70e). Tarkempi postaus setistä löytyy täältä ja itse setin tilaus postikuluitta tämän linkin takaa 🙂

Kivaa viikonloppua!

 

Postaus sisältää yhteistyölinkin YR:n kanssa.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 3 kommenttia.

Se on loppu nyt!

Postaus imetyksen lopettamisesta on ollut ilmeisen toivottu ja nyt olisikin aika raapustaa aiheesta muutama lause. Meidän poika on alusta saakka ollut todellinen tissitakiainen (aikaisemmin vihasin tuota sanaa, mutta yllättävän aktiivisesti ollut käytössä tässä vuoden aikana, haha!) ja kuten on täälläkin useaan otteeseen todettu, ei kiinteiden lisäksi ole tuttipullo tai mukikaan oikein maistunut. Pikkuhiljaa on kuitenkin päästy niiden soseidenkin makuun ja kyllä sen on huomannut, kuinka kiinteä ruoka alkaa ihmeen hyvin maistumaan siinä vaiheessa kun maito vähenee. Ainakin meidän kohdalla saattoi kiinteiden kelpaamattomuus jossain määrin johtua reippaasta maidon määrästä, jolloin yksinkertaisesti ei useinkaan ollut niin nälkä, että pienelle olisi suuret määrät soseita uponnut. Teinkin aina niin, että ensin sose ja sitten vasta rinta, sillä tekniikalla saatiin kiinteä ruoka maistumaan.

Tarkoitus ei kuitenkaan ollut jaaritella soseista, vaan siitä imetyksestä. Lopettaminen oli luonnollinen juttu nyt 1v-rajapyykin jälkeen kun kiinteä ruoka alkaa virallisesti olemaan se pääasiallinen ruoka. Itse imetyskertojahan olin vähentänyt jo jonkin aikaa ja viime viikonloppuna vietimme pikkuisen kanssa haikein mielin viimeisen imetyshetkemme. Itkuhan siinä pääsi ja onhan se ymmärrettävää, tuosta kun oli kuitenkin vuoden aikana ehtinyt tulla niin suuri osa meidän arkeamme. Onhan se tietyllä tavalla liikuttavaa kuinka tärkeä juttu rinta voi pienelle olla. Ensimmäisen kerran kävi mielessäni lopetusmietteet jo viime syksynä, tavallaan kävin jatkuvasti hieman ristiriitaisia tunteita sen suhteen, mutta pääasiassa kyllä niitä positiivisia. Jatkoimmehan pikkuisen kanssa tasan vuoden ja kaksi viikkoa imetystaivaltamme! Vuosi oli itselleni koko tämän ajan se ehdoton takaraja imetyksen suhteen. Vaikkei jatkaminen olisikaan ollut mahdottomuus, alkoi pikkuhiljaa tulla jo niitä ajatuksia, että haluaa jollain tapaa oman kehon itselleen tämän parin vuoden raskaus+imetysrumban jälkeen.

Kaikenmaailman turvotukset ja muutenkin rintapuolena oleminen (koska se toinen rinta ei kelvannut) alkoivat pidemmän päälle tympiä, mutta totean silti olevani ylpeä pitkästä imetystaipaleesta. En vielä raskauden aikana oikeastaan edes tiennyt mitään imetyksestä, siihen liittyvistä haasteista tai sen koommin edes ollut ajatellut, että tulenko imettämään vai en. Kun kätilö synnytyssairaalassa tenttasi imetysasiaa, oli se vastaukseni joteniin automaattinen, nimittäin se, että aikomus on ainakin yrittää imettää. Siitä se sitten lähtikin.

Itselleni on aivan yksi ja sama minkä tien muut äidit valitsevat, en halua itse tuomita tai arvostella muita äitejä sen perusteella, että päättävätkö he imettää vai eivät tai kuinka pitkään. Asiat, jotka eivät omaa elämääni hetkauta, saavat jäädä sikseen, koska jokainen äiti varmasti tekee sen minkä omalla kohdalla parhaaksi näkee. Ja se varmasti on paras vaihtoehto juuri silloin.  Kun joku päättää olla imettämättä, voi toinen imettää puoli vuotta ja kolmas kaksi vuotta. Eipä se tee kenestäkään sen huonompaa tai parempaa äitiä omissa silmissäni. Itse kuitenkin olen onnellinen siitä, että valitsin imettää. Jotenkin se loi tietynlaista yhteyttä, sekä turvaa minun ja pienokaisen välille, meidän oma juttumme. En tietysti väitä, ettei semmoista tunnetta muuten saisi, mutta itselläni kuitenkin kehittyi imettämiseen tietynlainen tunneside. Siksi se lopetus varmasti koskettikin.

