Turvallista maksamista ja mitä shoppailen verkossa?

Kaupallinen yhteistyö: Pivo

Nettishoppailu on nykypäivän ikkunashoppailua ja myönnän tekeväni myös itse valtaosan ostoksistani verkossa. Enimmäkseen siksi, koska koen sen huomattavasti mieluisampana, kuin ruuhkaisissa ostoskeskuksissa ja tavarataloissa juoksemisen. Pidän siitä, että voin tehdä ostokset kotisohvan rauhassa, silloin kun se minulle itselleni parhaiten sopii. Kotisohvalta shoppailu ei katso aikaa, säätä tai sitä, teetkö ostokset vaikkapa pyjamassa, heh. Sopii siis erinomaisesti tämmöiselle kotihiirelle!

Mitä sitten yleensä ostan verkosta? Varaan netin kautta lentoja ja hotelleja, sekä pääasiassa ostan verkosta kodintuotteita, käsityötarvikkeita, kenkiä ja vaatteita, silloin kun näille tulee tarve. Vaikka pyrinkin ostamaan esimerkiksi omani ja poikamme vaatteet pääasiassa käytettynä, tulee silti aina väistämättä eteen jotain juttuja, joita ei käytettynä löydä. Pienen jalkani vuoksi on kenkien löytäminen hankalaa aina ja usein uppoudunkin selailemaan nettikauppoja juuri kenkiä etsiessäni. Ja täytyy myöntää, että myös kodintuotteiden ihailu ja Tori.fi:n selailu ovat vakkaripuuhaani, vaikka nyt en aina mitään ostaisikaan.

Asia, joka verkko-ostamisessa kieltämättä välillä risoo, on verkkopankki-tunnistautuminen ostohetkellä, joka vaatii sen, että sinulla on maksukortin lisäksi myös verkkopankkitunnuksesi saatavilla varmennusta varten. Toki, turvallisuus on itselleni tärkeä asia verkkoshoppailussa ja varmennuksiin on siis tietysti syynsä, mutta myönnän kyllä, että luottokorttinumeroiden näpyttely ja sen perään pankin tunnuslukujen kanssa säätämisen olevan ajoittain hieman ärsyttävää. Entä jos koko maksuprosessin hoitaisi helposti saman sovelluksen kautta, ilman verkkopankkivarmennuksia ja maksukortin numeroiden näpyttelyitä?

Kirjoittelin aikaisemmin Pivon kaverimaksamisesta, jonka olen kokenut omaa arkeani helpottavaksi esimerkiksi perheen tai kavereiden kesken kuluja jakaessa. Kaverimaksamisen lisäksi toimii kotimainen Pivo maksuvälineenä tuhansissa verkkokaupoissa. Pivo on maksamisen sovellus, joka soveltuu kaikkien pankkien asiakkaille. Verkkomaksaminen on Pivon kautta helppoa ja nopeaa. Valitset verkkokaupassa maksutavaksi Pivon, jolloin voit vaivatta maksaa ostoksesi turvallisesti millä tahansa Pivoon liittämälläsi maksukortilla yhdellä sormen pyyhkäisyllä.

Maksaessasi Pivolla ei  maksukorttisi tietoja joudu koskaan myyjän tai kolmansien osapuolten haltuun, mikä tekee verkkomaksamisesta entistäkin turvallisempaa. Maksutietojen vuotaminen onkin nykyajan riesa ja olen itsekin joutunut useaan otteeseen uusimaan luottokorttini juuri siitä syystä, että on ollut epäily korttitietojen joutumisesta vääriin käsiin. Kortin vaihtaminen taas on itsessään aikaa vievää kun uudet tiedot joutuu aina syöttämään useaan eri sovellukseen tai suoratoistopalveluun. Tästä syystä olenkin itse nykyään todella kriittinen sen suhteen mihin suostun luottokorttini tietoja verkossa syöttämään. Juuri tästä syystä onkin erityisen tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että shoppailee turvallisesti, verkossakin.

