Aurinkoista sunnuntaita! Toivottavasti viikonloppu on mennyt rentouttavissa merkeissä? Tiedättekö niitä hetkiä kun eksytte pitkästä aikaa jonnekin paikkaan tai asian pariin ja koette tietynlaisia uudelleen rakastumisen tunteita liian pitkän unohduksen jälkeen? Näin kävi minulle tällä viikolla kun poikkesin ekaa kertaa moneen vuoteen käppäilemään Puu-Vallilaan. Paikkaan, jota joskus aikanaan kartoitimme myös omaksi kodiksemme ja joka on yksi Helsingin kauneimmista kolkista jos minulta kysyy. Rauhaa liikenteen melulta, pienen kylän meininkiä ja tietynalaista vanhan ajan tunnelmaa.
Tuli kamala ikävä Käpylään, jossa asuessa alkoi jo pitää itsestäänselvyytenä sitä, että sai päivittäin hengailla kauniiden puutalojen keskellä. Täytyy paljastaa, että yksi omista asumiseen liittyvistä haaveistani on juurikin asustaa värikkäässä puutalossa, oli se sitten Puu-Vallilassa, Käpylässä, Helsingissä tai aivan jossain muualla. Kun tapasimme Tommin kanssa, asui tämä puutalossa Alppilassa. Kieltämättä en vielä tuolloin osannut antaa puutaloasumiselle samanlaista arvoa, ajattelin lähinnä, etten voisi ikinä kuvitella asuvani asunnossa, jossa joutuu talvella pukemaan kasapäin vaatetta vältelläkseen jäätymistä. Noh, kaikessa puolensa 😀
Kun ne normaalit arkiset reitit ja kulkemiset sijoittuvat aina suurinpiirtein samoille alueille, unohtaa helposti kaupungin helmiä. Paikkoja, joissa pitäisi käydä useammin kävelemässä ja ihan vain ihmettelemässä. Ja tämä on suuri harmi! Helsingissä olen kokenut, että olen itse todella huono lähtemään mihinkään kovinkaan extempore, vaikka ehdottomasti pitäisi. Saattaa pitkästä aikaa hairahtaa vaikka upeille Puu-Vallilan kujille.
Nyt kun tuli puheeksi ihana Puu-Vallila, täytyy vinkata myös muista Helsinki-suosikeistani, kuten Käpylästä, Kumpulasta, Annalasta ja Vanhankaupunginkoskesta. Kaikki näistä kuuluivat säännöllisesti lenkkireitteihini Käpylässä asuessamme ja silloin tuntui itsestäänselvältä asua kivenheiton päässä niin kauniista paikoista! Täytyy ehdottomasti käydä kesän aikana käppäilemässä pitkästä aikaa Kumpulassa pojan kanssa ja vaikka Kumpulan maauimalassa, joka on ihan huippu lasten kanssa 🙂
Entisenä alppilalaisena koen Helsingissä itselleni mieluisampana alueena juuri Pohjoisen kantakaupungin, Kalliosta Vallilan kautta aina Käpylään asti. Tunnen tuon alueen kuin omat taskuni kun taas vaikkapa Eteläiseen kantakaupunkiin en ole koskaan saanut samanlaista ”yhteyttä”. En ole oikeastaan koskaan esimerkiksi harkinnut muuttoa Punavuoreen, Kamppiin tai vaikkapa Kruunuhakaan, vaikka mielettömän ihania alueita ovatkin. Aikanaan kävimme katsomassa erästä myytävää asuntoa Töölössä, mutta tuo taisi olla ainoa kerta kun olimme hairahtaa ”tuttujen alueiden” ulkopuolelle. Eikä nyt tietysti edes ole mitään kaikille ”oikeaa” paikkaa, jokaiselle on omat muistonsa ja kokemuksensa elämän varrelta, jotka osittain luovat tunnesiteitä tiettyihin paikkoihin.
Hassua, että Alppila on saattanut yhteen paitsi minut ja Tommin, ystävystyimme myös Jutan kanssa pääosin siksi, että tajusimme asuvamme samassa talossa. Myös työpaikkani oli aikaisemmin pitkään Vallilan kupeessa, joten tuolloin sijoittui koko elämä pääasiassa tuolle alueelle.
Mikä on teidän lempparialue Helsingissä?
Kuvat minusta Jutta
