Ekaa kertaa aikoihin istuin tässä kuuden jälkeen kahvini kanssa ja mietin monta minuuttia, että mistä ihmeestä kirjoittaisin? Kummallinen ajatus, että vielä muutama vuosi taaksepäin aloitin jokaisen blogikirjoituksen täysin puhtaalta pöydältä, päivittäin. Uusi päivä, uusi blogiteksti. Huh, oliko aamuissani oikeasti niin paljon aikaa? Tuntuu, että nykyään yrittää sohia kaikki aamuhommat kokoon mahdollisimman nopeasti pojan nukkuessa. Minä, joka olen aina ollut aamuihminen, joka nauttii aamuista ja herää pirteänä kukonlaulun aikaan, olen ollut tämän talven aikana aivan äärimmäisen aamuväsynyt! Ovat aamut edelleenkin niitä mukavia päivän rauhallisia ja hiljaisia hetkiä muun maailman vielä nukkuessa, mutta hieman jo odottelen niitä vieläkin valoisampia kevätaamuja.

 Sitten takaisin alkuperäiseen aiheeseen. Mitä tulee siihen hetkessä elämiseen, olivathan blogit ennen enemmän juuri sitä hetkessä elämistä. Sen sijaan, että suunnittelisin seuraavan kolmen päivän postaukset ennakkoon (ihan vain säästääkseni aikaa), meni homma ennen huomattavasti enemmän fiilispohjalla. Mikä tänään mietityttää, mikä fiilis ja mistä kiinnostaisi kirjoittaa? Läppärin kansi auki ja naputtelemaan. En nyt väitä, etteikö hetkessä bloggaaminen olisi enää ollenkaan mukana, tottakai päivitän tänne ajatuksenvirtaa, mutta olen huomannut, ettei se ole enää niin hetken mielijohteesta tehtyä kuin ennen. Nykyään jopa hieman stressaannun siitä kun muistan, etten ole luonnostellut aamun postausta valmiiksi ja joudun aloittamaan homman ”tyhjästä”. Tämä oma aikani aamulla pojan nukkuessa on kuitenkin melko rajallista, joten siinä mielessä on valmistautuminen ja suunnitelmallisuus vain järkevää.

Ja oikeasti, tämä aamuinen ajatuksenvirta on todella rauhoittavaa. Rakastan kirjoittamista ja asioiden pähkäilemistä ja jos se vain olisi mahdollista, voisin mielelläni työskennellä kotoa etänä ja käyttää päivästä ne pari tuntia, jotka saan kulumaan työmatkoihin, meikkiin ja vaatteiden valitsemiseen, juuri tähän hetkessä tapahtuvaan ajatusvirtaan. Ehkäpä vietän kevään tullen muutaman tuommoisen päivän terassimme auringossa. Elämän liiallinen suunnitelmallisuus pistää välillä ehkä aavistuksen ahdistamaan. Tiedättekö kun kaikki on kovin aikataulutettua, kalenteri täynnä menoja seuraavat kolme viikkoa, välillä joku reissu buukattu jonnekin kuukausien päähän ja ennalta lukkoon lyödyt lomat tai vapaat häämöttävät jossain kuukausien päässä. Lapsiperheenä (tai yleisesti työssäkäyvänä) nyt voi harvemmin olla ihan kamalan impulsiivinen ja tehdä suuria juttuja hetken mielijohteesta, mutta kieltämättä joskus houkuttelisi rikkoa kaavaa. Ei nyt mitään kovin radikaalia, mutta varata hetken mielijohteesta lennot unelmakohteeseen muutaman viikon päähän tai ostaa se laukku, johon on säästänyt ikuisuuden. Tiedättekö mitä tarkoitan?

Onhan elämän tarkoitus olla seikkailua ja jokaisella on kuitenkin vastuu juuri omista valinnoistaan, mutta ennen kaikkea kuitenkin oikeus tehdä niitä valintoja. Haluaisin olla jatkossa enemmän se tyyppi, joka tekee juttuja hetken mielijohteesta, rikkoo arjen suunnitelmallisuutta ja elää enemmän hetkessä, eikä kalenterin mukaan. Enkä missään nimessä tarkoita, etteikö arkemme olisi ihanaa. Toki nautin turvallisesta ja vakaasta perhearjesta, muutenkin olen paljon rutiinien kautta eläjä, tavat ja rutiinit ovat kuitenkin niitä, jotka myös tietyllä tapaa tuovat elämään turvallisuuden tunnetta. Pienillä jutuilla on kuitenkin mahdollista tuoda jännitystä elämään ja hei, unelmointi on ehdottomasti elämän suola! Ja tosiaan, kotiäiteys oli itselleni juuri semmoista päivässä ja hetkessä elämistä. Jokainen päivä oli uusi tyhjä sivu ja uudet seikkailut. Se oli kyllä ehdottomasti ihana asia kotimammailussa. Sanoisinko, että tämmöisessä työt, tarha ja muut menot -kombossa tietynlainen ajanhallinta ja suunnitelmallisuus on kyllä ihan must. Ihan jo pelkästään ajankäytön vuoksi. Sen kyllä myönnän, että tuo reilu vuosi kotona pikkuisen kanssa oli ehdottomasti elämäni paras vuosi.

Kerroin muuten pari viikkoa sitten tilanneeni sen meikkipeili-valosysteemin. Se on tämä. Aivan loistava ostos! Peilin takana on siis himmennettävä LED-valo ja USB-liitännät, joilla onnistuu meikatessa esimerkiksi puhelimen lataaminen (tämä nyt ehkä vähän turha ominaisuus). Tähän muuten toimii se Elloksen uuden asiakkaan tarjous, joka on nykyään -30% alennus ja tulee kailleimmasta tuotteesta koodilla 379601! Jos peilisysteemi kiinnostaa, niin on tosiaan tämä.

Ja hei, sain tehtyä tämän tekstin alusta loppuun ennenkö napero heräsi. Jee! Ehkäpä yritän jatkossa olla stressaamatta vähemmän postausten suunnitelmallisuudesta ja antaa aamun intuition johdattaa aiheeseen, joka sinä päivänä on relevantti.

Oma extreme-suunnitelmani arjen irtiotoksi olisi varata lennot ainakin Tahitille, pakata läppäri ja perhe mukaan suunnaten sinne samalla töitä tehden muutamaksi kuukaudeksi. Ajatuksella unelmointi suorastaan kutkuttaa vatsassa! Ja ei sillä, että se arki olisi yhtään sen kummallisempaa pitkässä juoksussa toisella puolella maailmaa, mutta yksi asia on selvä: Menestys ja onni elämän eri osa-alueilla heijastuu kokonaisuuteen. Jos menestyt työssäsi ja teet mistä nautit, vaikuttaa se varmasti energiaa tuovana asiana myös perhe-elämään, jos eläisit arkea perheesi kanssa ympäristössä, joka on sinulle täyttä unelmaa, vaikuttaisi se ihan varmasti koko tuohon palettiin. Onnellisuus on kuitenkin monen tekijän yhteissumma, joten miksei tavoittelisi sitä? 🙂

 

Mikä on teidän extempore-unelma?

 

Sisältää kaupallisia linkkejä.