Ikävä pienen kaupungin yhteisöllisyyttä

Kuten tiedätte, olen asunut suurimman osan elämästäni Jyväskylässä. Alakouluikäisenä muutimme pariksi vuodeksi Tukholmaan, mutta noin parinkymmenen JKL-vuoden perusteella voin tottakai kutsua sitä kotikaupungikseni. Olenhan syntynyt siellä ja suurin osa lapsuus- ja nuoruusmuistoistani liittyvät kyseiseen kaupunkiin.

Olen ehkä saattanut aikaisemmin kirjoittaa tästä aiheesta, mutta jostain syystä en ole ikinä asettunut Helsinkiin ”kodiksi” samalla tavalla kun Jyväskylään. Toki viihdyn Helsingissä, enkä tällä hetkellä koe, että olisi vaihtoehto muuttaa minnekään muualle, mutta silti olen viimeaikoina huomannut ikävöiväni Jyväskylää, enkä tiedä miksi? Ennen koin olevani ”suuren kaupungin tyttö”, mutta olen alkanut miettiä, kuinka arki pienemmässä kaupungissa on jollain tapaa huolettomampaa. Ihmisillä ei ole jatkuvasti niin hosuva kiire sinne ja tänne tai väenpaljous ei ole niin päällekäyvää. Vaikka kuinka yrittäisit asioida Helsingin keskustassa ei-ruuhka-aikana, on silti aina jotain härdelliä ja ruuhkaa. Jos Helsingistä lähtee pienempään kaupunkiin, voi alkuun tulla jopa järkytyksenä, kuinka pysähtyneeltä meno voi pienemmässä kaupungissa alkuun tuntua. Ottaen huomioon, ettei Helsinginkään härdelli ole mitään suurten metropolien menoon!

Monta vuotta elin jonkinlaisessa kriisisuhteessa entiseen kotikaupunkiini. Sinne meno jopa ahdisti ja välissä oli useampi vuosi taukoa, etten käynyt Jyväskylässä ollenkaan. Valtaosa ystävistäni on muuttanut Helsinkiin, eikä minulla ole enää aikoihin ollut mitään ”lapsuudenkotia”, mihin mennä, joten syyt sinne menoon ovat jotenkin yksinkertaisesti puuttuneet. Viime viikolla ennen lomaani pohdiskelin, että mitä eniten kaipaan Jyväskylässä oli tietynlainen yhteisöllisyys. Sama pätee varmasti moneen muuhunkin pienempään kaupunkiin. En ole kokenut, että Helsingissä olisi esimerkiksi tapahtumia, jotka samalla tavalla yhdistäisivät asukkaita. Täällä ollaan jotenkin yhtä massaa, eikä ”me”. Tiedättekö mitä tarkoitan? Jyväskylässä oli niin paljon tapahtumia ja juttuja, jotka toivat yhteen asukkaita ja loivat semmoista yhteishenkeä. Törmäsit aina tuttuihin käydessäsi kaupungilla, olo oli aina tietyllä tavalla turvallinen ja semmoinen, että tunsi kuuluvansa joukkoon. Mielestäni semmoinen ei yksinkertaisesti ole suuremmassa kaupungissa mahdollista.

Esimerkiksi näitä kaipaan tai muuten vaan muistelen Jyväskylässä (tosin en kaikkia niin paljon, että niihin menisin, mutta ainakin edes muistojen vuoksi, haha):

 

Yötivoli. Suomen Tivoli, joka tuli Jyväskylään joka vappu. Vappuaattona sitten oli yötivoli, joka siis nimensä mukaan järjestettiin myöhään illalla/yöllä ja oli siis käytönnössä aivan järkyttävä teinien remujuhla. Kysyin juuri ystävältäni, että onko yötivolia enää olemassa ja ehkä kuulemma on, apua!! 😀

Yläkaupungin yö. Yleensä Euroviisujen aikaan järjestettävä hieman boheemin puoleinen, festari-tyyppinen tapahtuma Jyväskylän yläkaupungilla. Taide-esityksiä, musiikkia, kojuja.. Tämäkin oli ihan must-juttu joka vuonna! Ihan siis jo aikuisenakin.

Sataman yö. Korjatkaa, jos muistan väärin, mutta Sataman yö oli (tai on?) ehkä astetta enemmän vanhempien ja ehkä lähikunnista tulevien juhlijoiden juhla? Esiintyjinä saattoi olla Sataman Yössä esimerkiksi Matti Nykänen. Satamaraitti oli täynnä kojuja, telttabaareja, street food-tyylisiä juttuja ja siis ainakin nuorempana sinne mentiin vaan ravaamaan eestaas sitä pitkää kojusuoraa. Ainiin ja joskus taisi olla joku benjihyppyjuttu. Mietin juuri, että olisi tosi kiva mennä tänä vuonna Sataman yöhön!! Ekaa kertaa noin 10 vuoteen!

Rallit. Wow, nämä oli myös ihan vuoden kohokohta, koska kaupunkiin tuli niin suuri massa porukkaa muualta. Joskus rallit ärsytti, joskus taas oli kiva lähteä kaupunkiin väenpaljouteen. Jyväskylässähän ei ole ikinä yhtä paljoa porukkaa kun ralleina! Niiden jäljiltä kaupunki on aina kun pommin jäljiltä, mutta hulinaa ja aktiviteetteja kyllä riitti, vaikkei olisikaan ollut itse rallista kiinnostunut.

Harju. Kesäisin Harju oli aivan must-paikka nuorisolle. Sitten Alban ranta, kun myös Tuomiojärven ranta (apua, tämä piti katsoa googlesta kun en enää muistanut :D) Varsinkin aina koulujen loppuessa nämä olivat must-kokoontumispaikkoja.

Mikä parasta, Jyväskylässä pääsi periaatteessa kaikkialle kävellen tai pyörällä. Siitä syystä varmasti nykyäänkin tykkään ennemmin kävellä lyhyemmät matkat, vaikka olisikin vaihtoehtona ottaa spora parin pysäkin matkalle. Itselleni se ei vaan ole vaihtoehto, kun on tottunut siihen, ettei nuorena ollut juurikaan vaihtoehto käyttää bussia, tai ainakaan usein. (Asuin siis viimeisimpänä Mäki-matissa melko lähellä keskustaa ja sitä ennen Ainolanrannassa ihan siinä sillan juuressa.)

Sohwi. Oikeasti, en edelleenkään ole näiden Helsinki-vuosien jälkeen onnistunut löytämään täältä yhtä hyvää ravintolaa kun Sohwi. Huhheijaa! Viime kesänä raahasin Tomminkin mukaan Sohwiin ja tykkäsi! Ykköslemppari on edelleen kanaleipä. Jos voisin teleportata Woltilla Helsinkiin saakka, voisin vaikka elää pelkillä Sohwin kanaleivillä.

Mitkä sitten ovat niitä syitä, joiden vuoksi muutto Jyväskylään ei ehkä ole varteenotettava vaihtoehto? Rasittavan pitkät matkat Helsinki-Vantaalle, ettei ole merta lähellä ja huonompi työllisyysaspekti. Siinäpä ne sitten ovatkin!

Tuttuja juttuja kenellekään JKL-tyypille?! 😀

 

Kuvat Jutta

 

 

 

22 vastausta artikkeliin “Ikävä pienen kaupungin yhteisöllisyyttä”

  1. Allekirjoitan kyllä kaikki näin jyväskyläläisenä. 🙂 Rallit on ainut juttu, mikä ei niin itseä sytytä ollenkaan. Hienoa, kun mainitsit Yläkaupungin yön, meidän a’cappella pop-bändikin esiintyy siellä pian, jaiks.

  2. En oo Jyväskylästä vaan ihan toiselta puolelta suomea pikkukaupungista. Mun mielestä Helsingissä pääsee hyvin myös kävellen ja etäisyydet on yllättävän lyhyitä. Asuin Helsingin keskustassa yli 5 vuotta ja kävelin kaikkialle. Toki jos lähdin pidemmälle otin julkisen kulkuneuvon. Oon aina ihmetelly Helsinkiläisten tapaa odottaa bussia ja mennä parin pysäkin matka sillä. Kun ihan hyvin voisi kävellä, eikä tarvitsisi odotella. Sama meno näyttää jatkuvan täällä Vantaalla ?. Mun mielestä jopa parin junapysäkin välin voi hyvin kävellä. Maalla asuessani jopa kävelin välillä baarista nuorena 7 km matkan

    1. Joo, niin pääsee! itsekin monesti mielummin kävelen muutaman pysäkin välin, tosin välillä huomaa sortuvansa semmoiseen helppoon ”kaksi pysäkkiä sporalla”-vaihtoehtoon 😀 Mutta noin yleisesti on kyllä hassua, että pienetkin välit mennään julkisilla.

  3. Haha, innostuin tuosta yötivolista kun sen mainitsit. Olin jo kokonaan unohtanut legendaarisen teinirymy-meiningin, jonne oli vaan PAKKO päästä teininä. Mutta harmikseni sitä ei enään ole, tivoli menee kiinni jo klo.22 🙁 Mutta toisaalta hyvä niin, meno ei varmaan enään näin 30+ olisi yhtä hulvatonta 😀

    1. Se oli kyllä oikeasti melko hurja!! 😀 Hittolainen kun ei enää järkätä (tai sinänsä varmaan ihan järkevää..), varmasti olisi melkoinen järkytys mennä nykypäivänä kokemaan se vanha kunnon yötivoli ;D

  4. Mielenkiintoinen postaus! Hauska huomata, miten ihmiset ajattelevat niin eri tavoin – itselläni on nimittäin täysin päinvastainen fiilis. Olen pk-seudulta kotoisin, mutta muutin Jyväskylään opiskelujen perässä. Sitkittelin kaupungissa pari vuotta, kunnes muutin takaisin Helsingin keskustaan ja teen opintoja etänä. Minulle Jyväskylä näyttäytyi liian pienenä kaupunkina, jossa alkoi helposti ahdistaa se, että kaikki oli yhden kadun varrella (asuin itse Aren aukiolla) ja palveluita oli todella rajoitetusti. Ei voinut spontaanisti testata uutta kahvilaa, tai lähteä vieraaseen kaupunginosaan kävelylle – kaikki tuntui perheettömälle nuorelle liian pieneltä.

    Koen itse Helsingissä yhteisöllisyyttä esimerkiksi kaupunginosien kesken – on eiralaiset, punavuorelaiset, kalliolaiset… Eri kaupunginosat järjestävät omia tapahtumiaan, omaavat fb-ryhmiä ja ainakin itse olen ollut todella positiivisesti yllättynyt siitä, miten paljon täällä Punavuoressa autetaan naapuria, järjestetään kimppakyytejä tai etsitään puistoon hukkuneelle nallelle omistajaa. Ja jos omat kulmat alkavat kyllästyttää, pääsen sporalla muutamassa minuutissa hieman vieraampaan kaupunginosaan kävelylle tai kahville.

    Tästä tuli nyt pitkä sepostus 😀 Mutta olisi tosiaan mielenkiintoista kuulla, miten muut kahden kaupungin välillä seilanneet kokevat asian!

    1. Hei ja kiitos mielenkiintoisista pointeistasi! Itse ajattelin vielä muutama vuosi sitten samoin, en oikein osaa sanoa onko itselläni vaikuttanut ”vanheneminen” tähän ikävöintiin vai onko yksinkertaisesti ollut liian kauan Jyväskylästä poissa 😀 Itsellä ehkä myös vaikuttaa se, että on syntynyt ja elänyt kuitenkin valtaosan elämästään siellä, niin ehkä semmoinen tietynlainen tunneside vetää takaisin. Mutta ymmärrän kyllä täysin nuo ajatuksesi, itselläni ahdistivat samat jutut, samoin se, ettei paikasta toiseen ollut niin helppo lähteä ex tempore kun julkinen liikenne huonompi.. Mutta kaikessa puolensa 🙂 Itse en ole jostain syystä päässyt Helsingissä sisälle alueiden yhteisöihin, en osaa sanoa onko syy siinä, ettei ole asunut samassa paikassa niin monia vuosia, että olisi kunnolla ehtinyt ”juurtua”. Kivaa sunnuntaita!

  5. Jos koti-ikävä iskee liikaa, niin voi keskittyä ajattelemaan, että ne on edelleen samat 5 tyyppiä, jotka tapahtumia järjestää! 😀 Ja toki ne tekee hyviä juttuja ja kaikkea rakkautta niille, mutta tietenkin asiat sit pysyy pitkälti melko samoina. Itse tykkään erityisesti siitä, miten pienet räppipiirit täällä on ja tunnen tietysti joka naaman, koska nehän on pysyny about samoina blaze2b-ajoista lähtien!

    Me suunnitellaan hissukseen muuttoa Helsinkiin ja en malttais odottaa. Ymmärrän kyllä, mitä tarkoitat tuolla yhteisöllisyydellä, mut uskon samaa, mitä edellä mainittiin, et kun asetut kaupunginosaan, niin Helsingissä se yhteisöllisyys muodostuu siinä kontekstissa aika kivuttomasti. (Vaikka siellä on esim. epätodennäköisempää päätyä uudestaan lapsuuden parhaan kaverinsa naapuriin melkein 10 vuoden tauon jälkeen! :D)
    Toki lapsen kasvattamiseen Jyväskylä näyttäytyy jotenkin ihanan idyllisenä, mut samaan aikaan, hyvä työpaikka ja mahdollisuudet on aika tärkeitä myös itselleni.

    1. Niinpä! 😀 Mutta ainakin tiesi ne piirit ja tietyllä tavalla olivat niin tutut ja turvalliset samalla. Kiva jos olette muuttamassa tänne! Kaikissa paikoissa on hyvät ja huonot puolensa. Itse en jostain syystä ole täällä päässyt samalla tavoin sisään yhteisöihin, ehkä en ole asunut tarpeeksi kauaa aina samalla alueella 🙂 Mutta jokatapauksessa, vaihtelu virkistää varmasti teitäkin asuinseudun suhteen ja hurjasti tsemppiä muuttoon! 🙂

  6. Sataman yöhön oot muutamia vuosia myöhässä? . Käsittääkseni Suomipopit on vähän niinku tullu sen tilalle. Mut popit on ollut ihan huikeita näinä muutamina vuosina kun ovat olleet Jyväskylässä, suosittelen!

    1. Tuolla alempana joku kertoi, että Sataman yö olisi vielä, mutta että ehkä viime vuonna peruttiin? Ja itseasiassa noista Suomipopeista olen kuullutkin, täytyy tulla joku vuosi ehdottomasti testaamaan! 😉

  7. Haha tätä oli kyllä kiva lukea tällei Jyväskyläläisenä! 🙂 Sataman yötä ei kyllä taida enää mun käsittääkseni olla ellen oo ihan väärässä? :/ Mutta kyllähän Suomipop festarit sentään löytyy! 🙂

    1. Sataman Yö järjestetään edelleen, tänä vuonna esiintyjinä on mm. Manic Street Preachers. 🙂

    2. Kiva jos tykkäsit!! 🙂 Alempana kommentoitiin, että Sataman yö ehkä olisikin vielä? Suomipoppi täytyy ehdottomasti tulla joku vuosi testaamaan! 😉

  8. Oh ex-jyväskyläläinen täälläkin. Kauas oon päätynyt ja viime kesän aikamatkasimulaattorin (kotoa Jenkeistä kesäksi Jyväskylään synnyttämään) jälkeen jäi pienet traumat 😀 Juuri monikin asia mitä itsekin muistelin nostalgisena, ei ollutkaan sitten niin ihana todellisuudessa…

    Mut muistot on hyvät! 🙂 Ja mulla siellä on lapsuudenkoti ja mun pojan mummola eli jatkossakin vieraillaan.

    1. Voi ei, traumat! 😀 Mutta joo, voihan se olla totta, että aika kultaa muistot. Täytyy kesällä mennä itsekin pitkästä aikaa fiilistelemään ja katsoa miten käy 🙂 Kiva kun kerroit kokemuksiasi!

  9. Siis niin ihania kuvia, oon kade Malediiveista – yks must paikka käydä 🙂 haluatko kirjoittaa hintatasosta yms myöhemmin? Katselin häämatkoja sinne kun mentiin naimisiin, lennot oli suht halpoja mutta hotellit (ja ne vesitaksit tms) tosi kalliita!

    Oon samaa mieltä siitä, että pikkukaupungin fiilis on kiva. Kaipaan kyllä usein lisää äksöniä (täällä Kuopiossa), mutta en enää haaveile Helsinkiin muutosta kuten joskus. Lapsen kanssa se hektisyys ehkä ahdistais liikaa. Se on totta että matka Helsinki-Vantaalle kestää usein kauemmin kuin lennot itsessään, niin ärsyttävää 😀

    1. Ehdottomasti on matkapostaus piakkoin tulossa. Ja tosiaan, hintataso on kyllä todella korkea.. Lennot yllättävän halvat, mutta resorteista saa kyllä pulittaa. Mutta stay tuned! 🙂

      Ja ehkä itsellänikin juuri äitiyden myötä on alkanut haaveilla rauhallisemmasta paikasta 🙂

  10. Hei, en tiedä Jyväskylästä mitään,mutta mistä tuo sun uimapuku on? Se näyttää tosi hyvältä,joten pakko saada tietää:)

  11. Haha mulle tuli tästä mieleen oma kotikaupunki Rovaniemi 😀 Meillä on yötivoli juhannuksena ja Arctic Rallyn aikaan aivan mielettömästi rallituristeja

Vastaa käyttäjälle Iines Aaltonen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.