Ensin haluaisin vielä kiittää teitä kaikkia ihania kaikista onnitteluista <3 Täällä on viime päivät opeteltu kotona vauva-arkea ja kaikki on lähtenyt loistavasti käyntiin! Eipä muuten edes kummoisesti väsytä vaikkei viime öinä ole tullut nukuttua paljoa enempää kun kolmisen tuntia yössä. Viime yönä nimittäin ruokailtiin oikeasti tunnin välein ja myös minulle on tullut yllätyksenä tuo perinteinen ”kuinka paljon vauva viettääkään aikaa rinnalla”-oivallus josta monilta kuulin ennakkoon. Ja huh muuten mikä jano kokoajan! 😀 Onhan tämä nyt kuitenkin melkoisen ihanaa, eikä tässä ole tullut ihan kamalasti muuta tehtyä kun pötköteltyä sängyllä vauvaa ihaillen. Jotenkin ei välillä vieläkään tajua, että pikkuinen on tosiaan siinä. Johan häntä odotettiinkin!
Helpottavaa kuitenkin huomata kuinka luonnostaan hommat lähtivät täällä kotona sujumaan, sairaalassa kun oli jollain tapaa stressaavaa opetella uutta kun ympäristö oli vieras ja ilmapiiri muutenkin sairaalassa kuitenkin eri kun kotona kun ei pääse samalla tavalla omassa ympäristössä puuhailemaan. Ensimmäiset yöt meni kunnon kiukkukohtausten (vauvan osalta siis :D) siivittäminä kun ilmeisesti maitoon totuttelu aiheutti pieniä vatsanväänteitä, mutta niistäkin jo onneksi selvitty. Vauvan ehdoillahan tämä arkikin tässä luonnollisesti pyörii, eikä tulisi tietty mieleenkään yrittää suunnitella päiviä omien juttujen mukaan. Ihmeen paljon kuitenkin saa asioita aikaan sillävälin kun pieni nukkuu päiväunia!
Maailman rakeisin, mutta suloisin kuva. Alan itkemään tätä katsoessa!! Pieni mörrimöykky 🙂
Eilen oltiin ensimmäistä kertaa myös omassa pihassa. Kylläpä vaunuissa kelpaa nunnutella!
Seuraava projekti olisi omalta osaltani ainakin kantoliinan harjoittelu
ja myös siihen rintapumppuun tutustuminen, apua! Saa nähdä kauanko
liinan sitomisen opettelu vie aikaa. Kyllä täällä muutenkin hommaa ja opeteltavaa riittää, mutta onneksi on aikaa 🙂
ja myös siihen rintapumppuun tutustuminen, apua! Saa nähdä kauanko
liinan sitomisen opettelu vie aikaa. Kyllä täällä muutenkin hommaa ja opeteltavaa riittää, mutta onneksi on aikaa 🙂
Kivaa viikonloppua!
Oi miten ihania kuvia ja ihana kuulla, että kaikki lähtenyt rullaamaan hyvin. Laita vielä jossain kohtaa teistä kahdestakin yhteiskuvaa 🙂
Juu laitan toki, en itseasiassa ole edes hoksannut oikein semmoisia vielä edes kaikessa tohinassa ottaa 😀
Mun mielestä poika on ihan sun näköinen. 🙂
Minä katsoin ihan samaa!! Mini-Iines!
Haha hassua! Nyt ehkä itse myös tunnistanut jotain omia piirteitä kyllä 🙂
Usein olen kuullut että sairaalassa vauva on hieman itkuinen ja yöt huonompia (näin oli myös meillä!) ja kun kotiin pääsee niin vauva rauhottuu ja yötkin on ehkä mukavampia:) voi tulee niin haikeus kun miettii noita ensimmäisiä kuukausia miten ihanaa oli vain pötkötellä ja ihmetellä tuhisijaa<3 onnea kamalasti! Nauti! Aika menee niiiiin nopeasti. Terkuin: 1-vuotiaan äippä.
No ihan varppina ja kun jo paikasta toiseen liikkuminenkin oli siellä ihan supervaikeaa, lisäksi kokoajan kamalat paineet että miten suoriutuu yms. Mutta on se pötköttely kyllä ihanaa :') <3 Ja kiitos! Terkkuja teidän pikkuiselle!
Mikä pieni namupala! Paljon onnea teidän uuteen elämään <3
-Suvi
Kiitos tosi paljon <3
Aivan ihana söpöliini!!! Onnea hurjasti! 🙂
Kiitos kovasti!!! <3
Siis en kestä miten ihana pieni vauveli, hurjasti onnea teille!
Niin, semmoinen pieni pötkylä <3 kiitos!
Hei valtavasti onnea pienestä ihanuudesta!! <3 niiin suloinen tumman tukkansa kanssa <3
Kiitos hurjasti <3 saa nähdä milloin tukka vaalenee (jos vaalenee, heh! :D)
Apua kuinka suloinen, pikkupeikko!! Täydellinen <<3 Oon seurannut sun blogia alusta saakka enkä voi muuta sanoa kuin hurjan paljon onnea!! 🙂
Kiitos tosi paljon <3 kiva kun olet pitkään jaksanut seurailla! 🙂
Onnea teille pienokaisesta todella paljon<3 Miten söpöltä pieneltä peikolta hän näyttäkään<3 Ihanat tummat hiukset. Onnea vielä!
Niiin!! Kiitos <3
ohohhhh… Onpas saman näkönen kun sun isäsi. 😀
Lämpimät onnittelut täältäkin! 🙂
Kiitos <3
Onnea!! 🙂 Itseäni kiinnostaisi kuulla miten koirat reagoi vauvaan? Itselläni on kaksi koiraa ja synnytys tulossa vasta. Tietysti koirien luonteet yms vaikuttaa asiaan, mutta olisi kiva kuulla teidän tarina.
Me tutustutettiin koirat vauvaan tosi varovasti ja kehuttiin aina kun nuuhkivat vauvaa nätisti. Toinen on siis tosi kiinnostunut ja utelias vauvasta, toinen ei oikeastaan jotenkin edes tajua koko vauvaa 😀 Mutta yleisesti ollaan yritetty pitää kaikki kotona normaalina koirien kanssa eikä kieltää mitään sen vuoksi että on vauva (esim sänkyyntuloa), ettei koirat yhdistäisi sitä juuri siihen vauvantuloon ja suhtautuisi mitenkään kielteisesti. Mutta millään tapaa vihamielisesti tai aggressiivisesti ei ole kumpikaan koira reagoinut ja ollaan pyritty samaan tapaan huomioimaan ja paijaamaan hauvojakin etteivät kokisi että vaavi on syrjäyttänyt heidät 🙂 Ja kiitos <3