Vihreitä tabuja: Koskaan ei ole tarpeeksi hyvä?

Lentopäästöt ovat olleet yksi ympäristökeskustelun puhutuimpia aiheita jo jonkin aikaa. Olen huomannut, että erityisesti bloggaajat ovat mielipidevaikuttajina joutuneet melkoisen luupin alle tämän matkailuaiheen myötä. En ole aikoihin kirjoittanut aiheesta, koska en yksinkertaisesti ole tiennyt mitä sanoisin tai miten. Kuinka voisin puolustella valintojani ja mitä minun edes pitäisi sanoa kun tuntuu, että aiheesta keskustelu on pääasiassa loputonta väittelyä? Lentomatkailu tuntuu olevan punainen vaate, aihe johon ei oikeastaan edes voi tai saa sanoa puolustuksen sanoja. Miten siis käsittelisi aihetta niin, että ajatukseni ehkä edes joten kuten tulisivat ilmi?


Näiden kymmenen blogivuoteni aikana on matkailu aina ollut merkittävässä osassa blogissa ja edelleen miellän blogini myös osittain matkablogiksi kaiken muun lifestyle-asian ohella. Siksi koenkin olevani hieman puun ja kuoren välissä tässä asiassa. Jos bloggaat matkailusta, miten voisit puhua esimerkiksi ympäristöasioista niin, ettet ärsytä ketään tai aiheuta vastaväitteitä? Onhan se kieltämättä vähän hankalaa. Ellei jopa täysin mahdotonta. Pitäisikö kaikkien matkabloggaajien yhtäkkiä keksiä jotain täysin uutta?

Ymmärrättekö pointtini siitä, kuinka ristiriitaista olisi itselleni yrittää muuttaa koko identiteettiäni tai myös elinkeinonani toimivaa blogia profiililtaan täysin erilaiseksi vain sen vuoksi, etten enää uskalla kirjoittaa matkustamisesta sen vuoksi, ettei koskaan voi miellyttää kaikkia? Kun kirjoitan maailmanympärysmatkan olleen yksi elämäni upeimmista kokemuksista tai jaan kokemuksia kohteista, tiedostan tottakai sen aiheuttavan ihmisissä halukkuutta matkustaa. Sitten taas, ihan rehellisyyden nimissä en voisi sanoa sitäkään, ettei matkustaminen kannata tai etten siitä nauttisi, koska eihän se ole totta. Koen, että tämä on asia, joka on pala minua, identiteettiäni.

Haasteena onkin ehkä miettiä tapoja, joilla voisin tuoda ympäristöseikkoja enemmän huomioon myös matkustamisen suhteen. Onhan tämä tottakai melko kaksipiippuinen juttu. Monien köyhien maiden talous on täysin riippuvaista turismista, matkailun väheneminen saattaisi useammat ihmiset ahdinkoon, mutta sitten taas lisääntyvä lentoliikenne on erittäin tuhoisaa maapallolle. Haluttomimpia ilmaston lämpenemistä vastaan taistelemaan ovat juurikin ne köyhimpien maiden asukkaat, eli juuri ihmiset, jotka mitä todennäköisimmin joutuvat ensimmäiseksi ja eniten kärsimään ilmaston lämpenemisen aiheuttamista ilmiöistä. Karu totuus on kuitenkin se, että jos sinun täytyy valita sen väliltä, että jääkö perheesi ilman ruokaa vai oletko valmis kärsimään tulevien sukupolvien vuoksi, tottakai valitset täyden vatsan. Eihän meidän suomalaisten edes tarvitse miettiä näitä asioita. Tämän vuoksi muutoksen tekeminen on oikeasti todella vaikeaa, koska aina loppupeleissä kärsii joku. Aihe on silkkaa politiikkaa, jossa on helppo osoittaa sormella muita.

 Ja tottakai, jutun ydinhän on nimenomaan se, että meidän, joilla on mahdollista tehdä pieniä muutoksia, pitäisi juurikin pyrkiä siihen. Suomalaisen parin euron vihreämpi uhraus ruokakaupassa on loppupeleissä melko pientä verraten uhraukseen siitä, että valitsenko ympäristön vai kärsinkö itse perheineni nälästä ja ahdingosta. Mutta entäs sitten kun tuntuu, ettei mikään riitä? Tuntuu, että aina tekee väärin jonkun toisen mielestä. Olen aikaisemmin kirjoittanut lentämisestä esimerkiksi tässä postauksessa, sekä listannut lukuisissa muissa postauksissa asioita, joita itse teen arjessa ympäristön vuoksi. Luovuin punaisesta lihasta pääasiassa ekologisista syistä, en edes omista ajokorttia, olen vähentänyt maitotuotteet minimiin, suosin kotimaista, en harrasta turhaa shoppailua tai kertakäyttömuotia, sekä pyrin blogissani kannustamaan ihmisiä 2nd hand-polulle, suosimaan käsitöitä ja innostumaan valmistamaan itse hyödykkeitä käsin.

Silti ehkä koenkin vääräksi sen, että kritiikki kohdistuu niin kärkkäästi yksittäisiin ihmisiin. Ja tottakai siksi, että on niin helppoa ottaa maalitauluksi joku konkreettinen henkilö. Itse kuitenkin näen, että esimerkiksi bloggaajien satunnaiset lomalennot ovat melko eri mittapuulla päästönäkökulmasta suhteessa siihen, mitä esimerkiksi lukuisat suuryritykset käyttävät kokousmatkoihin, jotka järjestäisi helpostikin virtuaali-konferenssina. Unohtamatta tietysti teollisuuden rahtiliikenteen päästöjä, jotka aiheutuvat kuljettaessa niitä hyödykkeitä, joita me niin iloisena taas kerran klikkailemme verkkokaupan ostoskoriin palkkapäivänä. Tai sitten yksityisautoilu, jota tuhannet ja tuhannet ihmiset harrastavat Suomessakin huolimatta siitä, että matkat tekisi huomattavasti nopeammin ja edullisemmin julkisen liikenteen avulla. Miksei näistä puhuta?

Sehän on selvää, että vaikuttajilla on tietynlainen vastuu ja tottakai myös valta mielipideseikoissa. Mutta onko sekään reilua, että pieneltä yksittäiseltä ihmiseltä vaaditaan kaikki tai ei mitään-tekoja ja tehdään kaikki ne muut, ehkä omassa elämässä suuretkin uhraukset ja valinnat täysin merkityksettömiksi? Muuten leimataan itsekkääksi. Samalla kun päättäjät, jotka ajavat juuri näitä asioita, lentävät huomattavasti bloggaajia enemmän ja autoilevat varmasti moninverroin suhteessa keskivertosuomalaiseen. Tekopyhää? Aina löytyy ihmisiä, jotka eivät muutenkaan pidä matkustamisesta ja joiden on ehkä helppo asettua semmoisen ”En matkusta ympäristön vuoksi”-asenteen taakse. Vähän kun itse mainitsin, etten autoile. No en tietenkään, koska en omista ajokorttia. Enkä missään nimessä tuomitse. Asian ydin onkin tehdä juuri ne valinnat, jotka kokee omaan elämäänsä parhaiksi. Oli se sitten luopuminen lihasta, yksityisautoilusta tai lentämisestä. Jos aletaan vertailemaan ja syynäämään toisten tekoja ja valintoja, on harva varmasti täydellinen. Loppupeleissä on helppo luopua jostain mikä ei muutenkaan ole ollut osa elämää kuin se, että vaadittaisiin yksittäiseltä ihmiseltä yhtäkkiä totaalikieltäytymistä asioissa, jotka ovat tähän saakka olleet suuressa osassa heidän elämäänsä.

Välillä tuntuu jopa siltä, että puolet ajasta menee väittelyyn siitä, kuka tekee oikein ja kuka väärin tai tietynlaiseen tekojen todisteluun, koska on niin cool olla vastuullinen. Sanotaan toisin ja tehdään toisin, koska pelätään kritiikkiä. Mihin jäi ajatus siitä, että tiedostaisi itse tekonsa ja pyrkisi käyttämään aikansa oikeisiin asioihin todistelun ja väittelyn sijaan? Ei tämä ole edelleenkään mikään kilpailu siitä, jossa näennäisesti parhaiten toimiva palkitaan. En yritä hakea oikeutusta esimerkiksi matkailulleni, mutta ihan oikeasti yritän tehdä asioiden eteen jotain niillä keinoilla, jotka parhaiten sopivat omaan elämääni. Luovuin tästä syystä esimerkiksi lihansyönnistä, maksan päästöhyvityksiä ja teen useita vihreitä tekoja, joiden koen olevan merkittävä askel myös näin vaikuttamisen näkökulmasta.

Sinänsä harmillista, että moni kokee näidenkin olevan asioita, joita on jollain muotoa todisteltava muille. Tai joihin kokee kaikilla ulkopuolisilla ihmisillä olevan jonkinlaista etuoikeutettua arvosteluvaltaa, että näyttäisi muiden silmissä paremmalta ihmiseltä. En henkilökohtaisesti itse koe olevani oikeutettu kritisoimaan tai arvostelemaan muiden ihmisten valintoja. Jos joku toinen grillaa somefeedissään kilokaupalla lihaa, esittelee uutta autoaan tai fast fashion-ostoksiaan, en voisi kuvitellekaan, että paasaisin tästä toiselle vaikka ajattelisinkin toisin. Emme koskaan tule olemaan siinä pisteessä, jossa ne omat valinnat olisivat asioita, jotka soveltuvat kaikille muille tässä maailmassa. Tärkeintä on, että tiedostaa omat valintansa.

Toki haluan itsekin jatkossa miettiä enemmän matkailuani ja ennen kaikkea tiedostaa tilanteen. Pyrkiä esimerkiksi reittien suhteen mielummin niihin suorempiin tai viettää kertaheitolla pidempiä aikoja reissussa, kuten talvella teimme – sen sijaan, että lentäisin kotiin välissä. Haaveenani tietysti on, että voisi vielä joskus asua paikassa, jossa olisi tyytyväinen ympäri vuoden. Ihmisten matkustaminen tuskin kokonaan loppuu koskaan, joten miksi olisi sitten huonompi ajatus nostaa esille niitä ”vihreämpiä tapoja” matkustaa tai edistää vähempipäästöisten teknologisten innovaatioiden kehitystä sen sijaan, ettei tekisi sitä ollenkaan? Eikö tämä ole osa juuri sitä ihmisten asenteiden muuttamista askel kerrallaan?

 

Tulipas sekava teksti, mutta toivottavasti ymmärsitte edes osittain pointtiani ✨

 

Onko teillä ajatuksia aiheesta?

 

 

Kuvat Jutta

 

10 Replies to “Vihreitä tabuja: Koskaan ei ole tarpeeksi hyvä?”

  1. ”Ymmärrättekö pointtini siitä, kuinka ristiriitaista olisi itselleni yrittää muuttaa koko identiteettiäni tai myös elinkeinonani toimivaa blogia profiililtaan täysin erilaiseksi vain sen vuoksi, etten enää uskalla kirjoittaa matkustamisesta sen vuoksi, ettei koskaan voi miellyttää kaikkia? ”

    Äh, ymmärrän toisaalta sinun pointin. Hyvin harva sitoutuu ympäristöjuttuihin Linkola-tasolla eli lähes kaikkia voi kritisoida jostain. Toisaalta kuten tässä sanotkin, sinua ei harmita se miten saastutat vaan se, että pelkäät saavasi kritiikkiä.

    Toisaalta sormen osoittaminen ja ihmisten syyttely ei varmaan kannusta ketään.

    Vähän hassu pointti tuo että sinun nyt on vaan pakko hampaat irvessä lähteä sinne ulkomaille vaikka et millään haluais koska oot tollasen elinkeinon keksinyt. Joo, etköhän voi elättää itseäs toisellakin tapaa jos haluaisit.

    Sit toisaalta, jatkuva lentäminen ympäri maapalloa on aivan järkyttävän saastuttavaa. Jos ajattelet että lentäminen on se sinun yks pahe, niin se on sitten toooodella iso pahe. Matkustellakin voi hyvin monella muullakin tapaa kuin vain lentämällä.

    Ihan kaikkien kannattaa miettiä lentämisen vähentämistä ja lentopäästöjen hyvittämistä. Jopa niiden bloggaajien. Välillä tuntuu että koska netissä välillä kritisoidaan ihmisiä ihan liikaa niin sitten sen vastakohtana tulee myös tällaista ajattelua että ketään ei saa koskaan kritisoida yhtään. Vaikka minusta näistä on ihan tervettä keskustella.

    1. Hei ja kiitos asiallisesta kommentistasi! Tottakai aiheesta tarvitaan keskustelua ja sitähän tässä yritin tehdä, juuri omien näkemysteni kanssa aiheesta. Tottakai päästöt harmittavat ja kuten postauksessa mainitsinkin, olen ehdottomasti ottanut lentoseikan huomioon arjessani, pyrkinyt eroon juurikin ”ylimääräisestä” lentämisestä ja huomioinut esimerkiksi juuri lentoreittejä suunnitellessa. En missään nimessä aio jatkossakaan lentää vain lentämisen ilosta.

  2. Side commenttina mua naurattaa että vedetään mukaan nuo ”isojen yritysten kokousmatkat”.
    Itse olen ollut töissä kahdessa isossa suomalaisessa yrityksessä ja kummassakin on jo aikaa sitten
    a) kielletty sisäisiin kokouksin matkustaminen vaan ne pidetään aina virtuaalikokouksina (ne ulkoisetkin kokouset on joko asiakastapaamisia tai toimittajapalavereja joissa valvotaan juurikin sitä että ne tuotteet mitkä muualta tulevat on vastuullisella tavalla tuotettuja)
    b) tarkkaa c02 päästöjen seurantaa ja raportointia kaikilla tasoilla

  3. Olen niin kanssasi samaa mieltä.
    Minusta se on juurikin sitä, että me kaikki sisäistämme tämän ilmastoasian, ja teemme omassa elämässämme niitä pieniä asioita toisin, on se sitten lihansyönnin lopetus, muovin vähentäminen/kierrätys, tai sitten se matkailun vähentäminen, tai kompensoiminen. Itse olen vähentänyt punaista lihaa paljon, en shoppaile fast-fashionia, vaatteet ostan aina tarpeeseen. Vältän verkkokauppatilauksia (koska ne ei koskaan osu oikein ja sitten se kenkäpari matkustaa jonnekkin Saksaan taas takas) ja suosin kivijalkakauppoja ja pienyrittäjiä. En edes muista milloin olen viimeksi ostanut vaatteen… tammikuussa ehkä… TYÖvaatteen silloinkin 😀 Minullakaan ei ole ajokorttia, käytän julkisia. Kierrätän metallit,muovit,paperit ja pahvit, bion lisäksi. Ovessani lukee ’ei mainoksia’ , muutin kaikki laskut e-laskuiksi. Laukussani on aina kestokassi jos tulee ruokakauppaan asiaa. Mielestäni teen aika paljon, ja täten syön ihan hyvällä omallatunnolla avokadon joka jumalan päivä, ja lennän joka kesä lomalle jonnekin Eurooppaan. Ostan myös isommilla kauppareissuilla muovikasseja, jotka uusiokäytän mm. roskapusseina. Tein juuri eilen hiilipäästötestin jonka mukaan olen reilusti keskiarvoa alempana. Voin melkeinpä vannoa että suuri osa niistä jotka avokadon syöntiäni ja kesälomamatkaani sättivät, ostavat tehotuotettua lihaa, valmisruokia muovipakkauksissa ja tilaa zalandolta ainakin kerran kuussa jotain tekokuituista muotikrääsää jonka näkivät KK:n päällä, kun vähän matkan päässä pienyrittäjällä on putiikki täynnä parempilaatuista ja pitkäkestoisempaa vaatetta. Ja jos heille tarjottaisiin ilmaiseksi lentolippuja Balille tai Karibialle, on hiukka vaikea uskoa että he repisivät liput ja kiikuttaisivat palaset lähimpään paperinkeräykseen… Suomalaiset ovat arvostelijakansaa. Mä olen niin väsynyt siihen ainaiseen arvosteluun ja vertailuun mitä joka somekanavalla näkee. Suurin osa siitä on varsin tekopyhää sontaa ihmisiltä jotka ei tee oikeasti itse asioita yhtään sen paremmin mutta tuntevat ylemmyydentunnetta kun pääsevät solvaamaan jotain somejulkkista; esimerkkinä vaikka Sara Sieppi, jota riepotellaan kuin märkää rättiä kommenteissa. Mihin ihmisiltä on kadonnut käytöstavat? Niin, käytöstavoista voisin kirjoittaa uuden novellin mutta jätettäköön se vaikka seuraavaan kertaan 😀

    1. Kiva kun otit kantaa keskusteluun! Mutta jep, samaa mieltä esimerkiksi Sara Siepin kohdalla. Olen monesti miettinyt, että miksi tuntuu hänen julkisen riepottelun olevan jollain tasolla ok? Ehkä takana on juuri tämä arvostelukulttuuri 🙁

  4. Kiva kuulla ajatuksiasi aiheesta. Itseäni eniten asiassa rassaa ettei faktoista oteta kunnolla selvää. Esimerkkinä nyt vaikka lomalennot versus rahtilentojen päästöt, useat teollisuuden alat.. :/

    1. Mukava kun kommentoit! Ja tämä ärsyttää kyllä, että näistä muista asioista ei saisi edes puhua tai ne sivutetaan täysin, koska ainoastaan lentämisen demonisointi on sallittua 😀

  5. Mun mielestä on hienoa, että lentokeskustelua käydään, vaikkakin se ehkä on turhan negatiivissävytteistä. Täytyy kuitenkin muistaa, että siinä, missä esimerkiksi lihansyönnin lopettaminen vähentää omaa hiilijalanjälkeä, ihmisen täytyy syödä vegaanisesti neljä vuotta, jotta yhden mannertenvälisen lennon päästöt säästyisivät. Lentoliikenne on kyllä aivan törkeän iso ongelma, ja toivon, että joskus ihmiset sen tajuaisivat.

    Toisaalta taas mun mielestä on tärkeää, että nämä asiat tiedostaa, ja tekee edes jotakin. Itse syön jonkin verran lihaa, mutta en taas käy lomamatkoilla ulkomailla. Ja joudun kokoni ja rahallisen tilanteeni takia kuluttamaan silloin tällöin pikamuotia, mutta vastapainoksi käytän ekologisia kosmetiikka – ja hygieniatuotteita. Kaikessa ei voi olla täydellinen, tärkeintä on, että edes yrittää.

    Ootko miettinyt yhtään kokeilevasi kotimaamatkailua? Suomessa on upea luonto ja kesä, ja olisi ihanaa nähdä uusia paikkoja ja aktiviteetteja, joista saisi ideaa myös omiin kesälomareissuihin 🙂 Liian harva bloggaaja oikeasti kertoo kotimaan matkakohteista, sellaista sisältöä blogeihin ehdottomasti tarvittaisiin lisää!

    1. Hei ja kiitos asiallisesta kommentistasi! Hyviä pointteja. Kyllä ehdottomasti tiedostan seikan, enkä toki halua lentää ”turhaan”. Itse kuitenkin näen tässä myös sen puolen, että vaikken missään nimessä halua kiistää lentopäästöjä, aiheutuu suurinosa tilastollisista päästöistä kuitenkin rahtiliikenteestä, joka taas on mielestäni ristiriidassa sen kanssa, että yksittäisiä ihmisiä (esimerkiksi nyt vaikka bloggaajia) otetaan yksittäisten lentomatkojen vuoksi maalitauluiksi tässä asiassa. Usein tuntuu, että tämä aiheuttaa ihmisissä niin suurta raivoa, että keskustelussa mennään jopa henkilökohtaisuuksiin ja aivan asiattomille raiteille. Mutta pointtina, ihan ehdottomasti aion jatkossa suosia enemmän kotimaan matkailua, kirjoittelinkin tästä viime syksynä Lapin reissun yhteydessä. Haaveenani olisikin tehdä kesällä kesäreissu kotimaassa, Lapissa tai muualla. Itsekin näen ehdottomasti tämän vielä toistaiseksi blogeissa aukkona!! Kiitos siis vinkistä 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *