Aikaisten aamujen parhautta

Moikka ja toivottavasti teidän pääsiäinen sujui kivasti? Palasin eilen iltapäivällä kotiin ja vitsi kun täällä on lämmin! Ihanaa olla kotona, vaikkakin kamalat allergiat pukkasivat päälle heti samantien kotiin päästyäni, argh! Viime viikon aikana ehdin jo antaa melkein periksi hoidettavien asioiden ja blogijuttujen kanssa, koska netti oli reissussa niin huono, että kuvien lataaminen oli äärimmäisen hidasta, ellei jopa mahdotonta. Melkein menee nyt ihan pää pyörälle kun kotinetti lataa kuvatiedostot aivan hujauksessa. Eihän siinä, pieni paussi näistäkin hommista tekee välillä varmasti ihan hyvää. Tällä viikolla olisi tarkoitus palata bloginkin kanssa taas vähän muihin aiheisiin, kun näihin rentoihin reissukuulumisiin.

Olin pakannut mukaan juoksulenkkarit, mutta loppupeleissä en kaivanut niitä reissussa edes pois matkalaukusta. Tällä viikolla onkin pakko saada patistettua juoksemaan kaiken laiskottelun jälkeen, koska viime viikko oli melkoista laiskottelua liikunnan osalta. Yritän myös saada julkaistua sen neulemekon ohjeen ja Bali-vinkkejäni. Lisäksi ajattelin tehdä old school-postauksen Balin ostoksistani (joita ei tosin ihan kamalasti ole, mutta sitäkin kivempiä juttuja) 🙂

Eilen olin niin poikki reissaamisesta ja aikaerosta, että nukahdin jo kahdeksalta. Nousin tänään sitten jo ennen kuutta ja tykkään matkoilta palatessa juurikin tästä aikaisesta rytmistä, varsinkin nyt kun on aamuisin jo valoisaa. Ei haittaa ollenkaan herätä jo superaikaisin tekemään juttuja, vaikka toki herään yleensä aina viimeistään ennen seitsemää. Olenkin usein kirjoitellut siitä, kuinka rakastan aikaisissa aamuissa sitä tietynlaista rauhaa ja tunnetta siitä, että muu maailma on vielä unilla. Parasta tämä on keväisin ja kesäisin. Vietettiin pojan kanssa rauhallista aamua (tällä oli ilmeisesti joku myötätunto-jetlag kanssani ja heräsi jo ennen seitsemää, joka on siis äärimmäisen harvinaista) ja tein äsken parin tunnin raivosiivouksen putsatakseni kaikki siitepölyt meiltä sisältä. Näin lomalta paluun kynnyksellä kävi tuo siivous kyllä treenistä, olisi melkein pitänyt laittaa sykemittari päälle, haha.

Olen jo pitkään ihmetellyt, miksi mulla on aamuisin ja lounasaikaan aina niin kamala nälkä. Johtuu varmaan siitä, että olen aamuisin aktiivisin ja puuhailen aina sitä sun tätä. Aamutoimet, pojan kanssa tarhaan, koirat kävelylle, kotihommia ja mitä vielä, yleensä kaikki ennen kymmentä. Itse saan ehdottomasti aamuisin eniten hommia aikaiseksi ja siksi toki panostankin siihen, että herään mieluiten aikaisin. Reissussa huomasin, että kun olin aikaeron vuoksi aamuisin paljon väsyneempi, eikä reissupäiviä raaskinut käyttää myöhään nukkumiseen, oli blogijuttuja ja muita pakko yrittää hoitaa sitten illalla. Ei muuten sovi minulle yhtään! Huomaan heti, että tuottavuus ja luovuus ovat aivan eri tasolla iltaisin. Ei siis sovi aamuvirkulle ollenkaan. Muutenkin jotenkin ahdistavaa tehdä ajatusta vaativia hommia ennen nukkumaanmenoa.

Tällä viikolla olisikin tarkoitus näihin arkirutiineihin paluun lisäksi hieman järjestellä kaappeja kotona, ottaa itseäni niskasta kiinni pojan huoneen uudelleen organisoinnin kanssa ja ehkä ehtiä käydä hakemassa multaa, sekä siemeniä istutettavaksi. Saatoin ehkä jossain vaiheessa mainita, että tarkoitus olisi tehdä kevääksi ja kesäksi jonkinlainen pieni yrttitarha, joten täytyy nyt laittaa istutukset etenemään.

 

Palataan ja tsemppiä teillekin arkeen paluuseen ✨

 

Kuvat Jutta

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Viidakkomaisemia ja vesiputouksia

Jätimme eilen Ubudin taaksemme ja suuntasimme reissun viimeiseen kohteeseen Uluwatuun. Rakastuin Ubudiin aivan hurjasti ja täytyy todeta, että se on heittämällä yksi kauneimmista paikoista, joissa olen koskaan käynyt. Aikaisemmin olen hifistellyt täysillä vain rantapaikkoja, mutta nyt viime vuosina ovat juurikin tämmöiset rauhalliset ja luonnonläheiset kohteet alkaneet kiehtoa yhä enemmän. Ubud veti näköaloillaan ehdottomasti vertoja Moorean vuorimaisemille. Ubud on juuri semmoinen paikka (kuten Mooreakin), jossa voi uppoutua ikuisuudeksi vain ihailemaan maisemia sen koommin mitään pähkäilemättä ja vain rentoutua ilman huolen häivää.

Heittämällä olisin viihtynyt Ubudissa viikonkin verran, mutta voin kuvitella, että joku muu saattaisi kyllästyä jo parissa päivässä. Toki, nähtävää kyllä riittää jos on retkien ja aktiviteettien perään. Paljon onkin kiinni siitä missä majoittuu ja mitä haluaa nähdä. Lyhyen matkan päästä löytyy riisipeltoja, temppeleitä, taidemyyjäisiä ja vesiputouksia. Aivan ehdoton suositus kuitenkin kaikille Balille matkaaville! Harmittaa, ettei ole tullut käytyä Ubudissa aikaisemmin. Ehdottomasti #happyplace -tägien arvoinen! ;D Rauhallisten päivien ja luontomaisemien jälkeen oli jopa outoa palata takaisin ihmisvilinään ja liikenteen keskelle. Mitä ”vanhemmaksi” tulee, alkaa kaivata yhä enemmän niitä todella rauhallisia matkakohteita ilman kamalaa ryysistä.

Laitan vielä myöhemmin koottuna hotellivinkkejä, mutta tämä Ubudin Pita Maha Resort & Spa oli aivan ihana. Ei tosin aivan halvimmasta päästä, mutta näistä kannattaa bongailla tarjouksia! Me halusimme panostaa hotelleihin juurikin Ubudissa ja valita semmoiset hotellit, joissa luonto olisi läsnä ja saisi rentoutua kaikessa rauhassa. Tuo allas oli upea ja vitsit mitkä maisemat oli istuskella tuossa altaan reunalla lukemassa tai ihan vain ihmettelemässä!

Poikkesimme matkalla kuskimme suosittelemana Tegenunganin vesiputouksella, joka on kuulemma Balin suurin ja ihmismäärästä päätellen myös ruuhkaisin. Pari kuvaa etäämmältä ja pois – ruuhkaiset nähtävyydet eivät ole minua varten ja luinkin nyt myöhemmin netistä, että vesiputouksille kannattaisi suunnata heti aikaisin aamusta. Sen jälkeen kun bongaili Tahitilla spontaanisti luonnon vesiputouksia sieltä täältä, ei tämmöiset tuhannen ihmisen ihmettelykohteet ja väenpaljous jaksa inspata, vaikkakin toki vaikuttava näky olikin. Silti luulen, että Balilta löytyisi varmasti monia vähemmän tunnettuja vesiputouksia?

Olen itse paljolti semmoinen, että ennemmin jätän ne perinteiset ja ruuhkaisimmat nähtävyydet matkoilla väliin, keskittyen niiden sijaan vaikka luontoon tai aivan yksinkertaisiin pieniin juttuihin. Poikkean kivalle pikkukujalle tai rauhoitun rannalla. Loppupeleissä kun tuntuu monesti, että niille nähtävyyksille raahautuu vain kuvien vuoksi, eikä muista keskittyä itsessään siihen elämykseen. Tai sitten vain kokee, että joku paikka on ”pakko nähdä”, koska kaikki muutkin. Olen itsekin paljon stressannut sitä, että pitäisi reissuilla nähdä sitä ja tätä, mutta mitä vikaa loppupeleissä on sillä, ettei suunnittele kamalasti ennakkoon? Uskon itse, että kun menet fiiliksen mukaan, koet juuri ne kivoimmat jutut ja näet itsellesi parhaimmat asiat.

Tänään vietämme vielä päivän täällä Uluwatussa ja sitten kotiin! Täällä olisi viihtynyt kyllä taas pidempäänkin, mutta mielelläni olisin napannut myös miehen ja naperon messiin 🙂

 

Rentouttavaa sunnuntaita 💕✨

 

 

Kuvat minusta Jutta

Sisältää kaupallisen linkin

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Bali: Day 4

Reissupäivät ovat hujahtaneet hurjaa vauhtia ja tuntuu, että jokaiselle päivälle on riittänyt paljon tehtävää ja nähtävää, vaikka alkuun ehkä ajatteli päivien kuluvan aamusta iltaan lähinnä köllötellen. Tuli jo kamala paniikki, että ehdinkö tekemään edes tätä postausta kun tuntuu, että on ollut tänään ja yleisesti viime päivät jatkuvasti menossa.


Olemme nyt kolmatta päivää Ubudissa ja olen tykännyt paikasta aivan hurjasti! Majoitumme kirjaimellisesti keskellä viidakkoa ja näkymät ovat henkeäsalpaavan kauniit. Vaihdoimme tänään hotellia ja tämä uusi hotla on aivan mieletön! Ilmasto on täällä paljon kosteampi kuin meren äärellä, minkä kyllä huomaa melko tehokkaasti esimerkiksi siitä, että hiki virtaa norona ja tukka on kostea 24/7, vaikka kuinka yrittäisi taltuttaa märkää lättänäkampausta, haha!

Eilen startattiin päivä aamujoogalla, tänään kävin vartalonhoidossa taas vaihteeksi, olen jäänyt ihan koukkuun noihin hoitoihin. Teen vielä myöhemmin erikseen postauksen Bali-vinkeistäni ja tuo tämänpäiväinen hoitola pääsee kyllä sille listalle. Kosmetologini EBW:stä suositteli Ubudissa Nur Salonia, joka tarjoaa perinteisiä balilaisia hoitoja ja oli kyllä melkoinen kokemus. Ensin tunnin kokovartalohieronta (täysin nakuna) ulkoilma-mökissä, jonka jälkeen hoitaja levitti koko vartalolle kosteuttavan avokado-aloeveranaamion. Tämän jälkeen minut käskettiin suihkuun seisomaan ja nainen heitti päälleni kauhalla vettä kylpyammeesta pestäkseen naamion pois. Iholleni levitettiin vielä kauttaaltaan jogurttia, joka myös huuhdottiin samaisella kauhataktiikalla pois. Lopuksi pääsin vielä lämpimään kylpyyn terälehtien kanssa ja katselin katon lovesta taivasta ja lintuja puissa 🙂 Aivan ihana! Vielä himottaisi käydä täällä kasvohoidossa.

Aloin jo haaveilla, että muuttaisimme perheen kanssa ensi talveksi Balille. Sadekausi ei kylläkään ole aivan ihanteellinen ajankohta täällä, mutta näiden parin kuukauden aikana on alkanut yhä enemmän taas pohtimaan ideaa talvesta ulkomailla.. Lähteminen ei tietysti ole koskaan aivan yksinkertaista. Koti täytyy saada vuokralle, koirille luotettava hoitaja ja toki myös rahaa säästöön. Vietimme 2015 kuukauden Indonesiassa reissaten ja tuolloin pääsi melko hyvin kiinni paikalliseen kulttuuriin ja menoon. Silti tämä on ensimmäinen kertasi kun kiertelen itse Balin saarta muutenkin kun rantakylissä. Pidän täällä erityisesti siitä, että paikalliset ovat aidosti ihania ja ystävällisiä.

Täällä on tullut syötyä pääasiassa paikallisia nuudeli- ja riisiruokia. Omat suosikkini ovat perinteiset nasi goreng ja mie goreng, sekä soijapavuista tehty tempe. Kasvisruokaa löytyy täältä aivan tosi hyvin! Paikallisen ruoan saa yleensä maksimissaan muutamalla eurolla, mutta on niidenkin hinnoissa eroja. Muistan ekalla Balin reissulla syöneeni alle euron mie gorengia, mutta nyt ei ole osunut silmään missään alle parin euron nuudeli- tai riisiannosta. Tänään vedin tosin dinneriksi pastaa ja pizzaa kun toivoi jo pientä vaihtelua riisille ja nuudeleille, hehe.

 

Huoneen netti ei taas vaihteeksi oikein pelitä ja sain nyt kolmen tuskaisen tunnin odottelun jälkeen lisättyä nämä muutamat kuvat 😀 Nyt pakko aivan mennä nukkumaan!

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Horoskooppimerkkinä leijona x 14

Bongasin Jutan blogista hauskan postausaiheen, jonka näin horoskooppihulluna päätin itsekin toteuttaa. Jutta kirjoitti omasta merkistään kaksosista 15 asiaa, jotka täsmäävät omaan luonteeseen ja postaus löytyypi täältä. Olen horoskoopiltani kesän lapsi leijona, mutta mitkä tyypilliset leijonamaiset piirteet sitten tunnistan itsessäni?  Vaikka horoskoopit saattavatkin jonkun mielestä olla suurinta humpuukia ikinä, uskon itse vahvasti varsinkin luonnehoroskooppeihin. En muista varmasti kenenkään ikinä sanoneen, ettei tunnistaisi itseään oman horoskooppinsa tuntomerkkeihin. Toki, terve järki mukaan näissäkin 😀 Pidän itseäni kuitenkin melko tyypillisenä leijonana, mutta millainen tämä sitten on?

Tässä 14 leijonalle tyypillistä ominaisuutta, jotka ehdottomasti allekirjoitan itsessäni..

 

Johtajatyyppi. Minulle on tärkeää, että minulla on ohjakset käsissäni ainakin mitä tulee omiin asioihin. Otan usein johtajan roolin porukassa, varsinkin jos kukaan muu ei siihen ryhdy. Tietyllä tavalla on huonona puolenani ehkä tietynlainen määräilevyys ja halu saada oma tahtoni läpi. Tästä huolimatta olen kuitenkin hyvin joustava ja otan muut ihmiset, sekä heidän mielipiteensä huomioon.

Mukavuudenhalu ja elämästä nauttiminen. Menen monessa asiassa ehdottomasti mukavuus edellä ja rakastan hemmotella itseäni, sekä muita. Odotin esimerkiksi tätä Balin reissua erityisen innolla juuri tästä hemmotteluloma-syystä. Kerrankin varasimme pari huippuluokan hotellia, joissa on tarkoitus yksinkertaisesti vain nauttia olosta. Lisäksi tietysti tavata hieronnoissa ja spa-hoidoissa kun kerran pikkurahalla saa, ah! Nautiskelu on kyllä elämän suola!

Pidän vahvasti omia ja läheisteni puolia, ihan jopa leijonaemon tavoin. Olen ehdottomasti oikeudenmukaisuuden ja reiluuden kannattaja. Epärehellinen meininki ja epäoikeudenmukaisuus ovat asioita,  joita en siedä ollenkaan. Reiluus ja rehellisyys ovatkin minulle todella tärkeitä arvoja.

Suorapuheisuus. Sanon usein ääneen sen, mitä joku toinen ei ehkä uskaltaisi. Jos vaikka hotellin palvelu ei pelaa, löytyy kyllä pokkaa antaa palautetta. Joskus olen saattanut olla liiankin suorapuheinen, mutta aikuistuessa olen opetellut pitämään mölyt mahassa ja tunnistamaan tilanteet, joissa on ehkä vain parempi olla hissun kissun omien mielipiteidensä kanssa.

Rohkeus. En juurikaan pelkää mitään tai pidä suuriakaan haasteita elämässä mahdottomana. En pelkää luottaa vaistoni, tavoitella unelmiani ja tehdä juuri niitä asioita, joita tahdon. Leijonille voi olla tyypillistä olla jopa uhkarohkea, mutta itseni tunnistan enemmänkin rohkeaksi realistiksi.

Anteliaisuus. Olen välillä liiankin antelias ja teen paljon ystävieni ja muiden eteen, vaikken saisikaan teoilleni vastinetta. Joskus olen kokenut tätä valitettavasti myös käytettävän hyväksi esimerkiksi pitämällä itsestäänselvänä kiltteyttäni ja sitä, että olen aina valmis auttamaan muita.

Tarve haasteisiin elämässä. Liian tasapaksu ja tylsä elämä saisi minut kyllästymään alta aikayksikön. Rakastan kehittää uusia projekteja ja haasteita, jotka motivoivat arjessa, pitävät hyvällä tavalla kiiteisenä ja antavat inspiraatiota. Elämä ilman haasteita olisi turhauttavaa!

Sosiaalisuus ja ulospäinsuuntautuneisuus. Vaikka pieni introverttius on yhä enemmän nostanut viime vuosina päätään, olen kuitenkin aina ollut sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunut. Viihdyn kyllä yksinkin, mutta saatan myös pitkässä juoksussa ahdistua sosiaalisen elämän puutteesta. Jos en ehdi nähdä ystäviäni säännöllisesti, pidän heihin kuitenkin oikeastaan päivittäin yhteyttä viestien tai ääniviestien välityksellä.

Lämpö ja aurinko hallitsevat leijonan merkkiä, eikä varmasti tule suurena yllätyksenä, että koen myös itse olevani parhaimmillani juuri lämmössä ja auringossa. Kesän lapsi 4 life siis!

Luovuus on usein jollain tapaa esillä leijonan luonteessa ja allekirjoitan tämän täysin! Olen aina ollut jollain tapaa luova tekijä. Piirtänyt, maalannut, tehnyt käsitöitä, valokuvannut, kirjoittanut tai laulanut. Jotenkin luova tekeminen on itselleni tehokas itseilmaisun keino ja keino lievittää stressiä.

Kunnianhimo ja suorittaminen. Usein leijona pyrkii pitkäjänteisesti saavuttamaan tavoitteitaan ja voi olla myös hyvin suorituskeskeinen. Jep! Liiasta suorittamisesta olen myöskin yrittänyt pyrkiä eroon, mutta toki tunnistan tietynlaisen suorittamisen jo luonteenpiirteenänikin. Asia, joka ajaa tuota kunnianhimoa on juurikin motivaatio saada asioita aikaan ja tehdä muutosta asioihin, sekä omaan elämäänsä. Käsite päämäärätietoisuus kuvaakin leijonaa oivallisesti.

On myös sanottu, että leijona on herkkä stressaantumaan juurikin semmoisen ”sata rautaa tulessa”-asenteen ja suorittamisen vuoksi. Siksi tulisi leijonan opettaa itselleen armollisuutta, sekä juuri sitä, ettei kaikki aina ole niin justiinsa. Ja jep, pieni stressi-erkki myös täällä näppiksen äärellä.

Oma tyylini on minulle tärkeä ja leijonalle onkin tyypillistä kulkea omaa polkuaan myös pukeutumisen suhteen. Ulkonäköseikkana voisinkin todeta, että minulle on aina kotoa poistuessa todella tärkeää, että hiukset ovat hyvin ja olen pukeutunut vaatteisiin, joissa koen itseni mukavaksi ja itsevarmaksi. Kotona en sitten toisena ääripäänä välitä oikeastaan lainkaan miltä näytän 😀

Leijonaa kutsutaan usein myös turhamaiseksi ja kyllä, joltain osin allekirjoitan tämän. Vaikka olenkin säästeliäs, on makuni tietyllä tapaa myös vaativa ja kallis. Usein olen esimerkiksi reissumajoitusten suhteen melko tarkka ja vaadin mukavuutta siinä missä joku toinen ei välitä ollenkaan siitä, yöpyykö jaetussa dormissa vai yksityisessä villassa.

Muita leijonia? Samaistutteko? ✨

 

Ps. Yritän huomenna kirjoitella taas Bali-kuulumisia!

Osa kuvista Jutta

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 10 kommenttia.

Arjen parasta hemmottelua ja esittelyssä Gua Sha

Yhteistyö: Eco Beauty Wellness / hoito saatu

Kävin viime viikolla pitkästä aikaa hemmotteluhoidossa ekokosmetologilla ja täytyy sanoa, että paras hoito jossa koskaan olen käynyt on Eco Beauty Wellnessin Emilian tekemä kasvo- ja hemmotteluhoito! Hehkutin Emiliaa aiemmin viime kesällä, jolloin kävin hoitolassa ensimmäistä kertaa – sen jälkeen olin totaalisen myyty.

Eco Beauty Wellness on luonnollisen kauneuden ja hyvinvoinnin keidas Helsingin keskustassa. Ekohoitolan yhteydessä on myös luonnonkosmetiikkan ja luonnollisia hiustuotteiden myymälä, sekä eko-hiussalonki. Hoitolan puoli on erikoistunut luonnonkosmetiikalla tehtäviin kasvo- ja vartalohoitoihin, sekä yleisimpien iho-ongelmien hoitoon.

