Yrittäjyys, uhka vai mahdollisuus?

Eräs asia on viime kuukausina pyörinyt enemmän tai vähemmän mielessä. Nimittäin yrittäjyys. Jo viime syksynä yrittivät pari työkaveria tsempata yrityksen perustamiseen jo ihan bloginkin vuoksi, mutta mikä siinä sitten jännittääkin niin kovin? Viime viikot olen taas kerran tuumaillut asiaa, tutkinut eri vaihtoehtoja, starttirahaa, oppinut asiaa YEL:istä sun muuta. Mielessä pyörii sata ideaa, mutta silti yrittäminen hieman jännittää. Suurin syy on varmasti se, että meillä Suomessa tuntuu vallitsevan yleinen käsitys, ettei yrittäminen kannata. Jokainen tietää ystävien tai tuttujen kautta jonkun konkurssiin ajautuneen ja ne ”ei enää ikinä yrittäjäksi”-jutut, mutta hei, eikö Suomi juuri tarvitsisi tätä? Lisää yrittäjiä ja oman intohimonsa toteuttajia. Silti tuntuu ikävältä, että mahdollisuudet niin moneen upeaan juttuun löytyy, mutta usein ne yrittäjyyden riskit pudottavat takaisin todellisuuteen.

Oman näkemykseni mukaan suomalaiset ovat varsin ahkeria ketju- ja markettishoppaajia. Asiat tulee saada mahdollisimman halvalla, tuotteen alkuperästä viis. Onneksi tähän on tullut viime vuosina pientä muutosta ja ihmiset ovat alkaneet suosia esimerkiksi enemmän kotimaista, luomua ja lähiruokaa, mutta tämäkin on vielä melko pientä ja yleisintä varmasti tietyn joukon parissa. Ja kyllä, onhan se totta, ettei kaikilla yksinkertaisesti ole varaa ostaa pelkkää kotimaista, luomua ja lähiruokaa. Ei terveellinen ja puhdas ruoka kuitenkaan ole se kaikkein edullisin vaihtoehto, jossei ruoan laatu ole omassa taloudessa prioriteettilistan kärjessä.

Myönnän, että myös itse ostan suurten ketjujen tuotteita edelleen jossain määrin. Kun tarvitsemme jotain pientä kotiin, ajamme Ikeaan, usein tuntuu helpoimmalta ostaa yksinkertaiset perusvaatteet ketjuliikkeistä ja sitä rataa. Silti olen pyrkinyt kiinnittämään asiaan enemmän huomiota ja suosimaan enemmän myös niiden pienten putiikkien ja yritysten tuotteita. Pieniä askelia siis. Sinänsä harmi, ettei pienillä kivijalkaliikkeillä ja erikoisputiikeilla oikein ole mahdollisuutta kilpailla suurten kauppakeskusten kanssa, jonne ihmiset yleensä ajautuvat ostoksille.

Eräs idea oman pipomallistoni takana oli herätellä ihmisiä juuri ajatukseen, että voisiko sen maailmanlaajuisen massaketjun tuotteen sijaan suosia kotimaista ja käsityönä tehtyä? On suuri harmi, kuinka tämäkin ala on jäänyt täysin suurten ketjujen jalkoihin. Miksi on ok maksaa parikymppiä kiinarytkystä kun hieman kalliimmalla saisi laadukkaamman, kotimaisesti tuotetun ja samalla tekijälle hyvän mielen? Välillä tuntuu, etteivät ihmiset ymmärrä esimerkiksi sitä, ettei yrittäminen ole ilmaista, ettei pienyrittäjä yksinkertaisesti voi tarjota tuotteita samaan hintaan kuin yritys, joka ostaa Kiinasta tuhansien kappaleiden eriä. Jotenkin tuntuu vallitsevan semmoinen ”miksi minun pitäisi maksaa yhtään enemmän jos voin saada pilkkahintaan”. Eikä kyse olekaan siitä, tietysti olen itsekin todella nuuka rahoistani, mutta ajatuksena onkin lähinnä suurempi kokonaisuus. Jos pienyrittäjien suosimisesta tehtäisiin suurempi juttu, yleistyisi käsitys ja asenteetkin ehkä pikkuhiljaa muuttuisivat, edes vähän.

Asia, jota en yksinkertaisesti voi sietää, on Wish ja Aliexpress-villitys. Suoraan sanoen nousee melkein oksennus kurkkuun kun edes ajattelen tuota Kiina-kamaa, jota ihmiset tilailevat kilokaupalla. Olin juuri yksi päivä postissa ja edelläni oleva nainen oli noutamassa ilmeisesti omia kiinapakettejaan, joita oli oikeasti iso kassillinen. Nainen naureskeli siinä postin tädille, että ”heh, heh, tuli vähän tilattua kun oli niin halpaa ja alennus”. Hei ihan oikeasti!!! Myönnän, että olen itse joskus aikoinaan tilannut eBayn kautta parit iPhonen kuoret Kiinasta ja muinoin silkasta huvista seurannut Facebookin Wish-ryhmää lähinnä niiden koomisten ”tämän tilasin, tämän sain”-juttujen vuoksi, mutta itse en kuuna päivänä tilaisi sieltä mitään, ikinä. Ihan jo senkin tähden, ettei tuotteista voi koskaan tietää a) kuka ne on valmistanut b) onko niissä haitallisia kemikaaleja c) laatu on satavarmasti täysin paskaa. Ennemmin suosin esimerkiksi Etsyä, josta löytyy oikeasti ihania putiikkeja ja juuri käsityönä tehtyjä uniikkeja juttuja. Tilasin itseasiassa juuri erään taideteoksen eräältä kalifornialaiselta kuvittajalta, täytyy esitellä se heti kun saan ostettua kehykset. Ja joo, syypäitä kannattamattomalle yrittäjyydelle Suomessa ovat varmasti erityisesti juuri suuret ketjut, netin kiinapuodit ja tottuminen siihen, että jos kerta saa jotain halvalla, ei voi enää jatkossakaan maksaa mistään enempää.

Ja oikeasti, pakko mainita tähän myös eräästä julkaisusta joskus pari vuotta takaperin siellä Aliexpress/Wish-ryhmässä, johon yksinkertaisesti oli ihan pakko kommentoida. Joku tyttö hehkutti Kiinasta tilaamaansa feikki-Canada Goosea, jonka oli saanut ”tosi halvalla”. Kyseisten feikkitakkien täytteitähän on testattu ja höyhenistä on löytynyt mm. salmonellabakteereita. On jokaisen oma valinta jos haluaa tukea piratismia, mutta on kuitenkin aivan eri asia vaarantaa jopa oma terveytensä sen vuoksi, että haluaa jonkun tuotteen niin palavasti, vaikka sitten feikkinä. En tarkalleen muista mitä postaukseen kommentoin, ehkä jotain tuosta salmonellasta, mutta koomisin oli tytön vastaus, joka oli jotain tyyliin ”no ihan sama, itse ainakin tykkään”. Alright.. Valintansa kullakin, mutta sinänsä surullista, että maailma on mennyt näin epätoivoiseksi halvalla hakemiseksi.

Todella positiivisena seikkana mainitsen kuitenkin kierrätysvillityksen, joka on nyt viimeaikoina noussut vahvasti pinnalle. Ja tämä on supersiisti juttu! En olisi itsestänikään voinut 10v sitten kuvitella, että ostaisin pääosan vaatteistani joskus 2nd handinä ja tekisin neuleeni itse. Ja mikäli nyt ei vielä ole tullut ilmi, niin käsityöt ovat juttu, johon kannustan ihan kaikkia. Sen sijaan, että hakisit sen akryylisen kiinapipon, kokeile edes tehdä itse, siitä se lähtee. Ja jos neulominen ei luonnistu, osta käsintehty tai lahjo vaikkapa kummitäti neulomaan sinulle syysneule. Voin taata, että on varmasti laadukkaampi kuin mikään sadan euron brändineule 🙂 Ja kyllä, oma lupaukseni jatkossa on ehdottomasti panostaa enemmän pienyrittäjien palveluihin ja tuotteisiin silloin kun haluan jotain ostaa.

Neulepaita / itse tehty, ohje täällä

Mokkahame / 2nd hand

Kengät / UGG Australia

Ja mitä tulee vielä alkuperäiseen aiheeseen yrittäjyydestä. Kyllä, minua pelottaisi hurjasti nykypäivänä perustaa esimerkiksi pieni myymälä tai kahvila. Todennäköisesti pistän syksyn mittaan yrityksen pystyyn, mutta eri toimialalta. Tästä kuitenkin lisää myöhemmin!

Ärsyttääkö teitä halvalla hakeminen? Pohditteko shoppaillessa syvemmin sitä, kenelle ja kenen hyväksi rahat menevät? Entä onko pelko estänyt teitä ryhtymästä yrittäjäksi?

 

Kuvat Jutta

16 vastausta artikkeliin “Yrittäjyys, uhka vai mahdollisuus?”

  1. Joku aika sitten sain kuulla jostain Wishistä ja olin ihan ihmeissäni kun ihmiset tilaa sieltä hirveesti. Mitä siellä muka on sellaista mitä ihminen tarvitsee ja jota ei saisi Suomesta…. Mua ainakin pelottais se rahojen menetys jos se tuote ei ikinä edes tule. Vaikka summat vissiin aika pieniä mutta on 5€ rahaa ja jos niitä viiden euron tilauksia on useampia niin tappiot suurempia ja silläkin rahalla saisi jo Suomesta saman tuotteen. Ja en ikinä varmaan jaksais odottaa jotain kuukauden parin toimitusaikaa. Oon toki ebaysta tilannut pari juttua joskus aikoinaan, mutta silloinkin rajasin sen Eurooppaan.

    1. Niiin!! Oon joskus käynyt selailemassa huvikseen sitä valikoimaa ja se on kyllä niin halpiskrääsää, että huhhei! Kaiken huippu, että porukka tilaa vielä kosmetiikkaakin Kiinasta ja feikki-meikkejä. Jotenkin aivan älytöntä. En usklataisi IKINÄ laittaa iholleni jotain, jonka alkuperästäm ei oikeasti voi olla täysin varma. Kai siellä porukka yksinkertaisesti sekoaa kun kaikki maksaa niin vähän ;D Jossei ole valmis maksamaan edes meikeistä täyttä hintaa, vaan nekin tilattava Kiinasta jonkun tietyn brändin nimissä, niin huhheijaa 😀

  2. Olen tilannut Kiinasta somisteita juhliin, sillä niiden ei olekaan tarkoitus kestää, kuin se yksi ilta. Nyt jouduin tilaamaan puhelimen kuoret Kiinasta, sillä tähän malliin ei vain Suomesta löytynyt kuoria. Yritän aina valita ostokseni mahdollisimman eettisesti, mutta aina se ei rahan tai tarjonnan puolesta onnistu.

  3. Itse ostan ketjuliikkeistä pääosin senkin takia että rakastan muotia! Olisin valmis maksamaan enemmän, mutta kotimaiset merkit eivät tyylillisesti miellytä. Lastenvaatteita ostan kotimaisilta merkeiltä, mutta aikuisille muodin seuraajille ei tunnu löytyvän kivoja. Kotimaiset vastuulliset merkit tekevät klassisia, skandinaavisen tyylisiä vaatteita lähes poikkeuksetta. Samuli on kyllä trendikäs, mutta se onkin ainut mikä miellyttää omaan silmään.

    1. Myös muotihulluna pakko sanoa, että hyvä syy!! 😀 Mutta joo, toki ymmärrän ettei omaa tyyliä nyt oikein voi luoda sen perusteella, että suosisi tiettyjä merkkejä vain sen vuoksi, että voisi olla eettisempi, vaikkei tyyli mielyttäisi pätkääkään 🙂 Itse olen kokenut kirppikset tähän tosi hyväksi vinkiksi! On kiva löytää jotain tismalleen oman tyylisiä juttuja 2nd handinä, se on omalla tavallaan myös tosi koukuttavaa ja mahdollistaa tyylin kehittämisen 🙂

  4. Itse olen ainakin ajatellut, että ostan mieluummin vähemmän ja sen sitten laadukkaampana. Anoppini oli tässä jokin aika sitten toipumassa leikkauksesta. Mieheni ajatteli piristää äitiänsä pienellä rasialla parempaa jäätelöä. Anoppi oli asiasta iloinen, mutta appi oli järkyttynyt rasian hinnasta, kun ”samalla rahalla saa jäätelöä enemmänkin”, kun ostaa tuota halppista ja oli kuulemma maistanut jätskiä, mutta ilmeisesti vain miettinyt sen hintaa… Jotenkin itse vain mieluusti kuluttaa vähemmän, ja sen sitten fiksummin.

    1. No ehdottomasti! Laadukkaammat ostokset kestävät huomattavasti kovempaa käyttöä ja pidempään. Tähän panostan ehdottomasti myös itse 🙂 Hehe, jotenkin kuulostaa niin tutulta tuo anoppijuttu! 😀

  5. Asia, joka itse ärsyttää niiiiin sunnattomasti, on nämä ihmiset jotka kysyvät facebookin puskaradioissa suosituksia erilaisista yritysten tarjoamista tuotteista ja palveluista – ja lähes poikkeuksetta postaukseen on lisätty teksti ”ja mielellään mahdollisimman edullisesti”. Pitäisi löytää ammattitaitoinen ripsiteknikko, autolle nopeasti huolto, keikkatyötä tekevä luotettava lapsenvahti ja aina ”mahdollisimman edullisesti”. Hyvää ja laadukasta halutaan ja vielä mielellään pian, mutta siitä ei olla valmiita maksamaan. ”Suositelkaa hyvää mutta edullista kampaajaa” – eikö ammattitaitoinen ja kokenut yrittäjä saa pyytää palveluistaan kohtuullista korvausta? Vastaus kuuluu: saa pyytää, mutta me suomalaiset ei olla valmiita siitä maksamaan.

    1. No sanopas muuta!! Tämä ärsyttää myös itseäni aivan superpaljon! Parasta pitäisi saada, mutta silti halvimmalla. Ja sitten pauhataan raivona niissä samaisissa Faceryhmissä sitten kun palvelu ei olekaan odotetulla tasolla kun haetaan halvalla mahdottomuuksia. Ja toisaalta, tämä on juuri se ihmisryhmä, joka tulee luultavasti aina pysymään 😀

  6. Yrittäjyys suomessa tyssää usein joko a) suomalaisten osto tottumuksiin ja erityisesti siihen ettei tosiaan palvelusta/tuotteesta haluta maksaa, kun muualta saa halvemmalla. Yleensä löytyy aina se siskon kummin kaima joka osaa leikata hiukset tai serkku joka omistaa kameran ja saa sillä yhtä hyviä kuvia, kun ammattilaiset… Tai b) siihen ettei suomessa kannusteta valtion puolelta yrittäjyyteen. Pitäis saada lisää työpaikkoja suomeen, mut palkkauskustannukset on niin helvetin kalliita et monesti on kannattavampaa pienyrittäjänä tehä 16h työpäivää 5-7 pvä/viikko, kun palkata se työntekijä. Palkka kustannusten lisäks yel ja muut pakolliset maksut vie ne viimisetki motivaation rippeet koko hommasta.

    Ite en oo ikinä ”oppinu” nettishoppailemaan ja näin ollen kiina krääsä on jäännyt kiinaan, mutta tulee harmittavan usein käytettyä ketju liikkeitä. Siinä pitäs kyllä ehdottomasti petrata!

    1. Noniinpä, olet niin asian ytimessä ja tämä on valtava harmi!! Onhan meillä tietysti starttiraha kannustimeena, mutta senkin hakeminen on todella monimutkaisen byrokratian takana. Unohtamatta juuri noita mainitsemiasi kustannuksia, jotka tekevät työntekijöiden palkkaamisen todella kannattamattomaksi :/

  7. Mä olen joskus ollut töissä sellaisessa kahden hengen liikkeessä, jossa myytiin palvelua. Alkoi aina niiiiin ärsyttämään asiakkaat, jotka ensimmäisenä penkkiin istahtaessaan kysyivät että eihän tämä sitten maksa mitään. Tuosta kokemuksesta valitettavasti viisastuneena, en ikinä halua yrittäjäksi joka myy liikkeessä palvelua yksityisasiakkaille. Mikään ei saa maksaa mitään, mutta heti pitäisi saada ja heillä on mystinen käsitys yrittäjistä, että kaikki ovat rikkaita ja vain nyhtävät rahat ”tavallisilta ihmisiltä”. Vaikkakin moni pienyrittäjä tekee hulluna hommaa pärjäämisensä eteen ja suurinosa ei todellakaan ole rikkaita, päinvastoin. Minulla on päätyöni ohella oma toiminimi, jonka takaa teen moniakin eri juttuja (yrityksille) ja sen perustaminen on ollut ihan paras päätös. Eli siinä mielessä kokemukseni yrittäjyydestä on vähän ristiriitaisia.

    1. Tuo on kyllä niin tyypillistä 😀 Priimaa palvelua pitäisi saada, mutta nimenomaan ilmaiseksi, muu onkin sitten huijausta ja rahastusta ;D Ja samaisesta syystä en myöskään itse uskaltaisi ryhtyä Suomessa yrittäjäksi tietyille aloille :/ ja jep, harvemmin sitä ymmärretään, ettei yrittäjillä Suomessa usein ole kovinkaan helppoa!

  8. Yrittäjyys Suomessa on rankattu korkealle arvostusasteikossa. Suomessa on kuitenkin suhteellisen helppo ryhtyä yrittäjäksi. Yrittäjyyttä kuitenkin hankaloittaa suomalaisten ostokäyttäytyminen; tuotteesta ei olla valmiita maksamaan vaan aina kaikki pitää saada ”mahdollisimman halvalla”. Varsinkin pienyrittäjillä homma tyssää usein tähän. Monesti raaka-aineista ja valmistuksesta kertyvät kustannukset eivät tule katetuksi, sillä tuotteiden hinnat on pakko vetää matalaksi, jotta asiakas ostaisi niitä. Vaikka Wish, Aliexpress ja muut vastaavat nettikaupat yleistyvätkin kovaa tahtia, kannatan silti itse yrittäjäksi ryhtymistä. Aloitteleville yrittäjille on tarjolla kattava valikoima erilaisia rahoitusvaihtoehtoja, jotta ihmisillä olisi matalampi kynnys ryhtyä yrittäjäksi. Kannattaa siis lähteä rohkeasti kokeilemaan onneaan yrittäjyyden maailmassa, sillä pääseehän sieltä aina pois, jos yrittäjyys ei tunnukaan omalta jutulta. 🙂

    1. Joo niinpä! Olen täysin samaa mieltä tuossa, että suomalaisten ostokäyttäytyminen on paljolti sitä, ettei asioista haluta maksaa ja ennemmin ostetaan ulkomaista /huonolaatuista halvalla, kuin panostettaisiin laatuun 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *