Tiistain juttuja

Eilinen hurahti niin kiireellä, että vasta illalla ehdin istahtaa koneen ääreen ja aloittaa datailut vastaamalla teidän kommentteihin. Kiitos vielä jokaisesta kommentistanne, ne ovat kaikki täysin kullan arvoisia! Aivan ihana nähdä kuinka mielettömiä tyyppejä siellä ruudun toisella puolella on vuodesta toiseen, vaikkei kommentointi aina olisikaan niin aktiivista ♥ Myös postaustoiveita tuli mielettömästi, nyt siis niitä toteuttamaan. Työnhakuun liittyvän postauksen ajattelin ainakin toteuttaa ensin työaiheisista jutuista, sekä myös ”kuinka varaamme matkamme”-aiheinen juttu on jo korvan takana näin alkuun.

Aamu vierähti eilen blogitapahtumassa Pikku-N:n ja Jutan kanssa,iltapäivällä olikin sitten vieraita kylässä. Vähän vaihteluajokatapauksessa normipäivään kotona! Illalla perusjuttuja, kutenmaalausta, ruokarumbaa yms. Oli kyllä kiva piipahtaa taas keskustassapojan kanssa, olen tosin jotenkin yrittänyt vältellä viime aikoina esimerkiksi kauppoihin ajautumista kun ollut jotenkin kamalatshoppailuhimot päällä. Tekisi mieli ostaa kaikkea ihanaa kevääksi!

Varsinkin uudet kevätkengät olisivat ostoslistalla, en nimittän keksi näille kuiville kevätkeleille muita kenkiä kun UGGsit, siis ellei halua laittaa tennareita tai korollisia kenkiä. En siis kertakaikkiaan näköjään omista siistejä ”kävelykenkiä”. Kai sitä täytyy tänään yrittää selailla jotain valikoimaa kun on näin hyvä syy mukamas. Acnen Pistolsit ovat olleet ostoslistalla ehkä 2v, mutta onhan niissä toki myös korko. Tetysti huomattavasti matalampi kuin Cypresseissä, joten en osaa sanoa olisivatko ihan nappivalinta kävelykengiksi, mutta joo..

Aamu starttasi siis pienellä kävelyllä Kauppatorilta Cafe Caruselille ja oli kiva samalla vaihtaa kuulumisia ihan kasvotusten Jutan kanssa, vaikka melkeinpä joka päivä kirjoitellaankin toisillemme. Mun mielestä on nykyään todella tärkeää muistaa myös se oikea sosialisointi, siis semmoinen ihan kasvotusten tapahtuva. En usko nimittäin että olen ainoa kotimamma, joka pääasiassa sosialisoi sen pikkuisen kanssa kotona ”vauvakielellä”. Vaikka semmoinen virtuaali-yhteydenpito nyt tietysti on sekin tärkeää ajatusten ja kuulumisten vaihteluun, niin olisi sitä ainakin kerran-pari viikkoon päästävä jonnekin oikeasti ihmisten ilmoillekin sosialisoimaan. Oli se nyt sitten lounas, brunssi, lenkki, mitä ikinä!
Tosin poika kulkee yleensä aina matkassa, mutta ainakin meidän kohdalla kaikki sujuu varsin mallikkaasti näin mama-baby-parivaljakkona. Poika tykkää superpaljon olla sylissä ja niitähän on aina tarjolla jos jonnekin mennään! Vierastaminen on tullut jossain määrin kuvioihin, mutta useimmiten vierastetaan miehiä. Eilen oli jokatapauksessa aivan ihana aurinkoinen sää, vaikkakin vähän viileää aikaisempiin päiviin verraten. Olen nyt kantanut vähän enemmän järkkäriäkin mukana, välillä nimittäin alkaa ärsyttää vain kuvailla täällä kotiympyröissä. Todella harvoin kyllä kuvailen missään tapahtumissa muuta kuin puhelimella, mutta hauska poikkeus tällä kertaa postailla näitä ihan blogiinkin asti. Nyt vasta tajusin, että mehän oltiin Juniorin kanssa UGG-tiimiläiset! Olisi näköjään pitänyt itsekin laittaa ne chestnutin väriset, hihi.

Kävimme siis tutustumassa Vita Liberatan ja NKD Skinin itseruskettava-uutuuksiin. Viime viikkoina olen pitkästä aikaa intoutunut itseruskettaviin todella pitkän tauon jälkeen ja tällä viikolla ajattelin testailla paria uutuutta, joista tulossa tänne sitten myöhemmin juttua. Vita Liberatalta on uutuutena mm. 10 minuutin poispestävä suihkunaamio, joka kehittää päivänaikana medium-asteisen rusketuksen siitä huolimatta, että tuote pestään iholta pois. Mielenkiintoista!

 kuvat Jutta Hirsimäki

 

Mun aivot kävi päivän päätteeksi jotenkin niin kierroksilla, että oli  ihana vaan kaatua sänkyyn ja töllöttää Suomen Bacheloria ilman sen kummempaa aivotoimintaa. Nukahdin samantien kun se loppui ja suljin telkkarin! Yleensä kun on ollut tapana katsoa edes heti Sinkkuelämää aina kympiltä.  Tosin heräsin aamulla jo kuudelta, joten eipä kumma että väsyttikin jo aikaisemmin. Jotenkin kello täytyy laittaa aina erityisen aikaisin soimaan jos lähtee aamulla pojan kanssa liikenteeseen. Yleensä siis varataan vähintään 2h aikaa aamuhommiin, vähempi tietysti riittää jos tiedossa on neuvola yms mihin ei sen koommin tarvitse meikkailla ja riittää että hiukset harjaan läpi.

 Tulipas näköjään vähän sekava postaus. Aurinkoista keskiviikkoa jokatapauksessa!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 5 kommenttia.

Jäähyväisten aika

Kuten aiemmin vihjailin muutoksista blogin suhteen, olisi nyt aika hieman valaista aihetta ja tulevaa. Juttuhan siis on niin, että olen päättänyt tämän 9 vuoden jälkeen sanoa lopulliset heipat It ain’t hard do tellille. Älkää kuitenkaan säikähtäkö, bloggaamista en ole lopettamassa. Päinvastoin pistän pystyyn täysin uuden blogin. Olen jo pitkään kaivannut jotain pientä (tai siis oikeastaan suurta) uudistusta tähän koko hommaan ja viime aikoina sain vihdoinkin tuulta alle homman suhteen. Itselleni tämä nimittäin on tavallaan uusi alku, koko homma puhtaalta pöydältä. Kuten joku aika sitten tuli tb-postauksen yhteydessä kirjoitettua, on blogi pysynyt kaikki nämä vuodet melko samana. Siis niin sisällöltään kuin ulkoasultaankin. Itselleni bloggaaminen on rakas harrastus ja tietynlainen henkireikä. Jakaa omia ajatuksiaan, irtautua arjesta shoppailujuttujen ja muun hömpän muodossa. Olipa kyseessä huonosti nukutut yöunet, ne koukuttavat korvapuustit tai uusi laukkuhankinta.

Melkein vuosikymmen on kuitenkin melko pitkä aika blogille ja olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että blogi kaipaa uudistusta. Koska oma henkilökohtainen elämäni on kokenut parin viime vuoden aikana melkoisen mullistuksen, alkoi jossain vaiheessa tuntua siltä ettei vanha blogi enää tunnu samalla tavalla omalta kun vuosia sitten. Olen superlaiska päivittämään ulkoasua, enkä oikeastaan ole siinä edes kovin hyvä. Varsinkaan nykyään kun kaikkeen syvälliseen on jotenkin hankala keskittyä jossei ole paljoa aikaa. Mietittyäni tätä asiaa jonkun aikaa, tein päätöksen uusia blogin kertaheitolla. Uusi osoite, uusi ulkoasu ja uusi blogin nimi. Vanhat postaukset siirtyvät myös blogin mukana, mutta voi olla että samaan syssyyn piilotan jälleen kerran rankalla kädellä noita vanhoja postauksia.

Tämän jutun myötä olen ollut kuin uusi ihminen blogijuttujen suhteen! Kuin ihmeen kaupalla olen keksinyt vaikka mitä kivoja postausideoita ja suorastaan intoa puhkuen avannut aamuisin koneen, vaikka siis edelleen täällä vanhan blogin puolella ollaankin. Tästä eteenpäin It ain’t hard to tell jää siis historiaan. Kuinka helpottavaa jotenkin! Vaikka mikään ei sinänsä muutu ja kirjoitan blogia edelleen omana itsenäni ja itsenäisenä bloggaajana, tuntuu ”uusi alku” valtavan hyvältä. Tulen edelleen kirjoittamaan itselleni tärkeistä jutuista, niistä asioista jotka kiinnostavat ja niissä puitteissa kun koen itse luontevaksi.

Sitten eräs juttu on jo jonkin aikaa painanut mieltäni. Nimittäin kommentoinnin vähyys, joka näkyy nykyään blogeissa kauttaaltaan. Myönnän kyllä olevani itsekin äärimmäisen laiska kommentoimaan blogeihin ja viime  vuosina olen tainnut kommentoida blogeihin varmaan ihan max kahden käden sormilla laskettavat kerrat. (Yks syy tosin on niinkin yksinkertainen, etten nykyään ihan kamalasti ehdi blogeja lukemaan kun tämä omakin vie niin paljon aikaa!) Silti sitä välillä pohtii, että miksi näin. Ennen vanhaan kun oli tavallista, että kommentteja sateli postausta kohden kymmeniä. Monet asiat tietysti vaikuttavat. Ehkä kommentoinnin hankaluus puhelimella, jos nyt yksi mainitaan? Juuri itse yritin viime viikolla kommentoida pariin blogiin puhelimella ja heti kohtasin jotain ihme teknisiä ongelmia, arghh. Ehkä myös ihmisten kiireys on toinen? Postaukset lukaistaan läpi, mutta aikaa ei ole jättää kommenttia tai herättää keskustelua? Jokatapauksessa olen iloinen jokaisesta saamastani kommentista ja nykyään ilahduttaa jo sekin pieni, että joku jaksaa nähdä sen vaivan että kommentoi. Olen itse myös päättänyt aktivoitua tuon muille kommentoinnin kanssa, koska kuitenkin niin pieni juttu voi olla bloggaajalle suuri juttu!

No mutta, tämän jutun pointti oli se, että koska kommentteja ajoittain tulee melko vähän, on hankala tehdä johtopäätöksiä sen suhteen millaiset postaukset teitä eniten kiinnostaa. Toivoisinkin uuttakin blogia silmällä pitäen postaustoiveita. Mitä ja millaisia postauksia tahtoisitte siis lukea? Meikki- ja kauneusjuttuja? Kauneustuote-postauksia? Työ- ja ura-aiheisia postauksia? Talous- ja säästöaiheita? Vauvajuttuja? Olisin todella iloinen kaikista toiveista ja oikeasti haluan eniten toteuttaa juuri niitä juttuja, jotka teitä kiinnostavat. Eli jos nyt vaikka säästö- tai vauva-aiheiset jutut kiinnostaa eniten, niin kerro toki tarkemmin millainen postaus olisi mieleen! Videoita kuvailisin mielelläni taas enemmän, mutta niiden toteuttaminen on päivisin hankalaa. En voi oikein kuvailla jos pieni puuhailee ja huutaa taustalla, toisaalta sitten päikkäreiden aikana pitää nopeasti tehdä kaikki muut asiat ja pelkäisin toisen heräävän kuvaussessioon, sehän vielä puuttuisi jos heräisi kesken videon, haha!

Siirto uuteen blogiin on ajankohtaista tällä viikolla, sanoisinko ehkä keskiviikon tienoilla. Teiltä asia ei vaadi oikeastaan mitään toimenpiteitä seurantaseikkoja lukuunottamatta. Täältä Bloggerin puolelta tulee siis uudelleenohjaus uuteen blogiin. Eli kun klikkaatte selaimella tänne vanhaan osoitteeseen, heitetään teidät automaattisesti sinne uuteen. Sitävastoin teille, ketkä blogiani seuraatte esimerkiksi Bloggerin kautta, suosittelisin nyt siirtymään lukijoiksi esimerkiksi Bloglovinin tai Facebookin puolelle, koska luultavammin tuo Bloggerin kautta seuraaminen ei enää onnistu! Myös te ketkä olette seuranneet blogiani Indiedays-portaalin kautta, suosittelisin myös teitä näihin edellämainittuihin paikkoihin, koska blogini  ei enää muuton jälkeen tule sinne päivittymään. Postaan myös Instagramiin usein uusista postauksista, joten myös sieltä voi näppärästi seurailla. Instasta löydyn nimellä @iines Tietysti myös Snapchatiin päivittelen päivittäin kuulumisia ja sieltä löydyn  nimellä iines_aaltonen

Ja hei, niitä toivepostaus-ideoita tulemaan! Olen superiloinen jokaisesta ♥

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 59 kommenttia.

Pullantuoksuinen sunnuntaipostaus

Hellurei! Onni on kellojen kääntämisessä, sain nimittäin sunnuntai-aamuun suunnilleen tunnin verran omaa aikaa kun heräsin viikonloppuun nähden jo laittoman aikaisin ennen kahdeksaa kukkumaan. Läppäri kainaloon ja kahvit tulille, aah! Rakastan sitä tunnetta kun pääsee aamulla hiljaisuudessa avaamaan koneen ja hörppäämään täydellistä lattea. Olohuoneen katto tuli eilen vihdoin ja viimein melkein valmiiksi.  Johan näitä maalailuita ollaankin täällä muutaman miehen (ja tietysti yhden apu-naisen) voimin hoidettu ja nyt voisi vihdoinkin sanoa, että ollaan voiton puolella. Korkea viistokatto puupaneelia ei ehkä ole maalattavana kohteena mikään kaikkein ihanteellisin, mutta kuka leikkiin ryhtyy.. Seuraavaksi päästään ehkä minun lempihommaani, eli valkkailemaan olkkarin ja pojan huomeeen seinien maaleja. Joku erikoisempi tekstuurimaali olisi kyllä ihana!
Pommitinkin jo aikaisemmin tällä viikolla somea korvapuustikuvillani ja ilmeisesti aika monille syntyi pullahimo sen jälkeen. Voin vaan kuvitella, olin jo itse kärvistellyt korvapuustihimojen kanssa jo hetken ja yritin toissaviikonloppuna tuoda jotain helpotusta ostamalla kaupasta pussin Gifflareita. Mutta eihän ne kuitenkaan ole lähellekään sama asia kun itseleivotut korvapuustit.. Jotenkin kieltämättä hassu ajatus, nimittäin minä leipomassa korvapuusteja! Oikeastaan olen melko hyvä leipuri, joten en tiedä miksen useammin leivo juttuja. En kai ole niin kovin makeiden juttujen perään kuitenkaan. Jotenkin sitten päädyin alkuviikosta hamstraamaan kaupasta pullatarvikkeita ja tuumasin, että kai sitä täytyy yhdet pullat kymmeneen vuoteen vääntää. Edellisestä korvapuusti-kerrasta nimittäin oli oikeasti se 10v aikaa!
Voin kertoa, että olivat kyllä melko hyviä. Ja itseasiassa onnistuin näissä varsin hyvin ottaen huomioon, etten ole mikään pullakonkari todellakaan. Näin jälkeenpäin ajateltuna ehkä nuukailin liikaa voin kanssa ekassa pellillisessä, toinen nimittäin onnistui huomattavasti paremmin noin ulkonäönkin puolesta. Nyt onkin sitten napsittu pullia pakastimesta pitkin viikkoa, en vaan kertakaikkisesti voi vastustaa! Toivon todella ettei tästä herännyt mikään kipinä alkaa puuhastelemaan korvapuusteja joka viikko. Voin kertoa, että sen tavan myötä painaisin vuoden päästä ehkä 200kg.

 

Olen joskus miettinyt, että mikä tekee hyvän leipurin? Tai siis itse miellän olevani hyvä leipomaan siksi, että leipomani asiat onnistuvat. Mutta tietenkin ne onnistuvat kun seuraan ohjeita! En ymmärrä voiko silloin muka mennä joku pieleen? Jos hyvä leipuri on semmoinen, kenen ei tarvitse jokaikinen kerta googlettaa niitä ohjeita ja tarkastaa rasvan tai jauhojen määrää ainakin viittä kertaa, niin siinä tapauksessa en kyllä todellakaan ole lähelläkään hyvää leipuria. Muistaakseni olen kerran epäonnistunut leipomisoperaatiossa (tai siis ainakin sillein kunnolla, että voisi virallisesti todeta, että nyt oikeasti meni pikkaisen pieleen…) Olin silloin 9v ja yritin tehdä jotain ihme appelsiininkuorikakkua. Oikeasti kyllä ainakin yritin seurata niitä ohjeita, mutta pieleen meni.
Laitan kyllä täysin iän piikkiin ja siihen, etten välttämättä ollut ymmärtänyt jotain tärkeää vaihetta, haha! Muistan kun vaan tuijotin sinne uuniin ja se perhanan kakku ei vaan kohonnut. Oli vaan taikinaliejua. Siitä on jo 20v aikaa, joten kovin tarkkaan en muista, mutta kieltämättä aloin nyt miettimään, että paistoinkohan sitä yksinkertaisesti vaan malttamattomana pikkutyttönä liian vähän aikaa. No, jokatapauksessa muistan kyllä hyvin sen kun raastoin sitä appelsiinin kuorta ja voin kertoa, että sen perusteella miten se raastaminen sujui (siis raastoin ne kaikki valkoisetkin osat muistaakseni), en usko että kyseinen kakku olisi muutenkaan ollut mikään maailman suurin menestystarina. Ehkä sen olikin tarkoitus epäonnistua! Sitävastoin tykkäsin ala-asteella tehdä pannaria, paistaa lettuja ja semmoista murotaikinavuokaa, jossa oli useimmiten omenaa tai luumua. Vitsi kun oli hyvää!
 Jos haluaa onnistua leipomisessa (etkä siis ole mikään taikinataikuri) niin asiat missä nyt ei vaan voi lähteä sooloilemaan on a) raaka-aineet b) työvaiheet! Jos korvapuustiohjeessa lukee, että tarvitset vehnäjauhoja, silloin et vaan voi tunkea sinne niitä ruis- ta grahamjauhoja yrittäessäsi soveltaa. Tai korvata voita ruokaöljyllä. Tai olla kohottamatta taikinaa, koska ei sillä varmasti ole merkitystä. On sillä! Jos seuraat niitä ohjeita, todennäköisesti onnistut, eikä tarvitse miettiä sitä mikä meni pieleen (eli se kun jätit hiivan pois ja ajattelit, että ei yhdellä aineksella ole niin väliä haha!). Meillä ei ollut kotona raesokeria ja myönnän miettineeni kaupassa, että mitä jos vain jättäisin sen pois.. Mutta eiväthän korvapuustit ole mitään ilman sitä! Niinpä lähti raesokerikin ostoskoriin.
idnosto
 Mikäli joku kaipailee ohjetta, niin käytin ensimmäistä googlettamaani ohjetta, joka nyt sitten oli tämä ja kopioin sen tähän:
 
Pullataikina:
½ l maitoa tai laktoositonta maitojuomaa
50 g hiivaa
1-2 tl suolaa
2 dl sokeria
1 rkl kardemummaa
1 muna
n.14 dl Myllyn Paras Emännän Puolikarkea Vehnäjauhoja (n. 900 g)
100 g voita
Väliin: 
50-100 g voi- tai margariinisulaa
½-1 dl (fariini)sokeria
1-2 rkl kanelia
Voiteluun ja päälle:
 munaa
raesokeria
Valmistusohje 

 

Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Sekoita joukkoon suola, sokeri, kardemumma ja muna. Lisää vehnäjauhot vähitellen, aluksi vatkaten, jotta ilmaa sitoutuu taikinaan. Alusta taikina hyvin vaivaten. Lisää pehmeä rasva alustamisen loppupuolella. Laita taikina peitettynä kohoamaan lämpimään, vedottomaan paikkaan.
Kun taikina on kohonnut kaksinkertaiseksi, ota se leivinpöydälle ja vaivaa taikinasta ilmakuplat pois. Jaa taikina kahdeksi palaksi ja kaaviloi kumpikin suorakaiteen muotoon (n. 30 x 50 cm). Levitä taikinalevyille sulaa / notkeaa rasvaa ohueksi tasaiseksi kerrokseksi. Ripottele päälle sokeria ja kanelia. Kierrä levyt tiukalle rullalle, jätä saumat alaspäin.
Leikkaa rullat 3-5 cm:n paloiksi vinoittain leikaten niin, että joka toinen leikkaus on vinoon toiseen suuntaan ja joka toinen on vinoon toiseen suuntaan.-> / / . Paina jokainen pala keskeltä alas peukalolla niin, että pullaan muodostuvat korvat. Anna kohota kaksinkertaisiksi lämpimässä paikassa. Voitele munalla ja ripottele päälle raesokeria.
Paista 225-asteisen uunin keskitasolla n. 10 min kauniin värisiksi.

 

Sunnuntai (varsinkin tämmöinen sään puolesta todella ankea semmoinen) on hyvä leipomispäivä. Ehkäpä joku saa tästä postauksesta idean leipoa korvapuusteja, nami! Itselläni on seuraavaksi leivontalistalla karjalanpiirakat. Ne itse tehdyt kun ovat niin hyviä ettei mitään rajaa!

 

Ps. Kurkatkaa myös eilinen kotipostaus ja Elloksen -40% alekoodi joka voimassa vielä tänään!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 12 kommenttia.

Meidän pikkuisen kaverikirja + pari näppärää Ikea-vinkkiä vauvalle

Keksin, että olisi hauska idea tehdä meidän pikkuisesta kaverikirja-tyyppinen postaus tänne. Hoksasin nimittäin, että varsin harvoin olen lähiaikoina kovinkaan täällä kertonut meidän pienestä. Tietysti siihen on syynsä, miksi tahdon pitää perheellämme tietyn yksityisyyden suojan, mutta onhan välillä kiva kertoa vähän kuitenkin kuulumisia!

Minut saa nauramaan: Hassut äänet, se kun keinutellaan, nostetaan ilmaan tai pusutellaan ympäriinsä ja pidetään ääntä. Myös usein koirien tarkkailu on hauskaa. Oikeastaan aika monet jutut alkavat naurattaa, kukkuu-leikki ja monet ihan sekalaiset jutut.

Lempimusiikkini: Esimerkiksi Yo-Kai-lastenohjelman Yo-Kai watch herättää mielenkiintoni aina! Olen superinnoissani kun tuo lähtee soimaan, nyt olen kyllä saanut kuunnella sitä jo melkein kyllästymiseen asti. Tykkään menevästä musasta ja esimerkiksi Täilaulu on mieleeni.

 

Millainen olen luonteeltani: Hyväntuulinen ja melko rauhallinen. Olen yleensä pienestä onnellinen enkä jaksa stressailla. Viihdyn myös välillä hyvin leluja paukutellen ja ominpäin puuhaten, mutta haluan kuitenkin että äiti tai isi on ihan lähellä. Olen todella kova höpöttelemään! Usein juttelen äidille pitkiä höpötysmaratoneja, tottakai äiti ymmärtää vauvakieltäni. Äitiä alkoi kerran naurattaa kun yritin syödä maissinaksua ja yhtäkkiä huudahdin ”Hyvää, hyvää!” Äiti kun hokee tuota samaa sanaa jatkuvasti kun syömme yhdessä. Äitiä ja isiä myös nauratti hurjasti kun olin kerran syömässä pahaa sosetta ja sanoin (mukamas) kovaan ääneen ”YÄK”.
Lempileluni: Vauvojen tamburiini, nalle ja häkkyräpallo. Kirjat ovat myös kivoja näpräillä! Harvoista pehmoleluista jaksan kiinnostua pitkään, mutta pari lempparia silti on niistäkin. Ehkä lemppareimmat asiat ovat muka kiellettyjä, kuten äitin puhelin..
Lempiruoka: Lohisose on lempparini. Nyt kun olen syönyt vähän paremmin, niin äiti on yrittänyt syöttää vaikka mitä ällöjä ruokia. En yhtään tykkää niistä missä on isoja kökköjä, ennemmin en syö sitten mitään! En ole vieläkään syönyt punaista lihaa, kala ja kana ovat lemppareitani. Makeista ruoista on päärynä ja mango herkkuja. Tykkään myös nykyään hurjasti smoothieista!

 

Tästä tykkään eniten: Olla tietysti sylissä ja vieressä. Kun äiti tai isi pusuttelee minua hurjasti, se kutittaa! Tulen hurjan iloiseksi jos onnistun jossain itse, varsinkin jos äiti tai isi kehuu ja kannustaa. Nykyään tykkään paljon myös keinua, vaikka omaan makuuni vauhti on vähän liian hidasta aina! Pidän myös kovasti uinnista ja nykyään osaan jo uida pätkän sammakkoa sukellusten yhteydessä.
Mikä minua ärsyttää: En tykkää sitten yhtään pukemisesta tai riisumisesta. Se saa minut suorastaan raivostumaan. Ja se kun en saa kaukosäädintä tai puhelinta käsiini tai kun en saa mennä näpräämään johtoja. Eihän nyt mikään ole niitä kiinnostavampaa!! Nykyään minut myös viedään aina pois Xboxin napin luota (jota nyt vaan on niin viihdyttävää painaa päälle ja pois). Kuulin äidin ja isin suunnittelevan jotain kaappeja, että saisivat muka nuo minun viihdykkeet piiloon..

Näitä asioita pelkään: En oikeastaan pelkää mitään, mutta nykyään vierastan uusia ihmisiä. Tai siis hetken. Varsinkin miehiä! Jos joku uusi ihminen tulee äkkiseltään lähelle, niin tulee itku. Toisaalta harmitus menee aina poiskin yhtä nopeasti kun tulikin ja viihdyn hyvin muidenkin kuin äidin ja isin sylissä.

 

Siinäpä muutama kysymys, enempää en sitten keksinytkään, joten ajattelin raapustaa loppuun muita juttuja. Välipalaherkkuja meidän perheessä ovat smoothiet, joita aina välillä napsitaan aterioiden väliin. Kaikkein näppärin vaihtoehto varsinkin silloin jos lähtee piipahtamaan asioilla kaupungilla, smoothie lähtee aina mukaan käsilaukkuun kun sen saa syötyä niin helposti melkeinpä missä vaan. Smoothieiden osalta suosimme aina luomua ja viimeaikoina meidän kaapista on löytynyt noita Ella’s Kitchenin luomusmoothieita*. Kaikkein eniten tykkään näiden ulkoasusta, jotenkin superpiristävä.

Näistä muuten ostin joku aika sitten semmoista kookosta sisältävää White one-smoothieta ja se oli niiiiiin kertakaikkisen hyvääääääää! Olin aivan yllättynyt. Usein kun smoothieista löytyy ne aika peruslaadun maut; banaania, mangoa, mansikkaa, päärynää, mutta se White One oli kyllä melkoinen erikoisuus ja oikein hyvällä tavalla. Ja maistui kyllä vallan mainiosti minun lisäkseni myös pojalle. Täytyy taas hamstrata kun menee ostoksille isompaan kauppaan ja ostaa itselleenkin välipalaksi ;D Pitäisi myös ostaa smoothieille semmoisia pehmeitä suuttimia, löytyisiköhän ihan Prismasta tms?

Loppuun eräs vinkki! Jos jollakulla on edessä vauvantarvikkeiden hankinta, niin suosittelen piipahtamaan Ikeassa. Ehkä parhaimmat hankinnat vauvan käyttötavaroiden suhteen ollaan nimittäin tehty sieltä, uskokaa tai älkää! Ihan loistavia ovat esimerkiksi nuo Börja-lusikat, joita ollaan ostettu kolme pakettia. Juuri viimeksi ostin taas yhden paketin kun lusikoita nyt menee jatkuvasti. Kaikkein helpoiten onnistuu syöttäminen tuolla kapealla lusikalla. Aloitimme ruokailut Ainun pehmeällä ensilusikalla, mutta nyt myöhemmin ovat nuo hurjan hyviä. Samoin tuo nokkamuki on ollut hyvä vedenjuonnin harjoitteluun, tosin yleensä kelpaa paremmin juurikin mukina ilman nokkaa.

Viimeisin Ikea-löytö on muoviset ruokalaput/essut, joita myydään kahden kappaleen settinä muistaakseni 1,99e. Aivan supernäppärä kun muovin voi pestä jokaisen ruokailun jälkeen ja se on melkeinpä heti kuiva seuraavaalle aterialle. Kankaisten ruokalappujen kanssa jotenkin ärsytti se kun niitä sai pyykätä kokoajan ja aina oli kaikki likaisena! Ihan kun Iksussa olisi ollut myös semmoisia hihallisia todellisia ruokasuojia samaa matskua. Ennen tätä olen kyllä todennut tosi hyviksi esimerkiksi Ikean lasten/vauvojen petivaatteet, lelut, harsojakin sieltä yhdessä vaiheessa ainakin löytyi. Jokaisen vanhemman ostosparatiisi, siis näidenkin juttujen kohdalla! Mitä sieltä ei löydä, tuskin edes tarvitsee ;D

*-merkityt saatu blogin kautta.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Sekalaisia kuvia ja kuulumisia viikon varrelta

Huomenta! Olen herännyt viikonloppuna taas molempina päivinä seiskalta. Mikä siinä on että juuri silloin kun oikeasti saisi nukkua pidempään niin tottakai herääkin saamatta enää unta? Eilen oli varsin perinteinen lauantai, saunaa, chillailua, syömistä ja Haluatko miljonääriksi?, joka on meidän lauantai-illan vakkari. Tuli taas todettua, että ne kysymykset ovat aina niin tuurista kiinni, välillä jo ekat kysymykset ovat sellaisia joita nyt ei vaan sattumoisin satu tietämään ja sitten seuraavalla kerralla tietäisi kymmenen vastausta putkeen. En osaa sanoa haluaisinko itse edes kilpailijaksi jos mahdollisuus tulisi 😀 Olen muuten miettinyt lähiviikoille muutamia kivoja postausaiheita, joista varmasti tykkäätte joten pysykäähän kuulolla!

Onnistuin kerrankin ottamaan koirista tärähtämättömät kuvat! Koirakuvia kun muutenkin aina paljon toivotaan, joten tässäpä taas pitkästä aikaa. Molemmille koirille kuuluu varsin hyvää, Mauin pentu lähti uuteen kotiin jo jokunen aika sitten ja Bixu taas on niin innoissaan nykyään omasta pihasta että pyytää sinne välillä kokoajan hengailemaan. Yhtenä aurinkoisena päivänä se nautti niin kovasti terassilla paistattelusta ettei suostunut tulemaan ollenkaan sisään 😀

Mulla menee kahvi-innostus aina vahvasti kausittain. Välillä suosin tuota Nespresson kapselikeitintä ja nyt itseasiassa jo lähes vuoden on tuo ollut käytössä yhteen putkeen kun taas välillä innostun keittelemään pitkäksi aikaa kahvakeittimellä espressoa. Sillä vasta saakin hyvää kahvia nimittäin! Harmi vaan kun keittäminen sillä on huomattavasti työläämpää aamuisin. Nyt on nimittäin jo pitkään tehnyt mieli tehdä vaihdos keittimien kanssa.

Kahvakeittimessä mua ärsyttää osien peseminen ja se kun maidon joutuu vaahdottamaan käsin. Tuo Nespresson Latissima kun vaahdottaa sen ihan napin painalluksella, eikä tarvitse jokaikisen keiton jälkeen irrotella ja huuhdella niitä metallisia suodattimia. Nyt olenkin alkanut haaveilla ostavani itselleni kesällä 30v-lahjaksi automaattisen kahvikoneen, jossa olisi myös helppo maidonvaahdotin ja saisi ”normaalia” espressoa helposti, ei siis kapseleita. Jos jollain on suositella jotain konetta, niin saa heittää vinkkejä! Iskee oikein kunnon himotus kun mietinkin uutta kahvikonetta 🙂

Haluaisin työntää noihin lasipurkkeihin kaiken. Mietin jatkuvasti millä verukkeella voisin hamstrata noita Ikeasta lisää, mutta eiköhän nuo 5-6 purkkia keittiön tasolla ole aivan tarpeeksi. Mulla ei ollut esimerkiksi noille kahvikapseleille aikaisemmin mitään järkevää säilytysjuttua, mutta tämä purkkisysteemi oli niille näppärä keksintö.

Ollaan viime aikoina käyty ahkerasti kirjastossa lainailemassa sitä sun tätä. En ole ennen tätä ollut vuosiin kovin aktiivinen kirjastossa vierailija ja mikä harmi oikeastaan! Nykyään kun ei maksa edes varata ja tilata niitä varauksia omaan kirjastoon, niin eihän tässä kannata ostaa itselleen edes niitä pokkareita. Olen huomannut, että yllättävän hyvin on vapaana uusia ja suosittujakin kirjoja. Löydän aina kamalan kasan kaikenlaista luettavaa, on suorastaan nautinto aina päästä penkomaan kirjaston valikoimaa. Pojalla on muutama omakin kirja, mutta pääasiassa lainaillaan kyllä kirjastosta. Esimerkiksi nuo Leslie Patricellin kuvakirjat ovat hauskoja!

Suurin osa noista ihan pikkuisten kirjoista on kyllä ihan päättömiä,
mikä nyt siis on aivan itsestäänselvää kun eivät vielä kovinkaan ymmärrä, mutta välillä huomaa pyörittelevänsä päätä noille jutuille ihan erityisen paljon. Esimerkiksi nyt noille Iloisille lumipalloille hahah 😀 Onpahan
jotain ihmeteltävää! Pojalla on meneillään joku vaihe noiden kirjojen kanssa kun ei malteta yhtään katsella kuvia ja ”kuunnella tarinaa” kun sivujen kääntäminen, repiminen ja muutenkin kirjan paukuttaminen on niin paljon hauskempaa!

Lapsena oli muuten ihan parasta käydä
kirjastoautossa ja olin muutenkin tosi ahkera kirjastossa vierailija,
varsinkin kesäisin. Harmi miettiä etten käynyt vuosikausiin, ei kai
mukamas ollut aikaa ja kirjasto hankalan matkan päässä, onneksi
kuitenkin nyt löysin sinne uudelleen. Olisi pitänyt napsaista kuva siitä omastakin lainapinosta. Nyt jokatapauksessa luvussa mm. David Lagercrantzin Se mikä ei tapa, eli Millenium-trilogian feikkijatko-osa. Aloitin lukemaan sitä itseasiassa jo ennen muuttoamme, mutten ehtinyt kymmentä sivua pidemmälle ennenkö oli muuton aika. Nyt ajattelin antaa sille uuden mahdollisuuden, toistaiseksi tosin vaikuttaa melkoisen tylsältä.

Juuri ennen Käpylästä muuttoa ostin Käpylän naapuritalon SisuPuodista tuon Mira Malliuksen julisteen pojan huoneeseen, jonka vihdoin viime viikolla sain kehyksiin. Vielä kun saisi tuon seinän maalattua, niin löytäisivät taulutkin paikkansa seinältä. Malliuksen taulut ja julisteet ovat tosi kivoja varsinkin lastenhuoneeseen, miksei nyt siis muuallekin kotona.
Ja muuten! Elloksen sivut uudistuivat ja sen kunniaksi Ellos* tarjoaa kaikille -40% alennuksen kalleimman tuotteen hinnasta (poislukien tietyt merkit, ehdot edun yhteydessä). Tarjous aktivoidaan tuolla sivuilla ja se tulee näkyviin ostoskoriin. Nyt ei siis tarvitse edes olla uusi asiakas hyödyntääkseen tuon alen!! 🙂 Omia lemppareita pienistä kodin hankinnoista on esimerkiksi tuo ylempien kuvien marmorinen leikkuulauta* ja nämä Lene Bjerren kauniit kristallilasit*. Yksi vinkki  on myös hyödyntää ale esimerkisi ylellisiin petivaatteisiin. Ellokselle pääset tästä*. Happy shopping!

Kivaa sunnuntaita!
Kaupalliset linkit merkitty *-tunnisteella.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 3 kommenttia.