Juoksufiiliksiä pitkän tauon jälkeen

Maanantai alkoi tänään vähän harmaana ja sateisissa merkeissä, mutta onpa tässä lähipäivät kovasti paistanutkin! Eilen otin vihdoinkin ison harppauksen ja korkkasin juoksulenkit. Tuntui kyllä niiin superhyvältä ja edellisestä varsinaisesta juoksulenkistä olikin jo kohta vuosi aikaa. Muistan sen siksi niin tarkkaan kun läksin tuolloin ensimmäistä ja toistaiseksi viimeistä kertaa juoksemaan Lammassaareen suht pitkälle lenkille ja ihmettelin miksi tuo juokseminen tekee niin kertakaikkisen tuskaa! Tuntui kun ei kunnolla saisi henkeä ja olisi jaloissa betonipainot. En siis tuolloin vielä tiennyt olevani raskaana, mutta siinäpä oli siis looginen selitys tuolle ”huonolle kunnolle”.

Tuo eilinen ei tosin edes tehnyt tiukkaa vaikka olisikin voinut kuvitella pitkän tauon jälkeen. 6km tuli mittariin ja ajaksi 45min, ensi kerralla sitten pidempään. Toki ollaan välillä hölkkäilty myös vaunulenkeillä, vaunujen kanssa nimittäin tosiaankin pystyy pitkillä suorilla ihan hyvin kevyesti juoksemaan vaikka vaunuliikkeestä sanottiin sen muka olevan mahdotonta ilman varsinaisia juoksuvaunuja, höpöhöpö! Nyt olisi kuitenkin tavoitteena yhdistää reippaisiin vaunulenkkeihin ainakin pari virallista juoksulenkkiä viikossa. Elokuun puolella ajattelin sitten pikkhiljaa palata kuntosalinkin pariin, huomaa nimittäin lihaskunnon rapistuneen silmissä kun esimerkiksi mukamas painavien asioiden kantaminen tuottaa äärimmäistä tuskaa ja kädet+jalat kipeytyvät nopeasti rasituksesta.

Laitoin alkukesästä joitain yrttejä kasvamaan siemenestä, basilikaa ja korianteria. En kylläkään tiedä onko sinänsä mitään järkeä kasvattaa yrttejä kun niitä voi ostaa kaupasta sen ruukullisen ja tyrkätä multaan kotona, mutta onpahan virallisesti itsekasvatettuja! 😀 Eihän noita tosin varmaan raaski mihinkään käyttää vielä aikoihin, tuntuisi haaskaukselta sen jälkeen kun kasvattanut ensin rakkaudella kuukausitolkulla. 

Oltiin viikko takaperin vaunulenkillä Toukolassa kun erään puutalon edessä oli ”saa ottaa”-pöytä, jossa oli nuo alumiiniruukut tai pömpelit, jotka siis otin siitä mukaani. Tuli ihan superhyvä mieli, varsinkin kun tuommoiset oli juurikin ostoslistalla. Olisi pitänyt mennä soittamaan ovikelloa ja kiittämään! 🙂
Viime
yöt olen saanut pojan hienosti nukkumaan iltaisin omaan kehtoon. Ensin
syödään ja kuunnellaan youtubesta jonkun aikaa unilauluja (koska en siis osaa itse yhdenkään sanoja :D) kunnes
pieni rauhoittuu. Sitten siirrytään omaan petiin ja keinutellaan hetki
kunnes tulee uni. Viime yönä nukkui jälleen ekan pätkän 4-5h omassa pedissä
kunnes herättiin ekan kerran syömään, olin  tosin itse niin
unenpöppörössä etten muista oliko kello tuolloin 2 vai 3 😀 
En
kyllä rehellisesti osaa sanoa kumpi tuntuu ”ihanammalta”, nukkua pienen
vieressä vai yksinään leveämmin, nämä yhdistetyt yöt nimittäin ovat
parhaimpia siinä mielessä että saa ensin nukkua yksin toisella kyljellä
leveämmin ja sitten loppuyön pienen vieressä. Olen nimittäin niin kova
vaihtamaan kylkeä unissani, että samalla puolella nukkuminen pitkiä
aikoja alkaa tuntua ahdistavalta. On se kuitenkin niin ihanaa tuntea
pikkuinen möyryämässä ihan kiinni ihossa, ettei se kyljen
kääntäminenkään käy mielessä 🙂
Jospa tänään saisi hoidettua kaikenlaista kun herättiin jo seitsemältä! Tosin vauveli vetää puoliunessä sikeitä tuossa aamu-unisena 😀
Ja ps. siellä Snapchatin (wp_aaltonen) puolella voi seurailla puuhia enemmän reaaliajassa nyt kun olen jonkun verran innostunut myös videoiden kanssa, niitä kun ei jaksa tänne alkaa latailemaan.

19 Replies to “Juoksufiiliksiä pitkän tauon jälkeen”

  1. ..eikö synnytyksestä ole liian vähän aikaa..? kohdun laskeuma ja inkotenssi on vakavia/ikäviä vaivoja.

  2. Mä en kyllä olisi uskaltanut juosta noin nopeasti synnytyksen jälkeen. Vaikka juoksu ei pahalta tuntunutkaan, odotin yli 5 kk. Paikat on kuitenkin vielä niin "löysinä" ja palautumatta, että kohdunlaskeuma on riskinä pitkään synnytyksen jälkeen. Kuntosalitreenit aloitin parin kk jälkeen.

    1. En tiedä oletko sama kun ensimmäinen kommentoija, mutta tiedätkö en edes kuvitellut ettei voisi juosta! Varsinkin kun juoksu tuntuu vielä paremmalta mitä ennen raskautta :O Mutta näköjään tosiaan suositellaan odottamaan juuri juoksun osalta, kumma että olen saanut ihan väärää tietoa! Ehkä edelleenkin pitäydytään niissä vaunulenkeissä..

    2. En ollut sama kuin ensimmäinen. Nyt kun jälkeenpäin luin kommenttini, niin kirjoitin ehkä turhan tylysti. Pahoittelut. Monethan kyllä aloittaa juoksun aika nopeastikin, mutta kun paikat venyy sen 9 kk, niin palautuminenkin ottaa aikansa. Itse en uskaltanut riskeerata, koska kohdunlaskeuma ja siitä seuraavat vaivat ovat kyllä niin ikäviä.
      Ja ihan off topic, sulla on kiva blogi. Olen seuraillut jo useamman vuoden ja nyt etenkin on kiva seurata vauvajuttuja, kun itsekin vuosi sitten oli samassa tilanteessa. ?

    3. No ei tuo minusta kovin tylyltä vaikuttanut 😀 Ei kyllä ehdottomasti kannata riskeerata, olipa hyvä että asia tuli täällä puheeksi. Mukava kuulla, että vauvajutut uppoavat ja olet jaksanut lukijana jo pitkään! 😉 ihanaa kesän jatkoa teidän perheelle!

    4. Huh, aloin jo itse epäillä itseäni. Olin siis tuo ensimmäisen viestin jättäjä, mutta olen niin monesta lähteestä saanut varoitteluja juoksusta liian aikaisin, joten oli pakko kommentoida sinulle.

      Kannattaa siis vielä himmailla sen suhteen, kroppa on käynyt melkoisen myllerryksen läpi raskausaikana ja kestää tovi että kaikki palautuu paikoilleen ja kroppa toipuu.

      Tuo kohdunlaskeuma on kuitenkin se vaarallisin ja todennäköisin juttu, jos alkaa liian aikaisin revitellä 🙂

      Tsemppiä!

    5. Juu ehdottomasti ei haluta semmoista riskiä!! 🙂 Hölmöä kyllä ettei lajeja tarkasti eritellä, tutkin tuota nyt itsekin siis kommenttisi jälkeen ja tosiaan juoksu on alkuun ihan no-no vaikka kuinka tuntisi siihen kykenevänsä! Mukavaa kesän jatkoa sulle 🙂

  3. Mulle sanottiin silloin, että 3kk jälkeen vasta saa juoksulenkille mennä.

    1. Ilmeisesti vaihtelee paljon, hölmöä ettei lajeja oikein eritellä. Osalle kun sanotaan, että voi treenata normaalisti heti jälkitarkastuksen jälkeen ja osallahan se on jo todella aikaisin :O

  4. Hyvinhän on sullakin äitiys sujunut 🙂 Muistan kun ennen blogia sanoit ettet tiedä vauvoista mitään, niin nyt jo kirjoitat nukkumisista ja syötöistä yms.kuin vanha tekijä 🙂

  5. Vatsalihaksiin voi myös jäädä erkauma, jos ei malta palautua, ne on virallisesti palautunut yhteen 6kk synnytyksestä, tämmöinen tieto minulla. Otahan iisisti vielä ja jatka kävelyllä ?

    1. Juu siitä tosiaan olen tietoinen ettei suoria vatsalihaksia saa treenata vielä hetkeen, toivottavasti juoksu ei sentään niihin niin paljoa ota 😀 Täytyy tosiaan vielä pistää juoksut paussille! 🙂

  6. Minulle kävi niin, että lääkäri sanoi jälkitarkastuksessa, että saisin alkaa liikkua ihan normaalisti, myös juoksemaan, mutta ei tehnyt mieli edes kokeilla juoksua, kun kroppa ei tuntunut vielä valmiilta. Myöhemmin olin vauvajumpassa, missä ohjaaja tarkisti vatsalihasteni tilanteen ja koska erkaantuma ei ollut vielä hävinnyt, sain ohjeeksi, ettei saisi juosta ennen kuin on treenannut vatsan kuntoon. Yleensä kai se erkaantuma häviää itsestään, mutta ei ainakaan minulla. Eli kannattaa tarkistuttaa jossain vaiheessa vatsalihasten tilanne ja jossain muualla kuin neuvolassa :).

    1. Kiitos kun kävit kertomassa kokemuksia! 🙂 Muistatko milloin sulla oli jälkitarkastus synnytyksen jälkeen? Mulla taas jo heti nyt meni juoksu ihan superhyvin :O synnytyksen jälkeen viikko-pari kun kokeilin, niin ei missään nimessä olisi voinut paria metriäkään juosta! Olen tosiaan kuullut ettei ne noissa kunnallisen jälkitarkastuksissa edes katso niitä vatsalihaksia, joten ehkäpä ois ihan hyvä idea käydä ihan jossain oikealla fyssarilla sun muulla ne tarkastuttamassa 🙂 Onko sulla nyt kuitenkin kuroutunut umpeen vatsa?

    2. Taisin olla jälkitarkastuksessa jotain kuusi viikkoa synnytyksen jälkeen. Oli kyllä aika turhan oloinen käynti :/. Nyt pitäisi käydä uudestaan tarkistuttamassa vatsan tilanne, kun olen tehnyt fyssarin antamia harjoituksia, mutta ainakin vielä 9kk synnytyksestä oli rakoa jäljellä. Mutta useimmilla taitaa kyllä vatsa palautua paljon nopeammin, ettei kannata säikähtää :). Muistaakseni siinä samassa jumpassa, missä katsottiin vatsalihasten palautuminen, oli joillakin vain 2kk synnytyksestä, ja oli jo ihan kunnossa. Meinasi kyllä katkeruus iskeä 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *