Mikä vei ruokahalun?

Voi elämä mikä jumitus ollut päällä jo monta päivää! Tuntuu, että ajatus ei juokse kertakaikkiaan ollenkaan. Pari viime yötä olen myös nukkunut taas vaihteeksi todella huonosti ja uni on tullut vasta yhdentoista maissa (joka siis on minulle todella myöhään, haha). Yleensä nukahdan helposti äänikirjoja kuunnellessa, mutta nyt ei ole sekään tuottanut tulosta, vaikka Keplerin uusin on pyörinyt kuulokkeista joka ilta. Tiettyjen asioiden vatvominen on vienyt jotenkin niin paljon energiaa ja tuottanut turhaa ahdistusta, että odottelen vain reissua ja sitä, että pääsee eroon erinäisistä jutuista fyysisellä ja ennen kaikkea ajatuksen tasolla. Itse reissu ei tuota minkään sortin stressiä, vaan ennemmin päinvastoin.

Ensi viikolla pitääkin koota yhteen pakkauslista! En ole ikinä ollut reissun päällä yli neljää viikkoa, joten täytyy suunnitella kaikki pakattavat vaatteet ja tavarat huolellisesti. Varsinkin nyt kun reissaa lapsen kanssa ja muistettavia asioita on potenssiin tuhat. Ainiin ja tämä muuten on ensimmäinen joulu reissussa. Saatatte ehkä muistaa, että olen useaankin otteeseen haaveillut joulusta ulkomailla, joten vihdoin toteutuu sekin, vaikka en järin mikään jouluihminen olekaan.

Olin kirjoittanut valmiiksi luonnoksiin postauksen ruokahaluttomuudesta, josta olen kärsinyt viimeisten kuukausien aikana. Ruokahalu on kuitenkin tässä pikkuhiljaa parantunut, joten päädyin heivaamaan postauksen ja käsittelemään aihetta näin ohimennen. En nimittäin muista, että olisin aikaisemmin elämässäni kärsinyt minkään sortin ruokailuun liittyvistä ongelmista. Kunnes tänä syksynä. Tiedättekö kun syöminen ahdistaa ja ainoa mikä menisi alas, ovat herkut. Ja aina eivät nekään ole houkutelleet. Eipä niillä herkuilla nyt kuitenkaan kukaan elä. En ollut juurikaan kiinnittänyt asiaan huomiota ennen lääkärikäyntiä kuukausi takaperin kun kävin puntarilla ensimmäistä kertaa vuoteen. Kyllä, paino oli pudonnut muutaman kilon aivan huomaamatta, eikä ihmekään kun ruokailu on muutaman kuukauden ollut ihme pakkopullaa, joka on kokenut lähinnä kamalaksi velvollisuudeksi. Totta on kuitenkin se, että vaatteista painonvaihtelut huomaa ensimmäisenä.

Olen usein unohdellut välistä aterioita ja ruokaa on ollut todella hankala saada alas, vaikka edellisestä ruokailusta on kulunut tunteja ja on tiennyt varsin hyvin, että nyt täytyisi syödä. Välillä olen nakertanut pari karjalanpiirakkaa lounaaksi kun ei yksinkertaisesti tee mitään ”oikeaa ruokaa” mieli ja on ajatellut, että pääasia kun syö edes jotain pientä. Olen kuitenkin aina ollut säännöllinen ruokailija, joka syö aamiaisen aina, kaksi lämmintä ruokaa päivässä ja lisäksi välipaloja. Syöminen on ollut aina kivaa, kunnes sitten nyt. Tuntuu, että ruoka on ollut nyt vain väistämätön pakko, polttoaine, jota on tankattava, jotta pysyisi menossa. Parin viikon aikana on tilanne parantunut aavistuksen ja olen huomannut, että ruokahalukin on pikkuhiljaa lähtenyt palautumaan. Avuksi olen kokenut sen, että syö omia herkkuruokiaan ja sitä, mitä tekee mieli. Onko teillä jollain vastaavanlaisia kokemuksia? Onko esimerkiksi stressi vaikuttanut ruokahaluun ja mikä on auttanut?

Kuvien pinkki villapaita on omatekoinen ja jos ohje kiinnostaa niin se löytyy täältä 🙂

 

Kivaa itsenäisyyspäivää jo ennakkoon!

 

Kuvat Jutta

6 vastausta artikkeliin “Mikä vei ruokahalun?”

  1. Kiva että kirjoitit ruokahaluttomuudesta. Vaikka ei ollut ruokahalua niin tunsitko kuitenkin nälkää tai oliko sulla heikko olo kun et ollut syönyt? Mietin vaan siksi kun itsellä tulee helposti huono olo jos en oo syönyt ja kestän muutenkin aika huonosti nälkää. Kiireessä se on hankala piirre 🙂

    1. Mulla yleensä myös tulee todella helposti huono olo jossei syö, mutta nyt ei ole ollut sitä. Tavallaan nälkä on väistynyt kokonaan, mutta sitten kun havahtuu siihen, ettei ole syönyt aikoihin niin on jo semmoinen huimaus :/

  2. Kuulostaa kyllä tosi samaistuttavalta sekä ruokahaluttomuus että unettomuus! Molemmat onneksi yleensä korjaantuvat, kun stressi vähän hellittää ja ainakin mulla auttoi unettomuuteen melatoniini, vaikka sitä ihan viimeiseen asti välttelin, mutta näin jälkikäteen en voi muuta kuin suositella 😀 Elämä alkaa kummasti taas hymyillyttää hyvin nukutun yön jälkeen. Tsemppiä!

    Ihania kuvia, sopii tosi kauniisti tuo neuleen väri sinulle! 🙂

    1. Niinpä, toivotaan näin! Kiva kuulla, että muillakin ollut samanlaista 🙂 Melatoniinia en olekaan hetkeen ottanut, täytyypi taas kokeilla. ja kiitos hurjasti <3 Ihanaa viikonloppua!

  3. Ihana neule! Osaisinpa itse tehda samanlaisen 🙂
    Itsella ruokahaluttomuutta esiintyy yleensa myos stressaantuneena tai surullisena :/ Itsella on tehonnut se, etta jos ei tee mieli ruokaa, mutta pakko kuitenkin nyt jotakin syoda (ja kun yritan valtella liikaa herkkujen syomista oikean ruoan sijaan) niin pirteloiden tekeminen! Sinne sekaan vaikka hedelmia&marjoja tai sitten vihersmoothie (pinaatti&banaani&taateli! ;)) ja sitten vaikka jotain macaa/chia siemenia/spirulinaa tai mitä terveysjauheita teilta loytyykaan! Ei tule huonoa omaatuntoa jos tuommoisen juo karkkien ja sipsien sijaan! ja siina samassa saa kuitenkin hyvia ravinteita kehoon 🙂 teen lapsellenikin usein pirteloita (ilman terveysjauheita) silloin, kun kieltaytyy ruoan syomisesta, pirtelot maistuvat joka ikinen kerta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *