Kuvia ja kuulumisia Rukalta

Terkkuja Rukalta! Olenkin ehtinyt postailemaan Instan puolelle täältä reissujuttuja, mutta vasta tänään ennätin kirjoittelemaan kuulumisia myös tänne blogin puolelle. Jonkin sortin pienen loman yritys on nimittäin viime päivinä ollut tavoitteena. Tulin keskiviikkona tänne Rukalle ystäväni luokse ja päivät ovat vierähtäneet chillatessa, Ruka-juttuja ihmetellessä ja tietty päivisin koulu- ja työjuttujen parissa. Kuten jo viime vuonna tuli todettua, on etätyöskentely Rukalta käsin ehkä parasta ikinä! Alunperin suunnittelimme reissua tänne koko perheen voimin, mutta lumettomuuden vuoksi muutimme suunnitelmia ja lykkäsimme perhereissua myöhemmäksi. Kunnes tänne sitten tottakai satoi lumi heti seuraavana päivänä siitä kun saavuin. Perus 😀 Viime yön jäljiltä onkin sitten lunta vaikka muille jakaa. Täytyy yrittää tänään lunastaa lupaukseni hoitaa lumityöt täällä nyt kun kerran luntakin piisaa!

Nyt koronan aikana olen viettänyt niin paljon aikaa kotosalla kun oikeastaan koko arki opinnoista ja töistä lähtien pyörii kodin seinien sisällä, että pienet kotimaan reissut ovat syksyn aikana tuoneet kieltämättä ihanaa vaihtelua perusarkeen. Mikäs nyt piristäisi marraskuun keskellä paremmin kuin piipahdus luonnon (ja lumen!) keskellä pohjoisessa? Täällä nimittäin iskee aina semmoinen tietynlainen rauha, eikä arjen stressistä ole tietoakaan. Ja kyllä, nykyään aina kun lähden pois Helsingistä, alan yhä enemmän haikailla muutosta pois Pk-seudun hälinästä.

Pilvisten päivien jälkeen heräsin eilen aivan ihanaan pakkasaamuun ja lähdin heti yökkärissä ottamaan muutaman kuvan auringonnoususta. Niin kaunista! Mun missiohan on jo pari vuotta ollut epätoivoisesti bongata elämäni ensimmäisiä revontulia ja perjantaina yritin taas kerran turhaan taivaan oltua illalla ensimmäistä kertaa reissuni aikana pilvetön. Kuulemma pohjoisempana oli näkynyt alkuillasta revontulia, mutta täällä Rukalla ei vielä ainakaan onnestanut. Bongailu jatkuu siis edelleen! 😀

Uskokaa tai älkää, mutta kävin täällä myös (jopa kahdesti) pikaisesti rinteessä palauttelemassa mieleen noita viime vuoden lumilautailun alkeita. Ensin tuli turhautumista, sitten pieniä onnistumisen fiiliksiä, kunnes taas kerran fiilis, että ehkä jätän nämä lautailuhommat muille kaaduttuani jäätyneessä rinteessä pari kertaa häntäluulleni. Saa nähdä innostunko lajista vielä joskus vai pitäydynkö suosiolla muissa lajeissa, haha.

Eilen piipahdettiin päivällä Riisitunturilla ja yritän tänään illemmalla siirtää kuvasaldoa sieltä koneelle. Illan suussa lähdettiin saunomaan Rukatonttuun ja käytiin uimassa jäätävän kylmässä vedessä viidesti. Mun kylmävesiuinti-innostus sai siis vihdoinkin jatkoa ja rikoin jopa oman ennätykseni kylmäuinnin suhteen. Tänään olisikin sitten tarkoitus tehdä pieni retki Valtavaaralle ja viettää viimeistä kokonaista päivää täällä pohjoisessa ennen huomista kotiinpaluuta.

Pizzeria Ruka on ehdottomasti yksi parhaista jutuista Rukalla jos minulta kysyy! 🙂

Ah, tänään himottaisi niin paljon ottaa uusinta sauna+kylmävesiuinnin suhteen, oli nimittäin AIVAN IHANAA!

Kivaa sunnuntaita ✨

 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Viikonlopun parhaita

Yksi viikonlopun parhaista jutuista? No ainakin uusi kirkasvalolamppuni! Täytyy sanoa, että viikonlopun aikana koin kirjaimellisesti jonkin sortin valaistumisen, haha. Mainitsin viime viikolla tilanneeni  vihdoinkin kirkasvalolampun aivan liian monen vuoden jahkailun jälkeen ja näin parin päivän valoterapian jälkeen täytyy todeta, että suosittelen aivan kaikille. Ja olen ollut lampusta niin tohkeissani, että tämä oli näköjään myös ensimmäinen asia, jonka ajattelin kertoa tännekin. Tapahtui viikonloppuna nyt tietysti muitakin kivoja juttuja.

Osallistuin etäyhteydellä ystäväni baby shower-juhliin Jyväskylään ja jos jostain on vuonna 2020 tullut rutiini, niin näistä kaikista zoom- ja teams-yhteyksistä. Tämä oli itselläni ensimmäinen kerta kun osallistuin mihinkään varsinaisiin juhliin etänä ja toki olisin kaikkein mieluiten ollut paikalla ihan irl, mutta näppärästi sujuu kyllä näinkin kotoa käsin 🙂

Viikonloppuna aloitin vihdoin myös sen villapaitaprojektin, jonka kanssa olen jahkaillut koko syksyn! Tavoite olisi saada ensi viikolla valmiiksi 🙂

Mun viikonlopun vakiorutiineja on lähteä  lenkille heti aamupalan jälkeen ja pistää pyörimään uusin Jäljillä-podcastin jakso Spotifystä ja tein näin myös tällä viikolla. Välillä saatan vetää podcast-juoksulenkin myös perjantaina, mutta lauantai on ehkä enemmän vakiojuttu. Olen todella huono podcastien kuuntelija noin muuten, mutta kaksi vakkarisuosikkia on silti noussut esiin! Jäljillä-podista innostuin viime vuonna ja alkuvuoden Cookinsaarten+ Uuden Seelannin reissussa pidin kunnon maratonin ja kuuntelin melkein kaikki jaksot lomaviihteenä pois. Kaikki jaksot kuunneltuani yritin etsiä toista yhtä hyvää rikospodia, mutta mikään ei ainakaan toistaiseksi noussut yhtä suureksi suosikiksi kuin Jäljillä. Keväällä taas koukutuin Tuplakääk-podiin, josta on tullut Jäljillä-podin ohella toinen suosikkini, josta tykkään valtavasti. Näitä kahta siis kuuntelen säännöllisesti lenkkipolulla vaihteluna musalle ja äänikirjoille. Mun salainen heikkous on juurikin kaikki semmoinen tietynlainen hömppä ja julkkisjuorut, joten Tuplakääk sopii siihen aivan täydellisesti 😀

Olemme harjoitelleet pojan kanssa nyt viime aikoina ”kaverivierailuja”, käyty leikkimässä kaverin kotona ja nyt kutsuttu kaveri myös meille leikkimään. Ja vitsi kuinka innoissaan pieni on ollut kyläilyistä! Olen yllättäen taas vähän pihalla sen suhteen missä iässä yleisesti aletaan käydä kavereiden luona leikkimässä, mutta ensimmäisellä kerralla kuukausi takaperin meinasi tulla melkein tippa linssiin kun poika odotti maailman eniten sitä, että lähtee ensimmäistä kertaa kaverin kotiin kylään! Mitä olen ehkä itse pannut merkille leikin dynamiikasta ainakin näin alkuun on se, että lapsi selkeästi ensimmäisillä kerroilla lumoutuu kaverin luona uusista leluista niin, että yhteisiin leikkeihin uppoutuminen voi olla hankalaa kun sitten taas leikkipuistossa ollaan neutraalimmassa ympäristössä ilman mitään leluhoukutuksia ja muita uuden ympäristön tekijöitä, jotka vievät huomiota pois leikistä.

Palapelit ovat ehdottomasti yksi pienen lempparijutuista ja täytyy sanoa, että hän on niissä valtavan taitava. Syksyllä rakensimme yhdessä semmoista satojen palojen avaruuspalapeliä ja olin aivan äimän käkenä kun pieni osasi rakentaa semmoista isojen palapeliä jopa paremmin kuin minä! 😀 Joululahjalistalla siis ehdottomasti ainakin uusi astetta haastavampi palapeli perheen pienimmälle <3 Tuo Ryhmä-Hau-palapeli on ollut viime viikkoina suuri suosikki.

Vielä palatakseni tuohon kirkaslamppuun olen ehdottomasti huomannut virkistävän tehon jo aivan tässä lyhyessä ajassa. Valolle suositellaan altistusta klo 6-18 välillä, mutta teho on voimakkain aamun tunteina. Laitankin lampun päälle heti herättyäni ja teen koneella hommia samalla kun lamppu on pöydällä noin 50cm päässä (tässä mallissa tuo on suositeltu terapiaetäisyys). Omalla kohdallani on ainakin jo nyt lievittynyt semmoinen tietynlainen ”kooma” ja jaksamattomuus, varsinkin aamuisin virkistyy nopeammin ja vireystaso on ehdottomasti noussut! Viime viikolla olin varma, että olen tulossa kipeäksi, koska olo oli jotenkin aivan totaalisen nuutunut, mutta ainakin tällä kertaa taisi olla kyse vain yksinkertaisesti kaamosväsymyksen oireista ja valoterapia auttoi oireisiin melkeinpä heti. Tilasin omani Verkkokauppa.comista ja valoni on tämä Innoluxin Rondo. Ensin tuumailin Beurerin ja Innoluxin välillä, mutta olin kuullut Innoluxin lampuista kehuja ja halusin suosia kotimaista, joten lopulta päädyin tuohon. Tilauksen jälkeen jäin tuumailemaan, että olisiko sittenkin pitänyt tilata eräs toinen Innoluxin malli, joka oli muutaman kympin kalliimpi ja saanut todella hyvät arvostelut (plus hoitoetäisyys metrin), mutta loppupeleissä olen tähänkin todella tyytyväinen ja varmasti riittävän hyvä omaan tarpeeseeni 🙂

Mitäs teidän viikonloppuun kuului?

Entä muita kirkasvalolampun tehosta hämmästyneitä? 🌞

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Hiustenhoidon uudet suosikkituotteet

Kaupallinen yhteistyö: HairLust

Uskokaa tai älkää, mutta olen viime viikkoina jälleen kerran kamppaillut hormonaalisen hiustenlähdön kanssa. Juuri kun ajattelin, että hiusongelmista on selvitty ainakin toistaiseksi ja ehdin jo intoilla omaa hyväkuntoista tukkaani. Kirjoittelinkin kuukausi takaperi lopettaneeni e-pillerit kesäkuun lopulla ja siitä lähtien pelonsekaisin tuntein odotellut, että milloinkahan se hiustenlähtö sitten alkaakaan. Lokakuun alussa kuvittelin jo, että ehkäpä tällä hetkellä selviän ilman sen kummempia hiuskatastrofeja, kunnes sitten heti marraskuun alussa havahduin ohentuneeseen tukkaan ja kampaajakäynnillä bongailimmekin kampaajani kanssa hiuspohjasta melkoisesti muutamien senttien mittaista uutta hiusta. Eli tässäpä sitä taas ollaan, kasvattelemassa niitä, heh. Tietystikään seikka nyt ei tullut minään suurena yllätyksenä. Sehän on selvää, että hormonaaliset heittelyt vaikuttavat naisilla vahvasti hiuksiin ja ajattelin olevani jonkin sortin lottovoittaja jos tästä ilman mitään hiuskatoa selviäisin, mutta pääasia kuitenkin, että uutta tervettä hiusta pukkaa!

Harmittaa kuitenkin, koska havahduin siihen, että ponnarini oli ohentunut jopa kolmanneksella 🙁 Hiuksissani on tällä hetkellä selkeästi kolmea eri kasvusykliä. Noin 10-senttistä hiusta, pidempää ja näitä aivan uusia 2-3cm mittaisia haituvia. Latva onkin tällä hetkellä todella ohutta ja kokonaispituus (taas kerran) melko hajanainen. Onneksi suunta tästä on vain parempaan tai ainakin uskon näin! Hiustenhoitoa voi ajatella kokonaisuutena, johon vaikuttavat sisäisesti nautittavat raaka-aineet, kuten riittävä vitamiinien ja ravinteiden saanti, mutta myös laadukkaat ulkoiset hiustenhoidon tuotteet ovat tässä tärkeässä osassa.

Olen oikeastaan koko kesän ja syksyn pyrkinyt käyttämään kaapeista pois jotain ikivanhoja jämä-hiustenhoitotuotteita, mutta nyt otin pitkästä aikaa kokeiluun itselleni uuden sarjan The HairLustin hiustenhoidontuotteet, joiden testaamista odotin innolla! Eräs kaverini Tukholmasta laittoi minulle lokakuussa Whatsapp-viestiä ja kysyi, että olenko kokeillut Hairlustin hiustuotteita, jotka kuulemma ovat ainakin Ruotsissa loppuunmyytyjä aivan kaikkialta. Olin tuolloin juuri ottamassa sarjan Hair Growth & Repair-tuotteet käyttöön ja lupasin raportoida kaverille näistä myöhemmin kun osaan sanoa tarkempia kokemuksiani. Lähdin kokeilemaan sarjan tuotteita todella innolla, ensinnäkin koska sarjan (vegaanisilla) shampoilla, hoitoaineilla ja hiusnaamioilla on Ecocert-sertifiointi ja toisekseen uteliaana tuosta länsinaapurin HairLust-hypetyksestä. Olen kautta vuosien etsinyt omalle hiustyypilleni sopivia ecocert-hiustuotteita ja valtaosa käyttämistäni hiustuotteista muutamia muotoilutuotteita lukuunottamatta ovat juurikin ekosertifioituja. Osa kokeilemistani muiden brändien tuotteista eivät ole olleet hienolle ja helposti lättänäksi menevälle hiustyypilleni parhaita mahdollisia, mutta osa kuitenkin sitten taas hyviä. Viime vuosina en ole kuitenkaan useinkaan käyttänyt samaa tuotetta kahta purkkia putkeen, vaan vaihtanut aina uuteen sillä ajatuksella, että ehkä se seuraava olisi se ”täydellinen” tuote, jossa voisin pitäytyä pidemmän aikaa. Toivoinkin, että ehkäpä Hairlustin tuotteista olisi ratkaisu tähän ongelmaan!

Hair Lust on tanskalainen hiustenhoidon brändi, joka keskittyy uusiin hiustenhoidon innovaatioihin ja luonnollisiin ainesosiin, pohjoismaisia arvoja noudattaen. Hiustenlähdön ongelmat ja ohuiden hiusten haasteet ovat keskeisiä aiheita, joita HairLust pyrkii tuotekehityksessään ratkaisemaan. Tavoite on kehittää tuotteita, jotka auttavat hiuksia kasvamaan terveinä ja pidemmiksi, sekä samalla rikkomaan hiustenlähtöön liittyviä tabuja. Täytyy todeta, että itselläni nämä aiheet ovat läpi vuosien olleet varsin keskeisiä ja tästä syystä olinkin varsin utelias lähtiessäni testaamaan uusia hoitotuotteita. Seikka, joka itselleni oli aivan alkumetreillä varsin positiivinen seikka, oli että valtaosa HairLustin tuotteista on ECOCERT-sertifikaatin alaista luonnonkosmetiikkaa! Tässä postauksessa siis omia kokemuksiani HairLustin hiustenhoitotuotteista.

Tähän mennessä olen testaillut sarjan tuotteista seuraavia:

 

HairLust Hair Growth & Repair Shampoo on silikoniton ja parabeeniton shampoo, joka soveltuu erityisesti kuiville, värjätyille ja rasittuneille hiuksille. Shampoo sisältää esimerkiksi riisi-, kasvi-, ja vehnäproteiineja, jotka auttavat hiuksia kasvamaan elinvoimaisina. Erilaiset kasviuutteet taas ehkäisevät hiusten kuivumista.

HairLust Hair Growth & Repair Conditioner sopii erityisesti kuiville ja vahingoittuneille hiuksille, uudelleenrakentaen ja raviten hiuksia, sekä hiusjuuria, edesauttaen hiuksien kasvamista terveiksi ja pitkiksi. Vegaaninen, silikoniton ja parabeeniton hoitoaine sisältää esimerkiksi ekologista kaakaovoita, oliivinlehtiöljyä ja granaattiomenaöljyä, jotka tuovat hiuksille  tehohoitoa ja kosteutusta.

HairLust Hair Growth & Protection Hair Mask on vegaaninen, silikoniton ja parabeeniton hiuksia vahvistava ja korjaava hiusnaamio, jonka ainesosat kosteuttavat kuivia ja vaurioituneita hiuksia, pidentäen niiden elinkaarta. Ekologinen acaiöljy, kauraydinuute ja aloe vera hoitavat, suojaavat hiuksia ja hiuspohjaa edistäen hiusten tervettä kasvua.

HairLust Protein Reconstructor Hair Mask on suunniteltu erityisesti kuiville ja kemiallisesti vahingoittuneille hiuksille. Naamion proteiiniainesosat syväkorjaavat hiuksia, parantavat hiusten kuntoa ja ehkäisevät hiustenlähtöä. Tätä voimakkaasti syvähoitavaa ja uudelleenrakentavaa tehohoitoa suositellaan käytettäväksi 1-3 kertaa kuussa elvyttämään kärsineiden hiusten kuntoa muiden hoitotuotteiden lisänä. Myös tässä naamiossa on orgaaninen, silikoniton ja parabeeniton koostumus.

HairLust Hair Strengthening & Protection Hair Oil kosteuttaa ja pehmentää hiuksia jättämättä niitä latteiksi tai rasvaisiksi. Ekologiset kookoksen, auringonkukan, sekä arganöljy ja aprikoosinydinöljy ravitsevat hiuksia ja siloittavat pörröisyyttä. Itse käytän tätä muutaman tipan hiuksien pituuksiin pesun jälkeen. Öljy toimii samalla myös lämpösuojana muotoiluun!

Olin jossain vaiheessa täysin ilman hiusöljyjä, mutta kesän jälkeen huomasin erityisesti latvan menneen huonompaan kuntoon ja takkuuntuvan helposti, joten suihkun jälkeinen hiusten selvitysrumba oli välillä melkoista. Nyt olen ottanut myös öljyn takaisin hiustenhoitorutiiniini ja kylläpä on latvatakkujen selvittäminen helpottunut kertaheitolla! 😀 Tuota HairLustin Strengthening & Protection Hair Olia riittää aivan muutama tippa selvittämään takkuja ja siloittamaan latvoja, itse olen tykännyt öljystä kovasti. Lisäksi pullo on varsin riittoisa. Mainioita käyttövinkkejä hiusöljyyn (ja yleisesti hiustenhoitoon) löydät HairLustin sivuilta.

Mitä olen sitten näistä mieltä?

 

Tykkään näistä aivan hurjasti! Monen muun ecocert-hoitosarjan tavoin nämä eivät jätä hiuksia lainkaan lättänäksi ja hiukset ovat todella helposti selvitettävät pesun jälkeen. Ja juuri tuo pesun jälkeinen takkuuntuminen on ollut ongelmani! Hiukset ovat myös pysyneet raikkaana helposti useammankin päivän putkeen pesun jälkeen ja tuntuvat todella pehmeiltä. Erityisesti olen tykännyt naamioista, joista suurin suosikkini on Hair Growth & Protection Hair Mask. Viime vuosina olen rehellisyyden nimissä ollut hieman laiska naamioiden suhteen, koska hentohiuksisena yritän välttää semmoista lättänä-efektiä, joka seuraa joistakin hiusnaamioista, mutta näiden kanssa ei sitä ongelmaa ole ollut. Hiukset ovat pesun jälkeen terveen tuntuiset, helposti kammattavat ja ennen kaikkea ilmavat!! Ja tämä onkin ehkä seikka, jota itse arvostan hiustenhoitotuotteissa 🙂 Mielenkiintoista nähdä miten nämä mahdollisesti edistävät tätä hormonaalisen hiustenlähdön jälkeistä kasvatusta, mutta näin lyhyemmän kokeilun jälkeen voin todeta, että ostaisin näitä ehdottomasti myös jatkossa.

Suuri plussa tulee myös vegaanisesta, silikonittomasta ja parabeenittomasta koostumuksesta. Ja toki myös siitä, että tuotteet valmistetaan Pohjoismaissa. HairLustin koko tuotevalikoimaan voit tutustua brändin verkkosivuilla.

Ovatko HairLustin tuotteet teille tuttuja? 🌸✨

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Viihtyvyyttä kotiin viherkasveilla

Lupasin maanantaina päivittää pitkästä aikaa kotijuttuja ja tänään olisi vuorossa niitä. Näin alkuun täytyy heti kertoa, että sain vihdoinkin tänä aamuna tilattua Innoluxin kirkasvalolampun, joka on jo parin vuoden ajan ollut jollain ihme ”pitäisi tilata, mutten koskaan muista”-listalla. Mutta siis vihdoinkin! Syysväsymys on ihan tässä parin viikon aikana yltynyt ihan uusiin ulottuvuuksiin ja varsinkin aamut ovat olleet jotenkin todella vaikeita. Olen koko kevään, kesän ja syksynkin treenannut aamuisin heti aamupalan jälkeen, mutta ihan nyt viime aikoina on iskenyt ihan järkky kooma, enkä useimmiten saa itseäni patistettua koneen äärestä mihinkään sen jälkeen kun saan vietyä lapsen tarhaan. Ja tämmöistä ongelmaa ei tosiaankaan ollut vielä kuukausi takaperin, vaan aamun treeni oli enemmänkin juttu, jota aina odotin innolla. Huomaan aivan selvästi eron vireystasossa päivinä, jolloin aurinko paistaa ja sitten kun taas ei. Raportoin myöhemmin kokemuksia kirkasvalon suhteen ja tuoko helpotusta aamukoomaan. Ainakin toivon näin 🙂

Sitten niihin kotijuttuihin. En ole syksyn aikana fiksaillut kotona oikeastaan mitään ja hakenut pientä muutosta lähinnä viherkasveilla. Nyt viime aikoina on iskenyt into johonkin muutokseen ja tuumailenkin nyt jotain pientä järjestyksen muutosta esimerkiksi yläkerrassa. Semmoista siis, jonka saisi tehtyä helposti vanhoilla kalusteilla, mitään en lähtisi uusimaan jotain ihan minimaalisia yksityiskohtia lukuunottamatta. Siitä säilytystilan puute-ahdistuksesta ei muuten olla päästy yli myöskään mihinkään, argh. Kävin viime viikolla pitkästä aikaa Ikeassa ostamassa muutaman pientavaran ja kuuluin ehkä varsin marginaaliseen joukkoon ihmisiä, jotka suuntaavat Ikeaan polkupyörällä (haha). Sinänsä ihan järkevää, koska kerrankin oli ihan konkreettinen este kaikille ihme herätysostoksille ja ”tämän olen tarvinnut jo pitkään”- oivalluksille (joilta ei Ikeassa todellakaan voi välttyä) 😀 Näin jälkeenpäin täytyy todeta, että ihan hyvin meni näinkin ja pyörällä Ikeaan-reissu ei tosiaankaan ole mahdottomuus, haha.

Sain tuon yucca-palmun kesällä Tommilta synttärilahjaksi ja olin toivonut juurikin jonkinlaista palmu-tyyppistä viherkasvia. Mikäs nyt olisikaan sen parempi kuin vanha kunnon yucca-palmu! Etsin jonkin aikaa kasville kivaa ruukkua, jollaista ei tuntunut löytyvän mistään riittävän isoa ja siirryin haaveilemaan jonkinlaisesta kori-viritelmästä. Kiertelin muutamia sisustuskauppoja etsien juuri sopivan kokoista, kunnes semmoinen tuli sattumoisin vastaan Rustassa, jonne eksyin muilla ruukkuostoksilla. Oli varsin hyvä löytö ja juuri oikean kokoinen! Korin sisällä on siis kestokasteluruukku ja kori päällä ns. koristeruukkuna. Tykästyin tuohon niin, että tekisi mieli hamstrata meille lisääkin koriviritelmiä. Ja tietty myös palmukasveja, joita käydään säännöllisin väliajoin kurkkimassa Viherpajassa, harmi vaan kun todellisuus on se, että tilanpuute tulee pian vastaan näiden kasvienkin suhteen 😀

Yksi viime viikon Ikea-ostoksista olivat nuo kaksi punottua kori-ruukkua, jotka ostin uusille kasveille 🙂

Kävimme pari viikkoa sitten taas Viherpajassa, koska muhun on tänä vuonna iskenyt säännöllisin väliajoin joku ihme himotus ostaa joku uusi kiva viherkasvi ja Viherpajan valikoima on todella hyvä varsinkin vähän erikoisempien kasvien suhteen. Lisäksi ovat huonekasvit aika kivoja heräteostoksia, ellei nyt aivan liikaa innostu. Poika sai valita itselleen oman kasvin (valinta oli mehikasvi), Tommi valitsi pienen sutipuun ja itse en osannut päättää yhtä, joten mukaan lähti sateenvarjopuu (siroliuska-aralia) ja tamaya-begonia, jonka pitäisi kukkia korallin värisillä kukilla. Niitä siis odotellessa! Selasin joku aika takaperin vanhoja kuvia ja aloin harmitella, etten ole vuosiin enää kasvattanut chilejä. Asia on useampanakin vuotena ollut mielessä, mutta jotenkin olen herännyt asiaan aina aivan liian myöhään kesän kynnyksellä ja todennut, että olen auttamattoman myöhässä taimien kasvatuksen kanssa. Ensi vuonna olen kuitenkin päättänyt onnistua tämän suhteen! Pitääkin laittaa siemenet itämään hyvissä ajoin jo tämän vuoden puolella niin ei voi ainakaan sanoa myöhästyneensä.

Ja mitä tulee viherkasveihin ja opintoihini niin olen innostunut aivan tyystin viheralasta ja vihersisustamisesta. Nämäkin olivat jo opiskelemaan hakiessa aihealueita, jotka kiinnostivat kasvintuotantotieteiden puolella ja tässäkin asiassa on tullut juurikin semmoinen vahvistus opintojen myötä, että aihe tosissaan kiinnostaa. Mietin pitkään suuntautumisvaihtoehdon suhteen kasvintuotantotieteiden ja maaperä- ja ympäristötieteiden välillä, itseasiassa olin jo kallistumassa pohdinnan jälkeen maaperä- ja ympäristötieteeseen, kunnes sitten (ainakin toistaiseksi) päätin pitäytyä alkuperäisessä valinnassani kasvitieteissä. Juurikin nuo kaupunkien viherala-asiat (ja ohessa esimerkiksi kaupunkiviljely!) kiinnostavat hyvinvoinnin ja virkistyksen kannalta, varsinkin kun itsekin innostui kesällä yhä enemmän ulkoilemaan luonnonsuojelualueilla ja kansallispuistoissa. Ja muutenkin näin itse viherkasvi-intoilijana se miten kasvit tuovat helpolla vaivalla hurjasti viihtyvyyttä kotioloihinkin. Jossain välissä en ostanut vuosiin juurikaan uusia kasveja, mutta nyt ihan parin vuoden sisällä olen innostunut aivan tyystin uudelleen ja huomannut eron siinä, miten paljon kasvit lisäävät kodin viihtyvyyttä 🙂

  

Löytyykö sieltä kori-intoilijiota?

Entä muita viherkasvien hamstraajia? 😀

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Marraskuun valopilkkuja x 5

Viime viikko vierähti näköjään aivan huomaamattani pienen blogitauon merkeissä. Vielä viikko sitten yritin parhaani mukaan tsempata itseäni tämän marraskuun suhteen, mutta suoraan sanottuna oli viime viikko aivan järkky. Kuten edellisessä postauksessa kirjoittelin, olen yrittänyt helpottaa pienoista kaamosmasennusta sillä, että yritän olla tekemättä asioita, joita en oikeasti jaksa tai joiden suhteen ei ole fiilistä ja viime viikolla ei suoranaisesti huvittanut mikään. Eikä aina nyt tarvitsekaan olla tekemässä ja puuhailemassa, itse keskityin lähinnä pakollisiin koulujuttuihin ja perheen kanssa oleskeluun. Syksyn aikana on tullut eteen taas vaihteeksi jotenkin useampia harmillisia juttuja ja juuri kun ajattelin, ettei yhtäkään lisää asiaa voisi tupsahtaa tähän kaiken muun lisäksi niin joutui eräs perheenjäseneni sairaalaan. Ehkäpä joulukuu (tai tämä viikko!) on vuorostaan parempi?

Viikonloppuna paistoi pitkästä aikaa aurinko ja kaivoin heti kamerankin pitkästä aikaa esille. Jos jonkun asian suhteen on vuosi toisensa jälkeen koomassa marraskuussa niin kuvaamisen! Ei ole inspannut kertakaikkiaan yhtään, kunnes nyt viikonloppuna. Mielessä on ollut jo pitkään tehdä tauon jälkeen taas jonkinlaista sisustuspostausta, mutta koti on aina ollut järkyttävässä kaaoksessa tai valo nollissa, joten olen aina lykännyt sen johonkin hamaan tulevaisuuteen. Tällä viikolla tulossa kuitenkin pienimuotoista kotipostausta. Myös unihifistelijä-Iines on tehnyt paluun ja olen alkanut pitkästä aikaa haaveilla uusivani petivaatteet tulevan talven kunniaksi. Mikäpä nyt olisikaan enemmän luksusta talveksi kuin uudet tyynyt ja kahiseva peitto?

Vietimme eilistä isänpäivää rauhallisesti kotosalla. Aamupäivällä leikittiin pojan kanssa pihassa, käytiin pienellä kävelyllä ja illalla haettiin take-awaynä thaimaalaista yhdestä ravintolasta, jota ei aikaisemmin oltu vielä testattu. Nyt tuli myös täyteen toinen viikko uusia kursseja ja intensiivisen ensimmäisen periodin jälkeen on välillä jopa tuntunut oudolta, ettei ole ollut ainakaan näin alkuun samanlaista hoppua kouluhommien kanssa kuin viime kuussa, joka meni välillä jopa minuuttiaikataululla ja usein tein opiskelujuttuja myös viikonloppuisin. Nyt kun päädyin karsimaan pois vielä yhden valinnaisen niin on välillä riittänyt aikaa ihan chillailuunkin ja kieltämättä olen sitä välillä kaivannutkin. Alkunperinhän haaveilinkin juuri kevyemmästä loppuvuodesta, kunnes päädyin ottamaan pari valinnaista lisää, mutta loppupeleissä olen nyt parin sattuman kautta juurikin siinä tilanteessa, mitä alunperin suunnittelinkin 😀

Listailin tänään kuitenkin angsteiluviikon jäljiltä muutamia parhaita juttuja marraskuulta, eli niitä kivoja asioita, joiden pariin aion enemmän keskittyä tässä kuussa.

 

En ole järin jouluihminen, mutta nyt marraskuun alkuun ajattelin tehdä jotain poikkeuksellista ja leipoa pipareita, ehkä joulutorttujakin. Jostain syystä iskee aina marraskuussa joku ihme intoilu niihin ja ennen varsinaista joulua ei sitten enää nappaakaan tortut tai piparit enää yhtään. Ensimmäiset tortut teinkin viikonloppuna, mutta piparkakkutaikinan olemassaolon unohdin tyystin, joten ehkäpä niiden vuoro on sitten tällä viikolla. Ja tosiaan, suolaisen piirakan teko on ollut listalla ikuisuuden, pitääpä lisätä nyt vihdoinkin ainekset kauppalistaan.

Auringonnousut ja laskut ovat marraskuussa aina mielettömän kauniita! Vaikka pilvisen hämäriä päiviä onkin tässä kuussa ollut useita, olen kuitenkin bongannut lapsen kanssa tarhamatkalla jo pari upeaa auringonnousua ja nyt perjantaina myös todella kauniin auringonlaskun. Menin lapsen kanssa ihan pihaan asti ihmettelemään, en nimittäin koskaan voi vastustaa, haha. Ja nyt kun mietin, niin juuri viime marraskuussa kuvailin myös ennätyspaljon upeita auringonlaskuja. Ehdottomia väripilkkuja tähän loppusyksyyn!

Ikuisuuslistalla on ollut neuloa vuoden toinen villapaita, mutta arvatkaa olenko ehtinyt / saanut aikaiseksi / mukamas muistanut? Elättelen tässä toivoa, että saisin jouluun mennessä pipojonon purettua niin saisin neulottua jotain muutakin. Pakko ottaa nyt listalle kivan villapaitaohjeen metsästys!! Viikonloppuna fiilistelin valoa ja kaivoin sen kunniaksi tuon kesällä tekemäni neuletopinkin päälle. Ohje siihen löytyy täältä!

Disney+ on ensimmäinen suoratoistopalvelu, jonka lanseerausta virallisesti odotin ja otin sen käyttöön heti lokakuussa kun palvelu starttasi. Vielä toistaiseksi en ole (mukamas) ehtinyt kunnolla piirrettyjen pariin, mutta nyt marraskuussa on tarkoitus ottaa lapsukainen kainaloon ja aloittaa katsomaan kaikkia lapsuuteni suosikkipiirrettyjä. Aloitin jo pari viikkoa takaperin Pienellä Merenneidolla ja vitsi kuinka nostalgista. Ehkäpä jatkan tänään noiden old school-piirrettyjen kanssa 🙂

Hyvät dekkarit. Syksyn aikana olen yrittänyt etsiä uusia koukuttavia dekkareita ja innostunut kuuntelemaan Camilla Grebeä, jonka kirjoja on tähän mennessä luettu neljä ja tykkään (okei, eivät kuitenkaan voita suosikkidekkarisarjojani). Nyt viimeisimpänä kuuntelin Grebeltä Kun jää pettää alta ja viikko takaperin aloitin uuden Keplerin, Peilimiehen. Syksyn kynnyksellä ilmestyi myös uusi Jo Nesbon dekkari Valtakunta (ei Harry Hole), jonka kuuntelin heti läpi ja olin niin onnessani nyt kun bongasin tuon uuden Keplerin heti perään! Saa myös vinkkailla muista hyvistä dekkareista! Ainiin ja aiemman yhteistyöni jäljiltä on 30 päivän ilmainen kokeilu Nextoryn ääni- ja e-kirjoihin vielä voimassa koodilla IINES täällä 🙂

 

Kivaa alkavaa viikkoa! 🌞

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.