8 arkikuvaa ja asiaa viikon varrelta

Olette toivoneet enemmän tavallisia arkijuttuja blogiin, joten yritän taas toistaiseksi panostaa enemmän niihin. En edes muista milloin olisin viimeksi julkaissut blogissa puhelimella otettuja kuvia, mutta päätin tänään tehdä poikkeuksen ja koota 8 arkikuvaa puhelimen rullasta tältä viikolta. Eihän se nimittäin niin vakavaa ole, vaikkei aina olisikaan kuvien puolesta niin siloteltua sisältöä. Joskus on ihan hyvä lisäillä kuvia vaikkapa sitten reikäisistä treenikengistä, ehhh 😀

Yritän ehkä ensi viikolla postailla pitkästä aikaa tukkajuttuja ja asiaa tästä kasvatusprojektistani, mutta otin tosiaan viikko takaperin taas pidennykset pois, koska halusin pitää parin viikon huilitauon ennen seuraavaa kampaamoaikaa. Pidennyksistä luopuminen on aina pieni shokki, mutta sitten jonkun ajan päästä onkin omilla hiuksilla taas ihanan huoletonta, vaikkakin noin yleisesti olen kyllä ehdottomasti enemmän ison tukan perään. Eniten ihmetytti ensinnäkin kuinka tumma tämä alkaa olla nyt kun oma sävy alkaa olla yhä enemmän esillä ja toisekseen, kuinka paljon etutukka on kasvanut viime syksystä. Latva on edelleen paikoitellen (okei, kuulosti ihan joltain meteorologilta) todella kuiva ja hapero, koska vaalennettua pätkää löytyy edelleen, mutta kunto yllättävän hyvä. Ensi viikolla lisää tukkajuttuja, mutta vielä eräs juttu 😀

Minä(kin) kokeilin curly girliä (koska olihan se nyt pakko testata!) ja täytyy todeta, että ei toimi omalle hiuslaadulleni. Siis ollenkaan. Noudatin CG-metodia talvella maailmanympärysmatkalla tietyiltä osin ja huomasin ehdottomasti hiusten kunnon paranevan metodin myötä! Käytin muutaman kuukauden ajan ainoastaan sulfaatittomia ja alkoholittomia tuotteita (kuten esimerkiksi Rahuan shampoo ja hoitis, joista alkukeväästä kirjoitinkin tässä postauksessa), annoin tukan kuivua itsestään ja pidin taukoa hiusten käsittelystä. Tykkäsin tukasta tuolloin aivan hurjasti, mutta sitten tuleekin se ero: Toimi huomattavasti paremmin tropiikissa ja merituulen tuiverruksessa. Kokeilin metodia virallisin menetelmin ensin joskus maaliskuussa pidennyksillä ja totesin kokeilevani uudelleen kun otan pidennykset pois. Kokemukseni nyt sitten: Ohut ja rasvainen, täysin päätä myöten valuva tukka. Tommiakin nauratti. Ja hiukseni on todella taipuisa ja aavistuksen luonnonkihara, mutta äärimmäisen hento. Ehdin jo melkein tihrustaa itkua ja ihmetellä, että mitä tukalleni oikein on tapahtunut, kunnes hoksasin harjata hiukset: Auttoi! Ja mikä myös auttoi hiusmasennuksen syövereistä tällä viikolla: FÖÖNI! Lopputulema: Sulfaatittomat tuotteet pysyvät käytössä kuten tähänkin asti, samoin hellävarainen kuivaustapa, mutta metodi noin kirjaimellisesti noudatettuna ei. Ainakaan niin kauaa, kuin tukka on näin lyhyt ja latva epätasainen.

Ps. Jos teiltä löytyy ylimääräisenä tuommoinen (esimerkiksi Ikean) puinen, taitettava aurinkotuoli, niin olen kiinnostunut ostamaan! Havahduin juuri, ettei noita enää löydy mistään ja haluaisin meille toisen.

Keskiviikkona vietettiin pienen kanssa pyjamapäivää, koska kuume ja kova yskä 🙁 Kisu kainaloon, piirretyt pyörimään Netflixistä ja peitto päälle! Ainiin ja tietty sohvalle tarjoiltu aamiainen pienelle potilaalle.

Aamujen pientä arkiluksusta on kaurapuuro, edelleen. Tottakai kotimaisilla marjoilla ja maapähkinävoilla (nykyään ihan must!). Otin lopputalvesta käyttöön pähkinävoit puuron seassa, enkä sen jälkeen ole enää voinut olla ilman. Tavallisen maapähkinävoin lisäksi aivan parasta on esimerkiksi Almighty Foodsin Toffee-mantelivoi, jota myydään Pur-kaupassa. Aivan mielettömän hyvää! Toimii myös riisikakkujen kanssa.

Olen varmaan jo kymmenen kertaa lupaillut niitä terassikuvia, joten tässä hieman ensimakua siihen maalaamaani kasvihyllyyn, jonka bongasin kierrätyskeskuksesta. Suunnitelmissa olisi kesän aikana bongailla vielä 1-2 maalattavaa hyllyä ja tehdä niistä jonkin sortin kompleksi terdelle. Nyt kun yrtit vielä itävät, löytyy terassilta pääasiassa laventelia, orvokkeja ja tuo minttu, jonka otin eilen paistattelemaan pihalle. Joitakin juttuja pitäisi vielä hommata, jotta piha-projekti etenee, kuten joku kiva löhösohva tai vastaava. Ja lisää kasveja himoitsen myös.

Tässä on tilannetta taimien kanssa..

Oman pihan kukat on lemppareita 🙂 Alkukesän kukista pidän ehdottomasti eniten syreenistä ja lemmikistä!

Voin todeta jopa melkein vihaavani useita joukkuelajeja ja pelejä. Siis noin mitä tulee liikuntaan. Jotkut kouluaikojen liikuntatuntien traumat varmaan kolkuttelevat edelleen ja vaikka rakastan liikkua, pidän enemmän yksilölajeista. Juokseminen, kuntosali, uiminen ja jooga. Oikeastaan ainoita pelejä, joista oikeasti nautin on sulkapallo. Ja siitä tykkäänkin sitten aivan hurjasti! Käytiin eilen kaverini kanssa pelaamassa pitkästä aikaa tunti sulista ja päätettiin, että yritetään käydä taas kerran viikossa pelaamassa. Sulis on nimittäin ihan parasta! Kävimme aikanaan yhdessä pelaamassa JKL-aikoina, mutta sen koommin ei ole kumpikaan käynyt, kunnes nyt. Sopivasti vielä asutaan molemmat nykyään Helsingissä. Haluaisin jo heti uudestaan pelaamaan! Ja kai huomasitte nuo upeasti kuluneet, about 6v vanhat juoksulenkkarini, joista en vain raaski luopua. Pääsivät nyt käyttöön sisäpelikenkinä, haha.

Mulla on ollut pari kuukautta meneillään joku kukkakaali-intoilu. Kukkakaali on nimittäin niin hyvää! Monesti olen saattanut kokkailla simppelinä lounaana pelkkää kukkakaalia uunissa oliiviöljyn ja mausteiden kanssa. Mmm.. Kukkakaalit leikataan paloiksi, pyöritellään (runsaassa) oliiviöljyssä suolan ja juustokuminan kanssa. Uuniin keskitasolle noin 175c 45minuutiksi (ainakin kerran käännellen) tai niin kauan, kunnes kukkakaali on gratinoitunut. Valmista! Pitäisi muuten testata tätä myös juuston kanssa.

 

Onko arkikuvapostaukset jatkoon vai ei? 😀

 

Kivaa viikonloppua!