Väsymys, joka ei lähde nukkumalla.

Varoitus, avautumista tiedossa. Tai no ei itseasiassa avautumista, vaan selontekoa siitä miltä musta tuntuu just nyt. Mulla on  tänään jotenkin niin huono päivä, ettei mitään rajaa. Mutta semmosta se elämä joskus on..

Miten musta tuntuu, että vaikka sain hoidettua tän vuoden opiskelut alta pois, tää stressi ei hellitä millään. Päinvastoin musta tuntuu, että oon tällä hetkellä jopa stressaantuneempi. Mua stressaa joulusiivous, joulun ruokaostokset, jopa se miten jaksan lähteä huomenna pelaamaan iltapäivällä sulista, miten jaksan mennä illalla suihkuun, siis aivan kaikki! Mua väsyttää, mutten saa nukuttua ja kun saan, niin herään aamuvarhain enää saamatta unta, vaikka oisin vielä kuinka väsynyt. Tekisi vaan mieli maata sängyssä pari päivää tekemättä yhtään mitään (tai no vaikka lukea jotain ihan hömppäkirjaa), mutta mun on vaan koko ajan pakkomielteenomaisesti tehtävä jotain enkä saa rauhotuttua hetkeksikään. Ahdistavaa.

Joskus kun mulla on ollut niitä megalomaanisia kiire-jaksoja koulun ja töiden kanssa, on mulle täysin normaalia saada semmosia säännöllisiä black outeja. En ehkä muista mitä oon tehnyt viimeisten kolmen päivän aikana, vaikka kuinka yritän. En ehkä muista ehkä lainkaan mitä edellisenä päivänä on tapahtunut. Saatan joutua kysymään muilta, että olinko eilen töissä, koska en mä vaan muista. Tällä hetkellä mä en muista mitä viimeisten parin viikon aikana on tapahtunut, onko jostain asiasta kulunut kenties 3 vai 14päivää, koska en vaan muista. Mun aivot ei kai oo oikein saanut lepoa, koska oon nytkin ollut koko ajan vaan tekemässä jotain, oli se sitten siivoamista, salilla käyntiä, postailua tänne blogiin tai jotain muita asioita, joita normaalisti ei pitäisi kokea stressaaviksi asioiksi. Kaikesta kivastakin tulee pakkopullaa. En muista millon oisin viimeks esimerkiks maannut tekemättä mitään, siis ihan tosissani en muista. Eilen mun piti asettua alas ja selata yhtä ruotsalaista Elleä (joku ehkä syyskuun numero, koska en oo vaan kerennyt lukea sitä, enkä mitään muutakaan lehteä), mutta sitten tuli taas jotain ”tärkeämpää tekemistä”. Eilen itkin lisäks puoli päivää siks, että Bixu irtos päivällä hihnasta ja meinas juosta suojatiellä auton alle kun ylitettiin tietä. Sitten itkin loput puoli päivää sitä, että mun sisko alkoi taas haastaa riitaa maailman naurettavimmasta asiasta. Tänään mun piti mennä aamulla salille, käymään Viivillä ennen töitä ja sitten iltavuoroon klo16. Mutta mä en yksinkertasesti jaksanut lähteä sinne salille, mun piti ilmottaa Viiville, etten oikeesti vaan jaksa tulla käymään, mutta töihin mun on pakko raahautua, vaikken tänään oikeesti jaksais. Vielä huominen ja sitten toivon mukaan sitä lepoa. Ehkä. I need a vacation. Haluisko joku maksaa mut semmoseen viiden tähden hermoparantolaan, mielellään jonnekkin Malediiveille yms.. Myös se Moorea passaa vallan mainosti! Kiitos!
 

Nyt töihin! Pakotan työkavereita piristämään mua. Onneks mulla on siellä jääkaapissa valmiina Battery Stripped <3 Ainiin ja saa kertoa hyviä juttuja, joille voin nauraa sitten kun illalla tuun töistä 😀

20 Replies to “Väsymys, joka ei lähde nukkumalla.”

  1. Onko sellainen elämä, että on koko ajan kiire ja stressi, elämisen arvoista? Mitä varten ihmiset, jotka koko ajan suorittaa, käy töissä ja koulussa, tapaa kavereita, kuntoilee, siivoaa jne, tekee niin? Mitä he sillä yrittävät saavuttaa? Monet ajattelee, että kun vielä niin ja niin kauan elän hektistä suorituspainotteista elämääni, voin sitten joskus x ajan päästä rentoutua ja alkaa elää. Mutta kun se elämä on tässä ja nyt! Ei koko ajan pidä ajatella, että sitten joskus, kun on aikaa ja tarpeeksi rahaa.

    Meillä on vain yksi elämä ja siitä pitäisi kyetä nauttimaan. Vuorokauteen niitä tunteja ei saa lisää. Sen vuoksi pitääkin vähentää töitä, hellittää hieman opiskelujen suhteen ja pitää välillä päiviä, joille ei suunnittele yhtään mitään ohjelmaa. Uniongelmat jatkuu tasan niin kauan kun stressi ja kiirekin jatkuu. Harmittavaa, että joidenkin ihmisten aivot ei yksinkertaisesti anna heidän levätä: "et saa istua tässä sohvalla tuijottamassa telkkaria, sun pitää siivota, opiskella, pitää suhteita yllä, blogata". Black outien kokeminen säännöllisesti ei ole normaalia. 🙁 Tsemppiä!

  2. Kuulostaa kovasti uupumiselta. Pidä huoli, ettei uupuminen muutu masennukseksi, vaan muista levätä ja yritä olla liikaa suorittamatta. Joskus on ok maata koko päivä sohvalla ja katsoa lempparisarjaa tai nukkua päiväunia tai olla tekemättä yhtään mtään.

  3. tiedän tunteen!
    itekin tehny töitä ja painanu koulua hulluna ja kiva että on kohtalotoveri, jonka suusta kuulee just sen mitä itse ajattelee.
    mullakin tulee black outeja, että oon niin väsyny, etten muista asioita.. ja välillä tuntuu ettei saa sanaa suustaan kun aivot ei vaan toimi eikä puhetta tule:D ja kun siihen päälle tulee jotain niin tadaa mäkin pillitän loppu päivän..
    paljon voimia, kohta on kuitenki se joulu ja pakostikin vapaata meillä myyjilläkin;D
    ps. oon aiemmin jo kirjoittanu mm siitä hesalaisesta kampaamosta joka tekee brasilialaisia suoristuksia ja pahoittelen että tälle anonyyminä kirjoitan..
    nimittäin on tunnukset tänne kyllä mutta salasana on unohtunut (laitetaan niiden väsymys-black outien piikkiin, HAHA) 🙂

  4. voi ei, tosi paljon tsemppiä iines<3 kyllä se siitä, onneks kohta saa rauhottua joulun viettoon kun ensin kaikki muu hässäkkä on hoidossa!

  5. Et ole ainut josta tuntuu tolta! Mulla on joululoma ruhtinaalliset kolme päivää. Antaisin mitä vaan, että pääsisin jonnekin lämpimään rentoutumaan.

  6. tsemppiä nyt ton stressin purkuun, että voit relata jouluna!

    mut oot kyllä ihanan hullu! just samanlainen neurootikko, ku minä. 😀

  7. Moi! Tänään ostin kamoja Glitterista ja sä oot töissä tänään. Tykkään hirveesti sun blogista. Ai miksi? koska sun bloggi sisältää kaikki kauneus ja muoti juttuja sekä muita juttuja, mitkä kiinnostavat mua hirveesti. Olin niin ujo kun uskalta sanoo sulle" moikka mä seuraan sun bolggi päivittäin" HEH HEH!!
    Jatkaa samaan malliin Iines sä oot kyllä cool ja lisäksi oot rehellinen eli sä kirjoitat siitä, mitä muut joskus ei uskaltavat puhua sä osaat ilmaistaa siitä. ( Olen se pitkä ulkomaalainen jos sä se jotenkin ihmetelet 🙂 ). Ei muuta kun hyvää joulua!!
    Psst! Anteeks My bad Finish :):)
    xoxo Anna 🙂

  8. voi että, koita pärjäillä! Kaikkia varmast väsyttää kamalast nyt joulun alla, mutta onneks alkaa loma ja saa levätä (toivottavasti myös sulla on edes vähän lomaa). Tee jotain tosi mukavaa, mistä tykkäät paljon, jos se vaikka piristäis! 😉 syö suklaata ja lepää nyt jouluna! Oikein hyvää ja rauhallista joulua sulle, oot paras kaikista! 🙂

  9. Mitä sitten jos aina ei ehdi tai jaksa lähteä salille vaikka on suunnitellut. Mitä sitten vaikka tiskipöydällä on hieman horjuileva kasa likaisia tiskejä. Joskus on vaan relattava ja unohdettava itselleen asettamat velvollisuudet. Kyllä ne tiskit ehtii tiskata ja salilla ehtii käydä. Sulla on koko elämä aikaa. Nauti joulusta!

  10. Moikka Iines!

    Tsemppiä ja yritä jaksaa! Joskus elämä on vaikeeta ja väsymys painaa.Koitahan levätä ja kerätä voimia. Aina ei tarvitse tehdä kaikkea heti, kannattaa tehdä asiat oman kunnon ja terveyden mukaan! nauti lomasata ja anna aikaa itselles:)

    ps. Tiedän tosiaan ton loppuunpalamisen ja ahdistavan tunteen… mut kyllä se ohi menee, elämä kantaa ja kaikki asiat järjestyy aina!;)

    VOIMIA
    t. Kaisa 🙂

  11. Voi että 🙁 <3

    En tiedä yhtään mitä tähän osaisi sanoa, mutta halusin silti vaan kommentoida, että mun sympatiat on sulla!:) Hirmusesti tsemitsemii, koitahan jaksella:( Yritä jostai nipistää aikaa itsellesikin, eli LEVOLLE JA RENTOUTUMISELLE!! 🙂

  12. Kuuntele itseäs ja kirjota ylös,
    mikä TODELLA ahdistaa tai vaivaa…

    Ko menee sisimpäänsä..
    ja ajattelee..
    niin saattaa löytää jotain, mitä tarvitsisi..

  13. Mua nauratti ihan hirveesti ihmebantussa ollut pieruside -sketsi ja koska selvästi meillä on samanlainen maku (oon vannoutunu gay fish kuuntelia, kiitos sun:D) niin ajattelin että ehkä se piristää tätä muuten niin helvetin stressaavaa joulun aikaa! kato se siis 😀 http://www.youtube.com/watch?v=atqM8dWvZbw

  14. Mua naurattaa aina noi Little Britain jaksot, ja varsinkin sitä yhtä hahmoa siinä, joten suosittelen että laitat YouTubeen hakusanaks "The computer say no". Mä voin kattoo noita uudelleen ja uudelleen 😀 Toinen hauska juttu minkä hommasin vähän aikaa sitten on toi Ei menny niinkun Strömsössä-kirja, aika hauskat jotkut jutut, mut samalla kun sitä selailin alko vähän harmittaa kun en ite oo lähettäny mitään kuvia sinne 😀 Ei muuta kun tsemppiä ja kurkkaa ainakin "computer say no"-klipit Youtubesta! 🙂
    Tsemppiä! 🙂

  15. mä niin tiiän ton tunteen, itelläki ollu ihan äärimmäisen stressaava syksy ja lomaa on ollu viimeks varmaan viime pääsiäisenä mut nyt vihdoinki alko 1,5 viikon joululoma! sen kyllä yritän oikeesti rentoutua ja pitää kaikki velvollisuudet poissa ajatuksista, onneks päästään vielä maalle vanhempien kaa nii pääsee kunnolla irti arjesta! mut mua kans vähän pelottaa mun aivojen puolesta ku tuntuu et just muisti on huonontunu ihan sikana ja tarttee tyyliin kalenterist kattoo mitä on tehny edellisel viikolla, huhhuh. ja koitin tehä sellast kyselyy täst vuodesta et mitkä on ollu parhaita muistoi jne. nii eipä kyl ollu jääny ilman vanhan blogin apua kauheesti muisteltavaa, kauheeta! mut toisaalta oonki sellanen hetkessä eläjä et turha vanhoja muistellakaan, mut silti jotenki hurjaa et nykyään kaikki vaan kulkee niin nopeesti ettei mitään jää mieleen. mut toivottavasti säkin pystyt lopulta rentoutumaan ja teillähän on se joku reissukin tulossa et siellä sit viimeistään! <3

  16. Anonyymi: Niin aivan totta. Mulla näitä todellisia stressi-jaksoja tulee vain ajoittain, mutta esimerkiksi tullakseni toimeen, on mun välttämätöntä tehdä töitä ja kai olen vaan omaksunut sen yleisen käsityksen, että menestyksen eteen on tehtävä töitä ja aherrus palkitaan, jne. Kun on pakertanut viikkotolkulla putkeen, niin siitä rentoutumisesta tulee yllättävän vaikeaa, vaikka oikeesti vaan haluaisi olla tekemättä mitään, koska aivot on niin tottuneet käymään ylikierroksilla. Onneks sain eilen otettua itseäni niskasta kiinni ja oikeesti suljin sen puhelimen, tietokoneen ja kaikki muut ja menin peiton alle lukemaan kirjaa. Onneks on sentäs joulu ja ihanaa semmoista sullekkin! 🙂

    Anonyymi: aivan totta, toivottavasti tää joulu nyt hieman hellittää stressailua 🙂

    Anonyymi: joo siis tiiätkö toi ettei saa "sanoja suustaan" on kanssa jotain niin tuttua!! on kamalaa joskus kun oon ollut töissä ja koittanut puhua asiakkaille, mutta selittänyt jotain ihan omiani tai änkyttänyt, koska aivot ei vaan oo toiminu!! onneks tätä ei (ihan noin pahasti) oo ilmennyt lähiaikoina ja toivotaan, että tää joulu tuo nyt lepoa ja rauhaa niin mulle, kun sullekkin! 🙂 haha, kommaile ihmeessä jatkossakin! siitä brazilian blowoutista edelleen haaveillen..

    Anonyymi: niinpä, toivotaan! kiitos ja ihanaa joulua <3

    Anonyymi: voiei, mulla onneks 5päivää! koita saada lepoa ja ihanaa joulua <3

    piipii: hahaha kiitos <3<3

    Anonyymi: ei luoja!!! 😀 noi nikolat on nii hyvii, tota en ollu kerenny vielä näkee, ahahahah! kiitti!

    Anonyymi: haha! 😀 ja kiitos, ihanaa joulua sulle <3<3

    Anonyymi: ihana kun laitoit kommenttia :)! mut onneks uskalsit sanoa ja tuu moikkailemaan taas! ihanaa joulua <3

    Anonyymi: kiitos ihana <3 joo on töydet viisi vapista! ihanaa! 🙂 koitan relailla ja koita sinäkin, ihanaa joulua!

    mjai: noniinpä! just noin mun täytis ajatella, mut aivot alkaa helposti käydä ylikierroksilla, kun on niin pitkiä ajanjaksoja tehnyt koko ajan JOTAIN! toiv nyt jouluna saan aivot nollattua! ihanaa joulua sulle <3

    Kaisa: nojoo todellakin, onneks on joulu ja pääsee vihdoin toivon mukaan lepäilemään! kiitos ihanan piristävästä kommentista ja aivan ihanaa joulua sullekkin! <3

    Anonyymi: EI LUOJAAAAAAA 😀 siis ahhahaahha ihmebantut on NIIN HYVIÄ! kiitti!! repesin niin paljon!

    Jonna: aamen! suuret kiitokset ja ihanaa joulua <3

    mä: kyllä mä tiedän pari vaivaavaa asiaa, jotka varmaan on osana tähän stressiin :/ niille nyt en tällä hetkellä voi mitään, mutta toivotaan, etttä uupumus hellittää! Ihanaa joulua <3

    Anonyymi: siis et oo tosissas!! sulla on NIIN samanlainen huumorintaju mun kanssa, koska oon kans repeilly pierusiteelle niin paljon hahahahah!! sit ku linkkasin sitä mun kaverille, ni sen mielestä se ei ees ollu YHTÄÄN hauska vaan ällö eikä suostunu ees kattoo loppuun vaikka koitin pakottaa 😀 HAHAH!!

    I hate early mornings: eikää ahhaha kauhee! :DDD pitää käydä bongaamassa toi kirja kirjastosta ja kiitos <3

    paulahelena: joo 🙁 mulla on kans ihan jatkuvasti vaikeeta ton muistamisen kanssa, pari vuotta sitten en vielä ees tajunnu et se voi johtuu tosta stressaamisesta, mutta siitäpä todennäköisesti.. mut ihanaa lomaa sulle ja koita kans rentoutua <3

    Anonyymi: ei akuheeee oikeestiiiiiiiiiiiiiii repesin niiin ääneen tolle "katso muhun" ja sille "loit nahkasi taas" ei kauhee!! ihmebantut on niin hyviä ahhaha!! en kestä! kiitti tästä<3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *