Mielipide: Kuluuko lapseen paljon rahaa?

Hei ja kivaa uutta viikkoa! Meidän naperolla alkoi viikonloppuna kamala flunssa ja tänään vietämmekin pienen potilaan kanssa rauhallista saikkupäivää kotona. Minulla piti muutenkin tänään olla vapaa / etäpäivä blogijuttujen parissa, joten ihan kiva aloittaa viikko rauhallisesti kotosalla. Muiden somepäivitysten perusteella on nyt meneillään joku megalomaaninen flunssa-aalto, toivotaan että tämä olisi nopeasti ohimenevää sorttia.

Tänään halusin kirjoittaa ajatuksiani ja mielipiteitäni siitä, että kuluuko (pieneen) lapseen paljon rahaa? Tai siis meidän mielestämme. Ainakin omassa arjessani todella usein kuultu väittämä on nimittäin, että lapsiin menee tuhottomasti rahaa. Vanhempana voisin todeta, että tätä kuulee melkeinpä viikottain. Tämä on yksi niistä aiheista, jonka kuullessamme katsomme aina Tommin kanssa toisiamme ja kohotamme kulmiamme. Kertoo ehkä jotain siitä, että olemme hieman eri mieltä asiasta. Näin näppituntumalta voisin todeta tämän menevän jo melkein epäsuosittujen mielipiteiden kastiin. Kukaan ei nimittäin koskaan puhu siitä, kuinka lapsiin ei mene rahaa. Koska jotenkin tuntuu, että on olettamus, että lapsiin kuuluu mennä paljon rahaa. Ennen poikamme syntymää kuulimme joka puolelta varoitteluita siitä, kuinka lapseen sitten kuluu aivan järkyttävästi rahaa. Tottakai tämä kauhistutti, varsinkin kun pienelle vauvalle hankittavien tavaroiden määrä on oikeasti pahimmillaan loputon. Halusin tänään käsitellä täällä myyttiä siitä, että kuluuko lapseen oikeasti tuhottomasti rahaa? Vai olenko minä kenties ainoa, joka ajattelee ettei ”vanhemmuus ole kallista”? Tai ainakaan vielä toistaiseksi.

Vauvavuoden aikana totesimme pienen ostopaniikin jälkeen (jopa varsin yllättyneinä), ettei pieneen vauvaan kulu rehellisyyden nimissä käytännössä ollenkaan rahaa, joka kieltämättä yllätti kaikkien pelotteluiden jälkeen. Okei, mitä nyt vaippoihin, vakuutukseen ja vaatteisiin. Tottakai vauvalle täytyy alkuun hankkia sitä sun tätä, tavaraa johon varmasti saa halutessaan uppoamaan vaikka pienen omaisuuden, mutta itse täytyy näin jälkeenpäin todeta monen asian olleen oikeastaan täysin turhia. Itse hamstrasin tutteja, tuttipulloja, vaatteita ja söpöjä pehmoleluja vain todetakseni, ettei vauva koskaan suostunut syömään tuttia, tuttipulloa, saati sitten välittänyt söpöistä pehmoleluista (joita ilmeisesti ostin enemmänkin itseni vuoksi :D).

Toki on täysin loogista pohtia asiaa myös talouden suhteen. Se, että olet aikaisemmin huolehtinut taloudellisesti vain itsestäsi ja yhtäkkiä vastuullasi on seuraavat 20 vuotta pieni ihminen, on suuri muutos ja mullistus. Ja tästä tullaan aiheeseen siitä, että lastentarvikkeet ovat aivan valtava bisnes. Missään muualla kaupallisen tavaran osa-alueella ei osata yhtä hyvin markkinoida juuri sinun tarvitsevan vähintään tätä ja tuota, jotta pienokaisesi olisi mahdollisimman tyytyväinen ja onnellinen. Tottakai tästä syntyy fiilis, että rahaa menee, koska moni loppupeleissä varsin turha tuote markkinoidaan helpottamaan elämää, sekä istumaan täydellisesti juuri sinun ja vauvasi tarpeisiin.

Jostain syystä en ole itse koskaan sortunut tähän lastentarvike-hifistelyyn ja hyvä niin. Jokainen tekee asiat tyylillään, toiselle voi olla tärkeä ja kiva juttu panostaa esimerkiksi vauvan vaatteisiin. Olemme ostaneet alusta alkaen noin 90% vauvan tarvikkeista ja vaatteista käytettynä, enkä voi sanoa niihin kuluneen aivan kamalasti rahaa. Ostan edelleen valtaosan lastenvaatteista käytettynä ja jollain tapaa tuntuisi jopa hölmöltä ostaa kaikki uutena, koska pienellä vaivalla löytää todella hyviä vaatteita, jotka ovat olleet käytössä yhdellä tai kahdella lapsella. Käytön jälkeen myyn tai lahjoitan hyväkuntoiset vaatteet taas sitten edelleen eteenpäin.

Kallein yksittäinen lapselle uutena hankkimani tuote on Patagonian untuvatakki (noin 80€), joka on ollut käytössä nyt vuoden ja varmasti vielä ensi vuoteen asti. On muuten ollut jokaisen euron arvoinen ulkoillessa ja takin kohdalla täytyy rehellisesti mainita, että kyllä, nautin ulkoilutakki-hifistelijänä ostaessani pienelle tuon takin 😀 Mutta niin, ei vauva ei oikeasti loppupeleissä tarvitse yhtään mitään muuta kuin lämpimän sylin, rakkautta, maitoa, puhtaita vaatteita ja vaippoja. Elämää toki helpottaa esimerkiksi ne vaunut ja turvakaukalo.

Näin 3,5-vuotiaan lapsen kohdalla täytyy todeta, ettei rahaa kyllä edelleenkään kulu juurikaan. Verraten vauva-aikaan, tarvitsee suurempia investointeja tehdä harvemmin ja hankinnat ovat pääasiassa vaatevaraston täydennystä. Sanoisinko, että pojan käytettynä ostettuihin vaatteisiin, kenkiin ja varusteisiin kuluu vuositasolla about 150-200€, maksimissaan. Joka siis vastaa noin parin kuukauden lapsilisää. Suurimmat yksittäiset kulut ovat hoitokuluvakuutus (noin 250€/vuosi) ja päivähoitomaksu (289€/kk). En koe tarvetta käyttää lapsilisää ”turhaan” ostaakseni vaatteita tai tarvikkeita varmuuden vuoksi. Siksi säästän pojan lapsilisän tilille ja rahastoihin, jolloin ne ovat käytettävissä myöhempinä vuosina jos ja kun menotkin kasvavat. Pääasiassa toivon itse kartuttavani tällä keinolla pojalle säästöjä autokoulua ja ensimmäisen omistusasunnon omarahoitusosuutta varten.

Pienen lapsen ruokakulut menevät siinä sivussa kun meidän aikuistenkin, joten eipä siihenkään mielestäni mene juurikaan rahaa, ottaen toki huomioon myös hoitomaksuun sisältyvät ateriat. Oikeastaan en tällä hetkellä keksi näiden aikaisemmin listaamieni asioiden lisäksi ainuttakaan, johon tällä hetkellä kuluisi rahaa. Kirjat lainaamme kirjastosta, useimmat lelut tulevat lahjoina ja niissä suosikeissa pysytään yleensä pitkään. Kuukaudessa kattaa lapsilisä heittämällä sen, mitä 3-vuotiaaseen kuluu rahaa jos hoitomaksu otetaan pois laskuista. Suurin konkreettinen kuluerä meille vanhemmille ja lapselle on näiden lisäksi varmaankin matkailu.

Sehän on selvää, että 2-vuotiaaseen menee aivan huomattavasti vähemmän rahaa, kuin 12-vuotiaaseen ja kulut varmasti nousevat tasaisesti vuosi vuodelta. Siks käsittelinkin postauksessa asiaa näin taaperoikäisen äidin näkökulmasta, koska tilanne on varmasti hyvin erilainen perheessä, jossa on esimerkiksi teini-ikäisiä. Lähivuosina tulee varmasti myös meidän perheeseen ajankohtaiseksi miettiä esimerkiksi lapsen harrastuksia, joihin toki kuluu rahaa kuukausittain. Mutta noin yleisesti, en itse koe pieneen lapseen menevän juuri ollenkaan rahaa.

 

Mitä mieltä te olette? Kuluuko pieneen lapseen paljon rahaa? Ja mikäli näin, mihin raha konkreettisesti kuluu?

 

 

14 Replies to “Mielipide: Kuluuko lapseen paljon rahaa?”

  1. Se on kyllä totta että vauvavuodesta selviää vähemmällä kuin mitä markkinoidaan. Hintaa tulee kyllä lisää jos vauva juo korvikemaitoa. En tiedä mutta tuntuu että yhden lapsen kanssa selviää vähällä mutta jos miettisin että tässä olisi kaks lasta niin kulutkin olisi suuremmat? Ei tosin nyt oo faktaa kun on vaan yksi lapsi 😀

  2. Meillä on ehkä 5-vuotiaalla alkanut tulla kuluja, kun on harrastuksia, vaatteet kuluvat eri tavalla eikä löydä niin hyvin kirppikseltä jne. Toisaalta meillä on myös nuorempi lapsi, joka perii isomman tavarat ja vaatteet, mikä säästänee (toisaalta sitten vaikka vaatteet on lopulta oikeasti puhkikuluneita).

