Uusia tuulia arkeen

Heti alkuun, ihanaa äitienpäivää kaikille äideille Itselleni tänään on tärkeä päivä, nimittäin ensimmäinen äitienpäiväni! Maailman paras asia on olla äiti ihanimmalle pienelle pojalle, se on lahjoista parhain. Onhan tämä äitiyskin tietyllä tavalla melkoinen ”elämänkoulu”, jos selviää siitä niin selviää kyllä melkeinpä mistä tahansa 😀 Melkoiselta lottovoitolta tuntui myös saada Tommi vihdoin reissusta kotiin..

Juttuhan on niin, että meidän perheessä on nyt isän vuoro hetki kokeilla tätä kokopäiväistä kodin pyörittämistä. Se tarkoittaa tietty sitä, että saan itse hetkisen hengähtää ja miettiä vähän muita asioita. Tavallaan siis viettää kesälomaa! Tai no, yleisesti lomaa. Enhän ole lomaillut sanan varsinaisessa merkityksessä yli vuoteen. Kyllä äitikin tarvitsee lomaa ja lepoa, kivasti kun on tässä kotona ollessa kertynyt lomapäiviäkin jemmaan.

Tämä loma tarkoittaa tietysti (ainakin toivon mukaan) myös vaihtelevuutta tänne blogiin. Yritän nimittäin pitkästä aikaa panostaa mm. tyylijuttuihin, asuihin ja sen semmoisiin asioihin, jotka eivät ole ihan ensimmäisenä pyörineet mielessä täällä kotona nuhjuverkkareissa vaavin kanssa hengaillessa.

Mulla on kesäksi muutamia suunnitelmia, tuntuu niin ihanalta ja helpottavalta päästä pitkästä aikaa miettimään jotain aivan muita asioita. Niin, ettei se arki pyöri ihan kaiken aikaa sen ympärillä, milloin vauva on viimeksi syönyt, kauanko on edellisestä vaipan vaihdosta, onko kassissa nyt varmasti mukana kaikki tarpeellinen muutaman tunnin kaupunkireissulle.. You know.

Pitkään nautin tästä kotielämästä, mutta kuten jo pariin otteeseen olen täälläkin todennut, en kyllä itse jaksaisi pyöriä kotiympyröissä vuositolkulla. Ainakaan yhteen menoon. Onneksi ei tarvitsekaan. Äitejä on erilaisia, eikä kenenkään ole pakko viettää kolmea vuotta kotona lunastaakseen vuoden äiti-mitalin. Se ei tee kenestäkään huonompaa, oli sitten kotona puoli vuotta tai viisi vuotta.

Jokainen tekee kuten parhaaksi näkee, loppupeleissä siitä ei kuitenkaan ole muuta kuin haittaa jumittaa vuodesta toiseen kotona hoitamassa lastaan, jossei se tuota mitään muuta kun pahaa mieltä ja ahdistusta. Tiedättekö mitä tarkoitan? Perheen hyvinvointi lähtee kuitenkin onnellisista vanhemmista. Mielestäni pitäisi muutenkin kannustaa isiä jäämään enemmän kotiin hoitamaan lasta äidin palatessa työelämään. Onhan se viime vuosina yleistynytkin, mutta toivottavasti yleistyykin vielä enemmän, jotta pikkuhiljaa päästäisiin siitä vanhanaikaisesta ajatuksesta, että äitien homma on olla kotona hoitamassa lapsia ja kotia.

Itse kaipaan kuitenkin niitä aikuisia sosiaalisia kontakteja ja sitä, että saan välillä miettiä ihan aikuisten juttuja ilman toisen kiljumista korvassa tai kiinni lahkeessa. Ei sillä, etten haluaisi viettää aikaa pikkuisen kanssa, päinvastoin! Välillä kuitenkin kaipaa vaihtelua ja illat, sekä viikonloput ovat edelleen pyhitettynä perheelle.

Ihanaa sunnuntaita äideille ja kaikille muillekin!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Juttuja viikon varrelta

Tällä viikolla on tullut vietettyä vähän kevennettyä blogiviikkoa, ensimmäistä kertaa ikuisuuteen! Jotenkin ollut niin paljon muita hommia, ettei ole ehtinyt ihan kamalasti datailla tai ottaa kuvia. Sitten vielä tämä vappu, joka nyt sinällään ei meillä mikään kovin villi juhla ole toistaiseksi ollut.. 😀 Kun kamera on viimepäivinä lepäillyt kaapissa niin kuvituksena random-puhelinkuvia tältä viikolta!

Postailinkin jo aikaisemmin Instaan alkuviikon vierailustamme Arkkitehtuurimuseon Arkkitehtuuria vauvoille-työpajaan. Ihan kamalasti ei olla (vauvauintia lukuunottamatta) vielä käyty niissä vauva-aktiviteeteissa tai yleisesti tapaamassa noin suurta joukkoa muita vauvoja samaan aikaan. Mielenkiintoista kyllä kun pikkuhiljaa alkaa noissa sosiaalisissa tilanteissa näkemään, miten oma pikkuinen toimii ”ryhmässä”. Tai siis niin ryhmässä kun tuon ikäinen nyt voi olla 😀

Maanantain lounas-pizza ja soijanakki-hodareita, joita tehtiin dinneriksi 😀

Tuo meidän napero on jo jonkin aikaa vierastanut, mutta jotenkin tuntuu kyllä että se on lähiaikoina mennyt vähän ohikin. Enää ei tule samanlaista ”paniikkia” uusia ihmisiä nähdessä kun joku aika taaksepäin, vaan useimmiten ollaan kyllä ihan fiiliksissä uusista kasvoista. Sen puoleen itku tulee edelleen nopeasti jos isi tai äiti katoaa yhtäkkiä näkyvistä. Sen puoleen suuressa vauvajoukossa ollaan selkeästi ”ujompana” alkuun kuin täällä kotioloissa tutussa ympäristössä.

Poika selvästi tutkailee ensin varovaisesti tilannetta,  eikä selkeästi lähde heti esimerkiksi lähestymään muita vauvoja. Olen huomannut, että osa vauvoista on jotenkin todella rohkeita ja lähtevät heti lähestymään muita vauvoja ja aikuisia. Meidän napero on selkeästi muissakin asioissa ensin semmoinen tarkkaileva persoona, joka ennemmin harkitsee uusia juttuja eikä ihan suuna päänä suuntaa kohti uusia asioita. Varmaan suurin osa vauvoista työntää kaiken uuden suuhunsa, mutta tällä meidän tyypillä on ehkä juuri päinvastainen tapa. Sen vuoksi sormiruokailukin on ollut suuri haaste, koska uudet ruokajutut päätyvät usein suuhun vasta todella pitkän harkinnan jälkeen (jos siis ollenkaan) ja saattaa mennä siis 30 minuuttia, ennenkö ruokapala menee edes lähelle suuta.

Ehkä siis epäileväinen tai juuri harkitseva voisi kuvailla pikkuherraa parhaiten. Juuri esimerkiksi tuolla työpajassa ujous alkoi karista ehkä 20minuutin puuhastelun jälkeen. Siihen asti oli mukava puuhastella rauhassa omia juttuja, tarkkailla muita ja sitten vasta lähteä rohkeammin leikkimään. Kotioloissa onkin meininki sitten aivan eri ja huomaa, että tutussa ympäristössä höpötellään ja sosialisoidaan huomattavasti rohkeammin kuin uudessa paikassa.

Sitten vielä tuosta työpajasta, joka oli kokemuksena todella kiva! Työpajoja järjestettiin Arkkitehtuurimuseolla vauvoille ja taaperoille pitkin viikkoa. Meidän työpajaan osallistui siis 10 vauvaa ja ideana oli tarjota erilaisia pieniä elämyksiä vauvoille. Työpaja-huoneessa oli palikoita, erilaisia kahisevia pusseja, kankaita, laatikoita ja lankarullia, joita ihmetellä ja kosketella. Myös huoneeseen puhalletut saippuakuplat ja diskovalot olivat todellinen ihmettelyn kohde. Luulisin ainakin, että noita työpajoja järjestetään jatkossakin!

Tällä viikolla aukesi Galleria Esplanadiin myös uusi Newbie-liike, jonka avajaisissa piipahdettiin. Tosin oma napero oli partyjen ainut vauva joka nukkui sopivasti koko homman ajan 😀 Jotenkin tuntuu, että Newbiellä on hurjasti enemmän kivoja vaatteita tyttövauvoille. Tietty pojillekin löytyy vaikka mitä ihanaa, mutta ehkä nuo tyttöjen jutut osuivat enemmän silmään.

Tällä viikolla oli myös pressipäiviä ympäriinsä ja käytiinkin kiertelemässä useammassa tapahtumassa. Olen pitänyt liikunnoistakin nyt lepoviikkoa, ekaa kertaa kuukausiin. Ei vaan ole nyt ehtinyt lenkeille ja muutenkin motivaatio on esim juoksun suhteen ollut nollissa siitepölyn (ja ehkä myös vähän noiden epämääräisten säiden) vuoksi. Joskus tekee ihan hyvää kyllä lepäilläkin!

kuva Jutta Hirsimäki

Käytiin sisustusliike TRE:n blogiaamiaisella ja napsaisin kuvia noista söpöistä minikaktuksista! Pakko ehkä hommata kotiin 🙂

Kokkikartanon tarjoamaa lounasta! Jos etsii jotain uutta ja erilaista tulevalle grillikaudelle, niin testatkaa Kokkikartanon uutta falafel-hampparia! Itse yllätyin varsin positiivisesti.

Tänään näköjään sääkin onneksi suosii, joten kohta päivän askareisiin! Eilen vietimme täällä meillä illanistujaisia, tänään olisi illalla vuorossa ainakin pizzan paistoa 😀

Hauskaa vappua teille!

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.