Moikkelis! Eilinen iltapäivä vierähti kampaajalla ja erinäisillä asioilla. Olin illalla aivan naatti ja askelmittarin perusteella oli kertynyt ihan kiitettävästi askeleita, ihan siis vain tuommoisesta kaupungilla paikasta toiseen kävelystä. Aloitin illalla jo kevyen pakkaamisenkin, lähinnä ottamalla esiin kaikkea oleellista reissuun lähtevää tavaraa. Teen nimittäin aina kaksivaiheisen pakkaamisen. Pakkaan ensin yhden kerran ja sitten yön yli nukuttuani saatan muistaa jotain tavaroita, joita pitää vielä ottaa ja samalla karsin pois kasan vaatteita, joita ei ehkä sittenkään tarvitse matkalla. (Koska niitähän on tunnetusti aina ihan liikaa matkassa mukana…) Lisäksi tietysti pojan tavaroiden pakkaaminen tuo aina pientä lisämaustetta hommaan 😀 Pakkauslista on siis ihan pakollinen juttu, aina!
T-paita / Ganni
Hame / 2nd hand (IRO)
Tennarit / Vans
Nahkatakki / Zara
En koskaan jännitä tai stressaa lentoja, edes niitä pitkiä. Olen itseasiassa aina pitänyt lentämisestä. On jotenkin rentouttavaa istua paikallaan, katsoa leffoja, lukea, odottaa ruokatarjoilua ja hyvällä lykyllä myös nukkua. Tosin, nyt pienen lapsen kanssa lentoja odottaa hieman eri tavalla. Ei nyt mitenkään kovin kauhunsekaisin tuntein, mutta lähinnä ilman tuota ajatusta samanlaisesta rentoutumisesta kuin silloin joskus. Turhista jutuista ei kuitenkaan kannata stressata etukäteen. Vaikka kannustankin kaikkia lähtemään reissuun lapsen kanssa, enkä ole koskaan kokenut sitä mitenkään ylitsepääsemättömäksi, en minäkään nyt kuitenkaan mikään täydellinen superhero-mamma ole, jolla sujuisi kaikki aina niin täydellisesti, että!
Juuri viime viikolla kirosin mielessäni lentäessä lapsen kanssa kahden vaivaisella reilun tunnin lennolla, että jösses mitä helvettiä tämä olisi YKSIN pitkillä lennoilla. Kun ikiliikkuja-uhmis saa raivarin siitä kun joutuu istumaan paikallaan vöissä, kun ei saa rämpyttää käsinojaa, ikkunan suojusta tai edessäolevaa pöytälevyä. Omat lelut heitellään sitten lattioille, josta ne pyörivät toisten ihmisten jalkoihin. Halutaan smoothieta, ei haluta smoothieta, perus uhmislaiffia siis! Eilen tämä pieni herra raivosi illalla siitä kun ei saanut riisikakkua (vaikka olin tarjonnut). Sitten kun tarjosin uudelleen, sai raivarin koska ”ei halunnut”. Sitten olisi halunnut juuri sen minun palan, jota ei sitten kuitenkaan halunnut ja heittäytyi lattialle X-asentoon. Kaikki pitäisi saada NYT HETI ja tehdä tietysti itse, muuten tulee maailmanluokan rage. Vähän kun kasvattaisi minikokoista teiniä parhaillaan, haha! Tämmöinen eipäs-joopas-eikun minä itse- tai enpäs sittenkään halua- juttu on ollut meillä jo jonkin aikaa melko vahvasti läsnä.
Poika on viime viikot ollut aivan super aamu-uninen. Mennään aina ysin maissa nukkumaan, eikä nukuttaminen ole todellakaan ollut enää mikään samanlainen prosessi kun niinä kuumina ja valoisina kesäiltoina.. Simahdetaan molemmat aivan hujauksessa ja pientä herraa on aamulla tosi vaikea saada ylös. Hyvällä lykyllä tämä saattaa herätä jo seiskan jälkeen (yleensä tämä siis tapahtuu perinteisesti viikonloppuisin ja silloin kun nimenomaan ollaan valvottu myöhempään), mutta yleensä vietän tovin herättelemässä tätä vähän ennen kasia. Ainakaan toistaiseksi ei ole tullut aamuvirkkuisuuden suhteen äitiinsä 😀
Sikeämmät yöunet on yksi niistä syksyn ja talven plussapuolista, mutta sitten taas myös kääntöpuolena se, että on helposti myös päivisin huomattavasti nuutuneempi. Kylmillä keleillä huomaan ainakin itsessäni, että ”käyntiin pääseminen” on aamuisin paljon haastavampaa. Olo on jotenkin juminen vielä parikin tuntia heräämisen jälkeen.. Kai sitä aineenvaihdunta toimii jotenkin hitaammin kylmällä. Kroppa on myös paljon pöhöttyneempi ja ihan kun keho kävisi jollain säästöliekillä. Aina sama homma! Olen aina sanonut, että minua ei ole yksinkertaisesti luotu kylmiin oloihin, noin fyysisestikään. Haha!
Tunnistaako joku muu kehotyyppinsä ”lämpimille keleille luoduksi”? 😀
Tai kenties nämä ihanan uhmaiän kommellukset?
Ps. Heh, opin juuri tekemään mun MacBookilla emojeita ???✨??? = lempparit.
Kuvat Jutta.
MacBookin emoji-vinkit kehiin pliis!
Mulla on keväällä ostettu MacBook Pro, jossa on tuo touch pad. Siinä on esc-napin vieressä semmoinen hymynaama, jota painamalla saa koko emoji-valikon! Mullakaan ei siis ole muissa Maceissä vielä ollut aikaisemmin tuota 😀 Löytyykö sulta se? luulisi kyllä, että löytyisi googlettamalla sama homma myös vanhempiin malleihin:)