Randomit tältä viikolta x 5

Hello! Kuinka voikaan olla, että vuosi toisen perään yksi bloggaamisen vaikeimmista asioista on keksiä järkeviä otsikoita? Jos olen jossain aivan äärimmäisen huono, niin siinä. Edelleen, haha. Tämä viikko on taas vaihteeksi ollut hieman kaoottinen näiden omien hommieni vuoksi ollessani pojan kanssa kotona. Toivottavasti teitä ei siis haittaa, että mennään enemmänkin tämmöisillä kevyillä aiheilla ja kuulumisilla. En ole kertakaikkiaan edes ehtinyt miettimään tulevia postausaiheita! Jos on jotain toiveita, niin nyt saa ehdottomasti ilmiantaa niitä.

Sillä aikaa muutamia ajatuksia tältä viikolta..

 

Sairastelujuttuja. Poika on tosiaan ollut taas sairaana! Kerroin tämän oksennelleen viikonloppuna ja oksentelu palasi sitten jälleen maanantai-iltana kuumeen kera. Olo lähti eilen kuitenkin nopeasti kohenemaan Floridralilla kyllästettyjen banaanipannareiden ja vesitankkauksen avulla. Meidän pojalle on muuten aivan mahdoton (siis oikeasti) saada juotettua mitään muuta kuin vettä tai maitoa. Tämä on siis aivan äärimmäisen tarkka erityisesti juomisistaan, eikä edes mehut tai kaakaot maistu. Toisaalta saa kai olla iloinen, ettei olla pulassa sokerin vuoksi, haha. Löytyykö muita? Alkaa muutenkin jo mennä usko tämän sairastelukierteen vuoksi 🙁 Jos vielä olisi mahdollista, niin jäisin luultavasti jollekin hoitovapaalle uudelleen, esimerkiksi reissussa ei ollut mitään ongelmia kun ei altistunut noille pöpöille. Tuntuu, että olen taas itsekin ollut aivan jatkuvasti sairaana ja jatkuvat sairastelukierteet vievät muutenkin valtavasti voimia, olit sitten itse sairaana tai lapsi. No, onneksi kesälomat ovat tulossa!

3v!! Meidän pienokainen täyttää nimittäin ensi viikolla jo hurjat 3 vuotta. Huh, kuinka aika menee nopsaa! Järkätään pienet juhlat ystäville ja kummeille viikonloppuna, ensimmäiset kaverisynttärit varmaankin vasta sitten ensi vuonna. (Pihalla oleva mamma tässä miettii, että missä iässä niitä edes aletaan järjestää? 4-5v?) Pitää yrittää saada terassia siis ojennukseen ennen sitä. Raahasin juuri tänään postista sen tilaamani terassikeinun, jee!

Matkakuume. Okei, uskaltaako tätä nyt enää edes mainita? Anyway, jo pidemmän aikaa on ollut aivan kamala matkakuume Loseihin, taas vaihteeksi. Tälle kesälle ei tosiaan näillä näkymin tule yhtäkään reissua ulkomaille, mutta olisin niin kovasti halunnut Loseihin. Ainiin ja haluaisin taas uudelleen sinne ennustajalle 😀 Ja käydä Griffith Obsevatoryssä (olen himoinnut sinne varmaan viimeiset pari vuotta), Veniceen hengailemaan ja ihailemaan taloja aamulenkeille. Myös Seychellit on alkanut taas houkuttaa nyt kun kerran päästiin haaveilun makuun. Mulla lojuu kasa Finnair Plus-pisteitä käyttämättömänä, joita olen jemmannut niitä joko ilmaiseen kaukolentoon tai kaukolennon upgradeen. Hamstraaja ei raaski käyttää, vaikka saisin jo minkä tahansa ilmaisen edestakaisen lennon ja päälle vielä upgradenkin. Olen kyllä pahimman luokan bonusten keräilijä.

Keramiikkakurssi. Ajattelin tällä viikolla viimeinkin kysellä keramiikkakurssien hintoja. Näillä näkymin olen miettinyt yksityistunnin ottamista, jolloin saa vapaammin itse päättää, että mitä haluaa tehdä. Eräs tuttu suosittelikin yhtä paikkaa, johon pitääkin laittaa tänään mailia. Katsoin myös, että Iittala & Arabia järjestävät workshopeja, jotka tosin taitavat olla melko suosittuja ja teema aina hyvin rajattu. Alkuun mietin, että kyhäisin jonkun kivan lukija-workshopin, jonne teilläkin olisi mahdollisuus tulla kyhäämään keramiikkaa, mutta en tiedä löytyykö teidän joukosta niin montaa savi-intoilijaa Helsingistä?

Olen tottakai ollut aivan intona näistä lämpimistä keleistä ja kuinka outo fiilis olla öisin kuumissaan ilman peittoa, varsinkin kun edes ilmalämpöpumppu ei ole päällä. Raahaan aina aamuisin kasvit ja yrtit pihalle chillaamaan. Tein joskus aikanaan Jkl-vuosina chileilleni niin päivittäin toukokuusta lähtien ja ”ulkoilu” kyllä näkyi nopeasti kasvien kunnossa, sekä sadossa. Nyt tänä vuonna en ehdi enää itse istuttamaan chilin taimia, mutta ostimme tosiaan yhden valmiin taimen ja haluaisin käydä vielä hakemassa pari lisää. Se on ihan parasta kun saa pakkasen täyteen itse kasvatettuja chilejä.

Nyt syödään pienen herran kanssa vatsat täyteen meidän yhteistä lempparia uunifetapastaa! Palataan 🙂

 

Kuvat Jutta

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 8 kommenttia.

Muutama fakta vaikuttajamarkkinoinnista ja mikä ihmeen mikrovaikuttaminen?

Halusin tänään käsitellä vaikuttajamarkkinointia tehokkuuden näkökulmasta, koska markkinoinnin eri tuulet ja suuntaukset kiinnostavat ainakin itseäni aivan hurjasti. Välillä tunnen itseni niin some-mummoksi kun mietin mitä kaikkea tässä on tullut vuosien varrella koettua ja nähtyä. Hassua muistella niitä vanhoja aikoja kun esimerkiksi blogiyhteistyöt olivat aivan alkutekijöissään ja oli itsekin täpinöissään mistä tahansa mitä postin mukana kolahti – useimmiten vielä pyytämättä. Tottakai kaikesta oli kirjoitettava, mitä vain sai ilmaiseksi. Se oli ainakin helppoa aikaa yrityksille markkinoinnin suhteen 😀

Muistan edelleen joitain yrityksiä, jotka olivat aivan blogien ja vaikuttajamarkkinoinnin alkuaikoina hommassa erityisen hollilla (esimerkiksi pari shampoomerkkiä :D) ja pakko kyllä nostaa hattua. 99% yrityksistä ja mediatoimistoista ei vielä vajaat 10 vuotta sitten ollut hajuakaan siitä, että markkinointi vaikuttajien kautta voisi olla tehokasta. Ja okei, edes koko sanaa vaikuttaja ei ollut olemassakaan vielä edes muutamia vuosia taaksepäin, puhumattakaan koko vaikuttajamarkkinoinnin käsitteestä. Vielä ihan parikin vuotta sitten puhuttiin oikeastaan vain bloggaajista ja vloggaajista, sekä joukosta erilaisia ”IG-feimejä”. Nykyään nämä kaikki ovat vaikuttajia. Vaikuttaja nimensä mukaisesti vaikuttaa. Olivat sitten kyseessä kohdeyleisön mielipiteet, arvot tai kulutustottumukset.

Noin loogisesti ajateltuna perustetaan markkinointi usein ”more is more”-periaatteelle. Mitä suurempi levikki, sen parempi. Toki, joissain tapauksissa tämä varmasti päteekin, mutta bulkkimainonta, liian päälle liimattu tai väärin kohdennettu mainossisältö voi myös ärsyttää, pahimmassa tapauksessa jopa menettää tehonsa. Itseäni ärsyttää esimerkiksi aivan suunnattomasti ne samat yritykset, jotka vuosi toisensa jälkeen mainostavat telkkarissa yhtä tylsällä tyylillä tai jopa lähes täysin identtisellä sisällöllä, vain epätoivoisena yrityksenään saada myyntiä ja rahaa pankkitilille asap. Jos reaktioni pitäisi olla tyyliä ”Hei vitsi, täytyypä testata”, on se enemmänkin ”En kuuna päivänä”. Kuinka suuri osa vaikkapa telkkarissa tai kadunvarsimainonnassa loppupeleissä on sitä, joka koskettaa juuri sinua? Itse koen harvemmin niitä ”Ah, tämä oli juuri minulle”-hetkiä massamainonnan parissa, mutta somessa ja vaikuttaja-ystävien suosittelemana kyllä. Yritin miettiä ja totesin, että ostin viimeksi tv-mainoksen suosittelemana alkukeväästä jonkun uuden omenajäätelön, vaikka yleensä ostan jäätelöä varsin harvoin. Usein koen juuri elintarvikemainonnan jostain syystä erityisesti itseeni tehoavaksi 😀

Oman empiirisen tutkimukseni perusteella koen kuitenkin myös itse olevani kohdeyleisöä, johon tehoaa erityisesti juuri vaikuttajamarkkinointi. Esimerkiksi oma suurin seuraajajoukkoni ovat 25-34-vuotiaat (ja pääasiassa siitä vähän ylöspäin) suomalaiset naiset, eikä tietysti ole sattumaa, että kuulun myös itse tähän samaiseen profiiliin. Toki koko vaikuttajamarkkinoinnin idea on kohdentaa markkinointi juuri sille räätälöidylle kohderyhmälle, sekä tuoda viesti perille juuri ”oikeassa muodossa” ja vaikuttajalle sopivalla tyylillä, tietyllä tavalla mainonnan pehmeämpänä muotona. Toivottavasti myös kiinnostavaan tyyliin. Erona sille, että näet telkkarissa tai kadun varressa mainoksen uudesta entistäkin hellävaraisemmasta pyykinpesuaineesta. Ei sillä kyetä vaikuttamaan tunteisiin tai asenteisiin samalla tavalla. Saati sitten itsellesi mielekkääseen tyyliin. Reaktio on lähinnä ”Ah okey, jälleen yksi uusi pesuaine”.

Nykypäivän trendiksi on noussut markkinoinnin saralla yhä vahvemmin myös mikrovaikuttaminen. Mutta mitä ihmettä se on?

 

Mikrovaikuttajat ovat pieniä tai keskisuuria, seuraajamääriltään noin 2000-10 000 haarukassa ja perustavat sisältönsä usein johonkin omanlaiseen juttuun tai aihealueeseen. Matkailu, käsityöt, persoonallinen tyyli, rakkaus tiettyyn väriin tai mitä ikinä. Seuraajajoukko on usein kiinnostunut erityisesti näistä tietyistä aihealueista. Mikrovaikuttajien seuraajat ovat usein lojaaleja ja luottavat tämän mielipiteisiin. Onhan selvää, että pienempi vaikuttaja, joka kohdentuu omiin kiinnostuksen kohteisiin tai elämäntyyliin, tuntuu myös huomattavasti samaistuttavammalta, kuin vaikkapa miljoonan seuraajan vaikuttaja. Mitä pienempi ja kohdennetumpi seuraajajoukko, sitä korkeampi on usein sitoutumisaste (tämä on niin totta esimerkiksi oman käsityötilini kohdalla!). Siitä syystä voi oikein kohdennettu yhteistyö mikrovaikuttajan kanssa olla jopa huomattavasti tehokkaampaa, kuin yhteistyö huomattavasti seuraajamääriltään suuremman vaikuttajan kanssa.

Olen itse ollut todella innoissani mikrovaikuttaja-buumista noin markkinointimielessä jo pitkään. Seuraan paljon alaa ja uusia suuntauksia, jonka myötä olen huomannut myös erään asian, josta tosin olen itsekin jo kauan paasannut. Nykyään pienemmätkin vaikuttajat tietävät yhä paremmin oman arvonsa markkinointikanavana. Näin ei tosiaankaan ollut vielä edes vuosi takaperin. Luultavasti juuri tämän avoimen ”somettaminen ei ole työtä”-keskustelun ja mikrovaikuttamisen yleistyttyä on tämäkin aihe avannut silmiä. Mielestäni tämä on aivan huippua! Jos sinulla on kohdennettu yleisö ja huomattavasti ”normaali-somettajaa” enemmän autenttisia seuraajia, on sinulla myös mahdollisuus vaikuttaa. Jos tavoitat joukon itsesi kaltaisia seuraajia paremmin, kuin monet muut mediat, miksi sinun tulisi tehdä yritykselle X markkinointia ja myynnin edistämistä ilmaiseksi? Viimeksi kun kirjoitin aiheesta, nousi keskustelua esimerkiksi siitä, kuinka vaikkapa tuotelahjojen antaminen voi pienen yrityksen kohdalla olla ainoa realistinen keino tehdä markkinointia. Ja tämä on täysin totta!

Toki saan itsekin paljon tuotelahjoja, kuten kosmetiikkaa, joille annan ilmaista näkyvyyttä mikäli niihin tykästyn. Raja meneekin siinä kun yritys sanelee ehtoja postausaikatauluista, valitsee tuotteita puolestasi tai vaatii näkyvyyttä jo ennenkö olet edes kokeillut tuotteita. Tottakai kaikki käyttävät tässä omaa harkintaansa, ei aina ole edes realistista vaatia kaikesta rahallista palkkiota. Joissain tapauksissa annan todella mielelläni näkyvyyttä esimerkiksi pienille kotimaisille brändeille, joilla ei (vielä) ole mahdollista tehdä maksullista markkinointia. Tässäkin on siis suuressa osassa brändin houkuttelevuus ja kiinnostavuus. Uskon vahvasti siihen, että kun annat eteenpäin hyvää, saat takaisin hyvää. Se, että minä tai joku muu vaikuttaja kehuu hyväksi todettua pientä toimijaa, voi oikeasti olla tälle suuri merkitys. Ja tästä taas pääsemmekin siihen, että somessa on oikeasti valta. Se voi nostaa yrityksen supersuosioon tai jopa aiheuttaa pahoja tuhoja brändi-imagolle. 

 Esimerkki: Sain joku aika takaperin ehdotuksen mediatoimistolta, joka tekee SEO-optimointia eräälle siivousfirmalle. Olisin saanut postausta vastaan parin tunnin siivouksen meille kotiin. Tarkoituksena linkitellä kyseisen yrityksen sivuille, SEO-edun saamiseksi. Ihan jo periaatteesta, ei kiitos. Varsinkin kun on oletettavissa, että tämä kyseinen mediatoimisto kuitenkin saa rahallisen korvauksen kyseiseltä siivousfirmalta. Tekisivätkö he SEO-optimointia asiakkailleen siivouspalkalla? Enpä usko. (Olisi kuitenkin ehkä pitänyt kysyä, haha.) Tämä on se, mitä ajan takaa. Vielä edelleen törmää esimerkiksi siihen, kuinka vaikuttajat koetaan väylänä tuottaa muille välillisesti rahaa. Ei näin!

On eri asia kertoa kivoiksi koetuista tuotteista omasta tahdostaan, kuin se, että pyritään systemaattisesti tekemään markkinointia pilkkahintaan tai syötetään sanoja valmiiksi vaikuttajan suuhun. PR-toimintahan perustuu juuri siihen, että pyritään aktiiviseen tuoteseedaukseen toivoen, että oikeat henkilöt tykästyvät tuotteeseen ja kertovat niistä ilman sen kummempia velvotteita. Tämä on mielekästä, se ei, että yritetään rahastaa toisen kustannuksella.

Ajatuksia aiheesta? 

 

Oletteko te perehtyneet mikrovaikuttamiseen tai kiinnittäneet huomiota siihen, mikä on omalla kohdallanne tehokkain mainonnan muoto? Ärsyttääkö vaikuttajamarkkinointi?

 

Ps. Tuo musta paita on muuten uusi lempparini, jonka ostin ystäväni Asuyama-merkiltä ja paita on tämä. Oli pakko ostaa myös valkoisena, koska rakastan cropped-paitoja yli kaiken <3 Itseasiassa kaksi vuotta takaperin Asuyaman ensimmäisestä mallistosta ostamani cropped-merinovillapaita on ollut sen jälkeen kaikista paidoistani eniten käyttämäni ja edelleen täydellisessä kunnossa!

 

Kuvat Jutta

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Kurkistus viikonloppuumme

Toivottavasti teillä meni viikonloppu aurinkoisissa merkeissä? Me vietimme paljon aikaa pihahommissa puuhaillen, mutta myös muunlaista actionia riitti. Pieni alkoi lauantaina aivan yllättäen oksennella päiväunien jälkeen, mutta tauti meni onneksi nopeasti parempaan päin. Meidän perheessä on viime viikkoina ja oikeastaan reissusta paluun jälkeen sairasteltu oikein urakalla 🙁 Ehkäpä tämä pikkuhiljaa helpottaa? Tätä samaahan olen tässä kylläkin jauhanut nyt jo varmaan puolentoista vuoden ajan.

Perjantaina olin aamulla Alpron aamiaisella ja tekemässä hommia Kalliossa. Siitä poikkesimme perheen kanssa Linnanmäelle kiertämään muutama lasten laite ja voi sitä pienen riemua kun pääsi minien rekkaralliin! Meinasin alkaa itkemään kun toinen oli niin innoissaan. Itse normaalisti laitehirmuna vastustin kiusausta käydä missään laitteessa, koska en raaskinut maksaa kertalipusta 9€ (!!). Odottelen siis kärsivällisesti sitä kesäkuussa aukeavaa uutta vuoristorataa ja menen sitten rannekkeen kanssa vetämään Lintsi-överit. Itse saan huvipuistoista semmoisia endorfiini-rusheja, että menen ihan johonkin omiin maailmoihin ja kikatan kun pikkutyttö. Ihan parasta! 😀

Normaalisti ollaan koko perhe viikonloppuisin kunnon herkkusyöppöjä, mutta nyt parin viikonlopun ajan ollaan oltu ”herkkulakossa”, joka nyt lähinnä on tarkoittanut sitä, että olen korvannut sipsit kattilapoppareilla ja jättänyt muut herkut kauppaan. Viikolla ei tulisi kuuloonkaan ostaa kaupasta herkkuja, karkkia nyt en syö muutenkaan, mutta suklaa ja sipsit ovat pahe. Ehkä parempikin pitää välillä vähän paussia, vaikka kieltämättä kyllä pidän herkuttelua yhdestä elämän parhauksista, haha. Olisihan se aika ankeaa, jos pitäisi aina tarkkailla syömisiään ja laskea kaloreita. Ei tarvitse olla niin vakavaa, vaikka välillä voikin pitää pienen tauon.

Pieni puutarhuri orvokkien kimpussa 😀

Eilen kitkin rikkaruohoja, mylläsin vähän extempore itselleni kasvimaata (!!!), luin, virkkasin, neuloin, siivoilin, yritin ymmärtää uhmisraivareita ja hengailin terdellä hörppien kombuchaa. Semmoinen sunnuntai siis! Uskokaa tai älkää, mutta uusin neulomisvillitykseni ovat ekologiset tiskirätit. Sain eilen ekan valmiiksi ja yritän ehtiä jakamaan ohjetta blogissa jo tällä viikolla. Enpä olisi uskonut, että lähden tälle linjalle, mutta kun ajattelin asiaa enemmän, ovat juuri tiskirätit ainakin meillä niitä, joita saa jatkuvasti olla vaihtamassa, joten kestävä semmoinen on todellakin tarpeen 🙂 Stay tuned tämän osalta!

Kesässä on muuten aivan parasta kotimainen kesäruoka ja kasvikset! Nyt kun ei ole kalaa tai satunnaista kanaa lukuunottamatta syönyt lainkaan lihaa pian neljään kuukauteen (!!), täytyy sanoa, ettei sitä edes enää ajattele. Eikä lihaa ole oikeastaan tehnyt mielikään. Kesäruoan suhteen ainoa muutos, jonka olen ”joutunut” tekemään lihasta luovuttuani on se, etten enää kääri mustapekka-juustolla täytettyjä herkkusieniä pekonilla, ne olivat nimittäin yksi paheistani ja ehdoton kesälemppari. Täytyy kyllä todeta, että ovat kyllä hyviä myös ilman pekonia, tein juuri perjantaina 😉

Lauantaina söimme paistettua ahventa keitettyjen perunoiden ja salaatin kanssa, eilen teki Tommi lohikeittoa, nam! Nämä ovat semmoisia ruokia, joita tulee aina matkoilla kamala ikävä. Varsinkin juuri semmoista perinteistä lohikeittoa, joka on yksi lempiruoistani.

Tällä viikolla onkin ajatuksena vähän kartoittaa, että mitä ihmettä istutan sinne raivaamalleni kasvimaalle. Ideoita? Samalla odotan myös ”vähän” kärsimättömänä yrttien itämistä ja terassiprojektin etenemistä!

 

Kivaa maanantaita 🙂

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Life Update

Juuri kun viime viikonloppuna kirjoittelin stressittömyyttä ja kiireettömyyttä, on tämä viikko sitten osoittautunut juurikin todella hektiseksi. Pahoitteluni, etten ole juurikaan ehtinyt päivittää tällä viikolla normaaliin tapaan ja postausrytmi on ollut tavallisesta poikkeava. Kaikenlaisia yllättäviä juttuja on tullut vastaan, jotka ovat vieneet resursseja muualle. Olimme eilen yöhön asti lastenpolin päivystyksessä (ei tosin pitäisi olla mitään vakavaa, vaikka aluksi säikähdimmekin) ja koko tämän päivän suunnitelmat menivät osittain uusiksi sen jälkeen kun pääsimme kotiin about puoli kolmelta yöllä. No, olen aina hölmönä selittelemässä täällä, mutta toivottavasti ymmärrätte, että välillä tulee hetkiä kun suunnitelmat menevät yksinkertaisesti uusiksi tai sitten vain ajoittuu sata asiaa juuri sille samalle viikolle. Huh!

 

Ajattelin tänään tehdä pientä life updatea pitkästä aikaa.

Eli mitä viikkooni kuuluu ja noin yleisesti? ✨

Tälle viikolle on mahtunut menoa ja meininkiä lähes jokaiselle päivälle. Usein tulee viikkoja, jolloin kalenteri näyttää lähes tyhjää ja keskittyy hoitamaan hommia kotoa käsin. Tuumailemaan käsityöjuttuja, suunnittelemaan blogin sisältöä, kuvailemaan ja vastailemaan sähköposteihin. Ja sitten vastapainoksi niitä viikkoja kun on joka päivä menossa ja joutuu tasapainottelemaan niiden juoksevien perushommien hoitamisen kanssa. Juuri tämmöinen viikko on ollut meneillään nyt ja päälle vielä sitten kaikkea yllättävää.

Olin eilen iltapäivällä portaalini Indieplacen ja New Nordicin järjestämässä Herbal School-workshopissa, jossa valmistimme itse luonnonkosmetiikkaa, ihan superkivaa! Nykyään olen äärimmäisen laiska käymään missään tapahtumassa, lukuunottamatta satunnaisia pressipäiviä, joilla voi käydä piipahtamassa oman aikataulun mukaan. Ennen tätä viikkoa taisi olla pitkä tauko ilman mitään tapahtumia, koska olen priorisoinut muita juttuja, enkä jaksa ravata tapahtumissa vain huvikseni. Itselleni jokin lisäarvo on tärkeää! Pidän juuri tapahtumista, joissa pääsee itse konkreettisesti tekemään jotain, kuten tuo eilinen. Moni juttu  workshopissa oli ennestään tuttua, koska olen itseasiassa juuri keväällä lukenut erään kirjan yrttien hyödyntämisestä ja erilaisten rohtojen valmistamisesta. Itseasiassa minulla on juuri työn alla valmistaa pari erilaista ”taikasalvaa” tuon samaisen kirjan innoittamana, joiden ohjeet haluan jakaa teillekin. Sain juuri pari päivää sitten näihin käytettävät öljyt, mutta pari ainesosaa vielä puuttuu, joten vielä en ole päässyt hommiin näiden kanssa. Workshop tuli siis hauskaan saumaan kun pääsi hieman alustamaan noita omia salva-kokkailuita 😀

Käsityöhommien suhteen olen siirtänyt ajatukset jo seuraaviin juttuihin ja loppukesän tulevaan pipomallistoon, jota olen pikkuhiljaa alkanut työstämään. Sitä ennen on tulossa söpöjä hiusnauhoja, jotka sopivat sekä aikuiselle, että lapselle 💕 Olen neulonut ylipolven villasukkia jo helmikuusta lähtien, mutten ole onnistunut saamaan niistä edes ensimmäistä valmiiksi. Ne olisivatkin seuraavana to-do-listalla ”käsityökorneriini” ja haluan jakaa ohjeen teillekin sitten (jos siis edes onnistuvat, haha).

Kun minulta nykyään kysytään, että mitä kuuluu, en oikeastaan tiedä mitä vastaisin. Koska olen pyrkinyt välttämään kiireestä jauhamista, olen pyrkinyt usein toteamaan, että olen pääosin ottanut viimeaikoina rennosti. Ja ei, tämä ei tosiaan tarkoita sitä, että makaisin pihassa bikineissä ja lukisin kirjaa, haha. Tällä hetkellä on monta rautaa tulessa ja kun on meneillään useampi projekti, on sitä hommaakin melkolailla. Yritän kuitenkin kääntää asian niin, että teen juuri niitä itselleni mielekkäitä juttuja ja jos kiirepaniikki meinaa iskeä, istun alas, listaan hoidettavat asiat ja priorisoin niitä tärkeysjärjestyksen mukaan. Moni lähipiiristänikään ei tiedä niin tarkkaan mistä päiväni koostuvat ja vaikka freelancer-tyyppinen työ, sekä pienyrittäjyys ovat molemmat yleistyneet työelämän muuttuessa, saattaa monen korvaan (valitettavasti) edelleen kuulostaa siltä, että jos kerrot olleesi kolme päivää kotona tekemässä töitä nuhjuverkkarit jalassa, et ole tehnyt käytännössä ”mitään”.

Itseäni ainakin jaksaa yllättää yhä uudelleen se, etteivät monet nuoretkaan tunnu ymmärtävän sen vanhan mallisen ”ysistä viiteen”-käsitteen ulkopuolelle. Tarkotan, että josset lähde joka arkiaamu kahdeksalta kotoa työasuun pukeutuneena toimistolle ja palaa kotiin ruokaostosten kanssa viiden jälkeen, et voi tehdä mitään kovin tärkeää tai edes ”töitä”. Eikä pointti ollut todellakaan se, että 9-5-työssä mitään vikaa olisi, vaan lähinnä siinä, että työelämä on jo tässä aivan muutaman vuoden aikana kokenut valtavan muutoksen ja onhan se ymmärrettävää, että ihmisillä menee aikaa ymmärtää niitä uusiakin työmuotoja. Ihan rehellisesti nimittäin kyllä koe, että menneet työtehtäväni viimeisten kymmenen vuoden ajalta olisivat olleet yhtään sen ”tärkeämpiä” tai merkityksellisempiä, kuin tämä mitä teen nyt. Ajoittain vain harmittaa asenne juuri siitä, että josset tee sitä jotain perinteistä ja mikä on alana muille tuttua, et voi tehdä mitään järkevää.

Ainiin, tuon vuosi takaperin tekemäni laventeli-neuleen ohje löytyy täältä 🙂

Viime viikkoina olen pohtinut myös tulevaa ja sitä, että haluammeko asua lopullisesti Suomessa. Tai voisiko ulkomailla asua edes hetkellisesti ja testata, miten se sujuu? Vajaan kolmen kuukauden matkamme talvella oli toki jonkinlaista esimakua tähän, mutta tietysti normaaliin arkirytmiin pääseminen on äärimmäisen hankalaa viettäessäsi yhdessä paikassa sen viikon tai pari. Jos nyt paljastetaan tämmöinen ultimate-haave, olisi se viettää esimerkiksi ensi vuonna vaikkapa 6-8kk yhtäjaksoisesti ulkomailla. Täydellinen asetelma olisi esimerkiksi Los Angeles, Uusi-Seelanti ja Bali/Indonesia jaettuna semmoisiin 2-3kk pätkiin jokaisessa kohteessa. Noh, kunhan tässä vain haaveilen 😀 Toki olen jo vuosia tiedostanut, ettei jatkuva kaukokaipuu ole todellakaan mikään kestävä valinta miltään osin.

Minusta on aina tuntunut siltä, että viihtyisin paremmin muualla ja muunlaisessa ilmastossa, mutta sitten taas, onhan Suomessa kuitenkin niin hyvä asua, varsinkin pienten lasten. Katselin ensimmäisiä kertoja asuntoja ja työpaikkoja ulkomailta lukioaikoina, jolloin en vielä ollut edes täysi-ikäinen. Jo tuolloin oli haaveena suunnata muualle, mutta täällä ollaan edelleen. Viime vuosina on ehkä tietyllä tasolla alkanut harmittaa, että miksen opiskeluvuosina lähtenyt esimerkiksi vaihtoon tai tehnyt jotain vuoden irtiottoa ulkomailla kun mitään ihan kamalan sitovia velvollisuuksia ei vielä ollut? Kai sitä oli nuorempana niin arka suurten muutosten suhteen ja toisaalta myös ajattelin elämää hyvin urakeskeisesti. Nyt olen huomannut, kuinka sekin voi johtaa siihen, että asioita tai unelmia jää tekemättä ja kokematta.

Mitä tulee noin yleisesti reissuihin, ajattelimme kesän aikana matkustaa kotimaassa. Tällä hetkellä ei meillä kertakaikkiaan edes ole tulevia matkoja suunniteltuna millään asteella loppuvuodeksi, joka tuntuu toisaalta oudolta. Nyt onkin ajatuksena keskittyä ihan vain tähän Suomi-meininkiin, tosin Jyväskylässä lähden piipahtamaan parin viikon päästä.

 

Huh, tulipas sepustus! 😀

 

Kuvat Jutta

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Mekkoja rentoihin kesäpäiviin ja juhliin x 6

Kaupallinen yhteistyö: Ellos

Olen kesäisin ehdottomasti mekko- ja hameihmisiä. Rakastan erityisesti helppoja kesämekkoja, jotka on helposti yhdisteltävissä sandaalien tai tennareiden kanssa vähän tilanteesta riippuen, arkeen tai iltarientoihin. Vaikka muulloin olenkin ehdottomasti farkkutyttö, on niiden pukeminen kesähelteillä aivan no-no. Mekot ja hameet on helppoja, sekä ihanan vilpoisia valintoja kesävaatetukseksi.

Kokosin 6 eri mekkoa Ellos Collectionin kesämekkojen uutuuksista. Kaikki kokoamani mekot sopivat mielestäni kivasti niin arjen rentoihin kesäpäiviin, kuin illan juhliinkin. Tennarit voi helposti vaihtaa sandaaleihin tai korkkareihin, sekä napata illan lämmikkeeksi mukaan ohuen neuleen, nahka- tai farkkutakin. Itse olen äärimmäisen huono käyttämään hienompia kenkiä (toki juhlatilanteita lukuunottamatta) ja mieluiten suosin juurikin mekkoja, jotka sopivat myös rentoon tyyliin vaikkapa Vansien tai miksei myös flipflopien kanssa rantalomalla. Omia suosikkejani näistä ovat erityisesti tuo vaalea maksimekko, edestä napitettu valkoinen mekko ja nuo molemmat röyhelömekot. Yksivärinen slip dress on todella monikäyttöinen vaate ja kestää myös aikaa. Itselläni on ollut tämmöinen lyhyempi versio jo muutaman vuoden aktiivikäytöllä, mutta hakusessa on ollut juuri tämmöinen hieman pidempi malli 🙂

 

 

Valkoinen mekko napeilla / roosa röyhelömekko / vaalea kukkamekko / musta slip dress / musta mekko kukkakuviolla / ruskea kuviomekko napeilla

 

Mikä on teistä kivoin mekoista?

 

Koodilla 460008 saatte muuten -30% alennusta tilauksen kalleimmasta tuotteesta. Tarjous on voimassa 30.5 saakka. Koko valikoiman löydätte TÄÄLTÄ! ✨

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.