Yksi Pivon kautta käytettävistä sovelluksista on CityShoppari, joka on ollut ahkerassa käytössä myös itselläni useana vuonna. CityShoppari tarjoaa rahanarvoisia etuja moneen makuun. Muotia, matkailua, kauneuspalveluita, joogaa, ravintoloita ja paljon muuta. Monet eduista ovat nykyisin hyödynnettävissä juurikin myös verkossa. CityShoppari on maksuton OP:n omistaja-asiakkaille, muut saavat tuhannet edut käyttöön vuodeksi 9,90 eurolla. Omia suosikkejani eduista ovat esimerkiksi Tallink Siljan, Viking Linen risteilykupongit, Yoga Nordicin joogaedut, -20% alennus Ruohonjuuren normaalihintaisista tuotteista, sekä useat ravintola- ja kahvilaedut ympäri Suomen.

Itse pidän Pivosta raikkaan visuaalisen ilmeen lisäksi erityisesti sen helppokäyttöisyyden vuoksi. Käyttö on helppoa ja selkeää, olenpa muuten ladannut Pivoon itselleni myös profiilikuvan! Mielestäni pienet asiat tuovat lisää käyttömukavuutta sovelluksiin 🙂

 

Eikö puhelimestasi vielä löydy Pivoa? Voit ladata sovelluksen maksutta esimerkiksi täältä!

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Kotikuvia ja helleviikonlopun juttuja

Huh hellettä! Mitenkäs teidän viikonloppu hurahti? Käppäilin eilen iltapäivällä trikoissa ja t-paidassa salille tuumaten, että jos laittaisin silmät kiinni, voisin lämmön puolesta helposti olla Balilla. (Ainiin ja oli melkoinen hikinen meno treenata salilla, mutten antanut lämmön estää, haha!) En oikeasti muista milloin Helsingissä olisi ollut näin lämmin. Ihanaa! Lämmön keskellä on taas iskenyt fiilis siitä, että kunpa tämä jatkuisi. Kesä. Sitten taas eilen illalla ilman jo viiletessä kävin koirien kanssa kävelyllä ja tuli jotenkin taas kerran hämmentynyt fiilis syksystä, sama juttu jokaikinen vuosi kun eletään kesän viimeisiä viikkoja.

 Päätin tänä kesänä, että vaikka mikä tulisi, niin en valita lämmöstä. Semmoinen ”aina joku huonosti”-mentaliteetti nimittäin risoo pahasti. Kun on kylmä, valitetaan ja kun on kuuma, valitetaan siitäkin. Kun ei sada hetkeen, pitäisi sataa ja sitten kun sataa, on sekin väärin. Tietysti helle koettelee varmasti ikävästi odottajia ja vanhuksia, mutta jos moni suomalainen lähtee kesäisin lämmön perässä aurinkolomalle, niin onko se loppupeleissä niin eri asia jos samanlaisista lämmöistä saa nauttia muutamana päivänä vuodessa täällä Suomessa? Toki, valitan itsekin kylmyydestä ja pimeydestä, mutta aurinko ja lämpö ovat asioita, joista en suostu nurisemaan. Suomen kesä on kuitenkin äärimmäisen lyhyt, sadetta, kylmyyttä ja pimeyttä ehtii kyllä ihmetellä ne loput 9kk vuodesta.

Ostin eräästä Kamarin rantaputiikista meille kotiin tuommoisen simpukka-tuulikellon, joka täytyy vielä sijoittaa terassille roikkumaan.

Hauvoista on toivottu kuvia ja perjantaina sain ihme kyllä otettua Mauista muutaman vähemmän heilahtaneen otoksen. On monesti nimittäin mahdoton tehtävä 😀

Vietimme pienen kanssa pitkästä aikaa viikonloppua kotona kaksin Tommin ollessa Kotkan meripäivillä. Syötiin herkkuruokaa, ajeltiin sähköautolla kolmesti päivässä (haha), käytiin koirien kanssa ulkona ja tehtiin kaikkea muuta kivaa, kuten kasteltiin terassin kasveja. Homma, jonka poika haluaa tehdä itse ja suuttuu jos näkee, että olen menossa itse kastelemaan yrttejä 😀


Pitikin jo ajat sitten postailla jotain yrttiviljelmistäni, mutta jotenkin se sitten vain jäi. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Vaihdoin ennen Kreikan reissua kasveja isompiin ruukkuihin ja tällä viikolla pitäisi itseasiassa käydä ostamassa lisää suurempia ruukkuja. Tällä hetkellä on kasvamassa basilikaa, salviaa, chilipuska, tomaatteja, korianteria, pari kesäkurpitsaa ja auringonkukkia. Tuholaiset söivät timjamin ja rucolan taimeni kahdesti, enkä ymmärrä miksi juuri ne olivat niin toukkien mieleen? 😀 Olin hieman myöhään liikkeellä taimien istuttamisen kanssa, joten vielä ei ole tullut satoa. Toivottavasti lähiviikkoina saadaan kuitenkin ensimmäiset kesäkurpitsat ja chilit.

Vanhat lukijat saattavat muistaa joskus 10 vuotta takaperin kun olin aivan intohimoinen chilin kasvattaja. Chilit ovat kyllä aivan parhaita ja niiden kasvattaminen todella koukuttavaa puuhaa. Loppupeleissä on yleisimpien lajikkeiden kasvattaminen vielä melko helppoa. Joinain vuosina sain pussikaupalla eri chililajikkeita pakkaseen asti! Tänä vuonna tosin ostin valmiin chilin taimen, koska en olisi enää toukokuun alussa ehtinyt alkaa idättämään siemenestä asti. Ensi keväänä on ihan pakko pistää taas omat chilit kasvamaan 🙂

Onko teillä yrttejä tai kasviksia kasvamassa pihassa tai parvekkeella? Jos, niin mitä?

 

Energistä alkavaa viikkoa! 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Santorinin matkapostaus: Vinkkejä ja kokemuksia

Postaus sisältää kaupallisen linkin

Lupasin kirjoittaa Santorinin matkasta vielä erillisen postauksen ja omia vinkkejäni kohteeseen. Santorinin saari oli mielestäni mainio valinta tyttöjen reissulle ja mieleeni ovat jääneet reissulta eritysesti kaunis Oia, joka oli väenpaljoudesta huolimatta ehdottomasti näkemisen arvoinen paikka. Omatoimimatkailijalle suosittelenkin itse yöpymistä Oiassa edes parin yön verran. Me lensimme Santorinille Finnairin suoralla lomalennolla, jotka ystäväni bongasi äkkilähtö-tarjouksella 240€ hintaan. Lento Helsingistä kesti vajaat 4h.

Ruoka

 

Koko reissun parhaimman ruoan söimme ehdottomasti Oiassa. Mielestäni ehkä paras ravintola löytyi Oian satamasta, Ammoudi Baystä, joka oli käymisen arvoinen paikka noin muutenkin. Rauhallisempaa meininkiä, kalaravintoloita ja pienen tarpomisen päässä myös kallioinen paikka pulahtaa uimassa. Kävimme kahdesti syömässä Ammoudi Bayn Ammoudi Sunset-ravintolassa, jossa ensimmäisellä kerralla otin kreikkalaisen salaatin (matkan paras) ja toisella kerralla illallisella seafood-pastan, joka myöskin oli todella hyvä. Seinillä oli muuten kuvia ravintolan omistajasta ties keiden julkkisten kanssa. Esimerkiksi Oprah ja Michael J. Fox olivat ilmeisesti käyneet ravintolassa syömässä 😀

