Sometimes life’s a bitch and then you cry

Kun blogilla on enemmän tai vähemmän se reilut 10 000 uniikkia lukijaa viikossa, on sen kaiken privaatimman elämän avaaminen tänne vähän hankalaa, vaikka joskus kovasti mun tuntemuksista haluaisinkin tänne kirjoittaa. Lukijamäärän suuruus kuitenkin rajoittaa asiaa niin paljon ja joskus musta itseasiassa tuntuu, että kerron tänne jo nytkin välillä ehkä vähän liikaa.. Tosi usein mua rehellisesti sanottuna alkaa suorastaan ahdistaa kaikki nämä vieraat, jotka lukevat päivittäin elämästäni ja ajoittain tekisi mieli vaan yksinkertaisesti sulkea tämä koko roska once and for all.

En koskaan varsinaisesti halunnut suurehkoa lukijamäärää, mutta lopulta tässä nyt kävi vähän näin, että nämä kävijämäärät levisivät vähän käsiin siitä, mitä olin ajatellut. En itseasiassa itsekään tiedä miksi? Alunperin halusin pitää blogin lähinnä tämmöisiä tekstejä sisältävänä avautumis-blogina, mutta jossain vaiheessa luovuin anonymiteetistäni ja jooo, onhan siellä bloggerin asetuksissa myös se täppä ”vain kutsutuille lukijoille”, I know. 

Mulla on ihan kamala stressi päällä syksyn suhteen, lisäks kamalaa kriisiä noiden loputtomien kesäkurssien kanssa, töiden kanssa (ens viikolla alkaa ihana 10pv työputki, jonka tosin katkaisee yksi vapaapäivä eli 3pv töissä-yksi vapaa-7pv töissä) ja toivoisin, että tää helkkarin flunssakin lopullisesti hellittä siihen mennessä. Toisaalta se voi hyvinkin olla tää itse stressi, joka sitä pitää pitkittyneenä yllä. En voisi edes kuvitella kuinka yksinkertaista perus-opiskelijan arki on. On vain se koulu, johon keskittyä. Ei tarvitse raataa niitä 12h työpäiviä, jonka jälkeen tulla rikkipoikki kotiin raatamaan koneelle etähommia, miettiä yömyöhään opiskeluasioita ja deadlineja, unohtamatta tietty tätä blogia, joka vie joinain viikkoina jopa semmoiset reippaat 20 tuntia mun elämästä, ottaen huomioon, että tämä ainakin vielä on aikalailla vain harrastus.

Kun hommailee sen reilut 60h viikossa työntouhussa millon minkäkin parissa, niin on niinä harvoina virallisina vapaapäivinä niin poikki, ettei paljoa naurata. Varsinkaan, kun nää mun yöunet ei useinkaan oo mistään parhaimmasta päästä. Työvaatteitakin valitessa meinaa päästä itku. Itseasiassa oon parin viikon sisään kokenut pari tämmöistä aamua, jolloin en ihan oikeasti meinannut päästä sängystä ylös. En halunnut. En jaksanut. Olisin vaan halunnut jäädä vuodeksi peiton alle ja unohtaa kaiken muun. Mutta itsepähän olen tieni valinnut. Tässä nyt lähinnä syy esimerkiksi nyt vaikka tuohon viikon-parin takaiseen blogi-taukoon, toivottavasti ymmärrätte syyn. Ehkä myös ymmärrätte sen, miksi joskus meinaa ihan oikeasti kilahtaa, kun joku tulee ja syyllistää, että miksen ole postannut kokonaiseen viikkoon, koska onhan se tottakai mun velvollisuus ja ykkösprioriteetti kaiken muun edellä. Olenhan bloggaaja. Bloggaajilla ei tunnetusti ole muuta elämää, vai onko sittenkin? Ylläolevasta syystä mun järjettömyyksiensietokyky ei tällä hetkellä ole varsinaisesti ihan huipussaan, vaikka yleensä aika pitkän pinnan omaankin.

Ja mitähän mä nyt ihan oikeasti ajattelin, kun vaadin saada pitää sen mun kesäloman syyskuussa. No mut hei. Kohtahan on jo keskikesä, eli periaatteessa enää pari kuukautta raatamista, wuhuu!

Ja mitäköhän ylinpäänsä ajattelin, kun kirjoitin tän postauksen… En ilmeisesti oikein mitään. Nyt on jokatapauksessa riennettävä töihin, ennenkö joudun ajamaan niin kovaa vauhtia, että saan aikaan vielä jonkun kolarin.

Ainiin ja kivaa juhannusta, jos joku jo nyt tänään päivällä lähtee sitä viettämään! 🙂

24 Replies to “Sometimes life’s a bitch and then you cry”

  1. Tsemppiä Iines jaksamiseen! Kaikilla on välillä huonoja kausia, et tuntuu ettei millään jaksais mitään, mutta se menee ohi ja tulee parempia kausia. 🙂 Nyt vaan ajattelet asioita positiivisuuden kautta, sinulla on opinnot loppusuoralla, hyvä työpaikka ja asunto,poikaystävä ja ystäviä tukiverkkona ja ihana Bixukin! ja meidät lukijat, kyllä me ymmärrämme huoliasi ja minä ainakin tunnen empatiaa sinua kohtaan! Olet ihana ihminen, nyt vaan rinta rottingilla eteenpäin ja hymy huulille <3

  2. Mä niiiin hyvin tiedän ton koulustressin… 17-v lähtien tehny aina opiskelujen ohella töitä, ja oon nyt 26. Siksi pidänkin tän kesän lomaa, ja tuntuu ihan oudolta 😀

    En voi muuta sanoa kun klassisen, että sinnittele! Kyllä se tulos sitten palkitsee, ja sillä jaksoin ite, kun ajatteli että tää vaihe ei onneks kestä enää montaa vuotta. 🙂

    Oon itekin pallotellut pari kuukautta, että aloitanko blogin vai en, sillä pelkään itselleni käyvän niin, että jos saan lukijoita, alan vainoharhaiseksi ja tuntuu että joku esim. kaupassa tuijottaa tms. 😀

    Paljon jaksamisia sinne! <3

    -Jenni

  3. Kerron nyt vain mielipiteeni mikä juolahti ihan ENSIMMÄISENÄ mieleen. Itsestä tuntui epämiellyttävältä lukea kirjoitusta, jossa kirjoittaja pitää blogiaan jonkinlaisena rasitteena. Luen monia blogeja ja toisinaan sitä törmää samanlaisiin postauksiin. Mutta tämän kohdalla kävi ehkä pistämään jopa raivoksi, että miksi et sitten kutsu vain tiettyjä lukioita jos liika huomio vie halun siitä normaalista postausmeiningistä.

    Oot muutenkin menossa varmaa tasasta vauhtia kohti burn outia, joten sinuna hidastaisin oikeasti tahtia. Surullista nähdä miten nuoret ihmiset ottavat liikaa painolastia harteilleen ja unohtavat, että elämää on myös töiden ja koulun ulkopuolella. Rahahan aina on se iso kysymys mutta onko se niin tärkeä asia, että liialla puurtamisella vaarantaa oman henkisen ja fyysisen terveytensä. Ei minun mielestäni. Kaikkeen ei ihmisen pidä pystyä.

  4. Hyvä postaus!

    Mun mielestä jokaisella (myös bloggaajalla) on oikeus omaan elämään. Blogiin kirjoitetaan silloin kun on asiaa tai siltä tuntuu. Se on kuitenkin blogaajan oma asia, koska hän ylläpitää koko sivua. Jos ei huvita postata viikkoon, niin sitten ei huvita. Mun mielestä siihen ei ihan oikeesti oo kellään lukijalla mitään koputtamista. Tästä blogista et (ymmärtääkseni) saa palkkaa, niin silloin mikään ei velvoita mihinkään.

    Musta tuntuu, että blogaajille asetetaan muutenkin nykyään hirveesti paineita kaikesta. Just postaustahdista, juttujen tasosta (yksityinen – pinnallinen yms). Ne blogaajatkin on ihan normaaleja ihmisiä, niinku lukijat ja naapurit yms. Jokainen, joka siitä urputtaa, niin voi ihan itse perustaa blogin, jossa avautuu joka päivä kolme kertaa omalla kuvalla ja nimellä kaikkein henkilökohtasimmista asioista.

    Hyvää Juhannusta sullekin Iines! 🙂

    -Emmi

  5. Hyvää juhannusta Iines! Saat ainakin meikäläisen sympatiat aivan täysin 🙂 don't worry, everything is gonna be juuust fine!

    T. Kohtalotoveri
    (sama tutkinto opiskelun alla + 20h töitä viikossa + kaikki muu arjen ihanuus)

  6. Hei! Kuulostaa hieman huolestuttavalta. Oletko ajatellut aloittaa vaikka masennuslääkitystä. Sekin saattaisi helpottaa tuohon ahdistukseen. Itsellä kun on hieman sama meininki ja tiedän mistä puhun. Tarvitseeko sinun tehdä niin paljon työvuoroja vai onko vuokrasi niin kallis?

  7. Tsemppiä sulle ja jaksamista!
    Mietin itsekin miten ihmeessä jaksan, kun teen paljon töitä ja pitkää päivää koulun lisäksi. Tiedän miltä tuntuu olla kuolemanväsynyt. On siis kiva lukea, että näin jollain muullakin. Ei jää yksin asian kanssa, kun on "kohtalontovereita". Eli, kiitos kirjoituksestasi 🙂 ja jatka blogin pitämistä.

  8. miksi teet noin paljon töitä, jos se aiheuttaa tuollaista stressiä? etkö pärjää taloudellisesti tekemättä paljon töitä vai haluatko että sulla on paljon ekstrarahaa käytössä?

    en yritä kuulostaa syyttävältä mutta ihmettelen vain 🙂

    kerrot henkilökohtaisia juttuja paljon vähemmän kuin monet muut bloggaajat joten ei sun tarvi paljoa pelätä että kaikki tuntemattomat tietää kaikki asiat 🙂

  9. Tsemppiä tsemppiä! Pidä taukoa blogista jos ahdistaa, blogi on kuitenkin sua itseäsi varten eikä meitä lukijoita varten, eikös? ..Netissä liikkuu kaikenlaisia ihmisiä ja masentavien kommenttien antaminen toiselle ja samalla oman huonon olon kippaaminen toisen syliin on liian helppoa. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos nuo tyhmät kommentit! Sun blogi on super! Kivaa juhannusta:)

  10. Tiina: KIITOS ihanasta kommentista ja aivan totta, pitää miettiä enemmän niitä hyvällä mallilla olevia asioita, eikä tuhlata aikaa siihen turhaan stressailuun 🙂 Ihanaa kesää ja juhannusta <3

    Anonyymi/Jenni: No huh, ootpas ahkeroinut jo kauan! Pistä ihmeessä blogi pystyyn, jos siltä tuntuu, voihan sitä kirjoittaa aluksi anonyyminäkin 🙂 ja onneksi mullakin on tätä säätöä jäljellä vain vajaa vuosi (hope so), eli päivä kerrallaan… 🙂

    Tara: ihanaa, virtuaaliystävä<3 🙂

    Anonyymi: mä ymmärrän pointtisi ja kiitos mielipiteestäsi. Tätä uurastusta on kuitenkin jäljellä enää vain vajaa vuosi, jos sitäkään, joten ajattelin jaksaa patistaa itseni vielä niin kauan 🙂 ehkä se ahkeruus sitten palkitaan!

    Anonyymi/Emmi: täyttä asiaa! ja ihanat juhannukset sinnekkin <3 (toivottavasti sään puolesta edes vähän aurinkoiset)

    Anonyymi: I feel you… tsemppiä meille!! onneksi uurastus sitten palkitaan ja ihanaa juhannusta sullekkin <3 🙂

    Maarit: en mä halua sekoittaa mun aivotoimintaa millään lääkityksellä. Niidenkin teho voi alkaa vasta pitkien aikojen päästä, jolloin tää itse stressikausi on loppunut. Näitä ajoittaisia stressiputkia tulee ja menee, en usko että oon minkään lääkityksen tarpeessa, saati että se auttaisi mitään. Toivon mukaan tää hellittää loppukesästä ja lopullisesti viimeistään vuoden sisällä 🙂 Mulla on kiinteitä kuluja, enkä halua joutua laskemaan pennejä esimerkiksi ruokaostosten suhteen tai katsoa, joten valitsin työnteon.

    Anonyymi: joo, kohtalontoveri 🙁 Kiitos kommentistasi, nyt mäkin tiedän etten ole ihan yksin tän kanssa, hihi 🙂 Kivat juhannukset!

    Anonyymi: koska en halua joutua laskemaan pennejä kulutukseni suhteen, on se ihan kivaa opiskelun lomassa, kun on varaa ostella kivoja juttuja palkinnoksi onnistumisista 🙂 Kivat juhannukset sinne!

  11. Hei Iines! 🙂

    Jotenkin satuin "eksymään" blogiisi eräänä päivänä, kun etsin itselleni juhliin mekkoa.. Olit postannut Nellyn yksiolkaimisesta oranssista kukkamekosta, joka oli aivan ihana! Se lähtikin tilaukseen kyseisiin bileisiin ja monet muutkin juhlat kokenut jo nyt! 🙂 Muutenkin olen tykännyt paljon postauksistasi – tavasta kirjoittaa asioista!! Saanut paljon hyviä vinkkejä tuotteista jne.. "Vanhana Jyväskyläläisenä" on kiva lueskella juttujasi! Jatka samaa rataa vaan!

    Joskus elämä tuppaa olemaan hetkittäin vaikeampaa, mutta yleensä asioilla on tapana järjestyä (suuntaan tai toiseen) 🙂

    Hyvää juhannusta Iines ja oikein ihanaa kesää!!! 🙂

  12. Anonyymi: voi kiitos ihanasta kommentistasi, piristi mun (sateista) päivää kummasti! 🙂 Mukava, että oot saanut hyviä vinkkejä ja kommailehan jatkossakin. Ihanaa juhannusta ja kesän jatkoa myös sinne päin! 🙂

  13. Pakko sanoa, että täällä on myös sen asteinen stressi päällä, että mua lähinnä ahdistaa, että juhannus on tulossa. Ois niin paljon hommaa, vaikka toisaalta olis mukavaa olla jo lomalla. Noo, kyllä me jaksetaan!

  14. Hei!

    Olen itsekin elänyt tuollaisia kiirejaksoja elämässä. Ne on rankkoja, ja täytyy muistaa osata jossain vaiheessa viheltää se peli poikki jos homma karkaa totaalisesti ihan käsistä. Tsemppiä ja jaksamista.

    Ekoja kertoja kun löysin tämän sun blogin klikkailin hetimiten melkein pois kun ajattelin että hyi mikä pissis. Sitten ku aloin jostain syystä tarkemmin lukea, etenkin noita matkapostauksia, tajusin että vaikutat ainakin tämän blogin perusteella tosi jalat maassa olevalta ihmiseltä. Tämä blogi erottuu kyllä massasta edukseen.

    Sitten kun vuosi on kulunut palkitse itsesi jollain kunnon reissulla!!! Ens kesänä jos ite suuntais tuonne Aasian suuntaan.

    MUKAVAA KESÄÄ! 🙂

  15. Voi kamala kun mä en oo kommentoinnut sulle ikuisuuksiin! Päivittäin kuitenkin työmatkoilla aina kännykällä luen. Tää kommentointi on vaan varmaan "haastavampaa" puhelimella, kuin tietokoneella 🙂 Oon lukenut sun blogia ihan ensimmäisestä blogistas saakkaa ja uskon että välillä tulee fiilis, että pitäis vaan pitää breikkiä. Itsestä ei olisi blogin kirjoittajaksi, koska en päivittäin/ aina edes viikottain jaksaisi postailla.

    Koita olla vaatimatta itseltäsi liikaa ja koita olla ottamatta paineita, vaikket tänne päivittäin kirjoittaisikaan 🙂 tsemppiä hurjasti!

  16. Voi, olin kysymässä, milloin teet seuraavan kerran videopostauksen, kun niitä on ikävä, mutta enpä taidakaan kysyä! Toivottavasti löydät jonkunlaisen tasapainon elämääsi. Vaikka minäkin olen sinulle täysin tuntematon ihminen, mutta koska olen kauan lukenut blogiasi, jollain tapaa välitän sinusta ja toivon sinulle kaikkea hyvää! Sinun kuulumisiasi on kiva lukea ja pidän tyylistäsi, joten toivon, ettet bloggaamista ihan kokonaan lopeta. Mutta ymmärrän kyllä tuon ajan puutteen ja väsymisen, itsekin olen työssäkäyvä opiskelija. Siinäkin on vain löydettävä se tietty tasapaino. Kyllä se syksy ja loma onneksi vielä tulee! :)) Kaikkea hyvää sinulle!

  17. Paljon jaksamisia sinne ja koita nauttia niistä pienistä vapaahetkistä sitten kun niitä on! Olen vasta löytänyt blogisi ja olen jo aivan ihastunut siihen:) ja jos tulee pitempi postausväli niin eihän se mitään kaikilla meillähän on kiireitä!!

    Tsemii vaan sulle ja hauskaa ja herkuttelun täytteistä juhannusta:)

  18. heips. oon lueskellut blogiasi alusta saakka ja edelleen 🙂 tämä blogi eroaa jotenki muista, jonka takia ei voi muuta kuin toivoa ettet rasita itseäsi liikaa ajatuksella tuntemattomista lukioista, olenhan itsekkin yksi niistä (en juurikaan kommentoi) mutta mielipiteeni blogistasi on vain positiivinen. sen lisäksi täällä on myös toinen, joka painaa työtä ja yliopiskelu opintoja iiihan liian kovalla tahdilla ja huomaa nyt kolmen vuoden jälkeen, että välillä on voimat täysin pois ja motivaatio 0. mutta kyllä se siitä, väliaikaistaha tämä on 🙂 onneksi puurtamisen palkintona on täydet lomat

  19. Jonna: höh! koitetaan vielä puristaa viimeiset!! tsemppiä 🙂

    Anonyymi: niinpä! Hahah, apua jos oot saanut musta tommosen kuvan, vaikka itse sanonkin niin oon ainakin oikeassa elämässä tosi kaukana pissiksestä, saatan varmaan heittäytyä täällä blogissa välillä vähän liiankin "höpsöksi" 😀 Onneksi kuvasi minusta kuitenkin muuttui! Mullakin matkasuunnitelmat meneillää, kunhan vaan keksisi minne sitä lähtisi.. 🙂 ihanaa kesää sinnekkin!

    Tuuli: joo känny-kommailu on jotain niiin raivostuttavaa 😀 niinpä, joskus pitää ottaa aikaa ihan vaan itselleen. Kiva kun kävit kommaamassa pitkästä aikaa ja ihanaa kesän jatkoa! 🙂

    Liisa: voin mä tehdä heti kun ehdin 🙂 ens viikolla alkaa piiitkä työputki, mutta ehkä jonain päivänä ennen iltavuoroa! Ihana kommentti 🙂 Kaikkea hyvää myös sinulle ja ihanaa kesän jatkoa!

    Anonyymi: KIIITOS! Hih, toivottavasti pysyt matkassa jatkossakin, todellakin herkuntäyteistä juhannusta ja sinne päin myöskin! 😉

    ANonyymi: tsemppiä siis meille molemmille 🙂 kiitos ihanasta kommentistasi ja laita jatkossakin kommenttia! niitä lomia odotellessa tosiaan ja ihanaa kesän jatkoa sinulle!

  20. Anonyymi: mutta olennaisintahan tässä ei ollut se, olenko onnellinen suuresta lukijamäärästä, vaan se kuinka se rajoittaa tänne lisättävää materiaalia niin paljon ja et ehkä tiedä, kuinka pelottavalta joskus tuntuu ajatus, että tuhannet ja tuhannet ihmiset tietävät näinkin paljon asioistani.

  21. Onhan näissä aina omat varjopuolensakin :/ Kunhan pitää huolen, ettei asuinpaikkaa ja kännykkänumeroa tiedetä eikä sukunimeä niin pitäis olla kutakuinkin turvallista. Tosin onhan niitä pipi päitä, jotka ei tarvihe niitäkään tietoja. Mut tokkopa ne siun kimppuun kävis 🙂

    Ja itseki käyn ajoittain (siis päivittäin- kolmen pvän välein viimeistään) lukemassa blogiasi ja toivottavasti et lopeta! Itsekin siis entinen jyväskyläläinen ja sulle kommentoinu ehkä kolmesti, vaikka luenkin kaikki postaukset aina mitä tulee. Nyt juhannuksen jälkeen oikein hämmästyin kuin monta uutta postausta oli tullu 🙂 =)

    Koitahan jaksaa puurtaa, kyllä se sit taas tuntuu helpommalta vuoden päästä 🙂 Mutta älä ittees ihan piippuun vedä, ei sekkää oo hyväks!

    Muakaan sinet tunne, mutta jostai syystä miekii siusta välitän ja toivon hyvää, juurikin siks ku nii usein su juttuja luen ja niin positiivisesti jaksat niihin vähän ikävimpiinkin kommentteihin vastailla. Ei pidä itteensä ottaa ikävistä kommenteista, ne ny vaan on netin arkipäivää :/ Katteellisiahan ne useimmiten on, jotka haukkuvat.
    -NiiMii-

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *