Eroahdistusta ilmassa

Kirjoittelin joku aika taaksepäin meidän levottomista öistä. Ja nehän jatkuu edelleen! Tilanne on viimeaikoina päässyt jotenkin täysin eskaloitumaan, koska mukaan on tullut lisämausteena vauvan eroahdistus. Eroahdistusta on jossain määrin ollut jo aikaisemmin, mutta nyt sekin on saanut aivan uuden käsityksen. Näihin aikoihin kun lapsi (viimeistään) alkaa ymmärtämään olevansa äidistä erillinen yksilö ja sen myötä iskee ahdistus peliin kun vauva alkaa pelätä, että vanhempi hylkää tämän ellei ole jatkuvasti aivan vieressä.

Itse olen huomannut eroahdistuksen selkeimmin siitä, että en saa enää nukutettua tai edes siirrettyä poikaa omaan sänkyyn nukkumaan tämän nukahdettua. Kun poika nukahtaa viereen, yritän (tai yritin ennen :D) siirtää tämän varovasti pinnasänkyyn nukkumaan. Yleensä tuo onnistui aina näppärästi siihen seuraavaan heräämiseen saakka (eli siis ehkä 30min), mutta nyt jo useamman viikon on pieni herännyt joka kerta kun siirrän tämän pinnasänkyyn.

Heti alkaa aivan mahdoton raivoaminen, joka ei hevillä laannu. Ellei ota viereen. Olen nimittäin huomannut, että vieressä nukkuessa uni sitten onkin varsin levollista. Ja vaikka heräilyitä jatkuvasti onkin, se on lähinnä semmoista ulinaa ja kitinää, jonka myötä kuitenkin nukahdetaan nopeasti uudelleen (sitten kun saa rintaa..).

Eroahdistus on lähinnä siis tarkoittanut sitä, että sekin oma aika, joka minulla oli aikaisemmin pojan nukkuessa, on nyt mennyttä. Joudun nykyään nimittäin kököttämään päikkäritkin toisen vieressä sängyssä. Onpahan tullut luettua kirjoja, haha! Tosin olen huomannut viime aikoina myös niiden päikkäreiden lyhentyneen ja ollaan menty ehkä semmoisilla 30min unilla. Usein varma keino on lähteä ulos vaunuilemaan, silloinhan poika yleensä takuuvarmasti nukahtaa ja jos käy hyvä tuuri, niin jää vielä hetkeksi vaunuihin unille kun palataan takaisin kotiin.

Ainiin! Ja soseiden syönti on mennyt (taas) jotenkin aivan mahdottomaksi. Poika saattaa syödä lusikallisen pari, jonka jälkeen kieltäytyy totaalisesti syömästä, tätä on ollut ehkä parisen viikkoa. En tiedä onko siellä joku hammas juuri tulossa läpi, joka vaikuttaa soseiden maistumiseen vai mitä ihmettä.. Melkoisen itsepäisesti pidetään suu kiinni lusikalle ja tämä alkoi aivan yhtäkkiä 😀

Unikouluhan on ollut mielessä jo pidemmän aikaa, mutta eipä sitä ole vieläkään saanut aikaiseksi aloittaa. Aina nimittäin tulee joku situation, hampaat, nyt tämä eroahdistus ja sitten homma siirtyy. En kyllä tiedä voisiko unikoulu juuri olla apukeino tähän? Onhan kohta pääsiäisen pyhät tulossa ja oiva mahdollisuus hoitaa samalla unikoulu pois alta.

Toisaalta en koe tilannetta mitenkään aivan mahdottomaksi, aina se perinteinen ajatus helpottaa paljon: Tämä menee ohi ajan kanssa.. Tällä hetkellä kun on kuitenkin tiedossa ehdoton deadline unikoululle ja imetyksen vähentämiselle/lopettamiselle. Toukokuu! Itsehän palaan kesäkuun alussa töihin, joten on sanomattakin selvää, että hommalle on tultava loppu siihen mennessä. Maito kun ei yli 1v ikäiselle ole enää se pääasiallinen ravinto, joten toukokuussa 1v synttäreiden kolkuttaessa voikin sitten rauhallisin mielin alkaa siirtyä hiljalleen pois rintamaidosta. Eniten kuitenkin arveluttaa se, kuinka paljon se nesteen määrä vähenee kun maidon antaminen suurina määrinä loppuu.

Kyselisinkin teiltä vinkkejä, että miten siirryitte pois rintamaidosta/korvikkeesta 1v kynnyksellä ja paljonko vauvanne joi siirtymän jälkeen mukista vettä/perinteistä maitoa?

Onko muillakin eroahdistusta ilmassa? Entä onko teillä siihen hyväksi koettuja vinkkejä?

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 20 kommenttia.

Meidän pikkuisen kaverikirja + pari näppärää Ikea-vinkkiä vauvalle

Keksin, että olisi hauska idea tehdä meidän pikkuisesta kaverikirja-tyyppinen postaus tänne. Hoksasin nimittäin, että varsin harvoin olen lähiaikoina kovinkaan täällä kertonut meidän pienestä. Tietysti siihen on syynsä, miksi tahdon pitää perheellämme tietyn yksityisyyden suojan, mutta onhan välillä kiva kertoa vähän kuitenkin kuulumisia!

Minut saa nauramaan: Hassut äänet, se kun keinutellaan, nostetaan ilmaan tai pusutellaan ympäriinsä ja pidetään ääntä. Myös usein koirien tarkkailu on hauskaa. Oikeastaan aika monet jutut alkavat naurattaa, kukkuu-leikki ja monet ihan sekalaiset jutut.

Lempimusiikkini: Esimerkiksi Yo-Kai-lastenohjelman Yo-Kai watch herättää mielenkiintoni aina! Olen superinnoissani kun tuo lähtee soimaan, nyt olen kyllä saanut kuunnella sitä jo melkein kyllästymiseen asti. Tykkään menevästä musasta ja esimerkiksi Täilaulu on mieleeni.

 

Millainen olen luonteeltani: Hyväntuulinen ja melko rauhallinen. Olen yleensä pienestä onnellinen enkä jaksa stressailla. Viihdyn myös välillä hyvin leluja paukutellen ja ominpäin puuhaten, mutta haluan kuitenkin että äiti tai isi on ihan lähellä. Olen todella kova höpöttelemään! Usein juttelen äidille pitkiä höpötysmaratoneja, tottakai äiti ymmärtää vauvakieltäni. Äitiä alkoi kerran naurattaa kun yritin syödä maissinaksua ja yhtäkkiä huudahdin ”Hyvää, hyvää!” Äiti kun hokee tuota samaa sanaa jatkuvasti kun syömme yhdessä. Äitiä ja isiä myös nauratti hurjasti kun olin kerran syömässä pahaa sosetta ja sanoin (mukamas) kovaan ääneen ”YÄK”.
Lempileluni: Vauvojen tamburiini, nalle ja häkkyräpallo. Kirjat ovat myös kivoja näpräillä! Harvoista pehmoleluista jaksan kiinnostua pitkään, mutta pari lempparia silti on niistäkin. Ehkä lemppareimmat asiat ovat muka kiellettyjä, kuten äitin puhelin..
Lempiruoka: Lohisose on lempparini. Nyt kun olen syönyt vähän paremmin, niin äiti on yrittänyt syöttää vaikka mitä ällöjä ruokia. En yhtään tykkää niistä missä on isoja kökköjä, ennemmin en syö sitten mitään! En ole vieläkään syönyt punaista lihaa, kala ja kana ovat lemppareitani. Makeista ruoista on päärynä ja mango herkkuja. Tykkään myös nykyään hurjasti smoothieista!

 

Tästä tykkään eniten: Olla tietysti sylissä ja vieressä. Kun äiti tai isi pusuttelee minua hurjasti, se kutittaa! Tulen hurjan iloiseksi jos onnistun jossain itse, varsinkin jos äiti tai isi kehuu ja kannustaa. Nykyään tykkään paljon myös keinua, vaikka omaan makuuni vauhti on vähän liian hidasta aina! Pidän myös kovasti uinnista ja nykyään osaan jo uida pätkän sammakkoa sukellusten yhteydessä.
Mikä minua ärsyttää: En tykkää sitten yhtään pukemisesta tai riisumisesta. Se saa minut suorastaan raivostumaan. Ja se kun en saa kaukosäädintä tai puhelinta käsiini tai kun en saa mennä näpräämään johtoja. Eihän nyt mikään ole niitä kiinnostavampaa!! Nykyään minut myös viedään aina pois Xboxin napin luota (jota nyt vaan on niin viihdyttävää painaa päälle ja pois). Kuulin äidin ja isin suunnittelevan jotain kaappeja, että saisivat muka nuo minun viihdykkeet piiloon..

Näitä asioita pelkään: En oikeastaan pelkää mitään, mutta nykyään vierastan uusia ihmisiä. Tai siis hetken. Varsinkin miehiä! Jos joku uusi ihminen tulee äkkiseltään lähelle, niin tulee itku. Toisaalta harmitus menee aina poiskin yhtä nopeasti kun tulikin ja viihdyn hyvin muidenkin kuin äidin ja isin sylissä.

 

Siinäpä muutama kysymys, enempää en sitten keksinytkään, joten ajattelin raapustaa loppuun muita juttuja. Välipalaherkkuja meidän perheessä ovat smoothiet, joita aina välillä napsitaan aterioiden väliin. Kaikkein näppärin vaihtoehto varsinkin silloin jos lähtee piipahtamaan asioilla kaupungilla, smoothie lähtee aina mukaan käsilaukkuun kun sen saa syötyä niin helposti melkeinpä missä vaan. Smoothieiden osalta suosimme aina luomua ja viimeaikoina meidän kaapista on löytynyt noita Ella’s Kitchenin luomusmoothieita*. Kaikkein eniten tykkään näiden ulkoasusta, jotenkin superpiristävä.

Näistä muuten ostin joku aika sitten semmoista kookosta sisältävää White one-smoothieta ja se oli niiiiiin kertakaikkisen hyvääääääää! Olin aivan yllättynyt. Usein kun smoothieista löytyy ne aika peruslaadun maut; banaania, mangoa, mansikkaa, päärynää, mutta se White One oli kyllä melkoinen erikoisuus ja oikein hyvällä tavalla. Ja maistui kyllä vallan mainiosti minun lisäkseni myös pojalle. Täytyy taas hamstrata kun menee ostoksille isompaan kauppaan ja ostaa itselleenkin välipalaksi ;D Pitäisi myös ostaa smoothieille semmoisia pehmeitä suuttimia, löytyisiköhän ihan Prismasta tms?

Loppuun eräs vinkki! Jos jollakulla on edessä vauvantarvikkeiden hankinta, niin suosittelen piipahtamaan Ikeassa. Ehkä parhaimmat hankinnat vauvan käyttötavaroiden suhteen ollaan nimittäin tehty sieltä, uskokaa tai älkää! Ihan loistavia ovat esimerkiksi nuo Börja-lusikat, joita ollaan ostettu kolme pakettia. Juuri viimeksi ostin taas yhden paketin kun lusikoita nyt menee jatkuvasti. Kaikkein helpoiten onnistuu syöttäminen tuolla kapealla lusikalla. Aloitimme ruokailut Ainun pehmeällä ensilusikalla, mutta nyt myöhemmin ovat nuo hurjan hyviä. Samoin tuo nokkamuki on ollut hyvä vedenjuonnin harjoitteluun, tosin yleensä kelpaa paremmin juurikin mukina ilman nokkaa.

Viimeisin Ikea-löytö on muoviset ruokalaput/essut, joita myydään kahden kappaleen settinä muistaakseni 1,99e. Aivan supernäppärä kun muovin voi pestä jokaisen ruokailun jälkeen ja se on melkeinpä heti kuiva seuraavaalle aterialle. Kankaisten ruokalappujen kanssa jotenkin ärsytti se kun niitä sai pyykätä kokoajan ja aina oli kaikki likaisena! Ihan kun Iksussa olisi ollut myös semmoisia hihallisia todellisia ruokasuojia samaa matskua. Ennen tätä olen kyllä todennut tosi hyviksi esimerkiksi Ikean lasten/vauvojen petivaatteet, lelut, harsojakin sieltä yhdessä vaiheessa ainakin löytyi. Jokaisen vanhemman ostosparatiisi, siis näidenkin juttujen kohdalla! Mitä sieltä ei löydä, tuskin edes tarvitsee ;D

*-merkityt saatu blogin kautta.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Talvipäivän vaunulenkkeilyä

Yhteistyössä Jollyroom.fi kanssa
Uusilla rattailla on nyt rullailtu eteenpäin muutama viikko ja olisi tarkoitus kertoa näistä vielä vähän kokemuksia. Aikaisemman esittelypostauksen aktiivisen perheen North 13.5 Maxi Jogger 2017-yhdistelmävaunuista löydät täältä. Edelleen olen kyllä ollut kovin tyytyväinen ja liikkumiseen nuo ovat niin paljon näppärämmät kun edelliset kiinteäpyöräiset yhdistelmät!

Viime viikonloppuna saatiin iloita auringonpaisteesta, mutta sen koommin ei sitten olekaan tainnut sitä aurinkoa näkyä. Eiköhän ne aurinkoiset kevät-talvipäivät vielä saada maaliskuulle. Tällä viikolla on on ollut täällä joku ihme JKL-memorial ja muistelin juuri kuinka ihana oli talvisin lähteä lenkkeilemään tai luistelemaan Jyväsjärven jäälle! Joku vuosi yritin samoihin fiiliksiin Töölönlahdella, mutta eihän se nyt ollut läheskään sama juttu 😀 Muistelut nyt sikseen. Näillä tamineilla kävimme siis kyläilemässä pikkuisen ”pappalassa”.

Näillä rattailla on  nyt käyty asioilla, lenkkeilty lumella, jäällä,
sohjossa ja kaikissa tilanteissa menneet ihan hienosti. Ei kyllä ole
millään tapaa ollut ikävä niihin entisiin tai sitten niihin
matkarattaisiin, joita pääasiassa olenkin asioilla esimerkiksi
keskustassa käyttänyt. Meillä on farmariauto, mutta noiden kasaus
pienempäänkään autoon ei kyllä olisi ongelma. Olin eilen kiertelemässä
keskustassa ja näillä on kyllä superhelppo liikkua kaupunkiympäristössä, todellinen helpotus kyllä kun ei tarvitse tuskailla.

Pakko mainita, että kun viimeksi oli puhe tuosta istuinsuunnasta, niin sehän muuten onnistuu ratas-osassa myös noin perinteisesti lapsen kasvot omiasi päin. Arvelin alkuun, että istuin voisi kiinnittyä myös noin päin ja niinhän se menikin. Nyt olen siis käyttänyt noita ihan noin perinteisesti päin. En tosin tiedä, voiko vauvallekin hurjilla juoksulenkeillä tulla pahoinvointia jos istuu selkä menosuuntaan? Tai siis että onko se syynä miksi monissa juoksurattaissa on juurikin istuin toisinpäin kun perinteisisssä? Eipä ole aikaisemmin tullut edes ajatelleeksi!

Tuota vaunu-osaahan me ei enää käytetä, mutta onnistuu kyllä näihin vaunuihin ottaa. Vaunukoppa myydään Jollyroomilla siis erillisenä jos haluaa nämä yhdistelmävaunut jo ihan pikkuvauvalle. Tai niinhän se varmasti kannattaakin jos on hankinta mielessä, ettei kaksia eri vaunuja tarvitse hommata 🙂 Jollyroomilta löytyy yhdistelmävaunuista kyllä paljon muitakin vaihtoehtoja.

Bixu on aina jotenkin tosi ujona kaikissa kuvissa ja vaikka muuten aina katsoisi päin, niin sillä sekunnilla kun jostain tulee kamera niin ei sitten suostu millään katsomaan päin! Niin kävi tietysti tälläkin kertaa. Maui taas on niin  adhd, että kaikki kuvat noin muuten sitten aina tärähtävät 😀

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 5 kommenttia.

Ajatuksia ajankäytöstä

Lähiaikoina olen miettinyt tarkemmin omaa ajanhallintaani ja sitä mihin sitä aikaa eniten oikein kuluu. Se sai muistelemaan ”vanhoja aikoja” kun kaikki päivät ja illat olivat vain niille omille jutuille. Varmaan yleisin juttu, jota tuleva äiti kuulee ystäviltään on se ”nauti siitä omasta ajasta vielä kun voit”. Itse ainakin kuulin sitä viimeisen raskauskolmanneksen aikana ehkä jokatoiselta ihmiseltä. Tottahan tuo tietysti on, mutta harvemmin sitä omaa aikaa osasi samalla tavalla arvostaa silloin kun ei vielä ollut äiti. Toisaalta pakko olla rehellinen ja myöntää, etten enää edes muista millaisia vapaapäivät tai illat yleisesti olivat ennen. Tai siis että mihin sitä aikaa sai kulutettua? Nykyään kun on niin automaattista, että päivät on omistettu pikkumiehelle ja tietysti myös illat ruokailujuttujen, nukuttamisten yms muodossa. Ja siis yleisesti tämä elämä aikalailla 24/7. Kuulostaa varmasti lapsettoman korvaan aivan karmealta ajatukselta, mutta sitä se ei kyllä ole!

Onhan se täysi totuus, että yhdessäkin lapsessa riittää kyllä hoitamista ja  oma aika on kyllä kortilla, mutta jotenkin kaikissa mom brain-huuruissa sitä luppoaikaa ei edes samalla tavalla osaa kaivata. Välillä tuntuu, että ne tunnin-parin omaa aikaa-breikit ovat aivan tarpeeksi ja ehtii iskeä jo järkky ikävä toista! 😀 Vauvavuosi on varmasti parisuhteellekin se rankin kun vauva vaatii äidin huomiota ympäri vuorokauden, eikä oikein muulle riitä aikaa edes ajatuksen tasolla. Tietysti ajatuksena olisi ihanaa viettää viikonloppuna vaikka leffailta miehen kanssa ja katsoa se leffa oikeasti alusta loppuun ilman keskeytystä. Useinkaan se ei vain ole mahdollista, mutta on kyllä paljon juttuja joita vauvankin kanssa voi tehdä. Pyöriä ja puuhailla sängyssä tai olkkarin lattialla samalla telkkaria katsoen, ulkoilla, käydä ravintoloissa, keskustassa kiertelemässä (juuri kun itse eilen kehuskelin kuinka hyvä olen tässä, hah ;D), monet jutut ovat nimittäin ajan mittaan helpottuneet huomattavasti kun vauva ei ole enää se tunnin välein nälkäänsä itkevä aikapommi, jonka kanssa sai kaupungilla pelätä, että milloin ne hermot menee.

Sitä tulevaa uhmaikää tässä siis odotellen! Tällä hetkellä eletään siis monen asian osalta melko helppoa vaihetta kun pieni on pitkiä aikoja tyytyväinen vain sillä, että on lähellä, masu täynnä ja saa ihmetellä kaikkea kivaa ympärillään. Ja mitä tulee niihin epätoivon hetkiin jatkuvien yöheräilyiden ynnä muiden suhteen, niin itseäni helpottaa se ajatus, että aika auttaa. Eikä mekään enää (tai siis taas vaihteeksi) missään huonossa jamassa niiden suhteen olla. Kyllähän lapsi jossain vaiheessa alkaa nukkua niitä kokonaisia öitä, oli se sitten vuoden iässä tai jo puolivuotiaana. Meillä syynä jo pitkään katastrofaalisiin yöuniin on jo kuukausia jatkunut hampaiden tulo. Sillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa kuinka paljon syödään tai ei olla syöty kiinteitä ruokia, nälkään kun harvemmin selvästi heräilee tuo meidän napero. Välillä helpottaa hetkeksi, kunnes taas uusi hammasrumba alkaa. Ekat alahampit puhkesivat reilun 4kk iässä muistaakseni, nyt on hampaita puhjennut 5 kpl ja lisää on tulossa! Tietysti sekin ajatus helpottaa, ettei niitä hampaita loputtomiin voi ilmaantua ja tulisivathan ne jokatapauksessa ennemmin tai myöhemmin. Kuulemma joillain lapsilla hampaat voivat oireilla kuukausi toisensa jälkeen.

Helmikuussa oli aivan liian vähän päiviä, koska kuukauteen ei mahtunut meidän pikkuisen ”synttäripäivää”! No mutta, leikitään että nyt on vielä helmikuun loppu. Meidän pikkuinen tänään nimittäin jo 9kk ♥

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.

Testissä aktiivisen perheen yhdistelmävaunut

 Yhteistyössä Jollyroom.fi kanssa
Nyt kun aurinkoa on alkanut enemmän näkymään, ollaan saatu myös vaunulenkkeihin ihan erilaista virtaa! Aivan superihanaa lähteä päivällä ulkoilemaan kun paistaa aurinko. Useimmiten tehdään päivittäin edes jonkinlainen lenkki, yleensä ehkä tunnin mittainen reipas kävely/hölkkä koira mukana, mutta nyt myös vähän lyhyempiäkin matkoja kun on tullut harrastettua muutakin liikuntaa. Paras taktiikka on lenkin lopussa tuoda hauva kotiin ja hoitaa vielä samalla reissulla kauppa- ja postikeikat samaan syssyyn niin ei tarvitse enää toiseen kertaan lähteä asioille 😀 Lähiaikoina ollaan myös käyty ekoja kertoja leikkipuistossa ihmettelemässä ja kokeiltu keinumista vauvakeinussa. Sepäs vasta onkin hauskaa puuhaa! Eipä siellä puistossa vielä näin pienelle oikein muuta olekaan.

Kieltämättä mulla on ollut pieniä haasteita alusta alkaen lenkkeillä vanhojen vaunujen kanssa, koska miksikään sporttivaunuiksihan ne eivät ole suunniteltu ja noin yleisessä liikkuvuudessa olivat kiinteät etupyörät vähän kinkkinen. Kyllähän niistä moni silloin alunperinkin sanoi, mutta ajattelin kiinteiden olevan juuri maastossa ja koirien kanssa helpompi. Eteenpäin on tietysti päässyt, mutta jo syksyllä tiirailin valikoimaa ihan virallisista juoksurattaista kun loppupeleissä tulee liikuttua paljon. Minulle tarjottiin kuitenkin Jollyroomilta mahdollisuutta päästä testailemaan juuri aktiiviselle perheelle sopivia Northin 13.5 Maxi Jogger 2017-yhdistelmävaunuja ja nuo ovatkin olleet nyt ensikokeilussa!

Pakko myöntää, että harvemmin enää pikkuvauva-ajan jälkeen olen lähtenyt yhdistelmävaunuilla kotoa minnekään muualle kun lenkille. Syy on yksinkertaisesti ollut se, että niillä on ollut todella hankala liikkua ja ennemmin olen aina napannut esimerkiksi kaupungille mukaan matkarattaat, vaikka kovin rämisevät ovatkin.. On todettava, että näiden sporttirattaiden kanssa on ollut kyllä niin paljon helpompi liikkua missä vaan! Suurin ero on ollut tietty kääntyvässä etupyörässä, joka mahdollistaa tosi näppärän liikkuvuuden. Näillä on siis tosi vaivaton päästä eteenpäin niihin vanhoihin verrattuna. Mikään vaunuexperttihän en missään nimessä ole näiden kaksien yhdistelmävaunujen ja yksien matkarattaiden perusteella, mutta eron kyllä huomaa. Ovathan nämä tosin eri tavalla suunniteltukin juuri aktiivisempaan menoon ja hyvä valinta juurikin paljon menossa olevalle perheelle.

Kuinkas tuommoiset varsinaiset sporttirattaat sitten eroavat liikkuessa perinteisistä? Erona noihin vanhoihin yhdistelmiin on lapsen istuinsuunta ratasosassa. Matkarattaissa meillä on ollut tietysti tämä sama systeemi, että vauva istuu minusta poispäin, mutta päärattaissa meillä on ollut istuinsuunta minuun päin. Pitääkin itseasiassa kokeilla, että saako ratasosan kumpaankin suuntaan. Näitä on varsin kevyt työntää ja esimerkiksi juuri juoksu onnistuu erinomaisesti.
Näitä yhdistelmävaunuja voi käyttää aivan pikkuvauvasta aina noin 3v ikään saakka, ratasosaahan suositellaan käytettäväksi noin 6kk iästä eteenpäin, mutta näihin on ostettavissa erikseen tuo vaunukoppa-osa. Me siirryttiin itse tuohon ratasosaan joskus ehkä vajaat pari kuukautta sitten ja kiva kun vauvakin näkee nykyään ulkona kunnolla maailman menoa istuaalteen.

Isoja plussia näissä on: 
Tilava tavarakori 
Helppo ohjattavuus + jousto maastossa 
Selkänojan saa ratas-osassakin täysin makuuasentoon 
Melko yksinkertainen koota kasaan paketista

Saa näppärästi pieneen kokoon esimerkiksi autoon

 Jos kiinnostaa miltä nämä yhdistelmät näyttävät vaunukopan kanssa, niin tässäpä kuvaa!

Nämä postausen vaunut näyttäisivät itseasiassa olevan juuri -49% alessa Jollyroomilla ja näiden lisäksi on läjä monia muitakin yhdistelmävaunuja huimassa alessa mikäli hankinta on ajankohtaista 🙂

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 18 kommenttia.