Oma maa mansikka, muu maa mustikka

Ajatukset lähtivät taas näin aamutuimaan laukkaamaan ja ajattelin kirjoittaa pätkän aiheesta jota olen tässä hetken pähkäillyt.. Huomioni on nimittäin kiinnittynyt negatiivisuuteen, mitä on tullut lähiaikoina joka tuutista. Tai lähinnä Suomeen liittyvää negatiivisuutta.

Olen itsekkin joskus mäkättänyt täällä siitä, kuinka kurjan kylmä Suomen talvi esimerkiksi on tai kuinka negatiivisesti Suomen taloudesta ja yleisestä tilanteesta jauhetaan uutisissa lähes päivittäin. Omasta mielestäni negatiivisen viljely vain vahvistaa tuota negatiivista ajattelutapaa ja saa varsinkin näin pimeään vuodenaikaan vain masentumaan entistä enemmän siitä ”kuinka kurjassa tilanteessa/maassa/maailmassa joudumme elämään”. Kun kuulee joka suunnasta sitä valitusta, niin tottakai alkaa myös itse pikkuhiljaa suhtautumaan epäilevään sävyyn jokaikiseen asiaan.

Koko elämäni olen reissannut ympäri maailmaa ja voisin sanoa, että olen jos jonkin verran nähnyt elämää muuallakin kuin Suomessa. Kaikkihan sen tietää, että matkailu avartaa ja auttaa näkemään asioita sen perinteisen oman mustavalkoisen ajattelutavan ulkopuolelle. Toki lomalla ajattelee kuinka ihanaa tosiaan olisi asua lämpimässä kaukomailla, jossa saa nauttia auringosta vuoden ympäri. Paikoilla on se oma kauneutensa ja kai se on sitten sitä että kun siihen omaan vakioympäristöönsä kyllästyy, ei enää näe sitä samalla tavalla kun vieras jolle se ei ole arkipäivää.. Meri ja valkoinen luonnonhiekka Tyynenmeren saarella ovat ehkä kaunein juttu mitä voin päässäni kuvitella, mutta onhan Suomen luontokin kaunis.
Viimeaikoina olen kuitenkin oppinut myös sen kuinka matkustelemalla alkaa antaa todellista arvoa myös sille, mitä kotimaassa on ja kuinka hyvin Suomessa asiat ovatkaan moneen muuhun (kehittyneseenkin) maahan verrattuna. Toki jokaisella maalla on sekä ne hyvät, että huonotkin puolensa. Tietyt asiat välillä ärsyttävät, mutta niihin peilattuna lukuisat hyvät puolet ovat huomattavasti merkittävämpiä. Toki kotimaastaan nyt edelleen heittää sarkastista vitsiä, mutta tuntuu että iän myötä on jotenkin päässyt yli siitä pahimmasta ”Suomi on paska-teiniangstista”. 
Sanon suoraan, että kyllä itseäni oikeasti ottaa päähän maksella pois Kelan tukia siitä syystä, että on aikaisemmin opintojen ohella yrittänyt tulla paremmin toimeen tekemällä töitä ja samalla yrittänyt jo ennen valmistumista tukea oman alan töihin työllistymistä. Siinä opintojen ja työelämän myllerryksessä on muutakin ajateltavaa kun tulorajat, mutta on sitä tässä elämässä suurempiakin huolia. Olen sitäpaitsi edelleen sitä mieltä, että yksi asia johon tulisi tosissaan panostaa, on juurikin tukea nuoria työllistymään ja kouluttautumaan syrjäytymisen sijaan. Välillä kun tuppaa olla, että keskitytään joihinkin aivan epäoleellisiin asioihin. Mutta kuten yllä mainitsin, aina löytyy niitä hyviä ja huonoja puolia, olimme sitten missä tahansa maan kolkassa.
Meillä Suomessa on varaa opiskella itsellemme hyvä koulutus, eikä syntyminen ”köyhään” perheeseen automaattisesti määrää tulevaisuuttasi, koska jokaisella on kuitenkin lähtökohtaisesti samanlaiset mahdollisuudet omalla panoksellaan tähdätä kohti menestystä. Olen täällä ennenkin jauhanut tätä samaa, mutta täällä se menestys on toki aikalailla omissa käsissä. On itse tehtävä pirusti hommia ja omattava kunnianhimoa sen oman menestyksen eteen, koska harvoinpa sitä tullaan nenän eteen tyrkyttämään. 
Monissa maissa saat maksaa hyvästä ja arvostetusta koulutuksesta 100 000 euroa, johon ei tosiaankaan monella ole varaa ellet onnistu saamaan jonkinnäköistä scolarshipia yms. Itselläni kun ei ole edes asunto- ja opintolainaa yhteensä tuommoista summaa, joka pistää hieman miettimään näitä mittasuhteita.
Meillä on mahdollisuus hoidattaa itsemme lähes ilmaisella terveydenhoidolla. Jos sairastut pahasti esimerkiksi nyt sitten Jenkeissä, eikä sinulla ole olemassa vakuutusta, niin voi olla ettei kertakaikkiaan ole varaa maksaa hoitokuluja ja lääkitystä. Loukkaat jalkasi, muttei ole varaa leikkaukseen joka kustantaa kymmeniä tuhansia. Suomessa saa aina hoidettua itsensä kuntoon lähes ilmaiseksi ja ainakin omat kokemukseni kunnallisesta terveydenhuollosta ovat ainakin Helsingissä oikeasti erinomaisia ja homma tosissaan pelaa.

Kun plärää palkkakuittia, niin silmään pistää tietysti aina kuinka suuri siivu työstä saamastani korvauksesta menee veroihin ja yleensä sitä ajattelee, ettei itse välttämättä tunnu konkreettisesti hyötyvän tuosta yhteiskolehdista joka meiltä veroina kerätään. Aina voi kuitenkin käydä köpelösti ja kyllä sitä vaan silloin varmasti kiittää sitä, millainen esimerkiksi nyt sosiaalijärjestelmä meiltä löytyy.

Nykyisin kun reissaan, on reissussa toki ihanaa, mutta toisaalta on myös sen myötä ihanaa palata kotiin ja aivan tavalliseen arkeen. Ja tokihan se arki on aikalailla samanlaista, olit sitten missä tahansa. Suomessa on ihanaa myös se, että ihmiset sanovat sen mitä oikeasti tarkoittavat ilman turhaa lässytystä, eikä toisen kysyessä sinulta kuulumisia, tarvitse ainakaan yleensä miettiä että kiinnostaako tätä oikeasti.
En ole enää pitkään aikaan edes jaksanut aamuisin avata Huomenta Suomea, koska totesin kesällä että asiat joita siellä pääasiassa jauhetaan, on niitä negatiivisia talousuutisia ja ilmoituksia tulevista yt-neuvotteluista. Oma mielipiteeni on, että negatiivinen vain lietsoo lisää negatiivisuutta ja negatiiviseen ajattelutapaan, joka taas myrkyttää oman ajattelun. Kritisoidaan hallitusta ja sen tekemiä päätöksiä, tuntuu ettei mikään koskaan ole hyvin tai mitään ikinä tehdä oikein. En nyt väitä, että kaikki nyt aina olisikaan mennyt nappiin, mutta toisaalta myös sitä mieltä että meidän Suomessa pitäisi tässä tilanteessa ainakin yrittää keskittyä niihin positiivisiin asioihin ja siihen mikä meille on hyvää, missä olemme onnistuneet. Näin tämä arki saisi edes vähän päivänvaloa 😉
Tämmöisiä päähänpistoja tänä aamuna! Tässä nyt ei varmaan ollut taas järjen häivää, mutta tulipa kirjoitettua. Pahoittelen muuten nykyisin mahdollisia kirjoitusvirheitä ja outoja lauseenrakenteita näissä teksteissä. Postailen nykyisin aikalailla aamuisin herättyäni entisen ”valmistelen tekstit illalla valmiiksi” sijaan ja oikolukuun ei ole niin paljoa aikaa, jonka vuoksi tämä sisältö nyt saattaa välillä olla mitä sattuu. Eikai se onneksi ole niin vakavaa. Ainiin ja hei, perjantai!!
 
No mutta.. Onko joku siellä kanssani samaa mieltä?

33 vastausta artikkeliin “Oma maa mansikka, muu maa mustikka”

  1. Hyvin sanottu, oon pitkälti samaa mieltä kanssasi asiasta. Varsinkin tuo nuorten työllistymisen tueminen / syrjäytymisen ehkäisy olisi mielestäni hyvä nostaa entistä korostetummin esiin. Ja kieltämättä itsekin kauhunsekaisin tuntein odotan ensivuotta kun alan maksaa samaten tukia takaisin. Varsinkin omassa tilanteessani ottaa erityisesti päähän se etten vielä alkuvuonna opiskellessa ajatellut että loppuvuodesta olen täysipäiväisesti oman alan töissä ja näin ollen nostin tukia opiskelukuukausilta. Koska en kuitenkaan valmistunut ennen töiden aloitusta tulee minun ne tuet, tottakai, maksaa takaisin. Ymmärrettävää, mutta silti – niin hermoja raastavaa!

    Jokatapauksessa, hyvää viikonloppua 🙂

    1. No jep! Tukijuttu nyt on omalta osaltani ainakin ihan oma moka, ei voi mitään, mutta silti ärsyttää kun ajattelee, että on kuitenkin nekin rahat maksanut jo tuplasti veroina opiskeluiden ajalta. Monella muulla on varmasti tuo sama syy kun sinulle noihin takaisin maksettaviin tukiin. Ihanaa viikonloppua sinulle myös ja mukava kun kävit kommentoimassa !:)

  2. En tiedä millaisia muiden maiden iltapäivälehdet ovat, mutta mua välillä ihmetyttää esim. iltalehden uutisointi tyyliin '21 vuotiaalta kysyttiin paperit alkoholia sisältävää suklaata ostettaessa'. eipä mulla ekana tuollaisessa tilanteessa tulisi mieleen ottaa yhteyttä iltalehteen 😀

  3. on totta että suomessa on harvinaisen tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen, mutta on aika sokeaa olla tunnustamatta että ihan tasa-arvoista ei ole. tästä on tutkimuksia miten vanhempien koulutustaso vaikuttaa lastensa kouluttautumiseen ja on ihan selkeetä, että esimerkiksi valmennuskursseilla parempituloiset mutta heikompilahjaiset pääsee yliopistoihin. puhumattakaan siitä miten kouluttautumisessa tielle voi tulla nämä uudet säännöt, jotka hankaloittaa sisäänpääsyä niille, jotka ei ole saman vuoden ylioppilaita jne. muutamat lahjakkaimmat kouluttautuvat ehkä olosuhteista huolimatta, mutta luulen että keskiverto-opiskelijoista näkee miten iso vaikutus näillä taustatekijöillä on sen kanssa, opiskellaanko lähihoitajaksi ja lääkäriksi (mitä molemmat on aivan fine vaihtoehtoja, mutta joista kaikki ei pääse yhtä lailla valitsemaan).

    ymmärrän oikeasti mitä tarkoitat tuolla positiivisuudella ja oon aivan samaa mieltä siitä ettei aina pitäisi keskittyä niihin ikäviin juttuihin, mutta samalla tuntuu vähän elitistiseltä harmitella että oi kun niiden vähäosaisten asioita heitetään sinun naamalle ja pilataan sinun aamut, kun sulla itselläsi on koulupaikka, työpaikka ja varaa matkustella jne. sitä en sano etteikö saisi nauttia elämästä ja oman työn ns hedelmistä, mutta ne ankeet asiat uutisissa on joidenkin arkea joten ihan huomiottaki ne pitäisi jättää?

    terveyttäkin on paljon helpompi hoitaa kun on varaa käydä yksityisellä eikä joudu odottelemaan kuukausia ja kuukausia lääkärin tapaamisia. kuten myös on helpompi ostaa terveellistä ruokaa ja harrastaa.

    1. Tokihan asiat nyt eivät aina ole niin yksiselitteisiä ja toki myönnän, että juurikin omilla vanhemmillani on akateemiset tutkinnot, joka tietty on vaikuttanut myös omaan kantaani siitä että "täytyy kouluttautua". Mutta jos nyt vertaa muihin maihin, joissa lahjakkailla nuorilla ei välttämättä ole kertakaikkiaan mahdollisuutta maksaa itselleen kallista koulutusta, niin onhan meillä täällä asiat aivan eri tavalla. Ja oli koulutus sitten akateeminen tai toisen asteen ammatillinen, niin omasta mielestäni molemmat ovat arvokkaita! On paljon nuoria, jotka putoavat pois kouluttautumisen kärryiltä juurikin peruskoulun jälkeen ja juurikin tähän tulisi panostaa, toisen asteen kouluun kun ei ole mikään mahdottomuus päästä sisään ihan vain pelkillä papereilla.

      En tietysti tarkoita, että silmät pitäisi ummistaa näiltä asioilta ja kuvitella, että kaikki on hyvin tässä maailmassa, mutta ottaahan se nyt päähän kun tuntuu ettei koskaan tapahdu mitään positiivista. Aikaisemmin tänä vuonna huomasin, kuinka negatiivinen ilmapiiri esimerkiksi työpaikalla ja noin yleisesti alkoi ihan oikeasti vaikuttaa jo omaankin asenteeseen ja mielialaan, jonka vuoksi päätin nyt sitten yrittää sulkea semmoisen turhan negatiivisuuden pois. Jos itse suhtautuu tai ainakin yrittää suhtautua asioihin positiivisesti, niin ainakin toivon että tuo positiivinen asenne voisi auttaa jotakin muuta ihmistä suhtautumaan asioihin eri tavalla !:)

      Itse käytän juurikin kunnallista terveydenhuoltoa 90% tapauksista ja työterveytenikin on kunnallisen järjestämä. Tosin asiat pelaavat huomattavasti paremmin juurikin omalla terveysasemalla kuin työterveydessä, joten aivan ilomielin asioin siellä jos tarvetta tulee. Eikä kaikkiin harrastuksiin nyt mene maltaita, vain mielikuvitus on rajana.

      Kiitos sinulle kommentistasi ja olethan aivan oikeassa myös. Ihanaa viikonloppua 🙂

    2. Pakko kommentoida ihan vain siksi, että molemmat vanhempani ovat käyneet vain peruskoulun ja tehneet ihan perus duunarihommia. Meitä lapsia ei ole koskaan erityisesti patistettu kouluun. Siitä huolimatta veljeni valmistui viime vuonna tradenomiksi, ja itse opiskelen tällä hetkellä sairaanhoitajaksi ja haluaisin kyllä opiskella tämän tutkinnon jälkeen vielä lisää 🙂 Toki ihmiset ovat erilaisia, mutta ei vanhempien koulutus ja varallisuus välttämättä kerro lapsista mitään.
      Itse arvostan suuresti sitä, että Suomessa on mahdollisuus päästä opiskelemaan mitä haluaa, jos jaksaa tehdä töitä pääsykokeiden eteen. On hienoa, ettei vanhempien varallisuus määritä suoraan sitä, mikä susta tulee isona.

      Kiitos Iines kivasta blogista! 🙂

    3. nää asiat ei oo ollenkaan yksselitteisiä, siksi alunperin kommentoinki ja oon ihan samaa mieltä iineksen ja kakkosanonyymin kans näistä hommista :p onhan täällä suomessa siis ehdottomasti paljon parempi tilanne kuin monissa muissa maissa. samalla tuntuu että toiset käyttää sitä tekosyynä ottaa tosi kova suhtautuminen niihin, jotka ei oo tulleet kohdusta valmiit urasuunnitelmat mielessä.

    4. Anonyymi ylempänä: Juuri itsekkin tiedän tapauksia, joissa on ollut lapsuudessa todella huonot puitteet elämälle ja silti ponnistettu hyviin töihin ja koulutukseen, että jos tosiaan haluaa niin mikään ei tosissaan ainakaan esteenä ole 🙂 Kiitos kommentistasi ja ihanaa syksyn jatkoa!

      Anonyymi alempana: Juu, näistä asioista tosiaan voi kiistellä eikä yhtä totuutta tosiaan ole, mutta tässä olikin avattu vain omaa mielipidettäni. Toki monet ovat täällä puolesta ja jotkut myös vastaan, kuten luonnollista! Ja kuten sanoit, on Suomessa moniin muihin maihin verrattuna ehdottomasti paremmat oltavat!

      Kiitos kommentistasi ja mukavaa syksyn jatkoa sullekkin! 🙂

  4. Samaa mieltä! "vihaan" Suomea, mutta toisaalta, jos täältä pois haluaisi, niin kai sitä olisi jo lähtenyt 😀 Kaikki on kuitenkin suhteellisen mukavasti, vaikka kamalan kylmä onkin!

  5. Loistava kirjoitus! Olen myös matkustellut jonkin verran ja komppaan joka ikisen ajatuksesi siitä kuinka reissussa todella huomaa, mitkä asiat ovat kuitenkin hyvin täällä. Jos ajatellaan ihan ihmisen perusoikeuksia, tai palveluita.. MInustakin tuntunut että tämä syksy on ahdistanut ajoittain kun tuutista tulee vain negatiivista ja "huonoja uutisia". Todella kaivattaisiin niitä positiivisia juttuja kaiken tämän keskellä. Näin on vähän työpaikallanikin toimittu, kaiveltu niitä menestymisiä muutoin haastavassa taloustilanteessa.. Hyvää ja positiivista syksyä sinulle!

    1. Tänä syksynä juurikin olen aivan erityisesti kiinnittänyt asiaan huomiota, eipä tule oikein mieleen mitään positiivista mitä olisi kuullut. Itselläni on kyllä auttanut juuri se etten ole enää jaksanut kuunnella niitä aamu-tv:n jurinoita. Mukavaa syksyä sinulle myös ja mukava kun kävit kommentoimassa !:)

  6. Huomenta! 🙂 Mä olen tismalleen samaa mieltä! Muutin puolisen vuotta sitten Barcelonaan, ja olin ennen sitä juurikin tuollainen "suomi on niin paska maa"-tyyppi. Nähtyäni elämää täällä, alkaa koti Suomi tuntua joka kuukausi vaan paremmalta paikalta. En tarkoita, että olisin takaisin muuttamassa ainakaan hetkeen, mutta oon oppinut arvostamaan Suomea. Meillä on Suomessa huonoimmillaankin "hyvä" palkka, me saadaan sitä rahaa opiskelujen aikana jostain (vaikka voisin kirjoittaa kilometrin pituisen kommentin tulorajoista..) ja Suomessa en näe päivittäin, miten ihmiset tonkivat ravintolojen roskia ruoan toivossa. Täällä ihmettellään miksi mä olen tullut Espanjaan, sillä täkäläisten mukaan Suomessa on kaikki paljon paremmin, ja kyllähän meillä oikeastaan onkin, vaikka myös paljon ärsyttäviä asioita. Hyvä postaus Iines, sait mutkin kommentoimaan vaikka olen maailman laiskin siinä! 🙂

    Jenna
    http://www.fromjennawithlove.com

    1. No niinpä! Kyllä sitä täytyy joskus ns. "mennä kauas, jotta voi tulla lähemmäs" tai miten sen nyt voisi sanoa, juurikin että näkee sen realiteetin! Kyllä meillä on tosissaan täällä hyvin asiat, vaikka tuntuukin (uutisten perusteella ;D) menevän niin huonosti. Ja enpä ollut niinkään ajatellut, että näinkin lähellä EU:n sisällä ovat asiat aivan eri tavalla. Onhan sitä uutisoitu juurikin esim. Portugalin huolestuttavasta nuorisotyöttömyydestä ja onhan meillä kovin hyvin asiat kun vertailee monia maita Eu:n sisällä. Tosi mukava, että kävit kommentoimassa Jenna ja ihanaa viikonloppua! 🙂

  7. Oon kyllä ihan samaa mieltä. Kauheen vaikea ja monipolvinen aihe toki. Mielestäni Suomessa meillä olisi mahdollisuudet olla keskimäärin niin paljon onnellisempia, kuin mitä tunnumme olevan. Toisten tsemppaamisella ja yhteisöllisyydellä voitaisiin mielestäni parantaa monien elämänlaatua.. Samoin tuntuu hassulta, miksi monet valittavat niin paljon Suomen oloista, kun kuka tahansa lapseton voi käytännössä lähteä halutessaan pois täältä. Mikäli siis tarpeeksi haluaa. Jos ei halua lähteä, niin kannattaisi keskittyä positiivisiin asioihin negatiivisten sijaan. Turvattu toimeentulo, turvallisuus monessa mielessä, mahdollisuudet toteuttaa itseään ja vilpittömät ihmiset, joitain mainitakseni 🙂

    Kiva kun kirjoitat näitä pohdiskelevampiakin postauksia välillä, kevyiden iloisten postausten lomassa 🙂 Kivaa viikonloppua!

    1. No jep, aina löytyy keinoja lähteä jos aivan tosissaan haluaa ja mikä parasta, aina voi palata takaisin jos nyt kävisi jotain ja tarvitsisi nyt vaikka sosiaaliturvaa tai terveydenhuoltoa 😀 Ja varsinkin näinä aikoina näkisin, että pitäisi entistäkin enemmän keskittyä niihin positiivisiin asioihin!!

      Kiitos kun kävit kommentoimassa ja ihanaa viikonloppua! 🙂

  8. Naulan kantaan!!! Olet kyllä niin oikeassa.

    Ei liity sinänsä asiaan, mutta olin ennen lentokentällä töissä ja lähdin työpaikasta juuri sen takia, koska kaikki vain valittivat joka jumalan asiasta ja kun on se ja tämä ja tuo asia huonosti. Se ajattelutapa tarttuu ja alkaa itsekin ajattelemaan negatiiviseen sävyyn. Todella raskasta, päätin nostaa kytkintä ja vaihtaa kokonaan alaa. Nyt olen yksin oman onneni seppä palveluammatissa ja on lystiä, paras päätös ikinä! 🙂

    Ps. Elä huoli kirjoitusvirheistä tms, ei ne haittaa ollenkaan. Minusta kirjoitat aina todella selkeästi ja miellyttävästi, helppolukuista tekstiä 🙂

    1. Siis ehdottomasti tarttuu tuo ajattelutapa, olen itsekkin sen työpaikoilla kokenut ja vasta siinä vaiheessa alkanut kiinnittämään asiaan huomiota, kun on huomannut itsekkin jurnuttavansa mistä milloinkin. Nykyään yritän pysyä erossa negatiivisista jutuista, itselläkin on parempi mieli kun ei ole asioita joista valittaa 😉 Kiitos kommentistasi ja ihanaa viikonloppua! 🙂

  9. Hyvä aihe ja teksti! Olen kanssasi samaa mieltä ja itseänikin ärsyttää varsinkin eri medioiden yhä negatiivisempi sisältö, mikä entisestään lietsoo negatiivista kuvaa yhteiskunnan ja maailman tilasta. Toki ongelmia on eikä niiltä pidä silmiä sulkea, mutta onhan se fakta ettei asiat valittamalla parane 😀 juuri kuten totesit, olisi vain yritettävä viljellä ennemmin positiivisuutta, vaikka vaikeaahan se voi olla kun ympärillä kaikki valittaa. Kai se valittaminen on vaan jo niin syvälle juurtunut tapa luoda keskustelua suomalaisten keskuudessa että siitä on vaikea päästä eroon.
    Tavallaanhan tämäkin on valittamista valittamisesta ja negatiivisuudesta ;D
    Mutta hyviä pointteja sulla ja tykkään aina lukea sun näitä mielipidetekstejäsi 🙂 mukavaa viikonloppua!

    1. Olet aivan oikeassa. Itselläni on ollut esimerkiksi työpaikoilla semmoista jurnutusta, (toki nyt ihan aiheestakin) joka ihan tosissaan alkaa tarttua ja alkaa itsekkin suhtautua asioihin negatiivisesti, kunnes on sitten itse huomannut ja yrittänyt muuttaa omaa ajattelutapaansa. Eikä tietysti pitäisi sulkea silmiään ikävältä, mutta onhan se nyt kurjaa kun ympärillä pyörii päivästä toiseen vain negatiivisia asioita ja tuntuu, ettei ikinä kuule mitään positiivista 🙁 Ihanaa viikonloppua sinulle myös ja kiva kun kävit kommentoimassa! 🙂

  10. Ihan samaa mieltä! En katso nykyään edes uutisia kun olen niin kyllästynyt negatiivisiin uutisiin, jotain metron tekstaripalstaa valittamisineen (naiset sitä, miehet tätä, koirankakat, itkevät lapset, nykynuoriso, vanhukset…jne…) en lue ollenkaan ja olen ehdottanut metro-lehdelle että tekisivät ilmapiiriympäristöteon ja lopettaisivat moisen ruikutuspalstan tai muuttaisivat sen positiivisemmaksi ilmaisukanavaksi. Yritän keskittyä kivojen asioiden tekemiseen (kuten eilen Showhat drag show!! <3) ja maksan ihan mielelläni veroja pienestä palkastani 🙂

  11. Hei jes, ajatuksia herättävä postaus! Mielestäni on oikein, että on olemassa kuitenkin jonkinlaiset tulorajat sitä vastaan, että monet saa kuitenkin täyttä opintotukea. (tosin saisi miettiä uusiksi tukien nostoa, sillä etenkin stadissa asumiskustannukset hirveät, eikä Hoasilta riitä asuntoja kaikille..) Kuitenkin kun miettii esim. opiskeluiden hintaa Briteissä tai Jenkeissä.. Ja mun on aivan pakko sanoa, että en ymmärrä miten jengi ei seuraa omia tulorajoja ja sitten joutuu maksamaan hirveitä summia takasin. Etenkin ekat vuodet opiskelussa helppo seurata, sillä tukia voi palauttaa seuraavan vuoden toukokuuhun asti, jolloin se nostaa edellisvuoden tulorajaa.. Anteeksi, en halua olla ärsyttävä 😀 Mutta joo, tälläkin asialla on monet puolensa.
    Olen aivan samaa mieltä kanssasi siitä, että jokainen itse luo tulevaisuutensa, eikä vanhempien koulutustaso vaikuta juurikaan. Itse olen elänyt hyvin vaikean nuoruuden, ja asunut puolet elämästäni äitini alkoholismin takia huostaanotettuna laitoksessa. Minulla ei ole ollut vanhemmuuden mallia ja olisin voinut helposti ajautua ns. toimeentulotuen ja jälkihuollon asiakkaaksi. Olen tehnyt pirusti hommia, suoritin lukion moitteettomasti, sitten duunia ja nyt uusi tutkinto plakkarissa! Haaveet on saavutettavissa kunhan itse tekee niiden eteen jotain. Jos meno ei miellytä, niin ei se paremmaksi valittamalla muutu! 🙂

    Ja hei, ei ne kirjotusvirheet haittaa, näyttää kuiten ajatus aamuisin kulkevan 😉 Rentouttavaa viikonloppua!

    1. Toki jonkunlaiset tulorajat ovat oltava olemassa, mutta niitä pitäisi ehdottomasti nostaa!! Tuo mitä kuukaudessa saa tienata, on aivan naurettava summa ottaen huomioon juurikin asumisen kalleuden Pk-seudulla jos haluaa asua kanta-kaupungissa. Juu toki löytyy opiskelija-asuntoja, mutta itse ainakin halusin opintojen ajan asua mukavasti, enkä opiskelija-solussa. Ja tosiaan kuten mainitsit, niin niihinkin on järkyttävät jonot! Hölmöä, että opiskelijan pitäisi elää vuosikaudet pelkällä nuudelilla ja tonnikalalla, jos työttömälläkin on mahdollisuus parempiin oloihin.

      Ihanaa viikonloppua sinulle myös ja kiitos kommentistasi! 😉

  12. Oon ihan tasan samaa mieltä. Oon asunut ulkomailla 9-vuotiaasta lähtien eli nyt jo yli kymmenen vuotta, ja oikeasti kun ihmiset Suomessa valittaa niin välillä kyllä ottaa päähän. Varsinkin toi tasa-arvojuttu on totta, sillä kävin ala-astn pikkukylän ainoassa koulussa, joka i ollut mikään maailman huippukoulu, mutta silti sieltä on ponnistanut ihmisiä Suomen parhaisiin yliopistoihin ja ulkomaille vielä parempiin. Opiskelen todella "elitistisessä" yliopistossa itse ja pohjoismaalaisena tänne pääsee pelkällä älyllä, mutta jos on britti niin on pitäny jo päästä oikeaan esikouluun, että pääsee "oikealle" ala-asteelle, yläasteele, lukioon ja näin että on ollut mahdollisuuksia päästä tähän yliopistoon. Todella ärsyttävää koska usein tämän vuoksi tuntuu että kaikki opiskelijat ovat ihan samanlaisia.. Puhumattakaan siitä miten paljon jokaisen lapsen vanhempien on täytynyt maksaa, että ovat päässeet tänne. OMat vanhmpani eivät ole tietenkään maksaneet koulutukstani mitään koska se on aina ollut ilmasta – kaverieni koulut maksoivat n. 5000-10 000 puntaa VUODELTA eli voi vaan laskea miten paljon ala-aste-lukio maksaa… Toki Suomessa on paljon parannettavaa eikä mikään maa ole täydellinen (asun nykyään Ruotsissa ja se tosin vaikuttaa aika täydelliseltä, hassua että täälläkin valitetaan asioista jotka Suomessa ovat vielä huonommin :D),esim. nuorisotyöttömyys ja syrjäytyminen mutta valittamisen sijaan voisi juuri keskittyä niiden parantamiseen!

    1. Kiitos kommentistasi! Varsinkin sinun olosuhteesi huomioon ottaen alkaa tosissaan arvostaa tuota ilmaista koulutusta, aika hurjaa tosiaan että jo lapsuus ikään kuin määrää koulutuksesi! Enpä moisesta tiennytkään! Ja ehdottomasti pitäisi panostaa juurikin siihen noiden asioiden kehittämiseen jurnuttamisen sijaan 🙂

  13. Ihmettelen miten tuo tulorajojen seuraaminen ei onnistu. Edes ihmiseltä joka on finanssialalla.

    1. No enpä ole velvollinen täällä selvittämään syytä siihen. Eipä aina kaikki asiat aina mene kuten on alunperin suunnitellut. Mutta eipä asia onneksi sinua kosketa. Kiitos kommentistasi!

  14. Olen joistain asioista samaa mieltä kanssasi, eniten ehdottomasti siitä, että nuorille töitä! Toinen asia, josta olen samaa mieltä kanssasi, on tulorajat ja verotus.

    Nykyään myös median lietsonta aiheesta kuin aiheesta on jotain ihan järkyttävää.

    Totta on myös se, että vaikka täällä Suomessakin on jonkin verran köyhiä, tämä on kuitenkin jonkinlainen hyvinvointivaltio. On raikasta vettä ja ravitsevaa ruokaa sekä mahdollisuus kouluttautua ja saada hyvä ammatti. Nämä eivät valitettavasti ole itsestäänselvyyksiä ihan kaikkialla..

    1. No juu, mutta miten mitataan "köyhyys"? Suomessa kuitenkin KAIKILLA on mahdollisuus ja oikeus tiettyyn toimeentuloon, jolla kuitenkin saa ruokaa pöytään ja katon päänsä päälle. Toki on pienituloisia, mutta ihan köyhyydeksi en menisi sitä kutsumaan.. Kun käy muualla maailmassa EU:n "hyvinvointivaltioiden" ulkopuolellla, niin saa siihenkin vähän perspektiiviä.

  15. Kyllä, nimenomaan positiivinen ajattelu. Tottakai joskus on varmaan kaikilla huonoja päiviä eikä jaksa aina olla positiivinen ja sallittaakoon se mutta onnea on kuitenkin löytää pienistäkin asioista positiiviset jutut 🙂

    Asuessani Lontoossa törmäsin useisiin siellä asuviin suomalaisiin niin joillain on jännä käsitys Suomesta. Jotkut tuntuivat ajattelevan todella negatiivisesti Suomesta ja vähän "no onneks en enää asu Suomessa" fiiliksellä olivat ja aina ihmeteltiin että kuinka joku asia voi vaan voi olla mahdollista Suomessa. Joo, varmaan ihan hyvä että ovat sitten muuttaneet pois Suomesta mutta vähän kyllä pisti mietityttämään ainainen parjaus Suomesta ja suomalaisista. Miksi täytyä ajatella niin negatiivisesti 🙂

    1. Juu, kyllähän noita "kotimaan vihaajia" aina riittää, mutta kyllähän ne hyvinvointivaltion tuomat etuudet varmasti siinä vaiheessa näitäkin tyyppejä kiinnostaa kun tarvitsee ilmaista terveydenhuoltoa tai työttömyysturvaa 😉 Positiivisuus kunniaan!

Vastaa käyttäjälle murumansikka Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.