Ekaa kertaa onnellinen?

Viime kuukausina olen miettinyt paljon onnellisuutta ja sitä, mitä se on? Mitkä asiat tekevät ihmisen onnelliseksi? Oman käsitykseni mukaan onnellisuus on sitä, että olet tyytyväinen elämässäsi tekemiisi valintoihin, saat toteuttaa itseäsi mielekkäällä tavalla, ympärilläsi on rakastavia ystäviä, sekä läheisiä, koet tasapainoa työn ja vapaa-ajan välillä. Onnellinen ihminen tiedostaa omat emotionaaliset, sekä fyysiset tarpeensa, saa niille vastinetta ja tyydytystä. Kunnioitusta, ymmärrystä, rakkautta, onnistumisen tunteita ja turvaa.

idkuva

Tuntuu oudolta todeta seuraava asia: Olen vasta viime vuosina ollut ensimmäistä kertaa koko elämässäni oikeasti onnellinen. Siihen saakka olen jatkuvasti tuntenut, että jotain puuttuu. Joku tietty tasapaino, pieni palanen, jota en oikein ole osannut hahmottaa. Kamalaa ajatella, että olen elänyt suurimman osan elämästäni olematta oikeasti onnellinen. Tietysti olen ollut tyytyväinen asioihin, tehnyt mielettömiä juttuja ja ollut tyytyväinen valintoihin, mutta silti on olo sisimmissäni ollut jollain tapaa tyhjä. Se joku asia on puuttunut, turvallisuuden tunne, että hei, kaikki on ok.

Onnellisuus ei ole tavara, vaan yleensä asioiden, siis niiden esineellisten haluaminen kertoo jostakin tarpeesta. Oikea onnellisuus piileekin aineettomissa asioissa. Tietysti lomamatka tuo onnellisuuden tunnetta ja hyvää mieltä, mutta usein taustalla on kuitenkin tarve johonkin muuhun, kuten vaikka lepoon. Onko onnellinen ihminen sitten semmoinen, joka ei tarvitse mitään? Viime vuosina olen todennut, että yhä vähemmän oikeasti tarvitsen tavaraa, ainakaan en samaan malliin kuin aikaisemmin. Tarkoittaako jo tämäkin siis, että olen onnellisempi kun aikaisemmin?

Onnellisuus on kuitenkin tässä ja nyt. Sen sijaan, että ajattelisi esimerkiksi ”Olen onnellinen sitten kun saan paremman työpaikan/ valmistun/ laihdun / matkustelen / löydän sopivan puolison” pitäisi ajatella, että voisiko onnellisuuden avulla saavuttaa nuo haluamansa asiat eikä päinvastoin? Tästä herääkin kysymys, että olenko itse aikaisemmin elänyt hetkessä ja tavoitellut onnea juuri tässä hetkessä? Asia varmasti tuli jo selvästi heti tekstin alusta, eli en. Olin itse pitkään se tyypillinen sitten kun-ihminen kunnes vuosi-pari takaperin havahduin siihen, etten missään nimessä halua olla se tyyppi, joka elää vain tulevaisuutta varten ja ajattelee, että onni lymyilee jossain hamassa tulevaisuudessa, kunhan nyt ensin kuitenkin saavuttaa jotain muuta. Tietysti haaveita ja unelmia tulee olla, asioita jotka motivoivat. Nykyään ajattelen kuitenkin, että tietynlainen tasapaino ja onni luovat hyvät perusteet niidenkin saavuttamiselle.

Keskittymällä tavoittelemaan onnea tässä ja nyt, luot vankan pohjan tulevaisuudelle ja selkeytät ajatuksiani siitä mitä minä oikeasti haluan? Mitä asioita arvostan elämässä eniten? Olisivatko nuo tavoitteet saavutettavissa jos keskittyisin omaan hyvinvointiin ja onnen tavoitteluun? Loppupeleissä onni lähtee ihan pienistä arjen jutuista. Kuppi hyvää kahvia, hetki lempikirjan kanssa, rapsutteluhetki koira kainalossa. Voisiko noita kivoja hetkiä olla enemmän? Itselleni onnen asioita ovat perhe, ystävät, harrastukset ja blogi. Noin muutamana esimerkkinä.

Olenkin aloittanut listaamaan päivittäin asioita, joista olen onnellinen, ihan siis perinteiseen muistikirjaan. Asioiden listaaminen ylös auttaa parempaan hahmottamiseen. Eilen olin erityisen onnellinen esimerkiksi hot jooga-tunnista lounaan jälkeen, hiljaisesta hetkestä työmatkalla äänikirjaa kuunnellen ja kun pääsin illalla rättiväsyneenä omaan lämpimään sänkyyn unille. Kun elämää ajattelee positiivisuuden kautta ja korostaa niitä hyviä juttuja, alkavat ne huoletkin toivon mukaa näyttää kokonaiskuvassa mitättömämmiltä.

Kuvituksena asukuvia juuri ennen lomaani. Tuon mustan neulomani pipon ohje löytyy täältä, villamekko taas on (yllätys, yllätys) parin euron löytö UFF:ilta 😀

Mitkä pienet asiat tuovat teille onnea?

 

Kuvat Jutta.

6 Replies to “Ekaa kertaa onnellinen?”

  1. Mulle onnea tuo kaikki rakkaat, ihanan höpsö lemmikki, mielekkäät harrastukset ja tieto siitä, että olen rakastettu ja pidetty juuri sellaisena kuin olen.

  2. Jostain muualtakin luin, että pitäisi kirjoittaa asioita joista on kiitollinen/onnellinen. Kuulostaa hyvältä idealta, pitäisi varmaan itsekin tehdä niin.

  3. Itse opettelen just nauttimaan hetkestä ( ei oo ihan helppoo, kun masennusta) ja meditaatioita yritän kuunnella joka päivä. Kyllä se varmaan tästä 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *