Life Update

Juuri kun viime viikonloppuna kirjoittelin stressittömyyttä ja kiireettömyyttä, on tämä viikko sitten osoittautunut juurikin todella hektiseksi. Pahoitteluni, etten ole juurikaan ehtinyt päivittää tällä viikolla normaaliin tapaan ja postausrytmi on ollut tavallisesta poikkeava. Kaikenlaisia yllättäviä juttuja on tullut vastaan, jotka ovat vieneet resursseja muualle. Olimme eilen yöhön asti lastenpolin päivystyksessä (ei tosin pitäisi olla mitään vakavaa, vaikka aluksi säikähdimmekin) ja koko tämän päivän suunnitelmat menivät osittain uusiksi sen jälkeen kun pääsimme kotiin about puoli kolmelta yöllä. No, olen aina hölmönä selittelemässä täällä, mutta toivottavasti ymmärrätte, että välillä tulee hetkiä kun suunnitelmat menevät yksinkertaisesti uusiksi tai sitten vain ajoittuu sata asiaa juuri sille samalle viikolle. Huh!

 

Ajattelin tänään tehdä pientä life updatea pitkästä aikaa.

Eli mitä viikkooni kuuluu ja noin yleisesti? ✨

Tälle viikolle on mahtunut menoa ja meininkiä lähes jokaiselle päivälle. Usein tulee viikkoja, jolloin kalenteri näyttää lähes tyhjää ja keskittyy hoitamaan hommia kotoa käsin. Tuumailemaan käsityöjuttuja, suunnittelemaan blogin sisältöä, kuvailemaan ja vastailemaan sähköposteihin. Ja sitten vastapainoksi niitä viikkoja kun on joka päivä menossa ja joutuu tasapainottelemaan niiden juoksevien perushommien hoitamisen kanssa. Juuri tämmöinen viikko on ollut meneillään nyt ja päälle vielä sitten kaikkea yllättävää.

Olin eilen iltapäivällä portaalini Indieplacen ja New Nordicin järjestämässä Herbal School-workshopissa, jossa valmistimme itse luonnonkosmetiikkaa, ihan superkivaa! Nykyään olen äärimmäisen laiska käymään missään tapahtumassa, lukuunottamatta satunnaisia pressipäiviä, joilla voi käydä piipahtamassa oman aikataulun mukaan. Ennen tätä viikkoa taisi olla pitkä tauko ilman mitään tapahtumia, koska olen priorisoinut muita juttuja, enkä jaksa ravata tapahtumissa vain huvikseni. Itselleni jokin lisäarvo on tärkeää! Pidän juuri tapahtumista, joissa pääsee itse konkreettisesti tekemään jotain, kuten tuo eilinen. Moni juttu  workshopissa oli ennestään tuttua, koska olen itseasiassa juuri keväällä lukenut erään kirjan yrttien hyödyntämisestä ja erilaisten rohtojen valmistamisesta. Itseasiassa minulla on juuri työn alla valmistaa pari erilaista ”taikasalvaa” tuon samaisen kirjan innoittamana, joiden ohjeet haluan jakaa teillekin. Sain juuri pari päivää sitten näihin käytettävät öljyt, mutta pari ainesosaa vielä puuttuu, joten vielä en ole päässyt hommiin näiden kanssa. Workshop tuli siis hauskaan saumaan kun pääsi hieman alustamaan noita omia salva-kokkailuita 😀

Käsityöhommien suhteen olen siirtänyt ajatukset jo seuraaviin juttuihin ja loppukesän tulevaan pipomallistoon, jota olen pikkuhiljaa alkanut työstämään. Sitä ennen on tulossa söpöjä hiusnauhoja, jotka sopivat sekä aikuiselle, että lapselle 💕 Olen neulonut ylipolven villasukkia jo helmikuusta lähtien, mutten ole onnistunut saamaan niistä edes ensimmäistä valmiiksi. Ne olisivatkin seuraavana to-do-listalla ”käsityökorneriini” ja haluan jakaa ohjeen teillekin sitten (jos siis edes onnistuvat, haha).

Kun minulta nykyään kysytään, että mitä kuuluu, en oikeastaan tiedä mitä vastaisin. Koska olen pyrkinyt välttämään kiireestä jauhamista, olen pyrkinyt usein toteamaan, että olen pääosin ottanut viimeaikoina rennosti. Ja ei, tämä ei tosiaan tarkoita sitä, että makaisin pihassa bikineissä ja lukisin kirjaa, haha. Tällä hetkellä on monta rautaa tulessa ja kun on meneillään useampi projekti, on sitä hommaakin melkolailla. Yritän kuitenkin kääntää asian niin, että teen juuri niitä itselleni mielekkäitä juttuja ja jos kiirepaniikki meinaa iskeä, istun alas, listaan hoidettavat asiat ja priorisoin niitä tärkeysjärjestyksen mukaan. Moni lähipiiristänikään ei tiedä niin tarkkaan mistä päiväni koostuvat ja vaikka freelancer-tyyppinen työ, sekä pienyrittäjyys ovat molemmat yleistyneet työelämän muuttuessa, saattaa monen korvaan (valitettavasti) edelleen kuulostaa siltä, että jos kerrot olleesi kolme päivää kotona tekemässä töitä nuhjuverkkarit jalassa, et ole tehnyt käytännössä ”mitään”.

Itseäni ainakin jaksaa yllättää yhä uudelleen se, etteivät monet nuoretkaan tunnu ymmärtävän sen vanhan mallisen ”ysistä viiteen”-käsitteen ulkopuolelle. Tarkotan, että josset lähde joka arkiaamu kahdeksalta kotoa työasuun pukeutuneena toimistolle ja palaa kotiin ruokaostosten kanssa viiden jälkeen, et voi tehdä mitään kovin tärkeää tai edes ”töitä”. Eikä pointti ollut todellakaan se, että 9-5-työssä mitään vikaa olisi, vaan lähinnä siinä, että työelämä on jo tässä aivan muutaman vuoden aikana kokenut valtavan muutoksen ja onhan se ymmärrettävää, että ihmisillä menee aikaa ymmärtää niitä uusiakin työmuotoja. Ihan rehellisesti nimittäin kyllä koe, että menneet työtehtäväni viimeisten kymmenen vuoden ajalta olisivat olleet yhtään sen ”tärkeämpiä” tai merkityksellisempiä, kuin tämä mitä teen nyt. Ajoittain vain harmittaa asenne juuri siitä, että josset tee sitä jotain perinteistä ja mikä on alana muille tuttua, et voi tehdä mitään järkevää.

Ainiin, tuon vuosi takaperin tekemäni laventeli-neuleen ohje löytyy täältä 🙂

Viime viikkoina olen pohtinut myös tulevaa ja sitä, että haluammeko asua lopullisesti Suomessa. Tai voisiko ulkomailla asua edes hetkellisesti ja testata, miten se sujuu? Vajaan kolmen kuukauden matkamme talvella oli toki jonkinlaista esimakua tähän, mutta tietysti normaaliin arkirytmiin pääseminen on äärimmäisen hankalaa viettäessäsi yhdessä paikassa sen viikon tai pari. Jos nyt paljastetaan tämmöinen ultimate-haave, olisi se viettää esimerkiksi ensi vuonna vaikkapa 6-8kk yhtäjaksoisesti ulkomailla. Täydellinen asetelma olisi esimerkiksi Los Angeles, Uusi-Seelanti ja Bali/Indonesia jaettuna semmoisiin 2-3kk pätkiin jokaisessa kohteessa. Noh, kunhan tässä vain haaveilen 😀 Toki olen jo vuosia tiedostanut, ettei jatkuva kaukokaipuu ole todellakaan mikään kestävä valinta miltään osin.

Minusta on aina tuntunut siltä, että viihtyisin paremmin muualla ja muunlaisessa ilmastossa, mutta sitten taas, onhan Suomessa kuitenkin niin hyvä asua, varsinkin pienten lasten. Katselin ensimmäisiä kertoja asuntoja ja työpaikkoja ulkomailta lukioaikoina, jolloin en vielä ollut edes täysi-ikäinen. Jo tuolloin oli haaveena suunnata muualle, mutta täällä ollaan edelleen. Viime vuosina on ehkä tietyllä tasolla alkanut harmittaa, että miksen opiskeluvuosina lähtenyt esimerkiksi vaihtoon tai tehnyt jotain vuoden irtiottoa ulkomailla kun mitään ihan kamalan sitovia velvollisuuksia ei vielä ollut? Kai sitä oli nuorempana niin arka suurten muutosten suhteen ja toisaalta myös ajattelin elämää hyvin urakeskeisesti. Nyt olen huomannut, kuinka sekin voi johtaa siihen, että asioita tai unelmia jää tekemättä ja kokematta.

Mitä tulee noin yleisesti reissuihin, ajattelimme kesän aikana matkustaa kotimaassa. Tällä hetkellä ei meillä kertakaikkiaan edes ole tulevia matkoja suunniteltuna millään asteella loppuvuodeksi, joka tuntuu toisaalta oudolta. Nyt onkin ajatuksena keskittyä ihan vain tähän Suomi-meininkiin, tosin Jyväskylässä lähden piipahtamaan parin viikon päästä.

 

Huh, tulipas sepustus! 😀

 

Kuvat Jutta

4 vastausta artikkeliin “Life Update”

  1. Heippa, nyt vähän ohi aiheen, mutta mistä nuo farkut on? Just kivat ns. hailakan mustat (ainakin kuvissa), joita ei meinaa löytyä mistään 😍

  2. Oi,ylipolvensukat! Ne ovat kyllä työläät, itse sain just valmiiksi sellaiset ja olihan ne tovin työn alla. Mutta tuli ihan superkivat ja mielessä olisi jo toiset,uups 😀

Vastaa käyttäjälle Erica Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.