Pian alkaa tulla aikalailla 1,5 kuukautta täyteen kuntosalitreenailua pitkän raskaus- ja synnytystauon jälkeen. Pakko kyllä sanoa, että paluu treenien pariin on ollut huomattavissa kehosta aivan todella nopeasti. Paikat ovat nimittäin lähteneet timmiytymään oikein urakalla verrattuna siihen mikä teho oli vaunulenkkien kanssa ja olen itsekin yllättynyt kuinka motivoitunut olen ollut treenien suhteen. Ehkä suurin muutos on kuitenkin tapahtunut vasta tässä ihan lähiviikkojen aikana. Ei tietoakaan siitä, että into missään nimessä lopahtaisi näihin ensimmäisiin viikkoihin ja kuukausiin, motivaatiota nimittäin todellakin löytyy aivan liian pitkän (pakko)laiskottelun jäljiltä.
Treenit salilla tuli aloitettua todella minimipainoilla, mutta pikkuhiljaa on joidenkin liikkeiden osalta alettu päästä jo lähelle normaalipainoja. Kuten aiemmin mainitsinkin, on tekniikkani ollut joka treenikerralla edes vähän aktivoida koko kroppaa. En siis ole enää pitänyt mitään varsinaisia teemapäiviä, kuten jalkapäivää tai selkäpäivää. Toki jokaisella treenikerralla tulee keskityttyä enemmän johonkin tiettyyn osa-alueeseen ja on tärkeää huomioida suurten lihasten riittävä palautuminen treenien välissä, mutta ajattelin ainakin nämä alkukuukaudet mennä tällä aktivointimeiningillä ja katsoa sitten, haluanko lisätä treeneihin enemmän tehoa ja alkaa treenaamaan enemmän taas lihasvoimaa. Tällä hetkellä kun tavoite on ollut enemmänkin kiinteytyksen puolella, pitkät toistot ovat siis avainsana!
Tähän asti on tullut käytyä noin neljästi tai viidesti viikossa tekemässä tunnin treeni, joka on edelleen mennyt vauvan kanssa oikein näppärästi. Noiden salitreenien lisäksi ollaan edelleen käyty ohella myös vaunulenkeillä, useimmiten 3-4 kertaa viikkoon tasapainottamassa tuota voimaharjoittelua eli vähän harvemmin kun ennen. Lisäksi olen käynyt suunnilleen kerran viikkoon yksikseni lenkillä, jolloin saa helpommin lisätempoa.
Kyllä sen vaan kuitenkin huomaa, että kuntosali pistää hikoilemaan aivan eri tavalla vaikka kuinka yrittäisi olla vauhdikas tuolla lenkkipolulla vaunujen kanssa. Vaikka reipas kävely saikin rasvaa palamaan ja nesteitä poistumaan, ei se kyllä totisesti mitään kiinteyttävää jumppaa ole! Muutama viikko taaksepäin tuli myös käytyä ensimmäistä kertaa tänä vuonna juoksemassa (tai siis anteeksi kävelemässä, haha) ylös Malminkartanon Jätemäen portaat. Pientä lisää siis näihin salitreenneihin ja reippaisiin kävelyihin. Kävin tuolla ensimmäistä kertaa työkavereiden kanssa reilu vuosi sitten ja se on todettava, että nuo portaat kyllä karistavat turhat luulot. Sen tietää kyllä sitten kun itse kokee! Aikaa en tällä kertaa ottanut, mutta nousukertoja taisi tulla 7-8, enää en tarkkaan muista. Ehkäpä se kymppikin menisi pian rikki jos pääsisi tuonne useammin treenailemaan ;D
Pakostikin tulee kuitenkin harrastettua juttuja jotka luonnistuvat
vauvan kanssa. Olisihan toki kiva liikkua entistäkin monipuolisemmin
esimerkiksi uintia, sulkapalloa yms, mutta varsinkin päivisin se nyt on
täysi mahdottomuus. Eikä siinä, tietysti on hauskaa että pikkuinenkin on
menossa mukana! Olen nimittäin tosi iloinen että liikkuminen onnistuu
meiltä näinkin näppärästi. Eilen kipaistiin jo aamulla ysin maissa
salille ja sitten vielä lenkkeiltiin kotoa Hakaniemeen asuntokaupoille
reilu 5km. Hyötyliikunta on nimittäin ihan ykkösjuttu. Jos aikataulu
näyttää jonain päivänä tiukalta, mietin usein että voisiko esimerkiksi
päivän vaunulenkin hoitaa siinä samassa kun rientää asioille eli
toisinsanoen kävellä sinne. Varsinkin huonosti nukuttujen öiden jälkeen
ja kiireisinä päivinä reipas lenkki auringossa on ihan
megapiristäjä.
Tällä viikolla kokeilin huvikseni 5 vuotta vanhoja farkkuja ja ne menivät jalkaan, vieläpä ihan helposti. Eniten rasvaa on kertynyt juuri vatsaan ja selkään, eli keskivartalon alueelle. Veikkaan vahvasti, että omalla kohdallani se on joku hormoonijuttu. Ennen tätä en ole nimittäin koskaan huomannut, että kehooni olisi kertynyt rasvaa erityisesti joihinkin tiettyihin paikkoihin. Tähän asti monet housut ovat kiristäneet nimenomaan vatsan seudulta, mutta nyt on sekin ongelma poistumassa! Vatsa on nimittäin huomattavasti litistynyt näiden kuntosaliviikkojen jälkeen.
En ole pyrkinyt pudottamaan painoa ruokavalion avulla vaan nimenomaan lisäämällä liikuntaa. Tokihan perusruokavalion täytyy olla kunnolla, että se onnistuu, itse nimittäin harvemmin syön herkkuja viikolla eikä ruokavaliooni muutenkaan kuulu esimerkiksi sokeri tai valmisruoat. Paino on laskenut hitaan tasaisesti, koska enhän ole ollut millään virallisella laihiksella kuitenkaan. Pakko kyllä todeta, että jossen olisi aktiivisesti synnytyksen jälkeen lähtenyt liikkumaan, olisin varmasti edelleen se rähjäkuntoinen, huonoryhtinen ja turvonnut Iines joka vielä muutama kuukausi sitten kummitteli peilistä. Eikä siinäkään nyt tietysti sinänsä mitään vikaa, tulihan nuo kaikki kilot täysin syystä varmistamaan vauvan ravinnonsaantia. Oma mielipiteeni asian suhteen on kuitenkin, että miksi suotta jäädä semmoiseksi johon ei itse ole tyytyväinen, ottaen huomioon etten ole koskaan aikaisemminkaan ollut mitenkään erityisemmin tyytymätön kehooni. Se on nimittäin pääasia, että itse viihtyy omassa vartalossaan ja nyt pikkuhiljaa koen, että olen alkanut saamaan sen oman vartaloni takaisin. Unohtamatta kuinka roppakaupalla on saanut energiaa ja hyvää mieltä liikunnan ohella!
Pakko kyllä todeta, että kovin helpolla ei tämäkään palautuminen ole tapahtunut. Jos jollakulla tekee vaikka pelkkä imetys ihmeitä jo viikoissa, ei se kyllä itselläni ole tehnyt oikeastaan mitään. Tuntuu että elimistö yrittää imettäessä jopa vielä hanakammin pitää rasvakiloista kiinni. Eli kovasti on saanut saanut tehdä tässä kolmisen kuukautta hommia. Koko tämän ajan siis aikalailla päivittäistä pitkäkestoista liikuntaa, jonka tulokset alkavat näkyä nyt muutaman kuukauden jälkeen. Se on myös mainittava, että monet varmasti sokaistuvat siihen ajatukseen kuinka kuluttavaa esimerkiksi imetys on. Yhden vauvan imetys kuluttaa vuorokaudessa arviolta noin 500 kcal, joka nyt tietty on huisisti ja vastaa suunnilleen tunnin juoksulenkkiä. Helposti kuitenkin voidaan mennä siihen ajatukseen, että tuon kulutuksen verukkeella voi syödä mitä tahansa.
Loppupeleissä 500 kalorin energiat saa kuitenkin äärimmäisen helposti, esimerkiksi monissa suklaapatukoissa on jo 300-400kcal. Eli mikäli sykettä nostava liikunta on nollissa ja hyötyliikunta on lähinnä kotona hääräilyä, ei tarvitse kun laskea yksi yhteen miksei se paino oikeasti imetyksestä huolimatta laske jos ruokavalioon kuuluu tosissaan imetyksen verukkeella vaikkapa päivittäin se suklaapatukka tai muita herkkuja. Tosi tämäkin on yksilöllistä, mutta jos tarkoitus on imetyksen avulla kevyesti pudottaa painoa, ei se kahden edestä syöminen todellakaan ole se juttu vaan nimenomaan tasapainoinen, monipuolinen ja terveellinen ruokavalio. Eli hyviä rasvoja, hitaita hiilareita ja sitä rataa! Kun kuluttaa enemmän kun syö, laskee paino. Ei sen kummempaa.
Edellinen postaukseni synnytyksestä palautumisesta ja salitreenien aloittelustahan löytyy
täältä!
Sinnikkyyttä siis vaaditaan tässäkin hommassa, harvemminhan tämmöiset muutokset ihan viikoissa tapahtuvat 🙂
Onko jollain siellä samanlaisia kokemuksia tai sitten niitä, joilla esimerkiksi imetys on toiminut juurikin ihmediettinä?
Oi että ite odotan jo liikuntaa ja nimenomaan sitä kiinteytymistä ja salille pääsyä. Nyt vielä raskaana ryhti on huonontunut vaikka kuin sitä ajatuksella koittaisi korjata ja tuntuu että on täysin lihakseton. Täytyykin alkaa tsiikailla jo salivaihtoehtoja, ja lähtä heti kun vaan sitten pystyy ja jaksaa! 😀
Se on kyllä superihanaa sitten kun pääsee taas liikkumaan! Ja todellakin tiedän tuon ryhtijutun, itsellei tuli ainakin täytenä shokkina miten raskaus vetääkin sen niin lysyyn 🙁 Mutta voin lohduttaa, että todella nopeasti se lähtee korjaantumaan kun aloittaa taas treenit. Tsemppiä odotukseen <3
Mulla imetys toimi kyllä diettinä. Mulla raskauskiloja tuli 20kg. Kilot lähtivät 3kk aikana ja sen lisäksi putosi paino vielä 10kg lisäö. Olin itsekkin hieman järkyttynyt miten nopeasti ja itsestään kaikki hävisi. Toki lenkkeilin vaunujen kanssa päivittäin (ainoa paikka missä vauva suostui nukkumaan, liikkuvat vaunut). Maidon tulokin alkoi hiipumaan sen 3kk jälkeen mikä harmitti kovasti, koska en todellakaan yrittänyt laihduttaa tai muutenkaan stressannut kiloista.
Siis ei huhheijaa! 😀 Ihan mieletöntä kyllä! Hassua kuinka kehot toimivat niin eri tavoin.
Kerrot ettet syö valmisruokia. En syö minäkään. Teetkö kuitenkin ruokaa puolivalmisteista? Mun tulee nimittäin tehtyä niistä ruokaa aika useastikin ja joskus poden siitä hieman morkkista…
Mitä tarkoitat puolivalmisteilla? Tein mä wokia ekaa kertaa vuosiin viime viikolla semmoisesta valmiista pakastesekoituksesta missä oli kasvikset, että joo harvoin tulee kyllä semmoisista tehtyä ja tulee kyllä morkkis vähän kun yleensä on ostanut kaikki kasvikset tuoreina ja pilkkonut 😀
Öö siis mitä sä luulet että tapahtuu kun kiinteytyy?
Nyt en tainnut ymmärtää kysymystäsi? Kuntosalitreeni siis nimenomaan kiinteyttä kroppaa, joka tekee siis timmimmäksi? Vai mitä et tajunnut? 😀
Siis tarkoitin, että mitä luulet kehossa tapahtuvan kun kiinteytyy? Ihminenhän kiinteytyy, kun rasva vähenee ja samalla lihasmassa pysyy samana tai lisääntyy. Lyhyet toisto auttavat lihasmassaan enemmän ja pitkät taas enemmän lihaskestävyyteen, jolla ei ole erityistä tekemistä kiinteyden kanssa…
Niin no pointtihan tässä siis oli, etten tavoittele mitään maksimaalista lihasten kasvatusta vaan nimenomaan sitä kestävyyttä ja yhdessä lenkkeilyn kanssa rasvaa polttavaa liikuntaa. Ja siis tietysti! Kuten nyt itsekin sanoit, oli nyt sitten niin tai näin, lyhyitä tai pitkiä toistoja, niin kyllähän se kroppa kiinteytyy kun rasva kehosta vähenee ja lihakset tulevat esiin. Väittäisin, että osaan kuitenkin valita painot ja toistot sen mukaan, että treenistä kuitenkin jotain tehoa olisi? 😉