Tällä hetkellä mielessä X 8

Moi taas! Olen ollut aika innoissani tästä blogin pariin paluusta ja ennen kaikkea ilahtunut kommenteistanne, sekä siitä kuinka moni siellä edelleen on tästä tauosta huolimatta.

Päätin jatkaa kevyillä aiheilla ja listailla 8 asiaa, jotka tässä lähiaikoina olleet mielessäni.

Viimeinen auringonlaskun selfie Tulumissa

Maalausharrastuksen vieminen nextille levelille. Tällä hetkellä olen harjoitellut akryylimaalausta pienemmille canvaspohjille, mutta haaveeni kesälle olisi kokeilla myös suurempien töiden työstämistä! Maalaaminen on niiiiin terapeuttista ja itsessään jo värien ja sävyjen sekoittaminen. Aloitan yleensä aina tyhjästä ilman mitään selkeää visiota, laitan musiikin soimaan ja tadaa, työ josta alkuun ajattelin tulevan täysi katastofi, onkin tullut jotain todella kivaa. Tosin, usein työni ovat melko kaoottisia, ehkäpä se on juuri juttuni 😀

KESÄ ja kaikki kiva! Mitään varsinaisia kesäsuunnitelmia en ole tehnyt. Tarkoitus olisi mennä kesä fiiliksen ja intuition mukaan. Samalla kaavalla menin myös viime kesän ja tuloksena oli paras kesä vuosiin. Haahuilla, tarttua hetkiin ja tehdä juuri niitä extempore-juttuja, eli kaikkea sitä mistä olen täällä vuosia jauhanutkin pitäväni, haha.

Patistaa itseni keväällä yhä useammin toimistolle näkemään työkavereita. Olen luonnollisesti koronan ja myös oman alkuvuoden koronan, sekä muiden sairasteluiden  ja väsymyksen vuoksi kokenut etätyöskentelyn arjen hallinnan kannalta helpommaksi ja vähemmän stressaavammaksi, mutta kevään tullen kaipaa toki muutakin. Ja nyt vuoden yksin asuneena on huomannut konkretiassa sen ”yksinäisyyden” mitä etätyöskentely tuo tullessaan, vaikka päivittäin ystävien ja työkavereiden kanssa yhteyttä pidetäänkin. Onhan se pidemmän päälle luonnotonta olla töissä kotona ja töissä vapaana, vaikka kuinka kotona ja yksin viihtyisikin 😀

Tällä hetkellä haaveilen myös viikon tai parin etätyöviikosta Biarritzissä, olen kokenut tämän etäkulttuurin keskellä täysin uuden ympäristön olevan se, joka itseäni motivoi työssä. Haha, teinhän muutama vuosi sitten kolme kuukautta töitä ympäri maailmaa maailmanympärysmatkalla, vaikkei sitä nyt varsinaisesti toimistotyöhön voi verrata. Nykyajan rikkaus on se, että työskentely onnistuu muuallakin kun kotona tai toimistolla, itse koen sen suurena motivaattorina työssä jaksamisen suhteen.

Palatakseni aiheeseen Biarritz, joka on heittämällä yksi lempikohteeni Euroopassa, ellei jopa lempparein! Olimme kesälomareissulla Biarritzissä 2016 ja heti perään 2017 (okei, koska se oli tosiaan niin kiva) ja jotenkin paluu sinne jäi Finnairin lopetettua suorat lennot Biarritziin. Itseasiassa mietinkin, että miksen ole palannut sinne sen jälkeen, mutta tämähän se syy olikin. Biarritzissä viehettää tietynlainen boheemius, rento rantameinki ja hyvin epätyypillinen ”ranskameininki” muihin Ranskan kaupunkeihin verrattuna. Ihan lemppari!

Kuinka ylpeä oon itsestäni kun on ekaa kertaa uskaltautunut kunnon reissuille ”yksin”, vaikka toki oonkin reissannut ja lentänyt paljon yksin jo nuorena. Jostain syystä olen aina aristellut tämän suhteen, en siksi etten pärjäisi yksin, vaan kokenut saavani enemmän irti reissuista kun on joku, jonka kanssa kokea ne elämykset. Nyt olen oivaltanut myös yksinmatkailun rikkauden, vapauden ja sen, kuinka paljon se antaa juuri sillä, että saa työstää rauhassa omia ajatuksiaan ja keskittyä ehkä yksityiskohtiin, joihin ei toisen seurassa välttämättä kiinnittäisi huomiota. Suosittelen kokeilemaan, vaikka jännittäisi! Minuakin jännitti hurjasti, vaikka kokenut reissaaja olenkin. Yksi parhaimmista kokemuksista, eikä muuten tuon ensimmäisen marraskuun Sansibarin reissun jälkeen enää jännitä 🙂

Haaveenani olisi syksyllä opiskella taas jotain kursseja yliopistossa vuoden tauon jälkeen. Ehkä mantsaa, ympäristötiedettä ja jotain oman koulutusohjelman kursseja maataloustieteistä, sekä maaperätieteistä, jonka nyt siis valitsin kandiopintojeni suuntaukseksi.

Kässäjutut ofc. Ne ovat rullanneet tässä koko talven ja olleet mitä suurinta terapiaa toisen (vai kolmannen, olen jo ihan sekaisin) koronatalven aikana. Kevään tavoitteena on keskittyä keväisempiin neule- ja virkkuutöihin.

Palata Meksikoon hahahah! Alustavasti haluaisin syksyllä takaisin Meksikoon ja ainakin Tulumiin, koska moni paikka jäi vielä näkemättä ja kokematta. Okei, myös Costa Rica kiinnostelee! Ehkäpä nämä voisi yhdistääkin. Siinäpä tämän hetken reissuhaaveita!

Mitäs teillä pyörii mielessä juuri nyt?

 

Iines

Ps. Oon ihan pulassa kun en enää löydä mun MacBookilla emojeita tuosta näppiksen yläpalkista 😀

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 8 kommenttia.

OG-blogimeiningin paluu?

Moi.

Mua ihan nolottaa, että edellisestä blogipostauksesta on jo yli puoli vuotta aikaa. Koko viime vuosi meni jonkinlaisessa kirjoitusblokissa, ehkäpä kaikkien elämänmuutosten ja muiden siivittämänä. Ei vain tuntunut oikealta kirjoittaa mitään. Varsinkaan omaan elämään liittyvää. Tuntuupa tosiaan todella oudolta kirjoittaa ensimmäisiä lauseita tänne sitten viime kesän.

Jostain syystä koin viime vuonna tarvetta ottaa paussia blogista ja vakka kuinka monet kerrat ajattelin avaavani WordPressin kirjoittaakseni kuulumisia, jäi homma jostain syystä joka kerta. Viime syksystä asti olen hautonut ajoittain ajatusta blogin pariin palaamisesta, mutta vielä en ole siihen ollut tarpeeksi ”rohkea”. Mitä kertoisin? Tai mitä edes kirjoittaisin? Kovin henkilökohtaisten seikkojen jakaminen on vuosi vuodelta alkanut tuntua ahdistavammalta, mutta ehkä voisin yrittää kehittää jonkinlaista välimuotoa tämän suhteen?

Lähikuukausina olen kuitenkin pikkuhiljaa tosissani tuumaillut tosissani ajatusta vanhaan kunnon blogimeininkiin palaamiseen, vaikka aivan rehellisesti tuntui ajatus oman elämän avaamisesta suurelle yleisölle täällä todella ahdistavalta. Osittain ehkä vieläkin. Jonkinlainen anonymiteetti on vuosien aktiivisen bloggaamisen jälkeen tehnyt hyvää ja oikeastaan viimeinen asia, jota olen esimerkiksi vuoden 2021 koronahärdellin keskellä kaivannut olisi tuoda esille yhtäkään mielipidettä lisää, mistään. Yksinkertaisesti on halunnut ottaa paussia kaikesta ylimääräisestä omassa elämässä, varsinkin kaikesta someen liittyvästä.

 Ja heh, varsinkin kun näiden korona-aikojen aikana on tuntunut, ettei ainakaan minun elämässäni tapahdu juuri mitään. Ainakaan mitään kovin järisyttävää. Neulomista, etätöitä ja paaaaaljon kotona vietettyä aikaa. Ja tietty paljon asioita, joita en tänne luonnollisesti halua jakaa. Yksi asia, jossa olen viime syksyn jälkeen rohkaistunut on reissaaminen, syksyllä lähdin ensimmäistä kertaa reissuun 1,5 vuoteen ja kyllähän se jännitti.

Ja asia, josta olen valtavan ylpeä on jonkinlainen oma henkinen edistysaskel sen suhteen, että olen vihdoin yksin paljon reissanneiden ystävieni innostamana vihdoin uskaltautunut matkustelemaan yksin. Ja kuinka siistiä se onkaan! Marraskuussa lähdin ensimmäistä kertaa ”virallisesti” yksin reissuun Sansibarille, jota kaksi kaveriani suosittelivat. Täytyy myöntää, että ennemmin kuitenkin matkustan kaverin kanssa, heh. Tammikuussa vietin pitkän viikonlopun Tukholmassa, siellä en tosin yksin ja tällä viikolla palasin Meksikon Tulumista. Tammikuussa kävin moikkaamassa loppuvuodesta syntynyttä parhaan ystäväni vauvaa, jolle sain kunnian ryhtyä kummitädiksi! Ensimmäinen kummilapseni! <3

Hahha, muistoissa on vieläkin reissu Havaijille joskus tammikuussa 2013 kun vietin Waikikilla sattuneesta syystä yksin viikon, hahahha. Pitääkin kaivaa jos löytäisin jonkun huvittavan matkakertomuksen blogin kätköistä siitä reissusta. Okei, yritin mutten löytänyt. ”HARMI” :D!!!

Kaiken tämän lisäksi olen kokenut viime syksystä lähtien valtavaa ahdistusta somesta ja uutisista. Tuntuu, että aivoni ovat jo pelkästään tämän kaiken koronahärdellin lisäksi kokeneet jonkinlaisen stopin somen nopeaa skrollauskulttuuria ja pinnallista sisältöä kohtaan. Se onkin yksi syy, miksi ainakin itse olen kaivannut jälleen ”hitaamman” somemedian pariin, kuten blogeihin. Viettää aikaa rauhassa keskittyen lukemaan tekstejä, sen sijaan, että selaisi turhanpäiväistä instafeediä saamatta siitä todellisuudessa mitään irti. Tämä onkin yksi syy, jonka vuoksi idea blogin pariin palaamisesta on käynyt yhä enemmän mielessä ja uskon, että moni muukin kaipaisi juuri tämmöistä hitaampaa sisältöä. Hah, OG-blogien uusi paluu!!

Lautailun harjoittelu etenee hitaasti, mutta varmasti, ahhahaha 😀

Someahdistukseni (tai oikeastaan IG-ahdistukseni yltyi syksyllä niin pahasti, että rajoitin sen käyttöä radikaalisti ja päädyin jopa laittamaan tilini ensimmäistä kertaa ikinä yksityiseksi. Itselleni on tehnyt hyvää rajata some niin, että olen keskittynyt käsityötiliini @iinesdiy , joka on vienyt omia ja toivottavasti myös seuraajien ajatuksia kivoihin juttuihin maailman tapahtumista. Samalla myös keskittyminen someen, joka ei keskity omaan henkilökohtaiseen elämääni, on tehnyt itselleni hyvää.

Syksyllä kaipasin jotain uutta harrastusta ja nimenomaan käsillä tekemistä käsitöiden ohelle, joten aloitin maalausharrastuksen! Todella terapeuttista puuhaa, vaikka nämä tekeleeni melko kaoottisia ovatkin, haha.

Sansibarista toivottiin jo marraskuussa postausta ja ehkäpä tässä yritän tehdä jonkinlaista paluuta myös matkapostauksen pariin. Instagramin puolella @iines innostuin näihin aivan yllättäen taas aivan tohkeissani ja päädyin ainakin toistaiseksi laittamaan myös oman profiilini julkiseksi.

Olisikohan tämä ensimmäinen varovainen paluuni blogin pariin?

Onkohan siellä vielä ketään? <3

Iines

Ps. Ja tosiaan viime kesän jälkeen olen kehitellyt paljon uusia kässäohjeita, joten jos ne kiinnostavat, löytyvät ne kässäsaitiltani täältä! 🙂

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 20 kommenttia.

3 asiaa, jotka tulisi ehdottomasti kokea Muoniossa + muita Muonion matkatärppejä

   Mainos: Discover Muonio

Viime vuosien varrella olen listaillut kohteita kotimaan matkailun bucketlistilläni ja joitain näistä olenkin jo saanut toteutettua. Nyt viimeisimpänä nimittäin vuosien haaveeni päästä seikkailemaan Lapin Muonioon! Sain keväällä Discover Muoniolta kutsun tulla kesällä kylään, tutustumaan paikallisiin yrittäjiin, Muonion luontoon ja aktiviteetteihin. Tätä kesälomareissua olinkin melko innoissani odotellut koko kevään.

Se mitä itse haen ja odotan Lapin lomiltani, on ehdottomasti luonnonrauha, ulkoilumahdollisuudet ja paikalliseen meininkiin tutustuminen. Hiihtokeskusmatkailu ei edelleenkään ole juttuni, vaan suuntaan ennemmin luontoon retkeilemään ja liikkumaan. Sanoisinko, että tähän saakka ovat melkeinpä kaikki Lapin matkani olleet melko aktiivisia ja juuri monipuoliset liikkumismahdollisuudet ympäri vuoden ovat Lapissa parasta, vaikka nyt täytyykin mainita, että tekemistä toki löytyy myös matkailijalle, joka etsii rentoutumista vailla sen kummempaa suorittamisen painetta. Ps. Suosittelen lämpimästi piipahtamista Muonion seudulla myös läheisellä Levillä lomaileville!

Muonio on 2300 asukkaan kunta Lapissa aivan Ruotsin rajan tuntumassa. Ruotsin ja Suomen jakaa Muonionjoki, eli Muonion kohdalla kulkee raja virallisesti keskellä jokea. Muonio onkin tunnettu juuri lukuisista vesistöistään, sekä puhtaasta luonnosta ja ilmasta. Luonto ja erityisesti mitatusti maailman puhtain ilma ovat nimittäin seikkoja, joiden vuoksi alun perin aloin haaveilla matkasta Muonioon! Sammaltunturilla Muoniossa sijaitsee Ilmatieteenlaitoksen tutkimuslaitos, jossa nimittäin on mitattu tämä kuuluisa maailman puhtain ilma, aika mieletöntä! Mantsanörttinä kyselin heti, että pääseekö tutkimuslaitokselle vierailemaan, mutta kuulemma lupien saaminen on hankalaa, joten haaveeni siitä ei nyt toteutunut, heh. Vaikka mitä muuta ehdimme ystäväni kanssa kuitenkin neljän päivän Muonion seikkailun aikana toteuttaa ja listasin tähän postaukseen kootusti omia vinkkejä, sekä kohokohtia, joista toivottavasti on apua Muonion matkaa suunnittelevalle.

Kuinka päästä perille ja liikkuminen?

Helpoin ja nopein tapa päästä Muonioon on lentäen Kittilään. Kittilästä ajaa Muonioon noin 45min ja junalla pääsee Kolariin asti, joka sijaitsee reilun 70 km päässä. Noin yleisesti liikkuminen on Muoniossa melko vaivatonta, ilman autoakin, vaikkakin auton vuokraaminen esimerkiksi osalle ajasta helpottaa asiaa, jos haluaa tutkailla lähiseutua aktiivisemmin.

Lentokenttäkyyti. Kittilän kentältä kulkee Muonioon ennakkoon varattava lentokenttäkyyti 18 €, joka vie matkailijat majoituksille asti. Me varasimme tämän ennakkoon molempiin suuntiin. Lisätietoja löytyy esimerkiksi täältä.

Taksi Hietala on paikallinen taksiyrittäjä Tuomas, joka tarjoaa joustavaa kuljetuspalvelua, jos toiveissa on liikkua ja nähdä seutua ilman omaa autoa. Tuomas vei meidät Pallastunturin pyörävaellukselle ja takaisin. Pääsimmepä paluumatkalla melkein todistamaan porokolarinkin, jotka kuulemma ovat Lapissa melkoisen yleisiä. Paikallinen kuski osaa aina myös neuvoa nähtävyyksien suhteen ja antaa vinkkejä sen suhteen, mitä seudulla kannattaa kokea. Taksi Hietalan yhteystiedot löytyvät täältä.

Autovuokraamo Scandia Rent / SEO Muonio. Auton vuokraaminen onnistuu kätevästi Scandia Rentiltä Muonion kylältä SEO-asemalta. Auto helpottaa lähiseudulla liikkumista, vaikkakin myös paikallistaksi mahdollistaa jo paljon! Näppärä idea voi olla vuokrata auto osalle ajasta, jos toiveena on viettää myös autotonta lomaa. Autovuokraamon yhteystiedot löytyvät täältä.

Mitä nähdä, tehdä ja kokea Muoniossa?

 

Ulkoilu ja vaeltaminen

Pallastunturi ja Taivaskero. Pallakselta lähtee eri pituisia vaellusreittejä, joista me teimme 9 km mittaisen Taivaskeron reitin, joka kulkee Pallastunturin korkeimmalle huipulle reilun 800 m korkeuteen. Saimme Lapland Hotels Pallakselta lainaan sähköavusteiset fatbiket, joilla lähdimme matkaan. Taivaskeron huipulla sytytettiin myös olympiatuli vuonna 1952, josta on huipulla muistolaatta. Reitillä oli ajoittain jyrkkää nousua ja hieman hankalasti kuljettavaa maastoa, joten kävi kyllä kuntoilusta (vaikka sähköpyörillä olimmekin). En suosittele reittiä aloittelevalle maastopyöräilijälle. Maisemat huipulta olivat kuitenkin kiipeämisen arvoiset. Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisi ollut mukava testata myös toinen reitti Pallaksella. Jäipä jotain seuraavallekin kerralle 🙂

Särkitunturi oli toinen, hieman lyhyempi vaellus, jonne suuntasimme jalan. Vaikeusasteeltaan 2/5 reitti sopii hyvin myös perheille. Särkitunturin reitiltä ja huipulta (n. 500 m) pääset ihailemaan suomalaista kansallismaisemaa, joka oli kieltämättä todella upea! Reitin pituus on reilut 3 km ja matkan varrella voi bongata muutaman kauniin lammenkin. Nousut ovat melko loivia, joten jos haluaa valita ns. ”varman” vaelluksen takuuvarmasti kauniilla maisemilla, on Särkitunturi sellainen!

Keimiötunturille suuntasimme yöttömän yön vaellukselle viimeisenä Muonion iltanamme. Keimiötunturi (reilut 600 m) sijaitsee Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa, Jerisjärven varrella. Wildmaker Laplandin Valtteri lähti vaellukselle oppaaksemme ja nimesi meille huipulta näkyviä tuntureita, joita muuten oli joka suuntaan melkoisesti. En itse muista bonganneeni koskaan aikaisemmin yhtä montaa ja vielä Ruotsiin saakka! Keimiöntunturin reitti oli nousultaan hieman haastavampi kuin Särkitunturi, mutta sopii mielestäni mainiosti myös aloittelevalle vaeltajalle. Alhaalta ylös ja takaisin kipuaa noin parissa tunnissa. Jos kaipaa Muonion ja Pallas-Ylläksen seudulla retki- ja vaelluspalveluita, tarjoaa Wildmaker Lapland niitä, sekä lisäksi myös majoitusta ja melontaelämyksiä. Lisätietoja löytyy täältä.

Kaikki kolme vaellusretkeämme olivat reitiltään ja maisemiltaan hyvin erilaisia, joten niiden väliltä on todella vaikea valita suosikkia! Jos käyt Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa ja aika riittää, suosittelen lämpimästi kaikkia, mutta jos on aivan pakko valita, oli maisemien puolesta suosikkejani Keimiötunturi ja Särkitunturi.

Melontaretki Muonionjoella, eli ”väylällä”. Villa Rauhan Oona vei meidät opastetulle melontaretkelle, joka lähti Muonion keskustan tuntumasta Pekosen rannasta. Olemme Viivin kanssa meloneet yhdessä viimeksi Moorealla Ranskan Polynesiassa ja nyt heti seuraavaksi Muoniossa, melko eksoottista tämäkin 🙂 Ja olipa muuten ensimmäinen kertani melomassa joella. Tarkoitus oli tehdä piipahdus Ruotsin rajalle, mutta päädyimme lopulta hieman lyhyempään melontaretkeen.

Innostuin heti kun kuulin, että Villa Rauha tarjoaa riippumattoretkiä, kuinka siistiä! Retkiä löytyy erilaisia päiväuniretkestä riippumatossa aina talviseen riippumattoretkeen. Enpäs ollut tullut moisia edes ajatelleeksi, vaikka olenkin jo jonkin aikaa haaveillut riippumatossa yöpymisestä! Lisäksi Villa Rauha tarjoaa myös majoitusta, retkiä ja retkeilyvarusteiden vuokrausta. Lisätietoja löytyy esimerkiksi täältä.

Yöpyminen ja ruokailu

Harrinivan Hotelli Jeris. Olen jo pidempään suunnitellut matkaa Muonioon ja itseasiassa vieraillut Harrinivan sivuilla jo pari kesää sitten kurkkimassa majoituksia. Hotelli Jeris sijaitsee Jerisjärven rannalla aivan Pallas-Yllästunturin kansallispuiston tuntumassa. Jos hakusessa on mukava hotelli aivan luonnon tuntumassa hyvillä palveluilla ja ravintolalla, voin itse suositella lämmöllä. Jeriksen rannassa sijaitsee myös Arctic Sauna World, jossa vinkkiä postauksen lopussa 🙂 Jerikseen olisi upea päästä talvella rentoutumaan, saunomaan ja bongailemaan revontulia – asia bucketlistilleni!

SEO Muonio tarjoaa saunallista majoitusta aivan Muonion keskustassa hyvien kulkuyhteyksien äärellä. Majoitus on näppärä etappi Lapin matkan varrella, pitkän ajomatkan päätteeksi tai autovuokrauksen yhteydessä.

Lapland Hotels Pallas. Rakastan Lapland Hotelseja ja vaikkemme nyt yöpyneetkään ketjun hotellissa, on mielessäni päästä seuraavalla reissulla Lapland Hotels Pallakseen. Tällä reissulla kävimme kuitenkin myöhäisellä lounaalla hotellissa ja ruoka oli ehdottomasti reissumme parasta, sekä myös äärimmäisen kaunista, kuten kuvasta näkyy. Hotellilta saa vuokrattua myös esimerkiksi pyöriä Pallaksen reiteille.

Ravintola Kammari. Viimeisen illan päivällistä söimme Muonion Olostunturin kupeessa Ravintola Kammarissa. Kodikas ravintola tarjoilee ruokaa ja juotavaa laidasta laitaan kotiruoka-twistillä. Kammari pyrkii panostamaan kotimaisiin ja paikallisiin raaka-aineisiin ja sanoisinko, että ravintola on melko varma valinta kaikenlaiseen ruokailuun. Me otimme (tottakai) rautua, eli nieriää, joka taisi olla reissun neljäs nieriäannokseni. Kerrankin matkalla, jossa löytyi nieriää melkeinpä joka menusta!

Koe Muoniossa (edellä mainittujen lisäksi) ainakin nämä 3 juttua:

Arctic Sauna World saamelaisten pyhän järven, Jerisjärven rannalla on jokaisen Muonion matkailijan must-see – ainakin kerran. Arctic Sauna Worldissä on 4+1 erilaista saunaa, yksi kullekin elementille (vesi, ilma, tuli ja maa) ja näköalasauna Repo, joka on vuokrattavissa myös yksityiskäyttöön. Rannasta löytyy upea uimapaikka, jossa on talvisin myös 15 metrin avanto. Aikuisten lippu saunaelämykseen kustantaa 25 €. Itse en ole mikään maailman kovin saunoja, mutta tuolla sai kieltämättä vierähtämään useamman tunnin, koska paikka toimii mainiona kohteena rentoutua ja viettää aikaa ystävän kanssa välillä pulikoiden. Saunomiseen suositellaankin varaamaan hyvin aikaa. Tänne palaan ehdottomasti uudelleen, ehkäpä ensi talvena avannon merkeissä!

Vinkki: Arctic sauna worldin yhteydessä toimii myös hieroja Arctic PoweRelax, jonka Soile teki meille Särkitunturin vaelluksen jälkeen hieronnat ennen saunaelämystä. Suositus! Soile tarjoaa myös muita hyvinvointipalveluita, joita on mahdollista räätälöidä omaan lomaan istuvaksi paketiksi.

Punaisen hiekan ranta Pallasjärven rannalla on heittämällä ehkä kaunein Suomessa näkemäni hiekkaranta! Rantaviivalta aukeaa upea tunturimaisema, joka oli ehdottomasti vailla vertaistaan. Hoksasimme Punaisenhiekan vasta viimeisenä päivänä, mutta onneksi oli auto alla, niin ehdimme vielä hyvin sinnekin.

Kesällä yöttömän yön maisemat vaelluksella ja talvella (+keväällä ja syksyllä) revontulibongaus. Teimme viimeisenä iltana yöttömän yön vaellusretken Keimiötunturille (josta speksit ylempänä), joka oli kokemuksena aivan mieletön! Toimii varmasti myös muillekin listaamilleni vaellusreiteille. Unohtumatonta kivuta iltamyöhään tunturin huipulle ihailemaan maisemia ja aurinkoa, joka ei laske keskiyölläkään. Yötön yö kestää Muoniossa 2 kk, jolloin aurinko ei laske ollenkaan. Kesällä siis riittää hyvin aikaa yöttömän yön retkille! Revontulia ei kesäisin voi valoisuuden vuoksi bongailla, mutta Muonioon on ehdottomasti palattava myös niitä bongailemaan.

Muonion kylällä nähtävää

Muonion Shoppi. Alun perin viime vuonna pop-up-myymälänä aloittanut Muonion Shoppi myy Muonion keskustassa paikallisia käsitöitä, taidetta ja pientä purtavaa. Jos on toiveissa viedä kotiin taidetta tuliaisena, kannattaa ehdottomasti suunnata tänne! Muonion Shopista löytyy myös kattava valikoima neulelankoja ja -tarvikkeita, sekä ohjekirjoja villapaitojen neulomiseen!

Torstaitori on muoniolainen perinne Kielan pihalla Muonion keskustassa joka kesätorstai klo 10-14. Paikalle kokoontuu paikallisia yrittäjiä, joten käsitöiden ja erityisesti paikallisten luontaistuotteiden ostaminen tuliaiseksi torstaitorilta on hauska idea. Kuulin, että kuka tahansa saa mennä torstaitorille myymään, joten kirpputoritoimintaa löytyy myös. Itse ostin käsityönä neulotut tumput itselle ja lapselle, paikallista hilloa ja yleisvoiteen, sekä onnenamuletti-avaimenperän kotiin viemisiksi. Torille kannattaa varata mukaan käteistä, vaikkakin osalla kauppiaista onnistui maksu myös Mobile Payn kautta.

Aivan keskustan tuntumasta löytyy myös uimapaikka Pekosen rannassa (Muonionjoen sivuhaara). Kävimme autolla katsastamassa myös keskustassa sijaitsevan Muonion kotiseutumuseon, ja Äijäkosken, josta kuva alla 🙂

Tulipa ikävä takaisin tätä postausta kirjoittaessa!

Täytyypä alkaa suunnittelemaan paluuta 🙂

 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Unelmien staycation ja arvioni Lapland Hotels Bulevardista

Hello ja kivaa viikonloppua! Palailen tänään postauksessa parin viikon taakse kun vietin heti vuodenvaihteen jälkeen uuden staycationviikonlopun ”omaa aikaa”, ihan vain siksi, etten malttanut edellisen kerran jälkeen kauaa odotella uutta Helsingin minilomaa! Hah, miten voikaan innostua oman asuinkaupunkinsa hotellien testaamisesta niin, että Ranskan Polynesian randomit bungalow-surffailut jonnekin hamaan tulevaisuuteen ovat muuttuneet siihen, että mietin mikä olisi seuraava kiva staycation-kohde, jonne pääsee ihan julkisen liikenteen avulla? 😀 Eihän siinä, aika kivaahan tämä on, selkeästi joku uusi hurahdukseni. Pääkaupunkiseudun majoitusliikkeet ovat koronan aikaan olleet melko lirissä ja tavoitteeni on ollut jo senkin vuoksi tukea myös Helsingin matkailua staycation-hengessä sen, mitä nyt vaikkapa bloginäkyvyydelläni voin. Se mikä tässä on ollut kivaa on ehdottomasti oivallus siitä, että jos aikaisemmin olen todennut, ettei unohtumattomia elämyksiä varten tarvitse lähteä Lappia kauemmas niin nyt olen todennut, ettei niitä varten tosiaankaan tarvitse lähteä edes asuinkaupunkiaan kauemmas, haha. Staycation-haasteeni jatkuu siis ehdottomasti!

Ohis: Nämä järkkäriselfiet hotelleissa ovat vissiin joku vakkarijuttuni 😀

Olimme alunperin lähdössä ja varanneetkin jouluksi reissun Saariselälle Muotkalle, johon rakastuin viime syksynä ja jonne paluusta olin haaveillut about viikottain sen jälkeen kun lokakuussa vietimme Muotkalla Jutan kanssa kolme yötä maastopyöräillen, tunturipurossa pulahdellen ja retkeillen. Haaveeni olikin palata sinne vielä talvella ja toivon mukaan bongailla (taas perinteisesti, vielä kertaakaan onnistumatta :D) niitä revontulia. Reissumme peruuntui kuitenkin lopulta aivan viime metreillä ja tästäkin syystä mietin, että varailisin sen sijaan itselleni miniloman täältä Helsingistä. Lappi-teemalla tottakai! Viime vuosi oli jotenkin niin kaaoottisen sekava ja epävarma, varsinkin syksy meni varsin intensiivisesti opiskellessa ja tulevaisuudesta varsin epävarmana. Loppuvuodesta tuntui, että moni juttu alkoi vihdoin jollain tapaa selkeentyä ja haasteetkin helpottaa. Ihan rehellisesti olin varsin loman tarpeessa ja kaikki omat hetket, poissa näistä samoista kotiympyröistä joissa pyörii aikalailla 24/7 tuntuivat aivan kullan arvoisilta. Tästäkin syystä olin jo viikkoja odottanut meidän Lappireissua kuin kuuta nousevaa.

Arctic Deluxe Spa-huone, jossa oli ammeen lisäksi myös sauna

Päädyin siis varaamaan itselleni heti tammikuun alkuun viikonlopun Lapland Hotels Bulevardista, jossa olin itseasiassa haaveillut yöpyväni jo varmaan parin vuoden ajan. Aiemmin olen yöpynyt poikani kanssa Luostolla Lapland Hotelsissa, jossa pulikoimme päivittäin ametistikylpylässä, postauksia Luostolta löytyy täältä ja täältä. Jo tuolloin jäi erityisesti mieleen hotellin poikkeuksellisen hyvä aamupala, vaikka Luoston hotelli onkin enemmän ”hiihtokeskusmainen”, eikä boutique-tyylinen kun Bulevardin kaupunkihotelli. Kartoitin vartavasten huonetyyppiä, jossa olisi kylpyamme (koska, kuten esim. edellisen staycationin kohdalla Hotel U14:ssa mainitsin, ne ovat nykyään kiven alla ellei budjetti nyt ihan mahdoton, mutta äärimmäistä luksusta lomailuun!) ja semmoisia tuolta totisesti löytyy, ammeella, saunalla tai kummallakin. Itselläni oli ensimmäisen yön Arctic Deluxe-huone, jossa on amme, mutta tein toiseksi yöksi huoneluokan korotuksen Arctic Deluxe Spa:han, joka sijaitsee korkeammalla ja jossa on isomman ammeen lisäksi myös sauna. Ja upgrade kyllä kannatti! Vaikka ensimmäinenkin huone oli upea ja amme luksusta, häiritsi itseäni ehkä matala sijainti ja suora näkyvyys Bulevardille toisesta kerroksesta (ja siis kadulta huoneeseen). Ylempää seitsemännestä oli kivempi istua tarkkailemassa kadun tapahtumia ilman, että kukaan ihmettelee stalkkailuasi 😀

Tässä alemman huoneluokan ammellinen Arctic Deluxe

No, tämä postaus alkaa kuulostaa jo joltain mainokselta, mutta täytyy todeta, että tuon yöpymiseni jälkeen olen haikaillut takaisin päivittäin! Vietin viikonlopun neuloen, tilaten Woltilla herkkuruokia ravintoloista, joista olin haaveillut jo kuukausia, katsoin Disney+:sta piirrettyjä, kävin kylvyssä, kuuntelin suosikkipodeja ja teinpä myös vähän työhommia nyt kun oli siihen mahdollisuus ilman häiriöitä. Aivan ihanaa! Testasin tottakai kerran myös saunan (koska olihan siitä nyt maksettu :D), mutta amme oli kuitenkin enemmän oma juttuni. Ainiin ja pistinpä tosiaan ihan ranttaliksi koko homman ja kävin ihan Alkossakin. Siis ekaa kertaa vuosikausiin. Vaikkakin hakemassa ihan holitonta Lehtikuohua, joka on lempparini! Olipahan eka kerta Alkossa kun ei kysytty papereita, haha.

Erityismaininta täytyy antaa hotellille ensinnäkin järjestelyille koronahygienian suhteen! Kylttejä maskisuosituksista oli hotellissa kaikkialla, sekä maskeja ja käsidesiä saatavilla asiakkaille. Maskeja kehoitettiinkin käyttämään kaikissa hotellin julkisissa tiloissa. Ja ah, aamupala oli ehdottomasti yksi parhaista ikinä syömistäni! Rakastan yli kaiken hilloja (siis niitä marjoja, heh), mutten ole kuitenkaan koskaan raaskinut ostaa niitä kaupasta. Siksi olenkin aina enemmän kuin innoissaan jos jossain saa mitään hillajuttuja. Ja hei, tuolla aamupalalla oli tarjolla hillaa puuron sekaan! Ei varmasti tarvitse erikseen mainita, että kävin santsaamassa. Niin luksusta! Ehdoton suositus siis kaiken kaikkiaan. Palaan ehdottomasti!

Staycation-bongailu jatkuu siis! Toisaalta tekisi kuitenkin ensin tehdä pieni paluu tuonne Bulevardille 😀

Oletteko yöpyneet Lapland Hotels Bulevardissa? 🌞

Mitäs tuumasitte?✨

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.

Tavoitteita vuodelle 2021 ja staycation-juttuja

Kuvien majoitus Hotel U14 saatu

Hyvää joulua näin jälkikäteen! Kirjoittelinkin jo aiemmin siitä, että todennäköisesti pidän jouluna jonkinlaista somelomaa ja sen merkeissä pyhäpäivät vierähtivätkin täällä kotosalla. Alunperin oli tarkoituksemme viettää joulua muualla, mutta erään esteen vuoksi emme sitten päässeetkään lähtemään lumisemmille apajille, vaan päädyimme melko viime tingassa kotijouluun. Joulujuttujen sijaan palaankin tänään aivan muihin juttuihin ja pohdinnan suhteen myös tulevaan vuoteen. Listasin nimittäin muutamia sekalaisia haaveita ja tavoitteita, joita kohti haluan pyrkiä vuonna 2021. Postauksen kuvituksena Helsinki-staycationia parin viikon takaa 🙂 Sitten niihin tavoitteisiin!

2021 aion nimittäin pyrkiä ainakin…

 

Enemmän staycationeita. Vuonna 2020 olen oikeastaan vasta kokenut elämäni ensimmäiset viralliset staycationit, joista onkin tullut aivan suosikkeja. Aina ei tarvitse lähteä kotikaupunkia kauemmaksi irtautuakseen arjesta ja kokeakseen uusia juttuja, vaikka nyt sitten olisikin maantieteellisesti vain lyhyen ajomatkan päässä kotoa. Kun ei voi reissata kauas, reissataan lähelle. Tavoitteeni tulevalle vuodelle on ehdottomasti viettää enemmän Helsinki-staycationeita! Olen nimittäin hoksannut, että kotikaupungin hotellitarjonta on itselleni nykyään valtavan vierasta ja muutenkin, näin harvemmin keskustassa liikkuvana tuntuu aina kuin olisi jossain aivan muualla kuin samassa kaupungissa, jossa asustaa. Tavoitteena olisikin viettää alkuvuodesta jälleen uusi kotikaupunki-staycation!

Vietin viime viikonlopun juurikin staycationin muodossa Unioninkadun Hotel U14:ssa ja hei, aivan upea hotelli! Ja sopii täydellisesti vaikkapa juuri staycationiin. Keskeinen sijainti Helsingin Unioninkadulla, aivan tähtiluokan palvelu, kauniit puitteet ja tietysti melkeinpä tärkeimpinä seikkoina: Ehkäpä maailman paras aamupala ja niin hyvä sänky, etten edes muista milloin olisin kokenut samanlaista nukkumisen mukavuutta. Enkä liioittele ollenkaan 🙂

Entäs sitten oman staycationini parhaimpia juttuja?

Suunnitelmani viikonlopulle oli rentoutua, neuloa ja tehdä kivoja juttuja, joita varten en mukamas koskaan jaksa raahautua kotoa asti keskustaan. Olin varannut itselleni ennakkoon perjantai-illalle kellunnan, joka sopi täydellisesti viikonlopun startiksi! Kellunnan jälkeen kävin hakemassa kaupasta testiin pari spessua sipsipussia, makoilin sängyssä, neuloin ja katsoin leffaa. Ah! Ja uskokaa tai älkää, tämä oli ensimmäinen yöni YKSIN lähes 5 vuoteen! Olen viimeksi ollut virallisesti yksin yötä missään ollessani raskaana kun mies on ollut jossain reissussa. Sen jälkeen olenkin yöpynyt aina joko koko perheen kanssa, lapsen kanssa tai vaihtoehtoisesti jonkun ystävän kanssa. En siis ole edelleenkään vielä koskaan ollut esimerkiksi nykyisessä kodissamme yksin yötä. Niin outoa! Ja samalla olen kuitenkin jo vuosia kaivannut juuri sitä, että saisin olla yhden yön juurikin yksin. Hassua sinänsä, mutta näinkin yksinkertaista asiaa huomaa kaipaavansa juuri silloin kun sitä ilman on aivan liian pitkään. Jokainen tarvitsee joskus päivän vain itsekseen, oli se sitten kerran kuukaudessa tai viidessä vuodessa 😀 Vietin ensimmäisen yön yksin ja toiseksi yöksi otin naperon staycation-seurakseni, josta hän olikin valtavan innoissaan.

Ja ah, tilausruokaa suoraan huoneeseen! Kylläpä kelpasi!

Suosia vieläkin enemmän kotimaista. Ja tarkoitan tällä esimerkiksi vaatteita, kodin sisustusta, elintarvikkeita ja arjen hyödykkeitä noin yleisesti. Ainiin ja tietty myös matkailua. En ole aikoihin ostanut itselleni juurikaan uusia vaatteita (tai no rehellisyyden nimissä oikein mitään muutakaan), mutta loppuvuoden aikana tein muutamia hankintoja, kuten ostin pitkään haaveilemani uuden untuvapeiton Joutsenelta, Marimekon tasaraita-olohousut, joululahjaksi uudet petivaatteet myöskin Marimekolta ja pari vaatekappaletta R/H:lta arjen pukeutumiseen. Kotimaisen ostaminen ja varsinkin niiden pienempien kotimaisten suunnittelijoiden suosiminen saa hyvälle mielelle, siispä ovat nämä asioita joihin aion ehdottomasti panostaa myös tulevana vuonna. Rättishoppailusta ja heräteostoksista yleisesti olen pyrkinyt eroon jo vuosia sitten, viimeiset pari vuotta olen muutenkin ostanut itselleni äärimmäisen harvoin vaatteita, kenkiä tai mitään muutakaan, kunnes nyt jotain ostettua on heti iskenyt kamala morkkis siitä, että olen törsännyt. Ehkäpä se sallitaan joskus 😀

Inspiroitua yhä enemmän kotimaan matkailusta. Tämä ehkä sivusikin jo vähän tuota ensimmäistä kohtaa, mutta ensi vuonnakin haluan nähdä yhä enemmän kotimaan matkailun helmiä ja pyrkiä parhaani mukaan inspiroimaan myös muita suosimaan kotimaassa matkailua. Mitään virallista uutta haavelistaa ei tällä hetkellä kotimaan matkailun suhteen ole, mutta ne aikaisemmin syksyllä listaamani unelmakohteet, kuten mm. Muonio, Koli, Kuusamo, Nellim, Utsjoki ja aivan käsivarren Lappi ovat edelleen listalla!

Kylpeminen on pojan lempparein asia ikinä! Mietin jo, että montakohan kertaa kylpemistä voisi mahtua vuorokauteen? Meidän saldo oli nimittäin kolme kertaa, pyrkimys oli ehtiä vielä neljännenkin, mutta kävi aika liian tiukille. Ainiin ja miksi kylpyammeita on nykyään yhä harvemmassa hotellissa?! Itse huomaan nykyään hotelleja selatessani kurkkaavani ensisijaisesti sen, että onko valittavissa huonetyyppi, jossa on kylpyamme. Ja hei, ainakin U14:sta semmoinen löytyy!

Maailman paras matkaseura on aina yhtä innoissaan kaikesta. Oli kyseessä sitten peili hissin katossa, sähköinen ”robottiovi”, sunnuntaikävely uudessa ympäristössä tai hotellin aamupala 🙂 <3 Pienen kanssa reissatessa huomaan itsekin kiinnittävän enemmän huomiota niihin pieniin juttuihin, joita ei normaalisti ehkä ”kiireisessä aikuisten arjessa” edes huomaisi.

Jatkaa samaa rataa säännöllisen treenirutiinin kanssa. Se, että olen kalenteroinut sali- tai juoksutreenin aina aamuun on toiminut itselläni hyvin tässä etätyökulttuurissa ja tukenut vahvasti myös arjen jaksamista kaamoksenkin keskellä. Vaikka nyt jossain määrin olenkin kaamosväsymyksestä tänäkin vuonna kärsinyt, on kirkasvalolamppu ja säännöllinen liikunta ehdottomasti lievittäneet oireita. Myös semmoiset perinteiset kaamoksen mättöhimot ovat ihme kyllä pysyneet poissa (vaikka herkku- ja mättöhimo tietty välillä iskeekin, mutta harvemmin kuitenkin). Olin ennen joulua pari viikkoa treenaamatta ja huomasin heti kaikkien ihme kolotusten ja jumitusten tekevän paluuta. Liikunta onkin siis ehkä lääkkeistä parhain tämmöisen istumatyöläisen koomailuun ja jumeihin. Ja erityisesti siis lihaskunto!

Kehittää omaa yritystoimintaa uuteen suuntaan. Ja tässä olenkin myös vuonna 2020 onnistunut, vaikka moneen otteeseen tuumailinkin, että johtaako homma yhtään mihinkään. Kässähommien kehittäminen on opettanut valtavasti ja vienyt osaamistani aivan uusille poluille, asia jota en olisi osannut kuvitellakaan vielä vuosi sitten. Yrittäjänä on ehkä pakkokin olla jatkuvasti ns. aallon harjalla ja punnita oman toiminnan tulevaisuutta. Tämän suhteen onkin vuosi 2020 ehdottomasti ollut oivallinen hetki juurikin oman toiminnan tuumailuhetkeen. Omalla kohdallani se on kannattanut, vaikka vielä keväällä monesti mietinkin, että mitä ihmettä näistä sekavista haaveista ja suunnitelmista muka voisi tulla. Nähty vaivani on nimittäin tuottanut tulosta kymmenkertaisesti sen verran, mitä loppukesästä edes osasin tavoitella 🙂

Vaikka vuosi onkin ajoittain ollut hyvinkin raskas, on se pitänyt sisällään myös ennätyksellisen hyviä juttuja. Onnistumisia yritystoiminnan ja opiskelupaikan suhteen, paljon uuden oppimista, kiitollisuutta ja uskoa siitä, että kyllä kaikki kääntyy aina parhain päin. Ja ehkäpä vielä tähän loppuun voisi lisätä (ehkä jo vuosittaisenkin) tavoitteen siitä, että ehdottomasti enemmän niitä pieniä, kivoja ja yllättäviäkin asioita arkeen. Juuri ne kokemusten pienet yksityiskohdat ja arjen heittäytyminen (kuten esim. perinteinen haahuilu, hehe) ovat arjen parasta antia.

 

Kivaa uutta vuotta jo ennakkoon, jos somelomani jatkuu vielä ensi viikkoon! ✨

Ja kiitos kaikesta, ihanan kamala vuosi 2020!

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 3 kommenttia.