Unelmieni matkakassa auki

Yksi viime viikkojeni kohokohdista on ollut oivallus saariunelmani suhteen! Olen niin kiitollinen kaikille teille ihanista viesteistänne aiheeseen liittyen ja toki myös kannustuksesta kirja-unelman kanssa. Monesti unelmat voivat tuntua jotenkin vaikeasti tavoiteltavilta ja uskonkin, ettei moni välttämättä edes uskalla haaveilla itselleen tärkeistä asioista juuri sen pelossa, että niiden toteuttaminen tuntuu epärealistiselta tai jopa täysin mahdottomalta. Välillä tuntuu, että olen todellinen haaveilun ja haahuilun mestari. Haaveilen milloin mistäkin, mutta eniten kuitenkin siitä vapaudesta, stressittömyydestä ja tietynlaisesta huolettomasta elämästä. Olen nuoresta asti haaveillut elämästä paratiisisaarella simpukoita keräillen, tähtitaivasta ihaillen, öistä rannalla trooppisen sateen ropinassa ja auringonlaskuista Tyynenmeren hiekkarannalla. Ehkä ankeinta haaveilussa on kuitenkin se, ettei asioiden eteen monesti tee mitään.

Tuntuu hullulta ajatella, että vaikka ensisijaisesti elämme tätä ainutkertaista elämäämme itseämme varten, ohjailee sitä kuitenkin todella vahvasti ajatukset siitä, mitä muut ajattelevat tai noin muuten vain heikko luottamus omiin unelmiin ja niiden tavoitteluun. Täytyy itsekin myöntää, että vuosien varrella on tullut ajoittain ehkä keskityttyä aivan vääriin asioihin, tehtyä valintoja lähinnä muita ajatellen tai toimittua niin, ettei tuottaisi muille pettymystä. Opiskella ja edetä uralla, koska vanhemmat ja yhteiskunta sitä odottavat, asioihin tyytymistä ja sitä rataa. Tai kuullut muilta ihmisiltä lannistavia kommentteja omiin unelmiin liittyen. Ja se ei ole reilua. Itse haluan ainakin kannustaa ja tukea muita upeiden juttujen toteuttamisessa, enkä lannistaa tai toimia toisten unelmien esteenä. En itse halua olla se tyyppi, joka harmittelee vuosikymmenten päästä, että miksei tullut mentyä kohti asioita, joista oikeasti haaveilee. Olen viime vuosina hieman harmitellut esimerkiksi sitä, miksen lähtenyt aikanaan vaihtoon tai kokeillut ulkomailla asumista nuorempana. Pyrin välttämään asioiden harmittelua jälkeenpäin, koska kaikki mennyt on johtanut juuri tähän hetkeen. Sen sijaan tuleva on asia, johon voi oikeasti vaikuttaa.

No mutta. Kuten instan storiesissa (lähes kyyneleet valuen) tuolloin päivittelinkin, on se nyt päätetty. Minähän lähden sinne saariseikkailulle. En nyt varmasti vielä ensi vuoden aikana, mutta toivon mukaan sen jälkeen. Säästäminen alkaa nimittäin nyt. Itselleni suurin motiivi säästämiselle on jokin tietty konkreettinen tavoite, kuten nyt esimerkiksi tämä island getaway, joka nyt vielä toistaiseksi on varsin kaukainen haave, mutta kuitenkin. Ja btw, ilmoitin tästä jo töissäkin ja sanoin Tommille, että minähän lähden sitten sinne saarille, yksin tai yhdessä. Yksi asia on kuitenkin varmaa: Josset tee haaveidesi eteen yhtään mitään, eivät ne ainakaan toteudu. Ellei nyt tapahtu ihmeitä, kuten osu eteen lottovoittoa (silloin kerran vuodessa kun lottoat).

Asia, joka rehellisesti sanoen eniten ahdistaa on se, että pitäisi tyytyä johonkin vain siksi, että ”No, elämäni nyt vain on tämmöistä”. Miksi tyytyisit johonkin, johon et ole aivan täysin tyytyväinen jos voisit valita toisin? Tottakai täytyy olla jossain määrin realisti, mutta silti. Todella monet asiat ovat loppupeleissä mahdollisia, jos niiden eteen näkee edes jollain tapaa vaivaa. Harva meistä kuitenkaan tavoittelee kuuta taivaalta tai uraa USA:n presidenttinä, vaan aivan tavallisia tai kuitenkin realistisesti saavutettavissa olevia asioita. Ja sitten taas on olemassa ihmistyyppejä, joille pienetkin asiat välillä tuntuvat suurinpiirtein mahdottomuuksilta tai maailmanluokan uurastuksilta. Monesti takana on se, ettei asioille edes yritetä tehdä mitään, koska ollaan jo lähtökohtaisesti annettu periksi ihan näin suoraan sanottuna.

Ettei tämä postaus nyt menisi aivan tämmöiseksi unelmahötöksi, niin jotain konreettisia asioita olen jo miettinyt saari-asian suhteen. Viikonloppuna laitoin nimittäin alustavasti suunnittelun käyntiin (KYLLÄ!!!). Omalla kohdallani matkahaaveilu alkaa yleensä ensin inspiroitumisella. Selaan kuvia, sijainteja, kivoja majoituksia, tutkailen alustavasti esimerkiksi hintatasoa ja lentoa. Tämä voi tapahtua siis jo useita vuosia ennen mihinkään lähtöä. Rakastan matkakohteiden suhteen inspiroitumista ja haaveilua, vaikken johonkin kohteeseen välttämättä edes koskaan lähtisi! Seuraavaksi kartoitan konkreettisesti kohteita (kuten maailmanympärysmatkalla niitä lopullisia etappeja) ja budjettia.

Etsin viikonlopun aikana netistä tietoa Tyynenmeren saarihyppelystä, vinkkejä siihen, saarisuosituksia ja muuta. Ja ah! Minulla alkaa pikkuhiljaa olla viiden saaren haavelista koossa! Tällä hetkellä suunnitteilla siis Tyynenmeren seikkailu, ei mikään yksittäinen island getaway yhdelle tietylle saarelle. Kuten olen ehkä muutamaan otteeseen maininnut, on tämä ollut aina matkahaaveistani se kaikkein suurin. Kuten moni muu, en ole koskaan esimerkiksi haaveillut lähteväni Aasiaan reppureissaamaan. Ja niin, olenhan maininnut myös siitä, että  jostain määrittämättömästä syystä olen aina tuntenut vetoa juuri Tyynenmeren saariin, varsinkin Eteläiselle Tyynellemerelle ja Polynesiaan. Olenkin vitsaillut, että olen varmasti jossain edellisessä elämässäni ollut sieltä kotoisin. Polynesialainen kulttuuri on aina kiinnostanut valtavasti ja varmasti juuri sen vuoksi myös tykästyin niin kovin Uuteen-Seelantiin, koska kulttuuri on myös siellä todella vahvasti läsnä. Ja paljastus, jota en ole varmaan ikinä sanonut ääneen: Joskus nuorempana haaveilin, että lähtisin Ranskan Polynesiaan, löytäisin ehkä sieltä puolison ja jäisin sinne asumaan 😀 Ymmärrätte ehkä, että tämä suhteeni tähän saariaiheeseen on aivan omassa skaalassaan, haha.

Kirjoittelin perjantaina meidän matkasuunnitelmista alkuvuodelle, emmekä ole edelleenkään päässeet asiassa sen pidemmälle. Vaikkakin olemme nyt tuumailleet, että onko järkeä lähteä kolmeksi viikoksi Uuteen-Seelantiin ja Cookinsaarille / Samoalle vai säästämmekö sen sitten suosiolla myöhemmäksi  saarihyppelyn yhteyteen, jolloin voisi ajan kanssa reissata Uutta-Seelantiakin perusteellisemmin. Tavoitteemmehan oli, että seuraavalla kerralla kun menemme Uuteen-Seelantiin, haluamme ehdottomasti reissata myös Eteläsaarella ja tuon kolmen viikon puitteissa on tämä kaikki suunniteltu yksinkertaisesti mahdotonta ja vaatii jo itsessään vähintään kuukauden. Nimimerkillä vietimme 2,5 viikkoa Pohjoissaarella ja silti tuntui, ettemme ehtineet nähdä melkein mitään.

Säästäminen alkaa jokatapauksessa nyt! Mitään konkreettista säästötavoitetta en ole vielä miettinyt ja toki jonkin verran on jo ennestään säästöjä kasassa, mutta suunnilleen ainakin semmoinen 10 000 – 15 000€ olisi tavoitteena saada tähän juttuun kerättyä ensi vuoden aikana. Mitään tarkkaa ajankohtaa ei tälle vielä ole laitettu, mutta 1-2 vuoden sisällä on tavoitteeni. Ajallisesti olisi unelmani käyttää saarihyppelyyn 2,5-3kk ja sitten kenties parisen kuukautta esimerkiksi Uuden-Seelannin koluamiseen. Eli ahkeraa säästämistä ehdottomasti luvassa!

 

Onko teillä suunnitteilla matka- tai muita haaveita, joihin parhaillaan säästätte? ✨

 

 

 

13 vastausta artikkeliin “Unelmieni matkakassa auki”

  1. Ihan mahtavaa lukea sun haaveista, ja huippua että uskallat niitä myös konkreettisesti tavoitella😊! Harva uskaltaa!
    Säästän itse tällä hetkellä seuraaviin sijoitusasuntoihin, ja meillä on myös suunnitelmissa lähteä Espanjaan vuodeksi kun tyttäremme on 3-luokalla koulussa. Tämä vaatii myös hieman säästämistä, vaikka ajatuksenani on jäädä opintovapaalle Espanjan reissun ajaksi, ja tuet aikuisopiskeluun ovat melko hyvät😊Opintovapaaseen on näillä näkymin vielä kolme vuotta aikaa, mutta silti ihanaa että on jokin suuri tavoite jota kohti mennä koko perheen voimin😊

    1. Ihana kuulla teidän haaveesta, kuulostaa ihanalta!! Ja todellakin, se on ihanaa kun on jokin konkreettinen tavoite, jota kohti mennä <3 🙂

  2. Aiwan ihanat aurinkolasit sulla tossa kuvassa missä oot sun miehen kanssa, mitkä ja mistä?
    Noi kuvat muutenkin👌❤️Voikun pääsis😭

    1. Kiitos! Ostin noi vuosi takaperin Loseista, ovat TOMS:ilta. Noista kysellään tosi paljon ja ovat olleet ihan huiput! Löytyy netistä eri sävyssä esim täältä: https://www.toms.com/women/traveler-zuma-berry-cruxtie-gradient-lens ja https://www.toms.com/featured-shops/traveler-by-toms-zuma-matte-butterscotch-gradient-bottle-green-lens , malli on Traveler Zuma.
      (En tosin varma toimittavatko Suomeen) Ja joo, kuvan maisemat kelpaisivat ehdottomasti myös minulle!! ;D

  3. Ihanaa, go for it!!! Oot kyllä oikeassa siinä, että unelmat harvemmin toteutuu jos niiden eteen ei tee mitään. Ootan innolla sun päivityksiä aiheesta 🙂

    Musta tuntuu myös, että oon tainnut entisessä elämässä asua jossakin Etelä- tai Väli-Amerikassa 😀 Veri vetää aina siihen suuntaan, ja itse asiassa just reilu viikko sitten kotiuduin Brasiliasta. Oli aika ankea paluu tähän meidän syyssäähän 😀

    1. Jee, niinpä! 😀 Yritän kyllä tsempata näiden kanssa. Ihan huippua kuulla muistakin, joiden sielu on selvästi jossain muussa kolkassa maapalloa. Ja ehdottomasti voin kuvitella sun kotiinpaluun ankeuden tänne sateeseen 😀

  4. Asun jo unelmamaassani, mutta toki taaltakin haluaa valilla lahtea jonnekkin lomailemaan ;D Omiin matkahaaveisiini kuuluu Japani, Nepal, Tiibet, Uusi-Seelanti, Polynesian saaret, Islanti ja Etela-Afrikka. 🙂

  5. Ihan mahtavaa! Susta sais moni ottaa mallia 😍 itsekin inspiroituu kun lukee sun juttuja!! 🙂

  6. Mä kyllä niin kannustaisin kaikkia ihmisiä irrottautumaan perusarjesta ja tekemään juuri jotain tuollaista. Tiedän, ettei se kaikille välttämättä koskaan ole mahdollista, mutta tiedän myös, ettei se ole mahdollista ainakaan silloin, jos sen ajattelee ja uskoo olevan mahdotonta.
    Me lähdettiin elokuussa hiukan vajaaksi puoleksi vuodeksi miehen kotimaahan, että lapset oppisivat toisen äidinkielensä mahdollisimman hyvin, ja koska todellakin tuntui siltä, että vähän pidempi loma ei olisi pahitteeksi. Meidän lapsista isoin käy täällä kyllä koulua ja keskimmäinen eskaria, mutta on se vähän eri asia kuitenkin olla muutama tunti päivässä koulussa ja sen jälkeen viettää yhteistä aikaa ihan koko loppupäivä kuin pitkät koulu- ja päiväkotipäivät, joita rytmittää meidän työnpäivät Suomessa. Ja onhan sekin tietty plussaa, ettei tarvitse kahlata loskassa, tuulessa ja tuiverruksessa tietenkin😆
    Lähdimme tänne melko ruhtinaallisella budjetilla ottaen huomioon huomattavasti pienemmät elinkustannukset kuin Suomessa. Matkakassamme oli lähtiessä lähemmäs 35000 euroa, mutta jouduimme ostamaan auton täältä, koska julkinen liikenne tässä pienessä miljoonakylässä on susihuono. Jos autoa ei olisi tarvinnut hankkia, olisimme tietysti päässyt matkaan huomattavasti pienemmällä matkakassalla.
    Nyt meillä on puolet reissusta takana ja olen alkanut jo suunnitella seuraavaa pidempää reissua. Harmillista vain, että haluaisin mennä kaikkiin maailman maihin, ja se ei nyt taida kuitenkaan olla mahdollista – vai mitenkäs se meni?

    1. No aivan ehdottomasti!! Aina pitäisi edes yrittää saavuttaa niitä life goals-juttuja! Teidän reissu kuulostaa ihanalta, juuri tuon mittaisen pidemmän reissun haluaisin itsekin seuraavaksi tehdä 🙂 Ja tuo on kyllä ehdottomasti positiivinen haaste, että kauniita paikkoja riittää kyllä nähtäväksi, kunhan vaan ehtisi kaikkiin ;D Kiitos kun kommentoit ja jaoit perheenne kokemuksia!

  7. Minà muutin unelmieni maahan Italiaan 19 vuotta sitten. Otin tòistà ensin vuoden vapaata kokeillakseni ja kun vuosi tuli tàyteen irtisanouduin vanhasta tyòpaikasta. Olin jo myynyt huonekaluni ja laittanut tavarani varastoon. Kun seuraa sisàistà ààntà niin kaikki loksahtaa paikoilleen 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.