Minulle tehtiin 1,5h hemmottelu-kasvohoito, jossa käydään vartaloa läpi kokonaisvaltaisesti. Jalkakylpy, -kuorinta, -hieronta, kasvohoito, hartia- sekä dekolteehierontaa. Kasvohoidossa käytti Emilia lisänä myös Gua Sha-kiveä, jonka kanssa käytiin läpi kasvojen ihoa eri liikkein. (Ja hei Gua Sha:sta lisää postauksen loppupuolella!) Kasvohoidossa keskitytään oman ihon erityistarpeisiin- tai ongelmakohtiin, itselläni tuotiin kuivan ilman runtelemalle iholle reippaasti kosteutusta. EBW:n valikoimista löytyy myös lyhyempiä kasvo- ja vartalohoitoja, mutta erityisesti tuota hemmotteluhoitoa voin suositella aivan jokaiselle! Todellista rentoutusta arkeen, itselleen tai vaikkapa äitienpäivän lahjaksi. Takaan, ettet kadu 🙂

Hoidon yhteydessä minulle tehtiin lisäpalveluna ripsien kestovärjäys kasviväreillä. Menetelmä eroaa perinteisestä ripsien- ja kulmien kestovärjäyksestä sillä, että värjäys on kaksivaiheinen, väriaine ei kirvele silmiä missään välissä (!!) ja tapahtuu täysin ilman vetyperoksidia. Olen itse maailman laiskin värjäämään itse ripsiäni ja usein värjäytänkin ne aina jonkin toisen hoidon yhteydessä – kätevää ja vaivatonta!

Mutta hei! Nyt vieläsiihen Gua Sha:han, josta olen itse innostunut kovasti!

 

Mikä ihmeen Gua sha? Kyseessä on vanha kiinalainen hierontamenetelmä, jota voi soveltaa kasvoille tai keholle. Menetelmässä esimerkiksi kasvoihin sovellettuna käydään kasvoja toistuvin liikkein läpi Gua Sha-jadekivellä. Menetelmän ideana on vilkastuttaa lymfakiertoa, parantaa pintaverenkiertoa, kirkastaa ihoa, tasoittaa juonteita ja rentouttaa kasvojen lihaksia. Näin muutaman seikan mainitakseni. Gua Sha on helppo ja oikeasti tehokas tapa ylläpitää kasvohoidon jälkeistä tulosta kotioloissa hierontakiven avulla. Itselläni on ollut tämä kivi ostoslistalla jo tovin, yllätyksekseni oli näitä tullut myyntiin Eco Beauty & Wellnesille, josta sain tämän omani. Kiviä ei ole Suomessa kovinkaan monessa paikassa myynnissä, mutta esimerkiksi EBW:n verkkokaupasta löytyy 15€ hintaan. Kiven mukana tulee selkeät ohjeet hierontamenetelmiin kasvojen osalta ja samojen ohjeiden pohjalta olen nyt itsekin päivittäin tehnyt Gua Sha:ta kotona.

Menetelmä tepsii erityisesti:

 

Silmäpusseihin

Aamuiseen kasvojen pöhötykseen

Sameaan tai epätasaiseen ihonsävyyn

Korostamaan kasvonpiirteitä vilkastuttamalla kasvojen nestekiertoa

Kiinteyttämään ihoa

Aktivoimaan ihon uusiutumista

Itse kärsin ajoittain aamuisin kevyestä kasvojen pöhötyksestä ja tämä tepsii siihen erinomaisesti! Näin viikon kokemuksella täytyy todeta, että menetelmä todellakin toimii. Käytän tähän aamuisin noin 5 minuuttia. Levitän kasvoille mistin, kasvoöljyä ja käyn kasvot aina puolisko kerrallaan läpi niin, että toistan jokaisen liikkeen vähintään 5 kertaa. Eron huomaa heti! Iho on huomattavasti eloisampi, heleämpi ja kasvonpiirteet terävöityvät 🙂

Sain teille käyttöön myös edun Eco Beauty Wellnessille. Varatessasi valitsemasi hoidon ekokosmetologille viimeistään 15.5 mennessä, saat hoidon yhteydessä lisäpalvelun, kuten ripsien tai kulmien värjäyksen maksutta. Etu on käytettävissä mainitessasi hoidon yhteydessä olevasi blogini lukija 🙂 EBW:n hoitola ja salonki sijaitsevat Helsingin keskustassa osoitteessa Fredrikinkatu 28. Ajanvaraus ja hoitojen lisätiedot löydät täältä.

 

Onko joku teistä jo testannut Gua Sha:ta? 💎✨

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.