Toinen todella kiva ravintola Oiassa oli Elinkon meze, jossa kävimme syömässä lounaan. Tykkäsin myös itse hurjasti PitoGyros-ravintolasta, joka tarjoili vähän street food-henkisesti melko edullista paikallista gyros-ruokaa kivenheiton päässä Oian pääkaduilta. Kamarin kivoimpia ruokapaikkoja oli esimerkiksi Elias Grill, jossa oli perinteisiä kreikkalaisia souvklaki- ja gyros-ruokia ja enemmän fine dining-elämystä etsivälle rantakadun Mesogaia. Yleisesti vaihtelevat ruokien hinnat keskimäärin noin 10-20€ välillä hieman ruoasta riippuen. Salaatit pyörivät siinä 10€ hujakoilla (halvin syömäni kreikkalainen salaatti taisi olla 8€) ja muut annokset siitä ylöspäin. Alkuruokia saa 4-7€ hintaan ja kreikkalaiset meze-jutut olivatkin ihan parhaita! Söimme varmaan joka aterialla tsatsikia, fetaa jossain muodossa ja paikalliset fried tomato ballsit on superhyviä! Ainiin ja reissun vakkari-aamiainen oli kreikkalainen jugu paikallisella hunajalla, niiin hyvää!

majoittuminen ja rantsuelämä

 

Hotellimme Kamarissa oli Santorini Crystal Blue, joka sijaitsee aivan rannan äärellä. Hotellin asiakkaille oli tarjolla ilmaiset rantatuolit, kreikkalainen buffet-aamiainen ja palvelu oli noin muutenkin todella hyvää. Hintatasoltaan ei edullisemmasta päästä, mutta bongasimme hotellista hyvän tarjouksen. Oiaan verrattuna ovat majoitusten hinnat Kamarissa huomattavasti huokeammat. Se meidän Oian pettymyksen tuottanut majoitus oli Santorini Paradise, joskin palvelu kyllä pelasi, minkä nyt toisaalta pitäisi noilla hinnoilla olla itsestäänselvyys.

Jos haluaa lomaltaan myös rantaelämää, voin itse kyllä suositella Kamaria rantakohteeksi Santorinilla. Toisaalta, hankala vertailla muihin saaren rantoihin ja mielestäni ei Kamari ollut millään mittapuulla kovin ihmeellinen, tarkoitan että ranta olisi hyvin voinut olla melkeinpä mikä tahansa Välimeren rantakohde, muttei tosiaankaan mitään moitittavaa. Oian jälkeen tuntui Kamari melko rauhalliselta, eikä ollut mielestäni todellakaan mikään rellestäjien rantapaikka. Enemmänkin perheitä ja pariskuntia. Kamarin ranta oli kivinen (ei siis hiekkaranta), eikä siis ehkä paras vaihtoehto lasten hiekkaleikkeihin, mutta muunlaisiakin rantoja löytyy Santorinilta kyllä. Tämmöiselle tyttöjen rennolle lomareissulle tarjosi Kamari kaikkea sitä, mitä lomalta hakeekin. Jos täytyy mainita jokin ärsyttävä seikka, niin ravintoloiden sisäänheittäjät ja rantakaupustelijat.

Liikkuminen

 

Takseja ei Santorinilla ole juurikaan, mutta kulkeminen on helppoa ja edullista paikallisilla busseilla. Viimeisenä päivänä piipahdimme saaren pääkaupungissa Firassa (Thirassa), jonne kesti Kamarista bussilla noin 20min. Bussilippu maksoi suuntaansa 1,80€. Lentokenttäkyydit järjestimme majoitusten kautta. Kamarin hotellimme kuskasi meidät maksutta Oiasta Kamariin ja lentokentälle. Menomatkalla maksoimme lentokenttäkuljetuksesta Oiaan 40€. Useimmissa paikoissa onnistui maksaa kortilla, joten käteinen ei ole pakollista, mutta esimerkiksi vettä tai muuta pientä ostaessa suositeltavaa (saarella ei tosiaan voi juoda hanavettä). Itse nostin jonkin verran käteistä pienempiin ostoksiin ja automaatteja oli kyllä ympäriinsä.

Ostokset ja hintataso

 

Omaan makuuni olivat reissun parhaimmat ostosapajat Oiassa. Itse ostin reissusta yhden puuvillaisen hameen, muutaman käsikorun, rantahatun, kullatun sormuksen ja pari tuliaista, omasta mielestäni olivat laadukkaimmat liikkeet Oian kujilla. Kamarin kadut olivat täynnä oikeastaan erilaista turisti- ja rantakamaa, Firassa taas paljon korukauppoja ja matkamuistoliikkeitä. Oiasta löytyi useastakin kaupasta erikoisempia käsitöitä, pienten kreikkalaisten suunnittelijoiden tuotteita ja jopa kivikauppa! Jos turrekrääsä ei nappaa, niin suosittelen ostospaikaksi Oiaa, vaikka hintatasoltaan ei mikään kaikkein halvin paikka ollutkaan. Ketjuliikkeitä ei osunut ainakaan omaan silmääni ollenkaan. Kamarissa oli muuten ihana boho-liike La Boheme, josta löysin uuden aurinkohatun muotonsa menettäneen tilalle.

Hintataso on Santorinilla muita Kreikan saaria korkeampi, mutta yllätyin silti hintatason ollessa edullisempi kuin mihin olin asennoitunut. Yleisesti on syöminen ja shoppailu Suomea edullisempaa, vaikka hinnat esimerkiksi Oiassa olivatkin melko korkeita kaupoissa. Mielestäni ei ravintoloiden hinnassa kuitenkaan ollut kovin suurta eroa Kamarin ja Oian välillä. Kalleinta oli Oian ytimessä ja ruokailu oli jo jonkin verran edullisempaa kun käppäili edes muutaman sataa metriä vilkkaimpien kujien ravintoloista syrjempään.

Saarten välisiä lauttoja näytti kulkevan usein ja jos menen vielä joskus Kreikan saarille, haluaisin ehdottomasti käydä jollain pienemmällä ja rauhallisemmalla saarella, niitä varmasti löytyy roppakaupalla.

 

Jos teillä on suosituksia kivoista pienistä Kreikan saarista, niin kuulen mielelläni ✨

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Keto-ohje: Vähähiilariset letut

MAINOS: Hei lukijani! Kokeile Nextoryn e- ja äänikirjoja maksutta 30 päivän ajan täällä 🌞 Omia kirjavinkkejäni löydät tästä postauksestani.

www.nextory.fi/iines

Vaikka reissussa tulikin pientä katkosta ketoiluun, palasin heti kotona takaisin ketogeenisen pariin. Ja huh, kuinka turvonneen vatsan kanssa tulin kotiin, vaikken kuitenkaan aivan kamalasti reissussa herkutellut 😀 Tämän pienen katkoksen vuoksi kirjoittelen kuulumisia ketodietiltä vähän myöhemmin. Tänään olisi luvassa uutta ketoreseptiä, nimittäin vähähiilarisia lettuja. (Mmm… tein muuten taas eilen niitä keto-tacoja, niin hyviä! Ohjeen postasin aikaisemmin täällä.) Nämä letut ovat tämän reilun kuukauden aikana olleet myös aivan ehdoton suosikkini, välillä olen paistanut lettuja melkein päivittäin.

Tarvitset: 

 

2 kananmunaa

3 rkl mantelijauhoja

0,5 tl leivinjauhetta

3 rkl mascarpone-juustoa

ripaus suolaa

lisämakeudeksi voi laittaa hyppysellisen erytritolia, jos löytyy

Voita paistamiseen

Päälle mustikoita tai vadelmia ja vatkattua vispikermaa

Tästä taikinasta tulee muistaakseni noin 10 kpl minilettuja 🌸

Vatkaa ainekset tasaiseksi vispilällä, jotta mascarpone sekoittuu kunnolla taikinaan. Paista pannulla voissa ja tarjoile oman makusi mukaan 🌈✨

 

Oletteko vielä testanneet vhh-lettuja?

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Vuosien tuomaa varmuutta ja ajatuksiani naiseudesta

Kaupallinen yhteistyö: Vuokkoset

Täytin tällä viikolla 32 vuotta ja vaikka en enää vuosiin ole juhlinut syntymäpäiviäni mitenkään erityisemmin, havahdun kuitenkin vuosi toisensa jälkeen pohtimaan ikää ja asioita, jotka muuttuvat sitä myötä kun vuosia kertyy lisää. Kuulostaa oudolta todeta, etten oikeastaan pelkää ”vanhenemista”. Olen elänyt parhaimmat vuoteni juurikin viimeisten viiden vuoden sisällä ja tavallaan elämä on kohdallani tietyllä tavalla alkanut täydessä mittakaavassaan vasta kolmenkympin hujakoilla, samalla kun on tullut pohdittua elämän suuria kysymyksiä. Kuten sitä mitä elämältään haluaa ja ennen kaikkea koen, että viimeisten vuosien varrella on kehittynyt henkisellä tasolla.

Vuosi toisensa jälkeen huomaan myös kuinka suhtaudun itseeni, sekä omaan kehooni yhä hyväksyvämmin ja lempeämmin. Nykyään on entistä tärkeämpää pitää itsestään huolta kokonaisvaltaisesti ja ennen kaikkea olla kiitollinen, esimerkiksi siitä, että on suhteellisen terve ja on saanut mahdollisuuden tulla äidiksi. Terveys ja vaikkapa hedelmällisyys olivat parikymppisenä asioita, joita ei juurikaan edes joutunut pohtimaan, koska nuorena niitä piti jokseenkin itsestäänselvinä seikkoina. Nuorempana sitä jollain kumman tavalla tunsi olevansa voittamaton, kuin olisi ollut jollain tapaa monen ikävän asian tavoittamattomissa.

Minulle naiseus merkitsee itsevarmuutta, oikeutta päättää omasta elämästään, vartalostaan, sekä vahvuutta. Seikkoja, jotka eivät ole itsestäänselvyyksiä läheskään kaikkialla maailmassa. Yhteiskunnassa, jossa naisten asema on merkittävästi noussut nykyiselleen vasta reilun sadan viime vuoden aikana. Tämä jos jokin tuntuu aivan pöyristyttävältä ajatukselta. Valitettavasti ei tilanne edelleenkään monessa kolkassa ole lähelläkään sama, kuin vaikkapa meillä Pohjoismaissa, asia jonka välillä tuppaa arjen tohinassa unohtamaan. Siksi on itsellenikin tärkeää pyrkiä kannustamaan muita naisia unelmiensa toteuttamiseen ja hyppyihin epämukavuusalueelle, koska kyllä, meistä on todellakin siihen.

Onko tyttönä ja naisena kasvaminen sitten helppoa, edes meillä Pohjoismaissa? Vaikka elämmekin yhdessä maailman tasa-arvoisimmista maista, koen silti itse, että tyttönä ja naisena kohtaat läpi elämän erilaisia odotuksia, joita yrität täyttää ja mielestäni tämä pätee jossain määrin edelleen. Odotetaan, että tytöt ovat kilttejä, hyviä koulussa ja myöhemmin täydellisiä äitejä, kuten kaikki muutkin. Poikiin kun taas pätee enemmänkin se perinteinen ”Pojat on poikia”-mentaliteetti.

Itse olen pienestä saakka tiennyt, ettei minusta ole sen perinteisen kotiäidin rooliin, joka sivuuttaa oman uransa kodin tähden. Vaikka olet äiti, olet kuitenkin ennen kaikkea yksilö, jolla on omat tarpeensa. Omalla kohdallani on ikä tuonut erityisesti varmuutta ja rohkeutta olla juuri semmoinen kuin olen. Aihe, jossa olen ehkä itse kokenut naisena haasteita, on juurikin liittynyt rooliini äitinä. Oletuksiin, että kun olet äiti, et saisi ehtiä tai jaksaa pitää huolta itsestäsi. Oma näkemykseni on, että oma kokonaisvaltainen hyvinvointi on ensisijaisen tärkeää erityisesti silloin kun tehtäväsi on huolehtia myös muista. Äitiys ja itsestään huolehtiminen eivät todellakaan sulje toisiaan pois.

Aikalailla tasan vuosi sitten painiskelin pahan burnoutin kanssa, joka äityi lopulta siihen pisteeseen, että olin kuukauden kesälomalta palatessani jopa vielä enemmän poikki kuin ennen lomaani. Sain useita kommentteja liittyen siihen, että miksi vein lapsen reiluksi viikoksi hoitoon ollessani itse kotona. Tuossa hetkessä tuntui lähes välttämättömältä saada levättyä blogijuttujen ohella ja tuntuihan se pahalta saada syyllistäviä sanoja henkilöiltä, jotka eivät voineet tietää taustoja. Kenellä on loppupeleissä oikeus kritisoida valintoja, joita vaikkapa toinen äiti tekee?

Elämä ja asioiden taustat eivät loppupeleissä ole välttämättä niin mustavalkoisia, kuin miltä näyttävät. Toisaalta, aina löytyy ihmisiä, jotka ovat elämässä eri tilanteessa, toisenlaisista lähtökohdista tai muuten vain erilaisia. Viime vuoden tapahtumista oppineena päätin huolehtia myös omasta jaksamisestani enemmän, joka on meidän perheessämme tarkoittanut tukiverkon vähäisyyden vuoksi jaettua omaa aikaa myös vanhempien kesken. Ei ole itsekkyyttä huolehtia omasta jaksamisestaan, olit sitten äiti tai et. Pidän enemmänkin vastuuttomana sitä, ettei sitä tee. Toisten valintojen kunnioittaminen, sekä äitien ja naisten erilaisuuden huomioiminen ovat asioita, joille kaipaan itse vielä tietynlaista solidaarisuutta. Sitä, että rohkaistaan ja tuetaan toisiamme, olimmepa sitten samanlaisia tai erilaisia.

Mitä pidän itse todella positiivisena asiana, on avoin keskustelu, jota viime vuosina on käyty esimerkiksi kuukautisiin, hedelmällisyyteen ja erilaisiin hormonaalisiin häiriöihin liittyen. Aiheista keskustelu ei ole enää yhtä tabu, kuin vielä vaikkapa kymmenen vuotta takaperin, mikä on valtava edistysaskel. Näiden naiseutta ja äitiyttä pohtivien ajatusten lomassa halusin myös sivuta aihetta kotimaisuus, ekologisuus ja kuukautiset. Mitä tekemistä näillä on keskenään?

Vuokkosten valikoimaan on tämän vuoden aikana tullut toivottuja tuotteita, nimittäin täysin biohajoavia Bio 100% -kuukautissiteitä ja pikkuhousunsuojia, sekä Vuokkoset Organic-tamponit. Täysin biohajoavat Bio 100% -tuotteet on valmistettu luomupuuvillasta ja kloorittomasta selluloosasta. Organic-tamponit taas ovat luomupuuvillaa ja täysin kompostoitavissa. Tuotteet ovat joutsenmerkittyjä ja kehitetty yhteistyössä Allergia-, Iho- ja astmaliiton kanssa. 

En itse vielä muutama vuosi takaperin edes ajatellut, että myös kuukautissiteiden suhteen voisi tehdä ekologisempia valintoja. Aivan huippua huomata, että myös näiden suhteen on menty ympäristöyställisempään suuntaan, kotimaisuutta unohtamatta. Tässä onkin eräs vinkki, kuinka tehdä pieni ympäristöteko joka kuukausi. Oletteko te jo bonganneet nämä kaupassa?

 

Mitä naiseus teille merkitsee? Oletteko kohdanneet odotuksia, äitiydessä tai naisena? 💕🦄

 

Ihanaa viikonloppua!

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.