Matkapostaus Tahiti: Infopaketti Ranskan Polynesian helmestä

Tänään olisi vuoro Tahitin matkapostaukselle. Kahden viikon Moorealla köllöttelyn jälkeen vietimme lopuksi 5 yötä Tahitilla, ennen Ranskan Polynesiasta lähtöä. Majoituimme Faaonessa saaren (tai siis itseasiassa Tahiti Nui:n, eli saaren ”isomman pallukan”) itä-rannikolla. Jos Ranskan Polynesia kiinnostaa, löytyy aiempi postaukseni Mooreasta täältä ja kaikki Ranskan Polynesia-aiheiset postaukset blogin alaosasta hakemalla tägillä 🙂

Kuinka Tahitille pääsee ja paljonko lennot maksavat?

Nimensä mukaisesti on Ranskan Polynesia Ranskan paikallishallintoalue eteläisellä Tyynellämerellä, jonka virallisena kielenä toimii myöskin ranska. Tahiti on Ranskan Polynesian suurin saari ja samalla saariryhmän pääsaari. Tahitin pääkaupunki on Papeete, jonne myös laskeutuvat kaikki saaren kansainväliset lennot. Papeetelta lennetään myös paljon sisäisiä lentoja, mikäli island hopping kiinnostaa. Paikallinen lentoyhtiö Air Tahiti operoi saarten välisiä lentoja. Käsittelinkin Tahitille lentämistä jo Moorean postauksessa, mutta lennot saarelle ovat pitkät ja kalliit. Itse lensimme Air Francella 8h Los Angelesista ja lento oli mukavasti perillä aikaisin aamulla. Lennot Suomesta vaihtelevat noin 1200-2000€ välillä.

Saari on tunnettu erityisesti mustahiekkarannoistaan ja voi jösses kuinka kauniita ne ovat !! Olin tarkoituksella varannut meille bungalowin juurikin mustahiekkarannan ääreltä. Faaone oli alueena todella rauhallinen, eikä lähistöllä ollut juurikaan mitään, joten vuokra-auto oli välttämätön. Yleinen ilmapiiri Tahitilla (ja yleisesti Ranskan Polynesiassa) on todella laid-back ja nimenomaan huoleton. Mikään ei ole niin justiinsa, ihmiset ovat äärimmäisen ystävällisiä, eikä asioista juurikaan stressata. Perus island lifea siis!

Majoitumme Fare Areareassa, joka oli perinteinen tahitilainen bungalow. Todella alkeellinen, mutta ehdottomasti aitoa saarimeininkiä! Majoitus maksoi noin 90€/yö, joten kertoo varmasti jotain yleisestä hintatasosta. Majoituksen työntekijä-nainen oli maailman ystävällisin ja tästä tuli ihan sydänystävä meidän pojan kanssa, leikkivät yhdessä ja olivat ihana parivaljakko, vaikka toinen oli iso ja toinen pieni. Tahitilaiset muuten rakastavat lapsia!

Mooreaan verrattuna on Tahiti huomattavasti kattavampi nähtävyyksien ja tekemisen suhteen. Ja tosiaan myös hyvin erilainen. Pääkaupunki Papeete on paras paikka shoppailuun, vaikkei mitään suuria ketjuja tai länsimaisia ostosmahdollisuuksia todellakaan löydy. Jos paikallinen taide tai käsityöt kiinnostavat, löytyy niitä Papeetesta, samoin kuin paikallinen tori, jossa myydään hedelmiä, vihanneksia ja vaikka mitä. Teiden varsilta saattaa pienempien kylien läheltä löytää satunnaisia pieniä putiikkeja. Itse esimerkiksi ostin käsintehtyjä simpukkakoruja eräästä pienestä putiikista Teahupoon reissulta 🙂 Myös Tahitin mustat helmet ovat yksi kiinnostava matkamuisto Tahitilta, ainiin ja tietysti myös ihana Monoi-öljy!

Mitä nähdä ja kokea Tahitilla?

 

Teahupoo ja legendaarinen surffipaikka, joka on valittu myös yhdeksi maailman vaarallisimmista surffibreikeistä. Noin yleisesti on surffi paljon läsnä Tahitilla, mutta paikalliset spotit ovat melko haastavia ja vaarallisia (=koralli).

Vesiputoukset. Ajaessamme autolla ympäri saarta, bongasimme useita pieniä vesiputouksia. Ajatuksena oli alunperin mennä katsastamaan Faarumain isompi vesiputous, muttemme ehtineet. Muutamia pienempiä tuli tosin bongailtua!

Mustanhiekkarannat ovat ehdoton juttu nähdä Tahitilla. Ne ovat samalla niin kauniita, mutta toisaalta myös jollain tapaa ”outoja”. Jotenkin en itse voi käsittää, miten mustahiekkaranta voi olla niin kaunis, vaikka tätä ennen olenkin aina jauhanut, että mitä valkoisempi hiekka, sitä parempi ranta, heh. Tuo majoituksemme ranta oli (varsinkin ilta-auringossa) yksi kauneimmista ikinä näkemistäni rannoista!

Sateenkaaret ja varsinkin Tahitilla kuuluisat tupla-sateenkaaret ovat mielettömiä bongattavia reissulla! Niin mielettömän kauniita 🙂 Tahitia kutsutaan usein ”The Island of double rainbows”, kuvaa kyllä varsin hyvin. Pääsin onnekseni ikuistamaan sateenkaaret parina päivänä.

Noin yleisesti on liikkuminen kaikkein yksinkertaisimpaa vuokra-autolla. Ajelimme itse saarta ympäri, tutkailimme menoa ja pysähdyimme aina kivojen paikkojen äärelle. Saarella kulkee myös julkinen liikenne ”Le Truck”, joka kiertää saarta jollain aikataululla, mutta en itse perehtynyt siihen, että kuinka usein. Mutta käsittääkseni myös turistit käyttävät Le Truckia jonkin verran saarta kiertäessä.

Me kävimme kurkkaamassa Point Venuksen, joka on saaren pohjoispuolella niemi, jonne James Cookin miehistö ankkuroi tutkimusmatkallaan veneensä vuonna 1769.

Mitä olisin halunnut vielä Tahitilla kokea, olisi ollut hiking tulivuorelle. Mahdoton homma pienen lapsen kanssa, joten jäi valitettavasti välistä.

Ruoka Tahitilla:

Ruoka on kalapainotteista, pääasiassa tonnikalaa eri kypsyysmuodoissa. Tahitilla on myös melko suuri kiinalais-populaatio (reilut 10% väestöstä, tämä tuli itselleni ihan yllätyksenä), joka selitti sen, että myös kiinalaiseen ruokaan törmää melko usein. Kiinalaisia muutti Tahitille työvoimaksi puuvilla- ja kahvipelloille 1800-lopulla. Osa siirtolaisista asettui saarelle ja kiinalainen kulttuuri on jäänyt elämään. Saarella kasvatetaan paljon eri hedelmiä, kuten mangoa, banaania, avokadoa, papaijaa ja ananasta, ehkä parhaimmat apajat hedelmien ostoon löytyvät teiden varrelta. Papeetessa on myös isompi tori, josta saa ostettua vaikka mitä 🙂

Tommin kommentit Tahitista: Moorean ja Tahitin välillä valitsisi Tommi Tahitin. Enemmän aktiviteetteja, rantoja, paremmat mahdollisuudet surffiin yms. Moorean kaikki surffibreikit ovat todella haastavia (ja vaarallisia!), Tahitilta taas löytyy myös beach breikkejä. Kuulemma kohteena täysin ylihintainen 😀 (Ei ole vieläkään päässyt yli siitä, että purkki paseerattua tomaattia maksoi kaupassa 5€, CarteDor-jäätelö 15€, nämä tosin Moorealla.) Paikalliset ovat todella ystävällisiä, mutta fransmannit kuulemma nuivia.

Omat loppukommenttini: Aivan ihana paikka. Tahitia ja Mooreaa on vaikea verrata ja kummassakin on puolensa, mutta tietyllä tavalla oli Moorea ehkä taianomaisella tavalla kauniimpi. Mutta sitten taas, kummatkin ovat ihan mielettömiä. Hintataso risoi kyllä kieltämättä välillä kun kaikesta sai maksaa aivan tuhottomasti. Kuitenkin yksi upeimmista paikoista, joissa olen ikinä käynyt. Nousee aivan ehdottomasti kaikkien kohteiden top 3:een ikinä.

Kuten näkyy, olimme siis hieman eri linjoilla tämän kohteen suhteen 😀 Ainiin ja ainoa kortti, joka minulla toimi muuten Moorella käteistä nostaessa oli Visa Debit. Jostain syystä en saanut (eikä meidän ystäväkään) nostettua rahaa yhdistelmäkortilla kummaltakaan puolelta, Tahitilla en tosin edes yrittänyt. Veikkaan, ettei sikäläinen pankkijärjestelmä ymmärrä yhdistelmäkortteja. Ensimmäinen paikka ikinä, missä ei saanut nostettua credit/debit-Masterilla rahaa.

Onko teidän lukijoiden joukossa muita Tahitilla käyneitä?

 

Kävittekö muillakin saarella? Mistä piditte eniten? 🌴

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Havaiji ja Los Angeles lapsen kanssa – vinkkejä, kokemuksia ja suosituksia!

Nyt olisi matkapostauksen vuoro, sekä Los Angelesin, että Havaijin osalta. Jos jotakuta kiinnostaa lukea blogini aikaisempia Cali- tai Hawaii-aiheisia postauksia, niin löytyy niitä tuolta sivun alapuolen hakutoiminnolla hakemalla kohteiden nimillä. Vietimme reissullamme ensin Loseissa kolme yötä tasaamassa aikaeroa, jonka jälkeen lensimme 10 päiväksi Oahulle. Paluumatkalla vietimme vielä yhden yön Los Angelesissa ja voin todeta, että tuo välistoppi oli kyllä nerokas vaihtoehto näin pienen lapsen kanssa matkustaessa. Viimeksi olin Kaliforniassa raskaana ilman Tommia, siitäkin on jo pari vuotta aikaa. Tuolloin yövyimme Santa Monicassa, myöskin Havaijin välistopilla, mutta tällä kertaa oli ehdoton valinta suunnata tuttuun paikkaan ihanalle Hermosa Beachille.

Kuten aikaisemmin mainitsinkin, rakastan Kaliforniaa ja Havaijia aivan hurjasti. Juuri rento rantaelämä ja leppoisa elämäntyyli on mieleeni tai oikeastaan meidän kummankin. Myös poika nautti aivan valtavasti rantaleikeistä ja uudesta ympäristöstä ilman toppahaalaria. Hollywoodit, Universal Studiot sun muut on kierretty läpi aikaisemmin jo niin monet kerrat, ettei tällä kertaa edes vaivauduttu. Hengailtiin vain Hermosassa leppoisissa merkeissä. Majoittauduimme Airbnb:ssä ja kerta oli itseasiassa ensimmäinen! Vaikka aikaisemmin olenkin katsonut majoituksia palvelun kautta, oli tämä ensimmäinen kerta kun varasin sieltä majoituksen. Todella näppärää ja kaikki sujui vallan mainiosti. Saimme majoituspaikan omistajalta jopa lainaan matkarattaat alkuun niiden lentoyhtiön hukkaamien tilalle. Ehdoton plussa on se, että pääsee hotellien sijaan yöpymään apartment-tyylisesti, joka usein lapsen kanssa on paras vaihtoehto. Jälkeenpäin mietin, että olisi pitänyt katsoa Airbnb:tä myös Havaijilta.

Naperon reissupullo SIGG:iltä. Mainitsinkin jo aikaisemmin, että rantaleikit olivat pienelle suurinta riemua ikinä! Ekana päivänä poika hoksasi kuinka kivaa on leikkiä vesirajassa ja lähti sen jälkeen aina melkein heti rannalle saavuttuamme juoksemaan vettä kohti 😀 Puolenpäivän aikaan olivat rantaleikit sitten ohi ja huoneeseen lounaan kautta päiväunille. Tämmöistä kaavaa noudattivat useimmat päivämme.

Millä lensimme?

Pisimmät lennot, eli Tukholma- Los Angeles bongasimme Norwegianilta ja kustansivat naurettavat 300e/henkilö. Tuo Tukholman väylä on muutenkin äärimmäisen kätevä reitti! SAS:ihan lentää samaa, mutta jatkossa suosin ehdottomasti huomattavasti edullisempaan hintaan myös Norwegiania. Vaikka ruoka ja juoma puuttuikin, ei se oikeastaan sen koommin haitannut ottaen huomioon hinnan. Puhumattakaan puolityhjistä koneista mennen tullen, jolloin saimme vuorotellen Tommin kanssa kokonaiset tyhjät rivit pötköttelyyn! Väsyneenä lentäessä kun maksaisi jo pelkästään ylimääräisestä penkistä sievoisen summan 😀 Los Angelesin lento kesti noin 10h ja tosiaan sen lisäksi olin buukannut välille Helsinki-Tukholma-Helsinki Finnairin tarjouslennot.

Ainut miinus Norwegianille tosiaan melko huonosta ruokavalikoimasta, joka piti sisällään käytänössä vain kämäsiä leipiä, suklaata ja muita snacksejä. Lämpimän ruoan saa toki tilattua ennakkoon, mutta niin saa toisaalta otettua kentältäkin mukaansa haluamansa eväät lennolle. Aikaisemmin olen lentänyt Norwegianin pitkän reitin Köpiksestä Floridaan ja myös tuolloin olin kovin tyytyväinen. Koneet ovat uusia, kaikki toimii sutjakkaasti ja hinnat tuntuvasti edullisempia varsinkin noilla pidemmillä lennoilla. Jos lentää yöllä, ennemmin ehkä juuri valitsee ruokatarjoilun sijaan sen tyhjän penkkirivin.

Havaijin lennot lensimme Virgin Americalla, muistaakseni lennot olivat myös reilun 300 euron luokkaa. Melko edullisesti päästiin siis toiselle puolelle maailmaa, vaikka yksi ruumalaukku toki nosti lippujen hintaa muutamilla kympeillä. Eräs todella outo seikka oli kuitenkin Virginillä se, ettei heillä ollut turvavöitä lapselle, vaan ohje oli pitää lasta tiukasti sylissä. Ööh? No, lapsi otettiin loistavasti kuitenkin huomioon ja saimme mennen tullen ylimääräisen paikan, jotta poika pääsi pötköttämään kunnolla. Havaijin lennon kesto oli vajaat 6h. Noin yleisesti sujuivat kaikki lennot melko hyvin, pääasiassa nukkuen, puuhastellen ja ihmetellen. Ehkä haastavinta taaperon kanssa lentäessä on se kun toinen tahtoisi olla kokoajan menossa, mutta lentokoneessa kun pitäisi malttaa olla suurimman osan ajasta paikallaan.

Missä majoituimme?

Waikikin hotellimme oli Aston Waikiki Beach (kuvassa), jossa olen ollut joskus aiemminkin. Hotelli on aivan rannassa, joka on todella helppoa lapsen kanssa. Se meillä olikin ideana ja halusimme nimenomaan hotellin aivan rannasta. Aamupala ei kuulunut, mutta usein söimmekin aamiaisen ulkona. Muutenkaan tämä, kuten eivät monet muutkaan Waikikin hotelleista, ole aivan viimeistä huutoa, mutta ihan perushyvä hotelli kuitenkin. Huoneemme oli ylimmässä, 25. kerroksessa ja näkyvät olivat melko hurjat. Varasin alunperin siis ”parhaimman” merinäköalahuoneen, koska halusin nimenomaan kokonaisen merinäköalan, en osittaista. No, osittainen tuo merinäköala kuitenkin oli ja huoneemme oli rivistössä toiseksi viimeinen, jolloin eteen tuli naapuritaloja. Kuulemma ocean frontit ovat sitten erikseen (vaikken edes semmoisia ollut nähnyt) ja muutenkin, mielestäni tuo merinäköalojen kirjo oli jotenkin todella hämäävää. No, näkyipä kuitenkin se meri.

Olen muuten niin mainonnan uhri! Ennen suorastaan vihasin Trivagoa, mutta nykyään käytän sitä kokoajan. Havaijin hotelleja vertailin jatkuvasti Trivagosta, kätevä kun ei tarvitse katsoa erikseen Booking.comia ja Hotels.comia, joista yleensä varailen majoituksia. Eniten kyttäilin tarjouksia North Shoren Turtle Bay Resortista, josta olin haaveillut jo vuosia. Sinne siis suuntasimme yhden Waikiki-viikon jälkeen. Kaksi kertaa vaihdoinkin varausta kun hinta laski entisestään. Meillä oli siis Vista-kerroksen huone merinäköalalla.

Turtle Bay oli kyllä superihana, mutta tuohon hintaan nähden oli kyllä myös muutamia puutteita: Vista-huoneen aamupala oli melko kehno, virallinen buffa olisi maksanut noin 30$ jokaisena aamuna, hotellin omat ravintolat olivat todella kalliita, netti toimi huoneessamme todella huonosti ja yleisesti kaikki maksoi todella paljon. Perus isojen resorttien ongelmia, vaikka netin olisin tosiaan odottanut toimivan erinomaisesti. Huone oli kuitenkin todella upea ja varsinkin tuo näköala, ah! Kävin kahtena aamuna varhain joogassa, joka oli todella kiva tapa aloittaa päivä. Helppo paikka muutenkin lapsen kanssa. 

Vikana iltana bongailin parvekkeelta valaita 🙂 Auringonlaskut olivat tuolla ihan mielettömiä!

Vuokrasimme myös yhdeksi vuorokaudeksi hotellilta auton (ei ollut muuten kovin halpa) ja kiersimme rannikkoa kahteen suuntaan. North Shorella pysähdyimme kaikilla legendaarisilla surffibreikeillä, kuten Banzai Pipelinella, Sunset Beachilla ja lopulta kiersimme Haleiwan kylää. Jos tuonne menee, niin auto on todella ehdoton, jos haluaa nähdä muutakin kun resorttia ja yhtä rantaa. Olimme pohjoisessa siis kolme yötä. Waikikilta ajaa North Shorelle noin reilun tunnin.

Missä käydä?

Ehkä perinteisimmät nähtävyydet Oahulla ja Waikikin tuntumassa ovat Pearl Harbour, Diamond Head, Hanauma Bay, Ala Moana Center ja Polynesialainen kulttuurikeskus. Myös Dolen ananasplantaasi voi olla hauska kokemus jos vuokraa auton ja kiertelee saarta. Jos sanoisin itse kolme lemppari-nähtävyyttä, joihin on helppo kulkea valitsisin nämä: Hanauma Bay, Diamond Headin kraateri ja Ala Moanan ostari. Kaikkiin pääsee todella helposti, Hanauma Bayhin ja Diamond Headiin pääsee vaivattomasti julkisen liikenteen bussilla Waikiki Beachiltä, viime kerralla myös kävelin Waikikilta Diamond Headiin, joka kävi mukavasta lenkistä. Hanauma Bay on kaunis rantapoukama ja suojelukohde, myös erinomainen paikka snorklaukseen. Rantaan on sisäänpääsymaksu ja päivisin turisteja kyllä on paljon, mutta silti todella kaunis kohde, joka kannattaa nähdä edes kerran. Jos shoppailla haluaa, niin ovat Waikiki Beach ja Ala Moanan ostari siihen parhaimmat. Omat suositukseni varsinkin: Nordstrom Rack (Waikiki) ja Saks Fift Off (Ala Moana)! Ihan parhaimmat paikat tehdä merkkilöytöjä pikkurahalla!

Diamond Headin kraateri on kuitenkin aivan must-paikka nähdä! Huipulta näkee koko Waikikin ja maisemat ovat upeat. Lapsen kanssa vaeltaminen tänne tosin on todella hankalaa kovan kipuamisen ja jyrkkien portaiden vuoksi. Myös Diamond Headiin on pieni sisäänpääsymaksu. Muutamia vuosia sitten kävin myös Kailua Beachilla, joka on melko rauhallinen ja kaunis ranta. Kailuaan kulkee myös paikallinen bussi, mutta täytyy kerran vaihtaa, eli suoraan Waikikilta ei Kailuaan pääse. Obamalla on muuten Kailuassa loma-asunto.

Missä syödä?

Omia lemppareitani Havaijilla oli ehdottomasti poke bowlit! Myös Cheesecake Factory on aina Jenkeissä ihan pakollinen paikka. Ruokalista on loputon, annokset superisoja ja juustokakkuvalikoima älytön. Waikikin Cheesecake Factoryyn tuppaa aina vaan olemaan niin julmettu jono, että kannattaa varautua odottamaan pöytää jonkin aikaa. Yleisesti tuntuu muutenkin, että paikka on aina täynnä. Söimme paljon food truck-paikoissa (eli siis kirjaimellisesti rekkoja, joista myydään ruokaa), pokepaikoissa ja sitten sekalaisissa muissa ravintoloissa. Tommin mielestä pääkadun ravintolat olivat täyttä kuraa (olen kyllä samaa mieltä :D), joten parista kerrasta oppineena suuntasimme sitten aina hieman kauemmas illallisamaan, juuri siis food truck-mestoihin tai muihin pikkupaikkoihin, joita löytyy jo ihan muutaman minuutin kävelymatkan päässä pääkadulta.

Tässä ihan mielettömän hyvä ahi poke, tonnikala poke juuri tuosta ylemmän kuvan poke-paikasta, tuommoinen minikoko maksoi 5$ ja erinomainen esimerkiksi lounaaksi 🙂

Jos vielä suuntaamme Havaijille, suuntaamme juuri tuonne pohjoiseen, jossa on enemmän autenttista menoa. Lisääntynyt turistinpaljous Waikikilla pistää jo jopa ahdistamaan. Muista saarista kiehtoisi hurjasti esimerkiksi Kauai. Tulipas heti taas kova matkakuume..

Jos teillä tulee mieleen kysymyksiä kummastakaan kohteesta, niin vastailen mielelläni. Melko Havaiji-painotteinen postaus, vaikka pitikin kertoa kummastakin, heh.

 

Sisältää kaupallisia linkkejä. SIGG-pullo saatu.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Näin varaamme matkamme

Tätä postausta on toivottu jo kauan! Olen muistaakseni jonkun postauksen yhteydessä joskus kertonut kuinka varaamme matkamme ja yleensä vastaillut kyselyihin aina erikseen kommenttiboksin puolella. Koska aihe ilmeisesti kovasti kiinnostaa, niin tässäpä tulee siis ihan virallisesti postausta tästä. Vähän tosin on matkakohde-kohtaista kuinka varaukset hoidamme esimerkiksi majoituksiin liittyen. Itse tärkeimmät kohdekriteerit ovat meidän poppoolla a) aurinko ja lämpö ja  b) surffi 😀

Omatoimimatkailu on jokatapauksessa meidän juttumme. En ole itse ollut valmismatkalla sitten vuoden 2004, enkä koe että semmoinen virallinen seuramatkailu on ehkä meitä varten. Kovin yksinkertaista tietty, mutta kivempi jotenkin varailla kaikki itse oman mielen mukaan, se kun ei ihan kamalan vaikeaa kuitenkan nykyään ole. On sitä kieltämättä joskus käynyt mielessä, että olisi kiva lähteä pakettimatkalla vaikka Thaimaaseen ilman huolen häivää kun kaikesta on lentokenttäkuljetuksista lähtien huolehdittu puolestasi, mutta eipä ole vielä tullut lähdettyä.

Tällä hetkellä kärsin taas niin järkystä matkakuumeesta, että alkaa olla jo tukalat oltavat! En voi uskoa, ettei seuraavasta reissusta ole vielä tietoakaan 🙁 Pelkään että harmittelen jälkeenpäin sitä, että miksei tullut reissailtua enemmän tässä ”kotiaikana”. Toisaalta, ei sitä yksin minnekään raaskisi lähteä kun valtaosa ystävistäni kuitenkin käy töissä ja lomat ovat tietysti rajallisia.. Mutta sitten siihen itse postaukseen!

Lennot varaamme yleensä Momondon kautta, jonka olemme kokeneet kaikkein yksinkertaisimmaksi. En oikeastaan edes muista milloin olisin käyttänyt lentoihin jotain muuta hakukonetta, tuo kun hakee nykyään melkeinpä kaikkien matkatoimistojen tarjoamat lennot. Ennen muinoin kun tuli ennemmin selattua lentoja suoraan esimerkiksi Supersaverin tai Ebookersin kautta, nykyään riittää kun hakee Momondon kautta, todella yksinkertaista. Lentojen hintojen, kestojen, yhtiöiden välillä on todella helppoa tehdä vertailua ja valita ne lennot, jotka parhaiten sopivat.

Eräs asia, joka on kuitenkin varsin rasittavaa Momondossa, on se että vähän varaussivustosta ja matkatoimistosta riippuen tulee hintoihin välillä lisää kuluja esimerkiksi korttimaksamisesta, joka nyt toisaalta ei ole siis Momondon vika, mutta ärsyttävää kun hinnat eivät aina ole lopullisia. Joku toimisto ottaa korttimaksamisesta 30e ja toinen ei mitään, joten hintaerot voivat olla suuriakin. Samoin sivusto välillä tallentaa niitä kaikenmaailman evästeitä ja saattaa näyttää eri koneilla eri hintoja jos käyt usein katsomassa, argghh. No, pikkujuttuja ja silti aina näppäilen Momondoon jos lentojen bongailu kiinnostaa.

Yleensä selaamme lentoja sen mukaan mihin haluaisimme lähteä eikä niinkään olla tarjousten perään. Tosin niidenkin perusteella tulee välillä lähdettyä matkalle, esmerkiksi ne 600 euron Seychellien tarjouslennot löysi äitini. Olen myös Facebookissa jäsenenä Lentodiilit-sivustolle, jossa on välillä ihan mielettömiä tarjouksia lennoista. Viime syksynä bongasin tuolta esimerkiksi 300euron lennot Puerto Ricoon ja olin jo aivan hilkulla varata, mutta sitten tulikin vastaan ne Seychellien lennot. Juuri viime viikolla itseasiassa kyyläilin Lentodiileistä mm. 170e kesälentoja Islantiin. Nyyh, varaamatta silti jäi kun koko homma jotenkin unohtui. Liittykää ihmeessä tuonne Lentodiilit-ryhmään!

Majoitukset tulee yleensä varattua sekalaisista paikoista vähän kohteesta riippuen. Joissain paikoissa suositaan hotelleja, jolloin kurkitaan vaihtoehtoja esimerkiksi Hotels.comista. En esimerkiksi ikinä käytä Trivagoa, ihan vain siitä syystä, että se tv -mainos (joka btw pyörii ihan kokoajan!!!) on aivan suunattoman rasittava jotenkin. Osaan sen niiin ulkoa! Nytkin alkoi pyöriä se taustan pimputus päässä. No, takaisin aiheeseen! 😀 Tommi suosii enemmän Booking.comia ja itse taas tykkään enemmän Hotels.comista.

Sitten taas vaikkapa Portugalissa, Kaliforniassa ja Balilla ollaan yövytty melkeinpä vain apartment-tyylisesti eli vuokrattu loman ajaksi huoneisto tai villa. Kohteesta riippuen varataan nuo tietysti eri paikoista, mutta kaikki ovat alunperin löytyneet tyyliin googlettamalla ”rent apartment  paikka x”. Huoneistoissa on plussana tietty se, että pääsee asumaan vähän enemmän kodin hengessä, laittamaan itse aamiaista ja ruokaa, eikä tarvitse kyhnyttää ahtaassa hotellihuoneessa. Maksu hoituu noissa eri tavalla paikasta riippuen, joissain paikanpäällä ja joissain sitten tilisiirrolla ennakkoon.

Luottokortilla varaus. Suosittelen oikeasti kaikkia maksamaan matkat aina luottokortilla! Ihan sama oliko käyttötilillä tarpeeksi rahaa maksaakseen kaiken heti vai ei. Luotolla maksaminen antaa nimittäin turvaa esimerkiksi lakkotilanteessa tai monen muun ikävän asian kanssa, jolloin esimerkiksi lentoyhtiö ole korvausvelvollinen. Myös matkavakuutusten ehdoissa voi olla poissuljettuina tietyt tapahtumat,  joten joskus voi olla että luottokortilla maksaminen on oikeasti se ainut onni saada rahansa takaisin matkan peruuntuessa!

Joissain luottokorteissahan on myös itsessään matkavakuutus, joka on voimassa silloin kun koko matka tai esimerkiksi 70% siitä on maksettu kortin luotto-ominaisuudella. Niissäkin voi tosin olla hurjasti eroja, joten kannattaa tutustua ehtoihin. Itse en ikinä lähtisi reissuun ilman kunnon matkavakuutusta, enkä kyllä suosittele kenellekään! Paljon reissaavalle semmoinen jatkuva matkavakuutus on usein paras vaihtoehto ja jossen väärin muista, niin maksan omastani reippaasti alle 100e vuodessa.

Ei taida tulla mieleen nyt tämän kummempia vinkkejä matkojen varaamiseen. Vierailen kyllä säännöllisesti Finnairin sivuilla bongailemassa ajankohtaisia lentotarjouksia, mutta harvemmin sitä kautta kuitenkaan tulee mitään varailtua. Lähinnä se on semmoista epätovoista ensiapua tähän krooniseen matkakuumeeseen 😀 Toivottavasti tästä postauksesta oli apua!

Ps. Pienenä vinkkinä, että Finnair aloittaa loppuvuodesta suorat lennot Puerto Vallartaan Meksikossa! Olin aivan äimän käkenä kun huomasin. Puerto Vallarta on siis lähin kenttä Sayulitasta(alle tunnin ajomatka), jossa olimme 2014 syksyllä. Sen jälkeen onkin ollut kova kaipuu Meksikoon, mutta nythän sinne vasta olisikin helppo lähteä 🙂 Meksikon matkapostaus muuten täällä!

sisältää kaupallisia linkkejä

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 10 kommenttia.

Hermosa Beach, California

Nyt kun aloin käymään näitä Cali-kuvia läpi, niin havahduin siihen kuinka vähän tuli näköjään räpsittyä sieltä kuvia! Suuri osa kuvamateriaalista sisältää ihmisiä joiden kuvia en viitsi tänne lisäillä ilman lupaa, joten näillä nyt sitten mennään.
Kökötettiin tällä kertaa aikalailla koko Cali-osuus Hermosa Beachillä lukuunottamatta yhtä päivää, jolloin piipahdettiin shoppailemassa autolla Santa Monicassa. Kaikki pakolliset turrepaikat kierrettiin läpi viime vuonna ystäväpariskunnan kanssa, joten nyt saatiin keskittyä ihan vain siihen löhöilyyn. Majoittuminen oli hoidettu tosiaan niin, että yövyimme muutaman yön ystäviemme luona ja viimeiseksi viikoksi vuokrasimme taas rannasta talon tämän sivuston kautta. Sama sivusto siis, josta vuokrasimme viimevuotisenkin talon ja itseasiassa tämä talo oli n. 50m päästä tuosta edellisestä. Kahdestaan olisi hotelli voinut olla järkevämpi vaihtoehto, nimittäin kun mennään reippaasti tuhannen euron paremmalle puolelle, niin alkaa majoitukset kahdella jaettuna kustantaa jo melkoisesti! ;D
Talon/asunnon vuokraus tuosta strandiltä nyt ei ole mitään kovin halpaa ihan sijainninkaan vuoksi, muttei toki hotelliin verrattuna kohtuuttoman kallistakaan. Meitä oli 4 henkeä ja maksoimme kahden makkarin kämpästä viikolta vajaat 2000euroa. Tuommoisen kun haluaisi ostaa, niin ei ihan muutama miljoona vielä riittäisi. Pakko mainita, että näkymä oli kyllä aivan mieletön; allaolevat kuvat on nimittäin napsittu meidän olohuoneen edustan parvekkeelta! Viimevuotinen talo oli kyllä aivan priimakuntoinen, mutta se ehdittiin juuri varata ennen meidän reissua ja jouduimme ottamaan tämän toisen, jossa ei tosin myöskään mitään sen kummempaa vikaa ollut, vaikka se aikaisempi oli kyllä vaan kivempi 😀

Meillä oli yhtenä iltana tosiaan barbeque auringonlaskun aikaan kämpän kattoterassilta. Kelpaisi tosiaan asustaa noinkin hulppeasti 😉 Nuo pannukakut ovat muodostuneet aikamoiseksi traditioksi mun lomilla, eipä niitä sitten tule kovinkaan kotona syötyä, joten kyllä lomalla kelpaa mässäillä. (T. Iines joka kävi ihan syystä lataamassa eilen salikortinkin..)
Tuossa rantaviivalla tarttui tosiaan viimeisellä viikolla parit aamulenkit, en saisi kotona ikinä itseäni niskasta kiinni liikkumaan ennen töitä! Tai saisin varmasti, mutta siinä tapauksessa täytyisi varmaan herätä jo 4h ennen töihin lähtöä. Pakko kerrankin sanoa, että reilun kahden viikon makoilun jälkeen oli kyllä aikamoinen ikävä liikuntaa tuolla loman viimeisellä viikolla.
Tänä vuonna asui tosiaan Halloweenkin meidän kohdalle ja kävimme illalla kiertelemässä Hermosan Halloween-meininkiä. Tuon seudun juhlijoilla ei ollut tosiaan ihan pikkurahasta puutetta koristelun suhteen ja harmittaa että jätin kameran kotiin tuona iltana!!
Meille osui reissun suhteen ihan kamala tuuri sään kannalta. Marraskuuksi saimme nauttia n. 30c-keleistä, joten ei tarvinnut päivisin palella ainakaan. Iltaisin sai sitten tosin lähestulkoon pistää nahkatakkia päälle.
Saapi nähdä, että koittaako Cali taas sitten ensi syksynä! Muutenkin pitäisi nyt vissiin alkaa kyhäilemään jotain reissusuunnitelmia kasaan, eihän tästä talvesta nyt muuten tule mitään! ;D
Ps. Mun reissun ehkä suurin ruokayllättäjä oli (uskokaa tai älkää) Cheesecake factoryn Shrimp Scampi. Ei hitto! Maistakaapa ihan tosissaan jos käytte Cheesecake factoryssä !!!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 15 kommenttia.

Sayulita, Meksiko

Näitä reissukuvia selaillessa tuli kieltämättä jo pieni ikävä takaisin reissuun, mutta ensin on kärvisteltävä tämä talvi läpi täällä Suomessa 😉 Jaoin kuvat erikseen Meksikon ja Jenkkien osalta, tässä tuleekin siis ensin Meksikon kuvapläjäys!
Kaikenkaikkiaan reissasimme siis kolme viikkoa, joka oli jaettu suurinpiirtein kahtia Kalifornian ja Meksikon osalta. Lensimme siis vajaat kolmisen tuntia Los Angelesistä Puerto Vallartaan Meksikoon, josta sitten vajaa tunti autokyydillä pieneen Sayulitan kylään joka sijaitsee siis Tyynenmeren puolella Meksikoa. Sayulita oli siis valittu kohteeksi surffin perusteella, itsehän en tosin edelleenkään surffaa (tai mitä nyt yhden kerran reissun aikana, vaikka aikeissa oli olla vähän aktiivisempi. Löhöily veti pidemmän korren :D) mutta kohteeksi käy oikein hyvin ihan mikä tahansa mahdollinen, jossa on hyvää ruokaa ja taattu bruna! Ennen tätä olin käynyt Pohjois-Meksikossa, mm. Tijuanassa, jota nyt en itse halua virallisesti edes laskea Meksikoksi.
Sayulitassa on asukkaita n. 5000, mutta turismia alkaa olla kuitenkin jo melkon reippaasti joka näkyy katukuvan lisäksi tietysti myös paikan hintatasossa. Pahin turistikausi oli kuitenkin nyt vasta alkamassa, joten meidän reissu ajoittui ihan kivaan aikaan, ettei paikat olleet aivan tupaten täynnä vielä. Ranta oli päivisin melko ruuhkainen, mutta iltaa myöten kylä jotenkin tyhjeni aivan kokonaan ja ihmeteltiinkin iltaisin tyhjiä katuja katsellessa, että minne ihmiset iltaisin oikein katoavat.

 

 

 

Majoituksena meillä oli suomalaisessa omistuksessa oleva Aurinko Bungalows, joka oli majoitukseksi kyllä aivan nappivalinta! Sijainti oli lähellä rantaa, netti kuului hintaan ja viihtyisän huoneen lisäksi meillä oli oma terassi, jonka varustukseen kuului (mukavien sohvien ja riippukeinun lisäksi) jääkaappi ja kokkausmahdollisuus.
Jos seuraava reissu Sayulitaan tulee joskus ajankohtaiseksi, valitaan todennäköisesti uudelleen Aurinko Bungalows tai matkaseurueesta riippuen vuokrattava talo, joka isommalla porukalla tulee toki edullisemmaksi.
Varasimme majoituksen jo kuukausia ennen reissua ja varsinkin tuo meidän majapaikka oli koko reissumme ajan aivan täyteen buukattu. Kuulimme, että varsinkin sesongin aikana on majoitus matkalle hyvä varata ihan reippaasti etukäteen.

 

 

 Kadut aamuhämärässä ensimmäisenä aamuna 🙂

 

 

 Vielä kalkkiksena haha!

 

Katutacoja parilla roposella. Hyvää oli! 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ruokatavoitteena Meksikon reissulle oli syödä
 a) loistava autenttinen burrito
b) samoilla kriteereillä quesadilla
c) tacot (liha- ja fish taco)
d) guacamolea
e) enchilada
ja pakko sanoa, että kaikki toiveet kyllä täyttyivät. Guacamolea tuli syötyä aikalailla päivittäin ja koettiin ruokapettymys yhden ainoan kerran, jolloin ruoka oli kertakaikkiaan melko karmeaa. Ehkä tuon pettymyksen olikin tarkoitus tulla vastaan niin sai ainakin realiteetin noiden muiden ruokien loistavuudesta! 😀 Olin odottanut kunnon meksikolaista ruokaa nimittäin todella kauan.
Nähtiin muutamana päivänä tämä 7v-pikkusurffari vedessä!! 😀

 

 

 

Sieltä Marietas Islandsin reissulta, josta kirjoittelinkin jo paikanpäältä. En saanut saaren sisärannalta kuvaa, koska sinne tuli tosiaan uida (googlettakaa Marietas islands, ihan huisi paikka!) laskuveden aikaan, muulloin onkalo sisärantaan on veden peittämä. Marietas islands on nykyään suojelukohde. Otettiin meidän viiden hengen porukalla sinne oma kuljetus paatilla, joka kesti Sayulitasta n. 1h/suunta ja kustansi 50 dollaria henkilöltä. Näimmepä samalla reissulla myös valaan!

 

 

 

 

 

 

Viereinen ranta oli melkoisen autio hulppeita huviloita lukuunottamatta. Kuultiin, että tuolla rannalla virtaukset ovat kuitenkin niin kovat, ettei uimista suositella. Joku uimari oli juuri äskettäin hukkunut rannalla.

 

 

 

 

 

Nutella-pannarit!
Joka-aamuinen latte jonka kävin hakemassa terassille ..

 

 

 

 

 

 

Tuo Panino’s oli alusta asti vakkaripaikka aamulatten osalta. Parina aamuna otin kahvin seuraksi myös suklaacroissantin (mmm…), kahvilan pojat olivat ihan huippumukavia (vaikka välillä olikin pientä kielimuurta heh) ja kahvi parempaa kun Starbucksissa 😉

 

Fish tacoja tuli maistettua paria erilaista ja mm. tässä rantaravintolassa oli oikein hyvät!
Suomalainen surffiliike! 😀
 ”Aaltoanalyysia” haha..

 

 

 

 

 

 

 

Ehdottomasti maailman paras burrito löytyi Burrito revolutionista, joka oli kertakaikkiaan vertaistaan vailla! Omistaja oli kieltämättä hieman erikoinen, mutta väliäkö tuolla jos ruoka on hyvää. Tuossa vieressä oli itseasiassa kolmen ravintolan rypäs, joissa oli itseasiassa varmaankin koko reissun parhaimmat ruoat. Illallisen söi aikalailla n. 10eurolla, joskus vähemmälläkin, sisältäen esimerkiksi alkuruokana jaetun guacamolen, veden ja pääruoan.

 

Yeikamessa söin ehdottomasti parhaimman quesadillan. Tämä oli siis tuon burritopaikan naapurissa.

 

 

Ja täällä El Itacatessa taas parhaimmat rib eye-tacot 😉
Pari lukijaa kyselivätkin Meksikon turvallisuudesta ja asia oli omassakin mielessäni ennen reissua, tuleehan Meksikosta heti ensimmäisenä mieleen stereotypiat vaarallisena ja rikollisena maana. Olin ennen reissua varma, etten uskalla liikkua tuolla yksin iltaisin. Hämmästyimme kuitenkin nopeasti kuinka ystävällistä ja auttavaisia ihmiset kylässä olivat, sekä ilmapiiri kovin tuttavallinen.
Kertaakaan ei tullut oloa että olo olisi ollut millään tapaa uhattuna tai että olisi pelottanut liikkua tyhjillä kaduilla pimeällä. Toki rikollisuutta varmasti löytyy niin täällä, kun kaikkialla muuallakin maailmassa, mutta ainakin meidän kuvamme Meksikosta muuttui aivan tyystin. Käsitykseni perustuu tietysti vain Sayulitaan, joka on toki niin pieni kylä että huomasi samojen naamojen pyörivän kadulla päivästä toiseen. Toki täytyy aina pitää terve järki matkassa!
Meidän ajankohtana oli sadekausi juuri loppunut ja täten siis tuo sesonkikin juuri alkamassa. Vaikka katsoimme netistä säästä ja sadetta oli luvattu lähes joka päivälle, kuulimme että tuon rannan sijainti kuitenkin pitää hyvin sateen pois, eikä meidän kohdalle sopinut yhtäkään sadepäivää. Parina yönä heräsin kaatosateeseen, mutta nekin sateet rajoittuivat siis yöhön. Joka päivä oli lämpötila yli kolmenkymmenen, joten palella ei totisesti tarvinnut
Ainut asia joka pisti välillä vähän ärsyttämään olivat rantakauppiaat, jotka kiertelivät rannalla myymässä päivittäin ties mitä aurinkolaseista ja sipseistä aina astetta laittomampiin tuotteisiin, mutta antoivat heti periksi kun sanoi ei 😀
Semmoisia juttuja Meksikosta! Luullakseni tässä tuli kaikki oleellinen josta olikin mielessä kirjoittaa. Toki vastaan kysymyksiin jos jotain tulee mieleen. Suosittelen kuitenkin todella lämpimästi Sayulitaa kaikille jotka haaveilevat Meksikoon matkustelusta, eteenkin jos kiinnostuksena on esimerkiksi kokeilla surffausta ja pysyä kaukana niistä ranta-resorteista!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.