Väsyilyä ja muita viimeisen kolmanneksen oireita

Nyt viimeisen kolmanneksen lähdettyä käyntiin on kaikenlaisia oireita ja vaivojakin tullut jotenkin ryminällä. Samalla on alkanut miettiä että miten ihan tosissaan mahtaa jaksaa sinne äippäloman alkuun asti kun normaali arkikin tuntuu jotenkin ihan tosi rankalta kun on jatkuvasti väsynyt ja muutenkin jo raskas olo. Enää tosin kuukausi aikaa..

En haluaisi valittaa, mutta kyllä se harmittaa kun haluaisi ja pitäisi tehdä vaikka mitä, mutta ei kertakaikkisesti vaan jaksa! Unelma olisi tulla töistä kotiin ja kaivautua samantien peiton alle pyjamassa 😀 Tosin mukana voi olla myös jotain ihan normaalia kevätväsymystä, mutta varmaan kaikki muu tässä vaan vielä maksimoi sitä kun jokaisen aamun mantra töihin herätessä on lähinnä ”pakko jaksaa” kun ei nyt pelkän väsymyksenkään piikkiin viitsisi olla pois. Vähän sama kun joka aamu lähtisi kiipeämään jotain vuorta tai muuta ylitsepääsemätöntä haha.

Yksi
muutos jonka olen myös raskauden aikana huomannut on lisääntynyt
sokerinhimo. Minä joka en yleensä edes välitä makeasta. En uskonut
ikinä, että sokerista tai makeasta tulisi itselleni millään tapaa mitään
”ongelmaa”, koska leivonnaisista tai makeisista kieltäytyminen ei
koskaan ole ollut itselleni mitenkään vaikeaa. Päinvastoin, kun ei tee
kertakaikkisesti mieli niin miksi silloin söisi jotain? Ennen olen
saanut kaikesta sokerisesta lähinnä huonon olon.

Nyt
olen huomannut tosiaan makeanhimon lisääntyneen ja erityisesti se tulee
ilmi jos on syönyt normaalia vähemmän hiilihydraattipitoista, kuten nyt
vaikka lounaaksi salaatin yms. Ilmeisesti keho tuolla tavalla ilmoittaa
siitä, että olisi lisätarvetta lisähiilihydraateille. Miksikään
huolenaiheeksi en ole asiaa kuitenkaan kokenut, koska syön
loppujenlopuksi makeaa kuitenkin melko vähän ja harvoin, tosin arkena
syödyt muutama karkki (!! en edes ennen tykännyt karkeista) tuo jo
jotenkin huonon omatunnon kun on tottunut siihen ettei niitä normaalisti
syö, mitä nyt välillä viikonloppuna vähän jäätelöä tai jos jotain innostuu
leipomaan. Sipsejä taas ei ihme ja kumma ole tehnyt enää pitkään aikaan
läheskään niin paljoa mieli, aivan ennenkuulumaton juttu!

Yritän
esimerkiksi työpäivien aikana syödä säännöllisesti jotain, että saisi
pidettyä loitolla pahimmat verensokerin laskut. Päivät alkavat aina
ennen lounasta 2-3 hedelmällä, rahkalla ja parilla porkkanalla, yleensä
napsin päivän mittaan suolaamattomia naturel-manteleita tai pähkinöitä
sitä mukaan kun alkaa verensokeri ruokailujen välissä laskemaan ja nälkä
hiipiä. Ainakin itselläni on toiminut tosi hyvin, vaikka silti välillä
iskee se sokerinhimokin 😀 Tosin joinain päivinä kaikki makea taas ällöttää.
Viikon sisällä on myös
alkanut tulemaan aivan järkyttävää turvotusta. En siis kertakaikkiaan
ikinä ole ollut näin turvonnut, olo on kokoajan kun olisi aivan
pingottuneen täydeksi täytetty muovipussi joka vaan odottaa
räjähtämistä. Pakko ollut taas aloittaa 4kilometrin töistä kotiin
kävelyt, että saa nesteitä liikkeelle. Kotiin päästessä kun on usein
niin naatti, ettei jaksa muuta kun hädintuskin kotitöitä tehdä vaikka
kuinka yrittäisi. Tuleepa  ainakin kaksi kärpästä samalla iskulla noiden
työmatkakävelyiden suhteen 😉

Ensin panikoin että turvotus olisi jotain
raskausmyrkytykseen liittyvää, mutta verenpaine on ollut nyt ja
aikaisemminkin todella alhainen, joten onneksi kai ihan normaalia ja
asiaan kuuluvaa tuo turvotus vaikkakin vähän ikävää onkin. Tein tällä viikolla salilla kevyttä kyykkyä ja ensimmäistä kertaa ikinä reisiin oikein sattui kyykätessä niiden ollessa niin turvonneet! Eilen taas alkoi rannekello kiristää kädessä, en edes ollut kuvitellut että niin voisi käydä!


En muista olenko täällä maininnut myös kuorsauksesta joka on astunut kuvioihin sanotaanko kuukauden sisällä. Olin aluksi aivan ihmeissäni, että kuinka minä nyt voisin kuorsata mutta pakko se on uskoa sen jälkeen kun kuuli äänimateriaalia!! 😀

Kaikki näistä vaivoista ja oireista nyt ovat kuitenkin loppupeleissä melko harmittomia ja kuuluvat asiaan, ainut joka nyt oikeasti harmittaa on tuo väsymys, joka rajoittaa arkea tosi paljon. Inhottava tunne kun jo pelkkä tiskien laittaminen on jotenkin jo ylitsepääsemätöntä. Täytyy ensi viikolla ottaa neuvolassa puheeksi ja pyytää tarkastamaan esimerkiksi rauta-arvot, että voisiko syy piileä matalassa hemoglobiinissa.

Kuvituksena oli ihania rantakuvia Indonesian reissulta, joita vasta vähän aikaa sitten intouduin selailemaan. Tulipas ikävä varsinkin noita Lombokin autioita rantoja, sinne on vielä päästävä joskus takaisin! Kamala matkakuume muutenkin taas yllättäen. Tekisi kokoajan mieli käyttää lomapäiviä ja ottaa vielä ennen huhtikuuta joku reissu Euroopan sisällä, mutta tuskinpa tulee toteutumaan. Seuraavan kerran onkin sitten vasta ihan loppukesästä reissu tiedossa kun lähdetään naperon kanssa näillä näkymin Etelä-Ranskaan, mutta täytyy toivoa että edes keväästä ja kesästä tulee meille kiva, niin voidaan puistoilla oikein urakalla!! 🙂

Kivaa viikonloppua!

10 Replies to “Väsyilyä ja muita viimeisen kolmanneksen oireita”

  1. Täällä mennään viikolla 33+ ja olo on vielä suht kohtuullinen. Pari viikkoa sitten alkoi itsellänikin meno hidastumaan, sitä ennen ei ollut oikein mitään vaivoja. Kannattaa tosiaan väsymykseen liittyen tsekkailla hemoglobiini, itse söin muutaman viikon rautatabletteja ja arvo nousi sen verran että sain jättää ne pois. En tiedä oliko lumevaikutusta vai ei, mutta mun mielestä ne kyllä auttoi. Mutta olen tosin huomannut, että kun ajatukset alkavat tässä lipsumaan äitiyslomaan (4 työpäivää!) ja synnytykseen, niin töihin lähtiminen on tökkinyt aika pahasti vaikka itsessään tykkään työstäni. Tuohon kuorsaukseen… Mulla on ainakin iltaisin ja yöllä nenä aivan tukossa ja rohisen tosi kivasti nukkuessani ja tätä on kestänyt jo ties montako viikkoa. Eikä tämä miltään flunssaltakaan tunnu, kun päivisin ei ole mitään ongelmaa. Kaiken voi laittaa tässä vaiheessa raskauden piikkiin =D

    Mutta tsemppiä loppurutistukseen! 🙂

    1. Sulla on käynyt hyvä tuuri ettei ole vielä sen kummempaa ilmaantunut ja päässyt jo noin pitkälle 🙂 Eiköhän ne neljä päivää vielä jaksa rutistaa vaikka voin hyvin kuvitella että alkaa olla jo mieli lomassa, itselläkin on jo nyt vaikka vielä kuukausi aikaa! Se kuorsaus on ilmeisesti tosi yleinen vaiva ja mulla myös ollut nenä tosi tukossa. Ja varmaan vauvakin alkaa jotenkin painamaan jo keuhkoja, että muutenkin vaikea öisin hengittää, onneksi vain väliaikaista 😀

      Ihanaa mammalomaa sulle ja paljon onnea odotukseen <3

  2. Ah, turvotus! Inhottavin raskausoire minun kohdallani. Loppuvaiheessa mahtui vaan yhdet kengät jalkaan :/ ja vauva syntyi marraskuussa, joten läpsyissäkään ei voinut loppuaikaa kulkea.. Lenkkeilin kuitenkin päivittäin koiran kanssa loppuun asti, eikä sekään auttanut. Vauvan syntymäpäivänäkin kävin puolentoista tunnin reippaalla kävelyllä 😀 onneks turvotus hävisi heti synnärillä ja sain kenkävarastoni taas käyttöön!

    1. Voieiii! Mulla alkaa nyt jo kiristämään kengät, mitäköhän tästä seuraa! Varsinkin kun UGGITKIN on jo tiukat vaikka mukavimmasta päästä !! 😀 Onneksi ongelma kuitenkin jäi sulla ja todennäköisesti mullakin sitten sinne synnärille ;D

  3. Alhainen hemoglobiinihan on tosi yleistä raskauden aikana, sillä verivolyymi nousee raskaana ollessa. 🙂 Itselle tosin tuo väsymys kuulostaa hirmuisen tutulta vaikken raskaana olekaan. Aina välillä iskee tuollaisia kausia ja se on jotenkin aivan uskomaton tunne! Kun tuntuu ettei silmät pysy auki ja kaikki tuntuu raskaalta ja tuntuu ettei unelmoi muusta kuin nukkumisesta ja syömisestä. Mä en tiedä mistä toi aina välillä mullekin iskee! Kestää muutamia viikkoja yleensä kerrallaan.

    1. Niinpä, selittyisipä tuolla hemoglobiinilla niin kävisi ainakin järkeen ja tietäisi miten hoitaa tätä! Ihanaa etten ole ihan ainut tuon ongelman kanssa vaikket raskaana olekaan, toivottavasti kevät toisi meille vähän helpotusta tuon ongelman suhteen, pimeys ja harmaus kun eivät ainakaan auta asiaa. Onneksi kuitenkin välillä on ihan ok vain lepäillä ja köllötellä peiton alla (syöden :D) <3

  4. En oo pitkään omaan käynyt täällä ja mikä ihana uutinen oottikaan! Onnea hirmuisesti!:) Yhtä hehkeältä näytät edelleen!
    Mulla 9kk ikäinen poika ja muistuu niin mieleen oma raskausaika, tykkäsin ihan hirveesti siitä, vaikka supistelut alkoi rv14 ja se lopun turvotus, huh! Mulla oli kyllä pahempi vielä synnytyksen jälkeen, muistan kun kävelin ja katoin et mun jalkapöydät hyllyy (!!) kun niissä oli niin paljon nestettä.. Onneks se kesti vaan muutaman päivän. Nyt ois taas kaikki tuo eessä kun tälläisen yllätysraskauden pukkas pillereistä huolimatta 😀 No, eipähän tuo paljoa ikäeroa lapsille!
    Hyvää vointia ja ihanaa odotusta<3

    1. Kiitos tosi paljon <3 Haha nuo jalkapöydät, toivottavasti säästyt tällä kertaa moiselta riesalta! 😀 Ja onnea itsellesi myös hurjasti tulevasta perheenlisäyksestä!!

  5. Hei,
    täällä 37.vk ja ihan sama juttu hiilareiden suhteen. Koko raskausaikana ei ole ollut yhtään isompi ruokahalu kuin yleensäkään ja painoa tullut vain 8 kg mutta nyt tekee esim. leipää mieli vähän väliä. Ilmeisesti johtuu siitä, että elimistö alkaa keräämään (2-4kg) rasvaa kehoon imetystä varten. Ja näköjään tuota vastaan on hankala taistella, vaatii ainakin melkoista itsekuria 🙂 toisaalta ihan sama jos pari extrakiloa tulee tässä vaiheessa.

    1. Veikkaan myös että se on joku ihan väistämätön juttu mitä vastaan ei vaan voi taistella! 😀 Sä olet kyllä välttynyt miltään turhalta painonnousulta, pari lisäkiloa tuossa vaiheessa ei todellakaan ole paha juttu, mua pelottaa kuinka paljon alkaa viimeisen kuukauden aikana puntari näyttämään 😀 Ei nyt sillä että niillä kiloilla olisi niin väliä, vaan ihan yleisen liikkuvuuden vuoksi kun alkaa nyt jo olemaan jtoenkin tuskaa. Onnea tosi paljon loppurutistukseen, ei enää kauaa kun saat vaavin sykkyyn <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *