Viimeinen lomapäivä ja kisukuvia

Tänään pyörähti käyntiin viimeinen lomapäivämme Portugalissa. Kohta siis pakkailemme loputkin tavarat kasaan ja suuntaamme autolla kohti Lissabonia. Vajaat pari viikkoa on kyllä hujahtanut taas aivan supernopsaa ohi, niinhän se aina tuppaa lomilla menemään.. Toisaalta kotiin ja omaan tuttuun arkeen paluu on aina kiva juttu, mutta toisaalta ei kyllä todellakaan. Eilen iski taas vaihteeksi kova haikeus loman loppumisesta, eikä kyllä huvittaisi tämän lähes sataneliöisen tilavan lomakolmion jälkeen enää ahtautua meidän pikkuiseen kaksioon, lokakuun koleaan hämärään.. 
Semmoista se kuitenkin on, eikä mikään loma jatku ikuisesti! Onhan kotona paljon kivojakin juttuja, kuten koirat, kuntosalitreenit parin viikon tauon jälkeen, ystävät ja tietty se, että pääsee nyt taas viemään vähän eteenpäin meidän koti- ja muuttoprojektia. Ihan ei tarvitse kuitenkaan jäädä kotiin peukaloitaan pyörittelemään 😀

Lomalla on ainakin saanut syödä tosi reippaasti meriruokaa. Ostettiin kaupasta kilo rapuja, jotka marinoitiin ja grillattiin. Tuli ihan supermegahyviä, mutta tuommoisen kasan perkaaminen olikin sitten eri juttu.. Varsinkin jos on kova nälkä 😀

Rapujen lisäksi grillailtiin myös pariin otteeseen kalaa, mutta noin muuten astuttiin aina valmiiseen illallispöytään ravintolassa. Ainut haastava juttu reissulla vauvan kanssa on järjestely illallisen kanssa. Ollaan useimmiten menty syömään iltakuuden-seitsemän aikoihin ja vauva jaksaa olla kärsivällinen yleensä juuri siihen saakka kun saadaan ruoka pöytään. Sitten alkaa semmoinen väsynyt kiukuttelu ja poika on siitä itsepäinen, ettei siis todella nukahda illalla yöunille muualle kun sänkyyn. Siihen iltojen väsykiukkuun ei nimittäin auta oikein muu kuin nukkumaan laittaminen petiin, sylillä saattaa vähän pelata aikaa, mutta noin yleisesti. 
Se onkin siis ollut vähän arpapeliä miten illalliset sujuvat, välillä (tai oikeastaan varsin usein) on menty sihen, että toinen syö nopeasti oman ruokansa että voisi ottaa pojan siksi aikaa kun toinen syö 😀 Helpommin meni illallisten suhteen ehkä siinä mielessä Biarritzissä, että poika nukkui 2kk iässä vielä huomattavasti enemmän, jolloin usein veteli sikeitä edes osan illallisesta, että ehdimme edes välillä syömään ruoat samaan aikaan.

Kerroinkin aikaisemmin noista meidän pienistä kisukavereista! Käytiin pariin otteeseen ostamassa kaupasta kisuille ruokaa ja nyt ne sitten ovatkin jo pitkän aikaa tulleet pation oven taakse jokaikinen ilta odottamaan illallista emo mukana. Musta on aina ihan kamalaa hyvästellä reissusta saadut eläinkaverit. Jaavalla aloin itkeä kun jouduttiin sanomaan heipat maailman kilteimmälle hauvalle, joka odotti pentuja. Mitäköhän mammakoiralle kuuluu nyt.. 🙁

Onnistuin siis vihdoin nappaamaan kisuista kuvia! Tosin ikkunan läpi kun eivät olisi muuten todellakaan uskaltaneet noin lähelle. Tuo taustalla oleva laikukas pentu oli kaikkein pelokkain ja aina viimeisenä kupilla. Kävi jotenkin sääliksi kun muut aina jyräsivät sen kun ei heti uskaltanut tulla syömään. 

Tämä oli taas kisuista kaikkein rohkein tapaus. 
Nyt siis pakkailuhommiin ja menoksi! Seuraavan kerran palailenkin sitten varmaan jo kotoa 😀 
Tähän loppuun siis hyvää viikonloppua!

Yksi vastaus artikkeliin “Viimeinen lomapäivä ja kisukuvia”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.