DIY: Chunky-merinoneule (helppo ja nopea ohje)

Sisältää affiliate-linkkejä

Intouduin viime vuonna yli kaiken chunky-neulomisesta, eli suurilla puikoilla neulotuista töistä, joten tänään olisi vuorossa jälleen uusi chunky-ohje ja itseasiassa toinen tekemäni chunky-neulepaita. Aikaisempi värikäs chunky-villapaitaohje löytyypi täältä. Se mikä on suurilla puikoilla neuloessa parasta on neulomisen nopeus. Jos on kärsimätöntä sorttia, mutta neulominen kiinnostaa niin kannattaa ehkä aloittaa helpolla ja nopealla chunky-ohjeella. Okei, tässä postauksessa toisellaan näköjään chunky-sanaa ainakin sataan kertaan 😀

Sain tämän neuleen valmiiksi viikkoa ennen reissua ja se ehtikin päästä jo käyttöönkin. Täytyy todeta, että tämä on ehkä kaikista tähän saakka neulomistani villapaidoista mieluisin. Erityisen tyytyväinen olen merinovillan ja silk-mohairin sekoitukseen, joka on mukavan tuntuinen iholla, muttei kuitenkaan liian kuuma ja hiostava, kuin vaikkapa lampaanvillasta tai alpakasta neulottu villapaita. Oma paitani ohjeessa on cropped-mittainen (venyi tosin hieman ekojen käyttökertojen jälkeen) ja noin kokoa xs /s. Mikäli haluat suuremman koon, lisää ohjeeseen silmukoita. Oman neuleeni mitat löytyvät alta:

Helma-kainalo: 23cm / Kainalo-olka: 18cm / Kaula-aukko-helma: 40cm / Hihan mitta olkapäästä: 53cm

Sitten tarvikkeisiin ja ohjeeseen!

 

Mitä tarvitset:

  • Haluamaasi merinovillalanka, itselläni tämä Drops Merino Extra fine tummanharmaana, jota löytyy myös monissa muissa sävyissä (menekki noin 4-5 kerää, edelleen maailman huonoin pysymään näissä kärryllä) ja tämä Rico Essentials Super kid mohair-silk-lanka (menekki noin 4 kerää). Koko työ neulotaan siis kahdella langalla, mutta halutessaan ”budjettiversion”, voi mohair-silkin toki jättää pois.
  • 12mm (60cm tai 80cm) pyöröpuikot, esimerkiksi itselläni nämä Novitan pyöröpuikot. Jos kotoa löytyy 12mm suorat puikot (esimerkiksi nämä), on hihojen työstäminen niillä helpointa samaan aikaan ”paidan coren” kanssa, mutta hihojen neulominen onnistuu myös samoilla pyöröpuikoilla. Itseltäni löytyy himo-chunkyneulojana nämä kummatkin 🙂
  • Resoreita varten tarvitset ohuemmat puikot, 8mm (40/60cm) pyöröpuikot, kuten esimerkiksi nämä, joilla työstetään alaresori, hihansuiden resorit ja kaula-aukon resori.

Ohje:

1. Luo puikoille 96s ja aloita työ suljettuna neuleena. Koko työ neulotaan siis 1 oikein, 1 nurin-neuleena, ensin resoriksi ohuemmilla 8mm puikoilla. Neulo siis ensin resoria 1 oikein 1 nurin noin 5cm, vaihda 12mm puikkoihin ja jatka samaa neulosta kainaloon saakka, eli noin 23cm.

2. Jaa silmukat etu- ja takaosaan kainalon kohdalla. Jätä siis 48s puikoille ja siirrä suuren parsimisneulan avulla 48s odottamaan langalle.

3. Neulo ensin etupuolta 1 oikein 1 nurin tasona 17cm ja päättele 24s pääntieksi. Jatka hartioita vielä 4cm ja päättele puoli kerrallaan. Etuosa on valmis.

Aloita takapuoli samaan tyyliin. Neulo tasona 1 oikein 1 nurin 19cm ja päättele 24s pääntieksi. Jatka hartioita vielä 2cm puoli kerrallaan ja päättele.

4. Luo hihoja varten 8mm puikoille 24s. Neulo tasona 1 oikein 1 nurin resoria noin 5cm (tai saman mitan kuin neuloit helmaan) ja vaihda 12mm puikkoihin. Neulo yksi kerros normaalisti 1 oikein 2 nurin 12mm puikoilla, jonka jälkeen aloitetaan silmukoiden lisäys.

5. Lisää nyt joka toisella kerroksella rivin alkuun ja loppuun 1s, eli 2s / kerros oikein kiertäen. Toista yhteensä 8 kertaa. Lisäyksen jälkeen neulo kerroksen alku- ja loppupää aina niin, että 1 oikein 1 nurin kuvio pysyy yhtenäisenä. Neulo taas tasona 1 oikein 1 nurin, kunnes hihan mitta on 33cm. Aloita toinen silmukoiden lisäyskerta: Lisää jälleen 1s kerroksen alkuun ja loppuun, eli 2s / kerros joka toisella kerroksella. Toista 4 kertaa. Jatka tasona, kunnes hihan mitta on noin 53cm tai haluamasi pituus (kannattaa mittailla!) ja päättele hiha. Työstä toinen samalla tavalla.

6. Parsi neuleen nurjalla puolella yhteen olkasaumat ja sen jälkeen ”umpinaiseksi” parsittu hiha, käyttäen samaa lankaa kuin työssä. Eli siis hihan suuaukkot parsitaan yhteen olkavarresta sen jälkeen kun hihan pitkä osa on parsittu kiinni. Toivottavasti ymmärsitte, heh. Päättele langat huolellisesti.

7. Poimi kaula-aukosta resoria varten silmukoita 8mm puikoille. En itse laskenut silmukoita, mutta poimi melko tiuhaan, jottei kaula-aukosta tule liian pientä. Neulo resoria 1 oikein 1 nurin-neuletta noin 3cm ja päättele löyhästi! Muuten kaula-aukosta tulee helposti liian kireä.

Neule on nyt valmis!

 

Lähteekö merinoneule toteutukseen? ✨

 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Parasta viikonlopuissa ja perheen pienimmän naksuvalinta

Kaupallinen yhteistyö: Real Snacks Oikia

Perheemme koostuu melkoisista herkkusuista ja viikonloppuiltojen perinteisiimme kuuluukin yhdessä perheen kanssa herkuttelu. Oikeastaan juurikin perheviikonloppu onkin se juttu, mitä odotan aina eniten koko viikon. Yhdessä sohvalla hengailua, leffahetkiä ja ihan vain yhdessä olemista. Mikäs nyt voisikaan olla parempi idea viettää viikonloppuja? Kotiin palatessamme odottaa useampi viikko kotosalla perheen kesken ja voipi olla, että herkuttelu saattaa jonkun kerran lipsua viikonlopuilta myös arkeen, heh.

Itse olen ehdottomasti enemmän suolaisten kuin makeiden herkkujen perään, moni teistä varmasti tiesikin, että sipsit ja kaikenlaiset naksut ovatkin ehdottomasti suurin herkkuhimotukseni! Vaikkakin herkuttelu pyritään meillä rajoittamaan viikonloppuihin, emmekä syö herkkuja juuri ollenkaan viikolla. Päivänselvä juttu kuitenkin on, että pyrimme lapsen herkkujen suhteen suolattomiin ja perinteisiä sipsejä terveellisempiin vaihtoehtoihin. Naksuihin, jotka soveltuvat erinomaisesti myös välipaloiksi, otettavaksi mukaan reissuun tai vaikkapa viikonlopun retkelle. Reissatessa varsinkin pitkillä lennoilla ovat erilaiset naksut ja välipalat pienelle lapselle aivan ehdottomia ja pakkasimme niitä muutaman pussin mukaan myös tälle kuukauden reissulle.

Tämä onkin yksi ehdoton vinkkini siihen ”vinkkini lapsen kanssa reissaamiseen”-postaukseen, jota en edelleenkään ole ehtinyt työstää valmiiksi. Jokainen pienen lapsen vanhempi tietää mitä seuraa siitä kun yrittää taistella kotona tai julkisella paikalla sokeriöverit nauttineen naperon kanssa – esimerkiksi juuri tasaisemmin verensokeria nostavat suolattomat luomu-kauranaksut ovat aivan heittämällä parempi vaihtoehto!

Kotimainen Real Snacks on käynyt vastikään läpi brändiuudistuksen, jonka myötä tuotteet ovat saaneet uudet ulkoasut ja naposteltavat löytyvätkin kaupan hyllystä nykyään Oikia-brändin alta. Tiedätte kuinka rakastan sipsejä ja tämän Oikian uudistuksen myötä olen alkuvuoden aikana innostunut ostamaan testiin myös uudistuneita Oikian sipsejä. Keskustelimme brändin kanssa yhteistyöstä alustavasti jo vuosi takaperin ja alkuvuodesta totesimme, että keväällä kauppohin ilmestyvä Oikia Moomin-naksu olisi oivallinen tuote yhteistyön tiimoilta. Etsin jatkuvasti uusia naksuvaihtoehtoja pojalle ja odotinkin innolla mitä tämä tuumaisi uusista Moomin-kauranaksuista. Lopputulos: Herkuinta ikinä! Minun piti kotona piilottaa laatikko lopulta, koska poika olisi halunnut syödä näitä aivan kokoajan, heh. Itseasiassa napero on viimepäivinä pyytänyt useaan otteeseen ”muuminameja”, joita löytyykin vielä yksi salainen pussi avaamattomana paluumatkaamme varten.

Real Snacksin Oikia Moomin-kauranaksut on valmistettu kotimaisesta luomulaatuisesta kaurasta. Naksut ovat gluteenittomia, maidottomia, suolattomia, eivätkä sisällä lisättyä sokeria. Lisäksi on naksujen pussi kartonkipakkauksena kierrätettävä, josta suuri plussa! Naksut soveltuvat suussa hajoavina myös pienemmille, aina 6kk iästä ylöspäin. Oikia osallistuu muuten Muumien 75v-juhlavuoden 2020 #MEIDÄNMERI-kampanjaan Itämeren hyväksi lahjoittamalla John Nurmisen Säätiölle Itämeren puhdistukseen, suojeluun ja merikulttuurin säilyttämiseen.

Naksut ovat vastikään ilmestyneet kauppoihin ja löytyvätkin siis jo ruokakauppojen hyllyistä 🙂

 

Oletteko jo bonganneet uudistuneita Oikia-naksuja?

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Uusi-Seelanti: Raglanin kohokohtia ja vinkkejä x 9

Jatkoimme jo viime viikolla matkaa Raglanista reissun seuraavaan kohteeseen, mutta halusin vielä palata omassa postauksessaan Raglan-juttuihin, enpä nimittäin vielä edes tainnut postailla kylästä mitään! Ihastuimme Raglaniin vuosi takaperin maailmanympärysmatkalla ja meille oli oikeastaan päivänselvää, että tulemme tällä kertaa takaisin Raglaniin. Vuosi takaperin vietimme kylässä neljä yötä, tällä kertaa kokonaisen viikon. Raglan on pieni ja boheemi noin 3000 vakituisen asukkaan surffikylä Uuden-Seelannin pohjoissaaren länsirannikolla. Aucklandistä ajaa Raglaniin noin pari tuntia.

Ruuhkaa pääkadulla 😉

Raglanin rannat ovat mustaa hiekkaa ja kylä on erityisen tunnettu surffistaan, kuten legendaarisesta Manu Baystä, joka on ehkä joillekin tuttu takavuosien ikonisesta Endless Summer-elokuvasta. Jos etsii oikeasti rentoa menoa, rauhaa ja pienen kylän meininkiä, on Raglan hyvä valinta. Kylä on täynnä pieniä persoonallisia kahviloita ja ravintoloita, sekä putiikkeja, jotka myyvät yhä erikoisempia juttuja. Taidekulttuuri on kylässä vahvasti läsnä, eikä ilman kenkiä kylällä kävelevä missään nimessä erikoisuus 🙂 Raglan on siis oikeastaan kuin Australiassa Byron Bay, paitsi vielä toistaiseksi huomattavasti pienempi ja vähemmän kaupallinen.

Esimerkiksi Waihiin verrattuna pidämme Raglanissa siitä, että tarjontaa on huomattavasti enemmän esimerkiksi ravintoloiden suhteen ja noin yleisesti kulttuuri enemmän läsnä. Raglanissa törmääkin taiteeseen, käsitöihin ja yleisesti boho-meininkiin. Myös luomu- ja lähituotannon suosiminen on vahvaa, paikalliset (myös ravintolat) suosivatkin ensisijaisesti paikallisten pienyrittäjien ja viljelijöiden tuotteita. Raglan on heittämällä Tommin suosikki Uudessa-Seelannissa ja luultavasti myös omani, vaikka usein tykästynkin eniten paikkoihin, joissa ranta on aivan kylän tuntumassa. Raglanin läpi taas virtaa joki ja maisemat ovat hyvin erilaiset moneen muuhun Uuden-Seelannin pikkukylään verrattuna.

Tässä muutamia vinkkejäni Raglaniin ja lähiseudulle, joita halusin nostaa esille:

 

Luomu- ja terveyskaupat ovat todella pop. Itse olen bongannut Raglanissa kaksi erilaista terveyskauppaa, jotka myyvät luomu- ja lähituotettuja elintarvikkeita, sekä muita herkkuja. Ensimmäinen vierailemani terveyskauppa (ja kylän ensimmäinen, vuodesta 1996 palvellut) The Herbal Dispensary ja WOK. Kannattaa myös ostaa testiin paikallisesta ruokakaupasta Raglan Food Co:n kookosjugu, joka on niiin superhyvää! Myydään tosin myös muualla Uuden-Seelannin ruokakaupoissa, mutta jokatapauksessa.

Bohemian Gypsy. Boheemi lifestyle-liike, johon rakastuin jo viime vuonna. Liike myy paljon mm. virkattuja vaatteita ja asusteita, sekä paikallisten pienyrittäjien valmistavia mini-eriä vaatteista. Viime vuonna ostin erään kierrätyskankaasta valmistetun tuubitopin ja tällä kertaa hypistelin paikallisesti valmistettuja, käsin kuvio-painettuja trikoita, joista en tosin onnistunut löytämään sopivaa kokoa. Noin yleisesti on Raglan täynnä pieniä uniikkeja putiikkeja, eikä ketjuliikkeistä ole tietoakaan.

Manu Bay. Vaikkei itse surffaisikaan, kannattaa käydä katsastamassa Manu Bayn kuuluisa surffibreikki autolla edes kerran. Manu Bayssä ei ole juuri ”mitään” (tai siis kahviloita, ravintoloita tms), joten koko päiväksi ei aktiviteettia riitä (ellei siis surffaa), mutta kymmenien surffareiden seuraaminen vedessä on hauskaa puuhaa hetken ajan 🙂

Raglan Fish. Raglanin sataman kupeessa oleva Raglan Fish myy tuotetta kalaa ja fish and chips-annoksia syötäväksi joko paikanpäällä tai otettavaksi mukaan. Ja jossen vielä ole maininnut, niin fish & chipsit ovat täällä siis kovin juttu ikinä (okei sitten Englannin ja Australian, heh). Jos haluat testata todella autenttista fish & chips -meininkiä, pidin itse hurjasti Raglan Fishistä, vaikkakaan fritattua kalaa ja ranskiksia ei pysty kovin montaa kertaa reissun aikana syömään. Ainakaan siis minä, vaikka niistä kovasti pidänkin 😀 Paikalliset ovat suorastaan suurkuluttajia ja käydessämme sunnuntaina Raglan Fishissä, oli se suorastaan paikallisten kokoontumispaikka, heh.

Ulo’s Kitchen. Viime vuoden reissulla tykästyimme Ulo’siin, joka aikaisemmin toimi melko UG-meiningeissä Raglanin koulun tiloissa keskustan ulkopuolella, mutta pari kuukautta takaperin oli ravintola avannut aivan Raglanin keskustaan ihanan pienen ravintolan, jossa söimme tällä(kin) kertaa useaan kertaan. Ravintola tarjoilee ns. ”fuusio-aasialaista”, eli eri tyyliin maustettuja bowleja, sushia ja nuudelikeittoa. Itse tykästyin eniten Sriracha Salmon Boxiin ja viimeisenä päivänä sticky chili-wingseihin, jotka olivat ehkä parhaimpia ikinä syömiäni!

Bridal Veil Falls-vesiputous. Vajaan 30 minuutin ajomatkan päässä Raglanista sijaitsee Bridal Veil Fallsin vesiputous, josta emme jostain syystä edes olleet viime reissulla kuulleet. Tällä kertaa lähdimmekin pienelle päiväretkelle vesiputoukselle, joka oli ehdottomasti pienen (noin 15min) patikoinnin arvoinen ja käppäily itse menomestoille onnistui hyvin myös lapsen kanssa. Jos reissaat Raglaniin, suosittelen ehdottomasti katsastamaan samalla reissulla putouksen! Myös reitti perille on kivaa maalaistietä farmien keskellä.

Ruapuken rannikkotie. Paluumatkalla Bridal Veil Fallseilta Raglaniin päätimme hetken mielijohteesta valita reitiksi kotimatkalle näköalareitin Ruapuken kautta. Reitti oli kiertelevine hiekkateineen lopulta monin verroin pidempi kuin olimme luulleet, mutta näköalojen puolesta ehdottomasti sen arvoinen. Aivan kreisit näkymät pitkin rannikkoa, maatiloja ja metsiä, jotka vaihtelivat nopeasti. Huom! Reitille kannattaa varata aikaa ja erityisesti bensaa. Reitillä ei nimittäin ollut käytännössä mitään, ei edes kenttää puhelimessa 😀

Raglanissa on aivan mielettömän ihania Airbnb-kohteita aina puumajoista tiny houseihin! Itse emme tosin moisessa yöpyneet, vaan vuokrasimme keskustan tuntumasta perinteisen yläkerta-asunnon omakotitalosta ihan jo siksi, että kuukauden reissu asetti oman budjettinsa majapaikoille, mutta jos haluaa hifistellä majoituksen suhteen, on se ehdottomasti Raglanissa mahdollista. Ja noin yleisesti ovat Uuden-Seelannin Airbnb:t ehdottomasti parhaimpia, joita olen koskaan nähnyt 🙂 Raglan on melko suosittu kohde ja majoituksia rajallisesti, joten yöpaikka kannattaa varata ajoissa.

Kävin useana aamuna lenkkeilemässä ympäri Raglania. Pari kertaa sataman ympäri ja sitten tuolla joella, sekä hiekkasärkillä ja lähimmällä rannalla. Aamulenkit ovat muuten ihan paras keino tutustua paremmin matkakohteisiin! Monet paikalliset uivat tuossa joessa keskustan tuntumassa, mutta kunnollista hiekkarantaa ei siis löydy kävelymatkan päästä. Lähin kunnollinen hiekkaranta taitaa olla Ngarunui beach noin 5min ajomatkan päässä. Ainiin ja hiking trackejä löytyy myös useita Raglanin alueelta.

 

Onko joku teistä käynyt Raglanissa? 🌴

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Waipu Cove ja farmstay-unelmaa

Saavuimme pari päivää sitten Raglanista Waipu Coveen Northlandiin. Teimme päätöksen tulla tänne melko viime tingassa ja taisimme taas varata majoituksen suunnilleen edeltävänä päivänä vai olikohan se kahta yötä aikaisemmin. Northland (eli Uuden-Seelannin pohjoisin kärki) oli omalla to-go-listallani ja erityisesti kaikkein pohjoisin kärki Cape Reinga, sekä 90 mile beach houkuttelivat. Tilanteen hieman muututtua noin yleisesti pähkäilimme aluksi, että tulemmeko Northlandiin ollenkaan ja pidimme toisena vaihtoehtona East Capea ja Gisbornea. Koska ajomatka molempiin on todella pitkä, päädyimme ottamaan ensimmäiseksi etapiksi Waipu Coven Northlandin itärannikolla, Aucklandin pohjoispuolella, jonne ajoimme vajaat 4 tuntia Raglanista. Buukkasimme mukavan näköisen Airbnb:n noin minuutin ajomatkan päästä Waipu Coven rannalta ja lopulta kävi ilmi, että majoituksemme oli aivan maatilan kupeessa. Jess!

En muista olinko edes sanonut täällä, mutta mainitsin aikaisemmin reissulla Tommille, että yksi NZ-unelmistani olisikin yöpyä täällä farmstay bnb:ssä, jotka siis ovat todella yleisiä ja kiva keino nähdä Uuden-Seelannin farmielämää. Siispä olin niin fiiliksissä kun saavuimme tänne! Aamuisin olemme bongailleet keittiön ikkunasta lehmiä parin metrin päästä ja eilen kävin käppäilemässä naapurin upean boutique farmstayn kulmilla katselemassa mustia lampaita. Majapaikkamme omistaja toi meille myös kennollisen tuoreita luomumunia naapurin tilalta. Haaveilen tällä hetkellä siitä, että jäisimme tänne vielä päiväksi tai pariksi tuonne naapurin luksus-farmstayhin 😀 Jokatapauksessa, suosittelen jokaiselle Uudessa-Seelannissa reissaavalle farmstay-yöpymistä edes yöksi tai pariksi. Meidän Airbnb-majoituksemme on tämä ja naapurin boutique farmstay tämä. Ainiin ja kun rekisteröidyt Airbnb:hin tämän linkkini kautta, saat 30€ alennuksen ensimmäisestä yöpymisestä.

Kreisiä ajatella, että tämä taitaa oikeasti olla ensimmäinen kertani aikuisiällä missään maatilalla! Ei sillä, etteivätkö maatilat kiinnostaisi, vaan maatilakulttuuri Suomessa on kovin erilaista, enkä äkkiseltään edes keksi syytä, miksi olisin kotona maatilalla vieraillut. Karjan kasvattaminen täällä pohjoissaarella on ainakin todella yleistä. En ole asiantuntija, mutta näin mututuntumalla voisin kuvitella, että karjan tehotuotanto on täällä huomattavasti harvinaisempaa kuin Suomessa ja panostus on enemmänkin pienten maatilayrittäjien ”vapaalaiduntamisessa” (okei, onko tämä edes sana :D).

Waipu ja Waipu Cove ovat luultavasti pienimmät kylät, joissa olemme täällä tähän mennessä majailleet. Ravintoloita on vain pari hassua ja kaupat harvassa, mutta eipä ole haitannut. Eilen satoi ajoittain ja sään kirkastuttua illalla lähdimme koko perhe Waipu Coveen rantsuun. Itse ehkä pidän rannasta täällä eniten kaikista Uuden-Seelannin rannoista. Vesi on melko lämmintä, hiekka vaaleaa ja maisema taustalla häämöttävien saarten osalta todella kauniita. Pieni pääsi taas harjoittelemaan surffauksen alkeita, noin muuten juoksinkin tämän perässä ympäri rantaa, heh. Illalla katselin terassilta tähtitaivasta, joka on täällä aivan upea! Ja erityisesti täällä maatilan kupeessa, jossa valosaastetta ei ole käytännössä ollenkaan. Wau!

Huomenna lähdemme siis täältä ja edelleen on hieman avoinna, että mihin seuraavaksi. Tilanne lentojemme kanssa varmistuu siis huomenna, jonka jälkeen teemme päätöksiä paluun suhteen.

 

Onko joku teistä yöpynyt farmstayssä?

 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.

Kotiinpaluuta ja koronamietteitä

Huhhei, eipä tältä viime päivien korona-kaaokselta ole voinut välttyä edes täällä toisella puolella maapalloa. Oikeastaan en ole juurikaan muuta osannut tässä edes miettiä kuin tätä koronatilannetta, vaikka ennen näitä viimeisimpiä käänteitä mietin jo uutisten blokkaamista muutamiksi päiviksi. Jotenkin keskittymiskyky on ollut täysin nollissa viime päivinä, vaikka kuinka haluaisi pitää yllä täällä blogissa ns. normaalia arkea, postailla matkajuttuja ja muuta, tuntuu se kieltämättä kovin väärältä. Huolimatta siitä, että elämä tosiaan jatkuu, vaikka korona jyllääkin.

Moni onkin Instassa kysellyt, että mitä aiomme tehdä ja palaammeko kotiin aikaisemmin? Viimeiset kolme päivää tai heti UM:n tiedotteen julkaisun jälkeen olemme seuranneet lentoyhtiöiden tilannetta ja kytänneet päivityksiä omien lentojemme suhteen. Odotamme parhaillamme lentolippumme välittäneeltä matkatoimistolta kuittausta mahdolliseen aikaistamiseen, itse lentoyhtiön kanta taas oli, että meidän tulisi odottaa vielä muutama päivä lentojen vahvistumista ja tehdä päätös lentojen aikaistamisesta sitten. Kuulemma lentoja ei saisi heidän päästään muuttaa maksutta ennenkö vahvistus lentojen perumisesta tulee. Tästä samaisesta syystä emme ole vielä varanneet mitään majoituksia seuraavien 3 yön jälkeen, koska jatko sen jälkeen on totaalisen auki. Siihen saakka yritämme elää päivä kerrallaan mahdollisimman normaalisti täällä. Jos vielä vajaa viikko sitten olimme täällä aivan hyvillä mielin, niin onhan se kieltämättä muuttunut tilanteen mentyä odottamattomaan suuntaan. Voin vain kuvitella miten kaikki mietityttää teitä siellä Suomessa.

Aivan suoraan sanottuna en ole viime päiviin asti kokenut matkamme keskeyttämistä kenenkään eduksi. Jos suositellaan välttämään kaikkea matkustamista (nyt siis myös täällä NZ:n päässä ja btw myös Cookinsaaret sulkivat juuri rajansa), en näe millään muotoa meidänkään eduksemme sitä, että matkaisimme kenties ns. pahimmalla hetkellä yhtään mihinkään tai yleisesti kohteeseen, jossa tilanne on huomattavasti pahempi kuin mitä täällä. (Vaikkakin tilanne elää jatkuvasti myös täällä, tänään julkaistun tiedon mukaan on tapauksia todettu nyt 28 ja mielestäni Uuden-Seelannin viranomaiset ovat olleet muutenkin melko ripeitä toimenpiteiden kanssa, ehkäpä täällä ei haluta tehdä samoja virheitä kuin monessa muussa maassa). Uusiin superkalliisiin tuhansien eurojen lentolippuihin investointi ei tällä hetkellä oikein inspaa, joten seuraavien muutaman päivän suunnitelmana on tarkkailla tilannetta täältä, silläkin riskillä, että lentoreitteihin tulee radikaaleja muutoksia. Oikeastaan aivan viimeinen asia, jota tällä hetkellä toivoisin, olisi lentää yhtään mihinkään. Social distancing Uuden-Seelannin pikkukylissä kuulostaa näitä kahta verratessa huomattavasti paremmalta vaihtoehdolta. Alkuvuoden useiden viikkojen flunssakierteen ja parin viikon takaisen influenssan (ja negatiivisen koronatestin) jälkeen en rehellisyyden nimissä haluaisi ottaa itselleni tai lapselleni minkään sortin riskiä koronan saamisesta. Jos tässä halutaan minimoida riskejä, niin tämä on nimenomaan sitä.

Olemme myös asennoituneet siihen, että jos tilanne sen vaatisi, olemme varautuneita jäämään tänne pidemmäksi aikaa. Niin kauan kun on kyse viranomaisten suosituksista (ei siis vielä toistaiseksi pakottavista määräyksistä), koen jokaisella aikuisella ihmisellä olevan valmiudet arvioida se, mikä omalla kohdalla on tämmöisessä tilanteessa se paras mahdollinen vaihtoehto. Eli lähteäkö sitten tänään vai vasta muutaman päivän päästä. Mikäli olisimme monessa muussa maailman kolkassa tai huonon terveydenhuollon maassa, olisi tilanne huomattavasti eri, mutta tällä hetkellä koen Uuden-Seelannin olevan paikka, jossa meidän on turvallista tarkkailla tilanteen etenemistä. Se mikä tässä tuottaa päänvaivaa, on tietysti tilanteen eläminen ja jatkuva epävarmuus, päivä kerrallaan-hengessä. Itse luotan siihen, että tilanne Suomessa saadaan varmasti pian hallintaan. En henkilökohtaisesti jaksa uskoa, että eläisimme vielä parin kuukauden päästä poikkeustilassa, mutta kuten sanoinkin ja me kaikki tiedämme- tilanne elää, eikä kukaan tiedä mitä tapahtuu viikon päästä tai edes huomenna.

Jos pääsemme palaamaan normaalisti kotiin ensi viikolla alkuperäisen matkasuunnitelman mukaisesti, olen varautunut henkisesti tulevaan kahden viikon karanteeniin ja oikeastaan jopa odotan sitä, heh. Viikko perheen kesken kotosalla pitkään nukkuen, chillaten, käsitöitä tehden ja Netflixin parissa, voisihan sitä huonomminkin mennä. Jos saan paljastaa, olen oikeastaan koko talven kaivannut maailman eniten juuri viikkoa-paria, joina voisin vain rauhassa oleskella kotona ilman stressiä mistään. Kuukauden reissun jälkeen tuntuu koti varmasti myös pitkästä aikaa maailman kivoimmalta paikalta.

Asia, josta (minäkin) olen koko homman suhteen ollut erityisen huolissani, on pienyrittäjien tilanne tässä ennalta arvaamattomassa ja poikkeuksellisessa tilanteessa. Olen täällä vitsaillut miehelle, että olen kotiin paluun jälkeen todennäköisesti melkolailla työtön yrittäjä ja kirjaimellisesti työtön ensimmäistä kertaa elämässäni. Jep. Kyllähän tässä melkolailla ahdistaa jo näin etukäteen. Täytyy sanoa, että vaikka lomautukset ja YT-neuvottelut ovat aivan yhtälailla p*rseestä niin olisin itse henkilökohtaisesti huomattavasti rauhallisemmin mielin jos olisin nyt tai ollut viimeisen vuoden aikana palkkatöissä. Tietysti yrittäjyydessä on aina riskinsä, mutta tällä kertaa on tilanne tuottanut harmia erityisesti niille pienyrittäjille, jotka ovat muutenkin toimeentulon suhteen haavoittuvimmillaan. Lähipiirissäni on useita freelancereitä, taiteilijoita ja muita pienyrittäjiä, joiden kohdalla tuleva on tällä hetkellä harvinaisen auki 🙁 Jos minulta kysyy, niin tämä jos mikä on viimeinen todiste siitä, että perusturva olisi ehdottomasti kaikkien etu, joka vastaavanlaisissa tilanteissa auttaisi monen pahimman ahdingon yli.

Jos haluan jotenkin vetää yhteenvedon koko hommasta niin jostain syystä haluan uskoa, että kaikella on tarkoitus ja kaiken tämän jälkeen osaamme vähintään ajatella asioita uudesta perspektiivistä tai uutena alkuna, kuten eräs lukijani asian hyvin ilmaisi. Viimeistään tämä ehkä opettaa meille arjen kiireestä, elämän prioriteeteista tai arvostamaan niitä arjen pieniä, kenties itsestäänselviä asioita. Kun jupakasta selviää, osaamme olla yhä kiitollisempia kaikesta siitä, mitä meillä on.

 

Yritän pakertaa kasaan niitä muutamia lupaamiani postauksia. Tässä on ollut hieman tosiaan pasmat sekaisin kaiken kanssa, joten olen unohtanut nekin aivan tyystin 🙂

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 12 kommenttia.