Nyt on kuitenkin pötkitty jo useampi päivä ilman rintaa ja hyvin menee! Jotenkin unohdan edelleen jatkuvasti, että homma on loppu ja välillä saattaa asia vaistomaisesti käydä mielessä. N ei kuitenkaan ole oikeastaan kamalasti edes kaivannut rintaa ja ollut selvästi sinut sen suhteen. Nestettä tarjoamme tietysti nyt aktiivisesti nokkamukista ja lasista. Omalla kohdallani lopetus oli yösyöttöjen loppumisen jälkeen suunnilleen 3 viikon operaatio. Asteittain lopetin päiväsyötöt, sitten aamusyötön ja muistaakseni pötkin 1-2 viikkoa pelkän iltasyötön turvin. Sitten eräänä päivänä vain tuntui luonnolliselta jättää se pois ja siinä se sitten oli.

Lopetuksesta huolimatta säilyy imetystaival muistoissamme. Jossei meidän pikkuisella, niin ainakin minulla itselläni 🙂

 

Ps. Ainakaan vielä en tämän 5 päivän jälkeen ole huomannut, että maito olisi lähtenyt katoamaan minnekään ja poistumaan nesteenä. Varmasti siinä kestää, mutta kuinkakohan kauan? 😀

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Pellavalakanavinkki + oma tilaukseni Ellokselta

Postailinkin viime viikolla Elloksen kesäalesta ja omista lempparipoiminnoistani alen puolelta (postaus täällä). Huomasin nyt, että nuo meiltäkin löytyvät suositut Candice-pussilakanat pellavaa ovat nyt kampanjatarjouksessa -20% sisältäen kaikki värit! Meiltähän löytyy nämä siis vaaleanharmaana. Haaveilen itse toisista pellavalakanoista jossain tummassa sävyssä 🙂 Ovat nimittäin todella ylelliset!

Kaikki Candice-pellavalakanoiden värit löytyvät täältä. Lisäksi bongasin nuo söpön vaaleanpunaiset puuvillalakanat, jotka olivat hurjassa -85% alessa ja hintaa niille jää alen jälkeen 5,95 euroa! Todellinen budjettilöytö siis. Löytyvät täältä 🙂 Edit: ilmeisesti tarjous näistä ehtikin jo päättyä eiliseen 🙁

Muutama juttu oli jo jonkin aikaa pyörinyt mielessä hankkia kotiin, mutta en ollut ehtinyt keskittyä tekemään tilausta ja päättämään parin vaihtoehdon väliltä. Nyt kuitenkin lähti tilaukseen seuraavat kolme juttua.

1.Mortteli marmoria täältä 2. Lasinen maljakko täältä 3. Kultametallinen korupuu täältä

Muistatte ehkä sen talvella ostamani marmorisen Dixon-leikkuulaudan, joka oli kyllä kiva ostos ja myös itsessään sisustuselementti. Tuota saman setin Dexter-morttelia olin myös miettinyt jo kauan, mutta jotenkin unohtanut koko jutun. Nyt lähti siis se tilaukseen, niin saa murjottua yrtit, valkosipulin ja mausteet kätevästi. Tuokin on kiva elementti keittiöön jo itsessään. Suunnitelmissa olisi hommata taas pitkästä aikaa keittiöön yrttejä ruukkuihin ja koittaa muutenkin luoda sinne enemmän kodikkuutta, joten morttelikin pääsee mukaan keittiösisustukseen!

Olen jo jonkun aikaa ollut kyllästynyt vanhaan korupuuhuni ja haikaillut jonkun modernimman perään. Ihastuinkin tuohon Bloomingvillen kultametalliseen korupuuhun, jonka tyylistä olen itseasiassa joskus muualla katsellutkin. Ihana! Maljakoita meiltä ei taas oikein löydy montaa, joten semmoiselle oli ehdoton tarve ja tuo Ellos Homen Mona-maljakko osui silmään 🙂

Jutuista tulossa kuvaa in-action kunhan paketti tulee! Ja jos joku ei vielä ole selaillut tuota Elloksen alea, niin suosittelen. Löytyy täältä!

