Nurmen tehdasvierailulla

Mainitsinkin jo aikaisemmin, että piipahdin viime viikolla NHS:n sponsoroimalla blogimatkalla Virossa. Matkan tarkoitus oli käydä tutustumassa virolaisen luonnonkosmetiikkamerkin Nurmen tehtaaseen, noin 45min ajomatkan päässä Tallinnan satamasta. Tässäpä postausta tuosta mukavasta päivästä ja vähän faktaa myös itsellenikin uudesta tuttavuudesta Nurmesta.

Nurme pieni on perheyritys ja työllistää tällä hetkellä 6 henkilöä. Kotimaassaan Virossa on merkki varsin tunnettu, varsinkin Nurmen suosituimmasta tuotteesta, kuorivasta jalkasaippuasta on tullut Virossa varsinainen hitti, jonka tietävät kaikki. Suomessa Nurme on vielä vähän tuntemattomampi merkki, mutta toivottavasti lähivuosina enemmissä määrin!

Suomessa merkkiä maahantuo NHS ja tuotteita myydään jo useissa paikoissa. Itselleni merkki oli ennen tätä reissua täysin uusi, joten ihan jo senkin vuoksi lähdin innolla mukaan kuulemaan lisää. Nurmella on suuri valikoima erityisesti saippuoita. Merkin saippuoilla on joku tietty funktio, idea on ikäänkuin olla muutakin kuin vain saippua, kuten saippua, joka samalla kuorii tai hoitaa ihoa, saippua jolla voi pestä vaaleat tai tummat hiukset. Ideana on siis juuri monikäyttöisyys.

Itse tehdas oli todella sympaattinen! Nurme on muuttanut nykyiseen tehtaaseen tämän vuoden alussa ja toisaalta, sana ”tehdas” sai ehkä uudenlaisen merkityksen. Kyseessä on siis todella idyylinen ja sympaattinen maalaistalo keskellä peltoa, siellä siis syntyvät tällä hetkellä käsityönä kaikki Nurmen tuotteet. Ylläolevan kuvan tuplaovista lähtevät maailmalle kaikki valmiiksi pakatut tuotteet 🙂

Tässä käynnissä juuri saippuan leikkaus 😀

Ja tässä saippuan valmistusta. Näytti aivan toffeelta!

Nurmen tuotteet ovat siis luonnonkosmetiikkaa ja tällä hetkellä kaikki tuotteet valmistetaan tuossa pienessä tehtaassa käsityönä. Laadukkaat raaka-aineet ovat tärkeässä osassa valmistuksessa, tuoksut esimerkiksi tulevat luonnollisista eteerisistä öljyistä ja myös värit luonnosta. Tuotteissa panostetaan juuri niiden toimivuuteen ja tehokkaisiin ainesosiin, eihän nyt esimerkiksi kasvovoide toimi sen paremmin, oli sitten valkoista tai vihreää, sitruksen tuoksuista tai lähes hajutonta. Nuo elementit eivät siis ole pääosassa näissä, mutta myös nuo esteettiset puolet on toki huomioitu.

idkuva

Sormet syyhysivät kyllä melkoisesti näillä varastohyllyillä ihmetellessä. Aivan ihania juttuja 🙂

Tuotteeilla ei vielä ole Ecocert-sertifikaattia ja syy tähän on vielä toistaiseksi raha. Sertifikaatit ja yleisesti sen, että saa tuotteensa kylkeen sen tunnetun ”Ecocert”-logon, maksaa maltaita, mutta sertifikaatti on kuitenkin suunnitteilla tulevaisuudessa. Kuitenkin, muodollisesta logosta (tai sen ecocert-logon puuttumisesta huolimatta) kaikki Nurmen tuotteet noudattavat kuitenkin serfifikaatin ehtoja ja noin periaatteessa ovat siis ecocert-kosmetiikka, vaikkei tuota logoa kyljestä vielä toistaiseksi löydykään.

Ihonhoidon öljyjä löytyi myös kiva valikoima! Ylemmässä kuvassa Nurmen risiiniöljy ja tämä alempi päevitysöli eli rusketusöljy 😀

Myös tämä ruusuvesi-kasvosuihke on kuulemma aivan ihana! Itse en ehtinyt tuota testisuihkia.

Tommi tykkää käyttää partaöljyä, jonka olen tälle joskus hommannut lahjaksi ja kyselinkin tuolla, että löytyykö miesten tuotteista partaöljyä. Kuulemma tämä After shave-seerumi soveltuu hyvin myös siihen tarkoitukseen! Alunperin kaikki lähti tosiaan niistä saippuoista, mutta kuten näkyy, niin nykyään kosmetiikkavalikoima on todella laaja ja löytyypä Nurmelta myös ihanan tuoksuisia soijavahakynttilöitäkin, jotka ihan noin tuoksunkin puolesta houkuttelisivat syksyksi, vaikken ihan kamalan innokas kynttiläintoilija olekaan. Tuommoinen luonnollisempi versio houkuttelisi kyllä.

Netissä Nurmea myy esimerkiksi Hyvinvoinnin tavaratalo, jonka valikoimista Nurmen tuotteet löytyvät täältä. Kivijalkalikkeistä merkkiä taas myyvät useat Prismat, Ruohonjuuret ja Stockmann. Tuotteet ovat mielestäni kauniiden pakkausten vuoksi myös aivan ihana lahja-idea! Mikäs sen mukavampi tapa yllättää ystävä merkkipäivänä kun laadukkaalla tuoksukynttilällä, hemmottelevalla vartalovoilla tai kuorinnalla? 🙂

Onko Nurme teille jo tuttu merkki?

 

Sisältää affiliatelinkin.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Päivä Tallinnassa!

Eilinen hurahti aamusta iltaan mielenkiintoisella blogimatkalla virolaisen luonnonkosmetiikkamerkin Nurmen tehtaalle Viroon ja postailen itse matkasta vielä myöhemmin tarkemmin. Tässä sillävälin sekalaisia kuvia puhelimen kätköistä eiliseltä. Antoisa reissu kuitenkin ja tämä nopea Tallinnan visiitti taisikin nyt sitten kruunata nämä kesän matkailut ennen varsinaisen arjen alkua! En ollut muuten koskaan aikaisemmin mennyt Eckeröllä Tallinnaan, jotenkin aina on tullut hurautetta Tallinkilla tai Viikkarilla. Uusia kokemuksia siis, vaikka oikeastaan se on itselleni yksi ja sama millä paatilla tuon parituntisen seilaa 😀 Pääasia nykyään, että WIFI toimii, haha!

Pyysin reissuun mukaan myös Jutan ja päivä vierähti uusiin ihaniin bloggaajiin tutustumisen lisäksi myös Jutan kanssa niitä näitä höpötellen taas vaihteeksi. Pukeuduttiin sattumalta samaan tyyliin revittyihin farkkuihin, tennareihin ja nahkatakkeihin, naureskeltiinkin reissussa, ettei todellakaan ollut mikään suunniteltu juttu 😀

Aamulla makustelin tällä kuvalla eilisen buffasta. Tykkäsin kyllä Eckerön buffetista ja varsinkin tuo aamupala oli mieleen. Viimeaikoina olen syönyt jotenkin vähän huonosti ja tuntuu välillä, että ruokahalu on kaikonnut jonnekin kaiken härdellin keskellä, joten oli kyllä ihana päästä herkuttelemaan valmiiseen pöytään.

Meidän arjessa on (taas vaihteeksi) viime aikoina ollut jos mimmoista härdelliä, en ole edes jaksanut tänne avautua tai jotenkin edes tietäisi mistä alottaa. Yllättäen haasteita tulevan hoitopaikan kanssa ja vaikka mitä. Vaikka eilinen päivä olikin pitkä, niin kyllä se oikeasti vaikuttaa hurjasti, että pääsee hetkeksi kotiympyröistä pois miettimään muita juttuja. Pianhan palaan takaisin töihinkin, joten arki saa siltäkin kantilta uusia tuulia tämän kotona vietetyn puolitoistavuotisen jälkeen! Tuntuu kyllä ihanalta. Tommihan jää vielä hetkeksi hoitovapaalle.

Itse Tallinnassa ei ehditty tällä kertaa kierrellä ihan kamalasti, mutta onhan ne yleisimmät kauppakeskukset tullut nähtyä jo muutamaan otteeseen. Nyt piipahdimme paluumatkalla Telliskivi-ostarissa, joka oli itselleni aivan uusi tuttavuus. Telliskivi on vähän syrjempänä Tallinnan keskustasta, mutta siis selvästi todella nouseva ja trendikäs alue! Hurjasti designia, viehättäviä kahviloita, lifestyle-putiikkeja.. Aivan ihana paikka! Suosittelen ehdottomasti seuraavalla Tallinna-visiitillä.

Tuon varsinaisen ”ostarin” vastapäätä bongattiin myös itsepalvelukirppis, josta käytiin viimeisinä minuutteina penkomassa. En ole jotenkin tosiaankaan mikään kirppishai, mutta jotenkin toisessa maassa oikein syyhysi sormet päästä penkomaan kirppisrekkejä! Pojalle löysin muutaman jutun, itselleni en oikein edes ehtinyt katsella kun keskityin jotenkin niin tohkeissani ihaniin lasten juttuihin, haha 😀

Muistan joskus vuosia sitten kun kävin Rotermannissa jossain vintagemarkkinoilla. Myynnissä oli vaikka mitä laadukasta 2nd hand-tavaraa, ainakin käsittääkseni kyseessä oli vain joku tilapäinen pop-up-juttu ja tästä on siis jo monia vuosia aikaa. Kenties jos siellä edelleen olisi joku vntageliike? Olisi kyllä mieletöntä päästä koluamaan vaikkapa nyt Tallinnassa jotain 2nd hand-puljua! Jos joku on semmoisen sieltä joskus löytänyt, niin saa ehdottomasti vinkkailla!

Palataan taas!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Paikka, joka tuntuu kodilta

Olen potenut viime päivät ihan kamalaa lomaltapaluumasista. Aina se vaan iskee, vaikka kuinka odottaisi kotona kivat kelit ja muutenkin mukavat jutut. Joskus pahempana, joskus lievempänä. Myönnettäköön, että pidän kyllä kotona olosta ja niistä tutuista arjen rutiineista, mutta kukapa nyt ei nauttisi lomailusta.

Voi syödä huolettomasti missä milloinkin mieli tekee, hotellin siivooja siistii puolestasi ja elämä on muutenkin huoletonta ilman sitä tavallista arjen juttujen pyöritystä. Toki elämä on lapsen kanssa tietyllä tapaa helpompaa kotioloissa. Ja eiköhän tässä jo ole lomailtu aivan riittämiin. Olen aivan todella innoissani töihin paluusta, mutta matkailu ja matkahaaveilu kun ovat se elämän suola. Ei varmasti ole teillekään epäselvää! 😀

Olenhan matkailun suhteen semmoinen ikuinen haaveilija ja ihannetilanteessa on seuraava loma jo lyöty lukkoon siinä vaiheessa kun palaa edelliseltä kotiin. Nyt ei kuitenkaan ole seuraavasta reissusta tietoakaan ja toki syksylle ei muutenkaan voi mitään vielä suunnitella työkuvioiden vuoksi. Naperokin on näillä näkymin aloittamassa hoidon syksyllä, paikasta kylläkään ei vielä ole mitään tietoa..

Saattaa kuulostaa hölmöltä, mutta ihan kamalan monessa paikassa reissatessa ei ole tullut semmoista tunnetta, että tuonne minä kuulun. Ainakaan siis täysin tosissaan. Rehellisyyden nimissä Biarritzissä tuntuu siltä. Tunne oli läsnä jo viime vuoden ekalla reissulle, mutta myös nyt tuntui siltä. Toki sanoin Seychelleilläkin, että haluaisin muuttaa sinne, mutta ihan täysin realistinen ei tuo haave kuitenkaan ollut. Lähinnä nyt semmoista höpötystä.

Samoinhan olen aina salaa haaveillut elämästä esimerkiksi Loseissa, mutta sitten taas elämä noin kaukana, EU:n ulkopuolella ja suuressa metropolissa ei ehkä kuitenkaan olisi minun juttuni. Arjen rakentaminen, töiden hankkiminen sun muu olisi niin paljon haastavampaa. Lapsen kouluista, hoidosta tai terveydenhuollosta puhumattakaan! Ei nyt tietysti mahdotontakaan.

Kerrottakoon tähän väliin pieni salaisuus.. Lapsesta saakka olen jollain tapaa kokenut oloni jollain tapaa juurettomaksi Suomessa. Asuinhan lapsena muutaman vuoden Tukholmassa, jonka jälkeen varsinkin oli alkuun vähän outoa asettua takaisin huomattavasti pienempään kaupunkiin Jyväskylään. Tokihan nyt Ruotsin ja Suomen välillä ei voi mistään varsinaisesta kulttuurishokista puhua, mutta kyllä niitä eroja loppupeleissä löytyy yllättävän paljon.

Myös sitä rasismia suomalaisia kohtaan, jota yllättävää kyllä jouduin jo tuolloin ihan pikkutyttönä kokemaan Ruotsissa ”ulkomaalaisena” sen koommin tässä postauksessa asiaa yksityiskohtaisesti avaamatta. Valtaosa ystävistänikin toki olivat muuta kuin ruotsalaista alkuperää, jolloin oltiin toki samaa ”ulkkisporukkaa” joka antoi tietynlaista yhteenkuuluvuutta, mutta onhan se pöyristyttävää kuinka jo ekaluokkalaisillakin on ennakkoluuloja ulkomaalaisista.

Ja Ruotsin ja Suomen välillä kun tuo syrjintä menee usein juuri vain toiseen suuntaan. Ainakin näin oman kokemukseni mukaan. Suomessa kun sitävastoin Ruotsissa asumista enemmänkin ihailtiin. Ehkä tuokin on jollain tapaa alitajuisesti tehnyt sen, että jotenkin ei virallisesti ole tuntenut kuuluvansa tännekään, kun on jollain tapaa joutunut häpeämään alkuperäänsä. En varmaan ollutkaan aikaisemmin aiheesta täällä puhunutkaan.

Toki aina on ollut paljon ystäviä ja olen viihtynyt tavallaan missä milloinkin olen asunut, mutta aina se mieli on kuitenkin harhaillut ulkomaille. Ihan jo pikkutytöstä saakka. Päivänselvää oli aina, että muutto tulee vähintään Helsinkiin töiden perässä. Toisaalta, nyt taas äitinä haluaisi lapselle mahdollisimman rauhallisen paikan kasvaa.

Ehkä juuri runsas matkustelu on vaikuttanut siihen, että on nähnyt enemmän elämää muualla ja saanut hahmoteltua, että millaista elämä ja arki voisivat olla Suomen ulkopuolella. Vielä lukiossa olin sataprosenttisen varma, etten ikinä jäisi Suomeen asustelemaan, mutta kuinkas kävikään.

Toisaalta, viihdyn kyllä Helsingissä ja Suomi on toki loistava paikka asua, mutta tiedättekö, eihän kaikkien kuulu viihtyä koko elämäänsä jossain paikassa vain sen tähden, että on syntynyt sinne. Yksi suurimmista haaveistani on, että voisin joskus tehdä töitä, jotka onnistuisivat edes osittain etänä Suomeen. Edes hetken. Toki se arki tulee vastaan missä tahansa ja ainahan loma eroaa siitä normaalista arjesta, mutta kyllä se asuinpaikka silti vaikuttaa elämään paljon.

Nyt ei ole kyse mistään ”Suomi on nolo paikka”-jänkäyksestä tai pätemisestä sen suhteen, kuinka paljon parempi muualla on, päinvastoin. Maailmasta ei varmasti löydy turvallisempaa paikkaa asua kuin Suomi, enkä kyllä muihin paikkoihin verraten keksi asioita, jotka täällä olisi huonosti. Mutta silti en osaa selittää, ehkä kyse on enemmän juuri kulttuurista tai infrastruktuurista, jotenkin vaan siitä yleisestä fiiliksestä. Tai oikeastaan tunteesta, jota on vaikea selittää. Siitä, että mikä paikka tuntuu omalta.

Sitten muihin juttuihin! En varmaan ole tainnutkaan mainita täällä haaveestani päästä Köpikseen! Se on ollut parin vuoden ajan takaraivossa semmoinen ”olisi kiva käydä”-kohde, vähän samaan tyyliin kuin Islanti. Toki Islanti kiehtoo huomattavasti enemmän. Köpiksessä ja Tanskassa ylinpäänsä on taidettu käydä ainoastaan lentokentän verran muutamaan otteeseen.

Kuten olen ehkä aikaisemmin tainnutkin mainita, niin on tavoitteeni jatkossa pyrkiä matkustamaan enemmän juurikin minireissuja. Käydä paikoissa, joissa ei ole aikaisemmin tullut käytyä, esimerkiksi viikonlopun ajan. Toki rakastan aurinkolomilla löhöilystä, mutta en kuitenkaan ole tyyppi, joka haluaisi matkoilla nähdä vain ja ainoastaan sen hotellin altaan.

Tykkään kokea uusien paikkojen fiilistä, paikallisia arjen juttuja, kuten paikallisesta leipomosta ostettua pullaa, kävelyä rauhallisilla kujilla ihan vain ihastellen ja semmoisia loppupeleissä varsin simppeleitä juttuja. Asioita, jotka synnyttävät muistoja ja kokemuksia. Mikään superahkera nähtävyyksissä ravaaja en kuitenkaan ole ja lomilla tykkään rennoista jutuista ja fiiliksen mukaan menosta. Aikatauluttaminen ja liika etukäteen suunnittelu eivät ole minun juttujani.

Nyt olenkin suunnitellut 1-2 yön viikonloppureissua Köpikseen ennen töiden alkua. Olisi niin ihana päästä! Myönnettäköön, että yksi motiivi on lähin Isabel Marantin liike, joka löytyy juuri Köpiksestä 😀 Saa nähdä tuleeko reissusta mitään! Jostain syystä myös Sveitsi on alkanut kiehtoa.  

En ollut ennen juurikaan kiinnostunut mistään minireissuista, puhumattakaan lähikohteisiin. Oli päästävä mahdollisimman kauas ja pitkäksi aikaa, mielellään 3-4viikoksi aina putkeen, kaikki lomat siis kerralla sileäksi. Ehkä nyt iän myötä on alkanut jotenkin enemmän arvostaa myös semmoisia pienempiä arjen irtiottoja ja muutakin kuin niitä trooppisia rantakohteita. Jos Köpis on loppukesän kohde, on Islantiin päästävä ihan viimeistään ensi vuonna! Myöskään sen Italian suhteen (Sardinia tai Amalfi) en todellakaan aio jahkailla ensi vuotta pidempään 🙂

Joitain kuvia sain järkkärilläkin otettua reissussa ja tässäpä aikalailla se koko saldo niiden asukuvien lisäksi. Parina päivänä kävin kameran kanssa kiertelemässä muutamalla kujalla ja koukutuin aivan täysin noiden talojen kuvaamiseen 😀 Niin kauniita!

Haaveiltiin jo kuinka asusteltaisiin tuolla ja käytäisiin tekemässä ruokaostokset aina tuolta kylän kauppahallista. En uskonut, että sanoisin näin, mutta kamala ikävä niitä patonki- ja croissant-aamiaisia, vaikkeivät todella olleet muuta kuin vehnää ja voita. Kylkeen vielä lasillinen tuorepuristettua appelsiinimehua, niin kylläpä kelpasi!

Joskus Pariisin kentillä lentoa vaihtaessa on saanut ranskalaisista jollain tapaa epäkohteliaan kuvan ja ehkä se on ollut yksi syy, miksei Ranskan matkustelu pitkään aikaan ihan kamalasti kiinnostanut.  Ennen näitä kahta Biarritzin reissua. Alkuunhan ajattelin Biarritzistäkin, että njääh, katsotaan nyt millainen se on.. Ja sitten rakastuin aivan täysillä! Nyt toki nuo turistimassat hieman ärsyttivät, mutta kauden ulkopuolellahan paikallisten asukasluku on vain reilu 25 000.

Ei tietysti koskaan saisi yleistää muutaman kokemuksen perusteella, mutta usein se ennakkokäsitys syntyy vahvana tuommoisten perusteella. Biarritzissä kaikki ovat kuitenkin todella mukavia ja Enkkukin sujuu pääasiassa melko hyvin paikallisilta. Olette ehkä saattaneetkin huomata kuinka tohkeissani olen ollut tästä meidän viikon reissusta! 😀 Ensi vuonna taas ehdottomasti Biarritziin! Eiköhän nämä reissupostaukset ole nyt hetkeksi loppuunkäsitelty, heheh. Alunperin piti tulla vain pikaisesti höpöttelemään tuosta lomamasiksesta, mutta näköjään ajatus vähän karkasi.

 

Onko ketään sieluntovereita tuon ”juurettomuuden” suhteen? Oletteko löytäneet sen ”oman paikkanne”?

 

Ps. Olkaa muuten kuulolla, myöhemmin tänään tai viimeistään huomenna on luvassa arvontaa!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 13 kommenttia.

Biarritz!

Huhhei! Nyt vihdoin perillä kohteessa. Biarritzissä tihutti vettä saapuessamme, mutta eipä maailma siihen kaatunut kun puitteet ovat noin muuten varsin mukavat. Tänään kuitenkin paistaa aurinko ja tulimme juuri pikkuherran kanssa aamiaiselta. Patonkia ja croissanttia, melko ranskalaiseen tyyliin 😀

Poika (ja kylläkin me myös) nukkui todella huonosti lähtöä edeltävän yön ja sen vuoksi lento sitten menikin varsin kiukkuisissa merkeissä. Onneksi lento oli melko tyhjä niin saimme keskipaikan vapaaksi ja naperon siihen tunniksi nukkumaan. Unien lisäksi vierähti tuo nelituntinen aikalailla käytävällä kontaten ja iPadia räpläten (=pelastus). Saa nähdä kuinka paluulento menee, luulen kuitenkin, että pääasiassa väsymyksen piikkiin voi laittaa. Lähdimmehän kotoa kentälle jo aamuviideltä.

Eniten olen odottanut Biarritzissä ruokaa ja pieniä putiikkeja, semmoista yleistä chillailua siis ja arjen pieniä luksusjuttuja. Kävin heti ostamassa pienestä kujaleipomosta kaksi suklaalla täytettyä vehnäsämpylää 50sentillä, miten joku noin pieni ja yksinkertainen juttu voikin olla niin luksusta (ja tietty hyvää) 😀 Pelottaa, että kuinka monta pain au chocolatia tämän viikon aikana tulee mutustettua. Toisaalta, väliäkö sillä kun kerran lomalla ollaan!

Biarritz on ollut kyllä aivan niin ihana kun muistinkin ja pakko sanoa, että ihan lempparikohteeni Euroopassa. Juuri tuo tunnelma on täällä jotenkin niin mukavan rento, kadut täynnä ihania kahvioita ja putiikkeja, eikä tietoakaan Mc Donaldsista tai ketjuliikkeistä. Tommi sanoi, että näytän mukamas ranskalaiselta, eikä kyllä kieltämättä kävisi pahitteeksi asustella täällä!

Nyt kuitenkin rantsuun! Kivaa päivää!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 8 kommenttia.

Nämä ovat unelmien matkakohteeni, joissa en vielä ole käynyt!

Olen jauhanut unelmieni matkoista täällä jo varmaan joidenkin kohteiden osalta kyllästymiseen saakka, mutta matkailu sen kun jaksaa vaan inspiroida. Tänään (taas miljoonannen kerran…) ajauduin parin pedissä vietetyn sairastelupäivän jälkeen selailemaan vanhoja reissukuvia, sillä kyllä paranee heti ankeinkin päivä! Vajaan kuukauden päässä häämöttävää Biarritzin reissua siis odotellessa.

Mielestäni jokainen matkailuun laitettu euro on järkevä investointi, ne saadut kokemukset kun ovat kullan arvoisia! Osa näistä unelmakohteistanihan on varmasti teille varsin tuttuja, mutta ajattelin listata kuitenkin kaikki haavelistan kohteet yhteen postaukseen. Ennen harvemmin inspiroiduin Euroopan lähikohteista, mutta nyt lähivuosina on tapahtunut jotain ja olen jotenkin tavallaan ”löytänyt” Euroopan ihan uudella tavalla. Aikaisemmin kun ajatteli, että mitä kauemmas ja tropiikimpaa, sen parempi. Toki nyt edelleenkin ajattelen niin, mutta varsinkin kesäkaudella pääsee lähempänäkin ihan tarpeeksi lähelle hellelukemia 😉 Listasin siis tähän postaukseen unelmien matkakohteita, joissa en siis vielä aikaisemmin ole käynyt.

Jo käydyistä kohteista en muuten muista olenko tehnyt postausta! Lemppareitani, joihin tulee kerta toisensa jälkeen palattua on yllättäen Havaiji (jo viisi vai kuusi kertaa :D), samoin Kalifornia ja Balillakin ollaan käyty jo kolmesti. Välillä on kiva mennä myös niihin tuttuihin ja turvallisiin, kuten nyt vaikka se tuleva Biarritz tai Portugal, mutta nykyään on missioni enemmänkin bongailla niitä uusia elämyksiä.

1.Sardinia. Se vaan himottaa vuosi toisensa jälkeen! Tänä vuonna oli niin hilkulla, ettei tullut lähdettyä ja kyllä kieltämättä vähän harmittaakin. Sardiniahan on esimerkiksi Sisiliaan verrattuna karumpi ja tunnetaan juuri ihanasta smaragdin vihreästä merivedestä. Ah! Se yhdistettynä ehdottomaan kulinaristiseen lemppariini, eli italialaiseen ruokaan, niin johan olisi unelma! Myös Sisilia kyllä kiinnostaa. Sardiniassa voi ilmeisesti myös toisella puolella surffata ja saari on jakautunut hulppeampaan (ja superkalliiseen) jetset-puoleen ja sitten boheemimpaan puoleen. Viimeistään ensi vuonna on päästävä!! Tuilla oli joku aika sitten loppukesän suoria lomalentoja Sardiniaan tarjouksessa (Finnair ei edes lennä juuri nyt suoraan, arghh) ja sillä niitä tiirailinkin, mutta matkapäivät olivat omaan aikatauluuni huonoja 🙁

kuva

2. Amalfi coast ja Napoli, Italia. Eka oli Sardinia-himotus ja sitten jossain vaiheessa iski myös Amalfi-ja Napoli-himotus. Positano, ah kuinka kauniit maisemat. En tällä hetkellä oikein tiedä kumpaan haluaisin oikeastaan enemmän, Amalfin rannikolle vai Sardiniaan, koska kummatkin houkuttavat niin paljon. Toisaalta sitten Rooma, Venetsia tai Milano eivät jostain syystä juurikaan kiinnosta, vaikka siis mielellään kyllä niihinkin lähtisin jos joku matkaseuraksi pyytäisi. Aivan älytöntä, että olen niin monta vuotta haaveillut Italiasta, eikä vieläkään!

kuva

3. Islanti. Noh, nykyäänhän Finnair lentää suoraan Reykjavikiin, joten sekään ei ole enää tekosyy, että sinne olisi mitenkään hankalaa päästä. (Apua muuten, oon nykyään joku ihme Finnairin reittireportteri täällä, lol! 😀 Sponssi kiinnostaa, haha!) Islanti on erikoisuudellaan kiehtonut jo vuosia ja olen pohtinut, että voisi syksyllä olla oiva kohde esimerkiksi pitkälle viikonlopulle. Olen tutkinut jonkin verran majoituksia ja todella kallishan Islanti on maana, noin siis majoitustenkin puolesta. Ainakin tuolloin löysin paljon hulppeaa apartment-tyylistä majoitusta ja B&B-tyyliistä guesthousea. Olisi todellinen elämys päästä lillumaan niihin kuumiin lähteisiin.

kuva

4. Samoa. Tämän pitäisi olla kyllä toisaalta tuolla ykköspaikalla, niin usein havahdun selailemaan googlen kuvahaulla kuvia Samoalta. Juuri viime viikolla selailin sieltä (taas…) hotellejakin. Esimerkiksi Tahitiin verrattuna on Samoa edullisempi, mutta onhan sinne kyllä matkakin. Ensin kannattaisi mennä Uuteen Seelantiin ja siitä lentäen 4h Samoalle. Myös Tahiti kyllä kiinnostaa aina ja on upein paikka missä olen ikinä ollut. Ah. Ehkä vielä joskus!

kuva

5. Marokko, Etelä-Korea, Uusi Kaledonia. Tässä myös muutama kohde, joka kiinnostaisi. Malediivit ovat myös ehdoton unelmakohde, siellä olen käynyt vauvana, mutta toisaalta en jaksa enää edes laskea käydyksi kun ei mitään edes muista. Se onkin lähivuosien matkustuslistalla ihan ehdottomasti! Tottakai Fidzi, kaikki mahdolliset Ranskan Polyneesian saaret ja moni jo käyty paikka (kuten Bahama ja monet muut Karibian kohteet) houkuttelevat, mutta toisaalta antoisampaa ottaa tavoitteeksi paikkoja, jotka ovat täysin uusia. Keksisin kyllä loputtomiin uusia paikkoja, joihin haluaa matkustaa, mutta jos siis täytyy jollain tapaa rajata ne realistisemmat top-paikat lähivuosille, niin kai ne nämä sitten ovat. Yllättävän monta Euroopan kohdetta kyllä!

Tänä vuonnahan olen saanut sentään sen Kroatian kuitattua pois places to go-listalta. Mikähän paikka mahtaa olla seuraava?

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 5 kommenttia.