 

Affiliateyhteistyössä Elloksen kanssa. Linkit affiliatelinkkejä.



Koti Image Banner 728 x 90

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Sekalaista pölinää kauneusrutiineista

Heippa! Pikkuhiljaa olisi tarkoitus taas päästä normaalin postausrytmiin. Jotenkin tuntuu, että viime viikot ovat olleet täyttä kaaosta! Lomakin lähenee, enkä ole vielä päättänyt, että otanko läppärin mukaan reissuun vai pidänkö tietokone-vapaan miniloman. Sekään ei kyllä olisi pahitteeksi ja voi olla, että puhelimen varassa mennään tuo kolme päivää. Pääse oikein kunnolla keskittymään siihen lomailuun ja lööbailuun.

Ennen tuota minireissun suunnittelua en ollutkaan edes hoksannut kuinka lyhyen aikaa Kroatiaan lentää, 3 tuntia! Jotenkin en ole ajatellutkaan kuinka vaivattomasti sinne pääsee, näin kesällä siis ei ollenkaan huono idea piipahtaa esimerkiksi juuri pitkäksi viikonlopuksi chillailemaan. Ensisijainen lomakohde oli itseasiassa Kroatian Split, mutta edullisimmat suorat lennot ehtivät mennä, joten tuo Dubrovnik oli sitten toinen vaihtoehto, vaikkei vissiinkään varsinaisena rantakohteena olekaan ehkä yhtä kaunis. Näkemistä ja kauniita maisemia kyllä sielläkin riittää, joten innolla odottelen reissua.

Kroatia on kiinnostanut lomakohteena jo muutaman vuoden ja vaikka turismi onkin varmasti lisääntynyt ja hintatasokin varmaan sen myötä noussut, niin mielenkiintoista päästä listaamaan ihan uusi maa matkustettujen paikkojen listalle. Jotenkin en ole edes ehtinyt vielä lukemaan mitään matkainfoa, joten se olisi myös seuraavana agendalla! Tällä viikolla täytyy myös hyvissä ajoin hakea matkalaukku varastosta ja aloittaa pakkaaminen. Ostin juuri itseasiassa reissua varten uudet ihan mielettömän ihanat biksut kun kävin aikaisemmin tällä viikolla keskustassa kiertelemässä ja ajattelin esitellä ne täälläkin kunhan ehdin.

Harmikseni mulla ei ole varsinaisia asukuvia toissaviikonlopun jumpsuit-asusta, mutta tuon chokerin voisin ainakin esitellä. En ole aikaisemmin ollut kovinkaan choker-kaulakorujen perään, mutta tuo nauhaversio (saatu) pisti silmään taannoin pressipäivien Glitterin pisteellä. Tykkään tuon rennosta tyylistä ja tuommoinen ruskean ja kultaisen yhdistelmä sopii loistavasti kesään. Itse ainakin suosin aina kesäisin huomattavasti enemmän kultaisia koruja ja asusteita.

Jos koru kiinnostaa, niin kyseessä on Glitterin verkkokaupasta tämä koru. Muitakin kivoja saman tyylisiä löytyy tuolta kaulakoru-osiosta. Rennompi versio semmoisesta perinteisestä choker-korusta. Itseasiassa Glitterillä on verkkokaupan puolella tänään yhden tunnin ajan alerumba ja kaikki tuotteet -50%+ilmainen toimitus klo 12-13 koodilla LUNCH! Kannattaa siis hyödyntää jos esim tuo koru kiinnostaa 🙂 Verkkokauppa löytyy täältä!

Näiden kuvien bruna on muuten juuri niillä Eco by Sonya-tuotteilla, joista postailin joku aika taaksepäin (tämä postaus). Tykkään ihan mielettömästi! Kokeilin juuri viime viikolla vertailun vuoksi Vita Liberataa ja oikeasti se tuoksun ero on huomattava. Nuo Eco by Sonyat eivät tuoksu missään vaiheessa läheskään niin vahvasti itseruskettavalle, jos ollenkaan. Toki hinta on kyllä korkea, mutta jos nimenomaan etsii luonnonkosmetiikan itseruskettavia, niin todella lämpimästi suosittelen 🙂 Itse ainakin tykkään sävystä, joka noilla tulee todella vaivattomasti!

Olen kertonutkin kuinka nykyään suosin mahdollisimman kevyttä ja klassista meikkiä. Jotenkin tuntuu, että omasta mielestäni näytän nykyään vieraalta liian tummalla tai raskaalla meikillä. Varsinkin luomiväreistä käytän harvoin muuta kun tuommoisia helmiäiseen/kultaan taittavia hohtovärejä. Kesällähän ne nyt jokatapauksessa käyvät paremmin kuin hyvin! Tein ihan todella kevyen rajauksen yläluomelle semmoisella ikivanhalla Guerlainin ruskealla jauherajauksella, ikäänkuin vaan tummentamaan tuota ripsen rajaa.

Panostan eniten ehdottomasti pohjaan ja ripsiin (:D). Näissä kuvissa on ripsissä Guerlainin uutuusripsaria, jonka sain testiin. Esittelen sen myöhemmin! Omaan silmääni meikin tärkein elementti onkin terve ja kuultava iho. Olen niin iloinen, että olen löytänyt itselleni sopivat ihanat ihonhoitotuotteet, joilla ihonhoito on melkeinpä kivaa sen aikaisen pakkopullan sijaan. Kesäisin ihoni muutenkin voi aina huomattavasti paremmin, vaikka lähiaikoina onkin ollut pientä hormoninäppyä havaittavissa kun oma hormonitoiminta on vihdoinkin lähtenyt käyntiin.

Suoristin muuten hiukset ekaa kertaa varmaan yli kahteen vuoteen! Ennen suoristin hiukset varmasti muutamankin kerran viikossa ja rakastin suoraa tukkaa. Sitten joidenkin hiuskriisien syövereissä sitten jätin suoristamisen piiiitkäksi aikaa ja suorasta tukasta onkin tullut nautittua lähinnä kampaajalta lähtiessä 😀

Pakko kyllä todeta, että täytyy alkaa taas suoristamaan! Tykkään ihan hurjasti edelleen ja hassua kuinka kihartaminen on jotenkin vallannut sijan suoristamiselta. Tuota Cloud9-rautaa  tulee kylläkin välillä käytettyä juuri niiden kiharoiden tekemiseen, johon on myös loistava, mutta suoritamiseen kyllä täydellinen. Vaikka oma rautani onkin ostettu jo lähes 4v sitten, niin pakko todeta olleen jokaisen euron arvoinen 🙂

Tulipas melkoisen sekalaista kauneushöpinää, mutta ainakin vastapainoa noihin vauvajuttuihin. Seuraavaksi pitäisikin sitten saada kasaan toivottu postaus siitä imetyksen lopettamisesta 🙂

Sisältää affiliatelinkkejä.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.

Vauvavuoden yleisiä ”ongelmia” ja omat ratkaisuni niihin

Vauvavuosi on aikamoista uuden opettelua, kehitysvaihetta toisen perään ja niiden ihanien, unohtumattomien hetkien lisäksi myös ajoittaista hermojen kiristelyä. Perusjuttua varmaan kaikille äideille! Meidänkin perheessä tuli eteen oikeastaan enemmän noita arjen haasteita kun osasimme alkuun edes odottaa. Toisaalta taas vauva-arki oli kyllä huomattavasti helpompaa kun olimme ajatelleet, mutta sanoisinko että nuo haasteet tulivat eteen semmoisten asioiden suhteen, joiden ajattelimme tottakai sujuvan, kuten kiinteiden syöminen tai tutin opettelu.

Lähdimme koko hommaan melko avoimin mielin sen koommin stressaamatta asioista etukäteen. Annoimme siis asioiden mennä omalla painollaan. Listasin tähän postaukseen arjen haasteita, joita kohtasimme vauvavuoden aikana ja omat ratkaisumme näihin. Paljon apua näihin ”ongelmiin” sain tietysti teiltä ja nyt taas toivon, että näistä ehkä olisi apua myös jollekulle toiselle 🙂

Imetyksen onnistuminen. Imetys on alkuun tosi rankkaa ja ajoittain myös hermojen kiristelyä. Itse sain siihen synnytyssairaalassa paljon ohjausta, mutta sairaalan stressaavan ympäristön vuoksi homma lähti hyvin alkuun vasta kotiutumisen myötä, maitokin itseasiassa taisi nousta kunnolla vasta tuolloin. En itse oikeastaan edes miettinyt maidon riittämistä tai riittämättömyyttä, syötin siis vauvaa lapsentahtisesti, mikä pikkuvauvan kohdalla tarkoittaa ihan kokoajan. Välillä siis melkeinpä tunteja putkeen. Sehän nyt on ihan normaalia, ilman että olisi pelkoa siitä ettei maito riitä.

Jos maidon riittämättömyys mietityttää, niin oma vinkkini on yksinkertaisesti pitää lasta enemmän rinnalla, vaikka se tarkoittaisi sitä, että istut tuntitolkulla vauva kainalossa Netflixiä töllöttäen. Kysyntä lisää tarjontaa mitä tulee äidinmaitoon. Eihän tämä välttämättä aina ole mahdollista ja maidon riittämättömyyteenhän voi olla takana joku muu syy, mutta noin yleisesti tuon pitäisi kai päteä. Itse koin hommassa ehkä hankalammaksi asennot. En tiedä miksi ihan pikkuvauvaa oli mielestäni niin hankala syöttää muuten kun kyljellään maaten! Sillä siis mentiin aika pitkälti. Eikä imetystaival muutenkaan sujunut täysin ongelmitta. Olen täälläkin maininnut siitä ”yhden rinnan taktiikasta”, imetin siis koko tämän reilun vuoden yhdestä rinnasta. Toinen ei vaan kertakaikkiaan parin päivän jälkeen kelvannut. Kaikkea kokeiltiin kyllä, mutta annoin jossain välissä periksi ja rintapuolena siis mentiin. Hyvin selvittiin. Kokonainen vuosi 😀

Tutti tai tuttipullo ei kelpaa. Käytin itse rintapumppua jo ekojen viikkojen jälkeen ja syötettiin siis pari ensimmäistä kuukautta vauvalle omaa maitoa välillä pullosta (jos siis kävin esimerkiksi lenkillä tai kaupungilla), kunnes se ei sitten enää kelvannutkaan kun väliin tuli parin viikon tauko. Jälkeenpäin ajateltuna olisi vissiin vaan pitänyt jatkaa pulloilua säännöllisesti ja antaa tuttikin jo aikaisemmin. Kokeiltiin tuttia siis ehkä viikon ikäisenä, jolloin se aina hetkeksi kelpasi, mutta olin jotenkin hysteerinen sen suhteen, että vauvan imuote menee sekaisin, ettei synnytyssairaalassa olisi uskallettu sitä antaa.

Toisaalta.. Nyt vuosi jälkeenpäin, mitä väliä! Tutti olisi ehkä pelastanut muutamat yöunet ja auttanut yösyöttöjen lopetuksessa jo aikapäiviä sitten, mutta turha sitä on enää miettiä. Eipä tarvitse vierottaa tutista. Yhdessä vaiheessa (tai oikeastaan useammassakin vaiheessa) yritin sitkeästi siihen opettaa varmaan viiden erilaisen tutin kanssa, mutta ilman menestystä. Pakko todeta, että kaikki nyt ei vaan syö tuttia tai tuttipulloa! Ainoa asia, joka vähän mietityttää on seuraavat lennot lapsen kanssa. Nyt kun ei siis ole rintaa, eikä tuttia lussutettavaksi. Se pään aukile kun tasaa pikkuvauvalla painetta lennoilla ja vissiin aukile pikkuhiljaa alkaa umpeutumaan.

Haasteet kiinteiden ruokien kanssa ja kun soseet eivät maistu. Tarkemmin kirjoitin ongelmista kiinteiden ruokien kanssa esimerkiksi tässä postauksessa. Ne eivät alusta alkaen kertakaikkiaan kelvanneet! Monilla rintaruokituilla vauvoilla saattaa olla sama ongelma, se rintamaito kun on se ”ykkösherkku” ja kaiken muun kanssa joutuu tappelemaan. Aloitimme kiinteät ruoat 4kk jälkeen ja siitä eteenpäin siis ahkerasti tarjoten. Kun ei kelpaa, niin ei kelpaa! Rehellisyyden nimissä meidän poika on edelleen varsin nirso ja äärimmäisen nuuka sen suhteen, mille ruoille avaa suunsa. Neuvolahan talvella määräsi meidän antaa soseita kymmenesti päivässä, koska ”nyt on vaan syötävä”, noh.. Eihän me kyllä ihan siitä otettu neuvoksemme.

Loppupeleissä tilanne parani yksinkertaisesti sitkeällä yrittämisellä. Tarkat rutiinit ruokailuaikojen suhteen, valikoima lemppariruokia (vaikka nyt sitten olisikin siinä vaiheessa purkkiruokia, aivan sama hemmetti soikoon, kunhan syö jotain!!) ja sitkeää tarjoamista. Istuimme aina ruokahetkellä niin kauan, kunnes maistui. Katseltiin kirjoja sun muuta ja vähän väliä aina tarjosin lusikkaa. Kyllä se yleensä jossain vaiheessa alkoi maistua ja siitä se sitten jotenkin lähti.

Esimerkiksi kaurapuuro ei edelleenkään oikein maistu, kuten ei myöskään kovin karkea ruoka, joten sileillä soseilla mennään ja kaupan Onni-valmispuuroilla (niistäkin tosin kelpaa vain pari tiettyä), jotka ovat olleet meidän pelastus tähän saakka. Minkäs teet kun toinen on kertakaikkisen nirso. Myöskään sormiruokailu ei missään vaiheessa oikein innostanut ja vasta jokunen aika sitten on pieni innostunut edes jonkin verran syömään itse, esimerkiksi maissunaksuja, vesimelonia yms..

Yösyötöistä luopuminen ja unikoulu. Tämä on meillä tuorein haaste ja varmasti teilläkin vielä tuoreessa muistissa. Itse unikoulu sujui kyllä helpommin kun osasimme odottaa, vaikkakin yöllisiä heräilyjä edelleen välillä onkin. Pieni kuitenkin nukkuu yönsä nykyään omassa pinnasängyssään ja yösyötöistä ollaan pidetty kiinni sen suhteen siis, ettei niitä ole enää unikoulun jälkeen ollut. Unikoulupostaus löytyy täältä.

Vauvan kanssa matkustaminen. Tämä kohta ei tosinkaan ole ollut mikään varsinainen haaste, vaikka vauvan kanssa matkustelu tietysti vaatii erilaista asennetta ja ennen kaikkea organisointia! Matkustaminen ja lentäminen vauvan kanssa on oman kokemuksemme mukaan ollut helpompaa kun odotimme, joten voisin sanoa sitä jännittäville, ettei hätää! Olen kirjoittanut aiheesta ihan oman postauksensa, joka löytyy täältä.

Imetyksen lopettaminen. Ensiaskeleet lopetuksen suhteen otimme tosiaan unikoulun yhteydessä kun yösyötöt loppuivat. Sen jälkeen imetin jonkin aikaa normaalisti päivisin, kunnes sitten joku aika taaksepäin lopetin päiväsyötöt ja pidin jäljellä aamun ja illan. Noin viikon jälkeen lopetin nyt myös aamusyötöt ja pikkuhiljaa myös iltasyötöt. Suurin haaste tässä on kuitenkin ollut nokkamukin tarjoaminen! Se kun ei ole ennenkään ollut mikään todellinen menestys.

Välillä saattaa kelvata vesi lasista, välillä sitten taas huikka mukista, mutta luotan siihen, että se jano sitten kasvaa siinä vaiheessa kun maito loppuu. Pissavaipathan siitä nesteytyksestä kuitenkin kertovat! Jokatapauksessa tuo tahti on ollut meillä sopiva. Ei liian nopea, eikä liian hidas vähentäminen. Myöskään poika ei juurikaan ole protestoinut, paitsi ehkä silloin kun aamusyöttö lähti pois, jolloin oli koko päivän todella kiukkuisella tuulella. Saattoi tietysti johtua muustakin.

Kaikki lapset ovat  tietysti erilaisia, eikä näitäkään neuvoja voi yleistää. Toivottavasti tästä oli tai on tulevaisuudessa jollekulle apua! Vertaistuki on kyllä äitiydessä aivan kullan arvoista ja itse ainakin olen hyötynyt teidän avusta, sekä vinkeistä aivan hurjasti. Kiitos teille kaikille niistä!

Ensimmäinen kuva Ronja Rajala

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.