    1. Heh, samaa arvelisin, että meidänkin perheessä alkaa lähivuosina tulla enemmän kuluja. Vielä toistaiseksi kun ei olla ostettu mitään sen kummempia varusteita, polkupyöriä sun muuta. Ja tuo varmasti säästää, että saa kierrätettyä lapselta toiselle ainakin osan tavaroista 🙂

  3. Hoitomaksut, vakuutukset, harrastukset, joka kaudelle omat ulkovaatteet ja kengät, jotka menevät pieniksi pian, urheiluvälineet (sukset, luistimet ym) ovat lasten hankinnoista ne, joihin koen menevät paljon rahaa. Toki paljon ostetaan käytettyinä, joka pienentää summaa melkoisesti. Meillä on kaksi lasta, joten osaksi samat ulkovaatteet tulevat käyttöön, mutta koska pojat ovat syntyneet eri vuodenaikoina (syys- ja helmikuu), eivät kaikkien ulkovaatteiden ja kenkien koot ”täsmää”. Vauva-aikana vaunut, turvaistuimet, sängyt ym. olivat isoimmat hankinnat. Jos ei käytettyinä hankkisi suurinta osaa, menisi rahaa useita satasia enemmän vuosittain. Se mistä joutuu karsimaan, on omat kulut. Itselle ostan siis lasten hankintojen jälkeen, jos ostan 😅.

    1. Nuo urheiluvälineet ja harrastukset ovat varmasti niitä, jotka tehokkaasti syövät rahaa. Vielä toistaiseksi ei olla niitä joututtu hankkimaan, mutta edessähän se on 😀 Ja olen ihan samaa mieltä, ettei kyllä mitään järkeä ostaa kaikkea uutena! Kiva kun avasit vähän, miten kulut jakaantuvat teidän perheessä 🙂

  4. Meillä on varmasti tuhlattu lapsiin paljon enemmän kuin olisi tarpeen. Joskaan ei mekään mitään ihan älyttömyyksiä tuhlata, järki mukana kuitenkin. Osittain tämä on oma valinta. Minä tykkään ostella lapsille kivoja juttuja ja takuulla meillä on vaatetta ja kampetta yli tarpeen. Meille ostetaan iso osa uutena ja vaikka ostan pääasiassa alesta, valitsen ennemmin laadukkaampaa ja eettisempää kuin halvinta. Pyrin välttämään halpisketjuja, vaikka joskus niistäkin ostan, ja pyrin ostamaan sellaista mikä suuremmalla todennäköisyydellä kestäisi vielä toisenkin lapsen käyttöön.
    Ostaisin mieluusti enemmän käytettynä mutta aina se ei ole mahdollista. Siellä pääkaupunkiseudulla tilanne on aivan eri. Kirppareita ja tarjontaa on paljon. Sen kun lampsit sisään ja valkkaat mieluista. Samoin jos tarvitset jotain isompaa, lastenvaunut, sängyn, polkupyörän tms, niin eikun toriin valitsemaan. Pienemmillä paikkakunnilla se ei ole näin helppoa.
    Me asutaan keskisuuressa kaupungissa mutta täällä on vain pari kirpparia ja niissäkin tarjonta usein surkeaa ja vielä isolla hintalapulla. En maksa vitosta kauhtuneesta H&M bodysta. Joskus tekee löytöjä, mutta silloinkin se on se yksi tai kaksi myyntipaikkaa joissa on järkevämpää myynnissä. Mitään mitä oikeasti tarvitaan en uskalla jättää kirpparin varaan. Toki löytöjä voisi tehdä paremmin jos pystyisi käymään vähän väliä, mutta kirppikset sijaitsee huonojen kulkuyhteyksien päässä ja minulla edes näin kotiäitinä ei autottomana maksa aikaa ja vaivaa lähteä lasten kanssa jopa monta kertaa viikkoon sinne sompailemaan. On myös täysin tuurista kiinni löytääkö torista sitä mitä tarvitsee silloin kun tarvitsee. Ei auta jos ne lähimmät vähänkään järkevämmät vaunut sijaitsee 300km päässä. Jonkin verran ostan nettikirppiksiltä, mutta niissä hinnat taas vähän kalliimmat, päälle postikulut ja koskaan et tiedä mitä saat. Monta pettymystä on takana kun hyväkuntoisena tai uudenveroisena myyty onkin ihan jotain muuta.
    Toki jos rahaa ei olisi yhtään ylimääräistä niin sitä pitäisi ostaa se kauhtunut body ja ne 10v vanhat ulkona säilytetyt vaunut, mutta onneksi tilanne ei ole tämä. Ja täytyyhän jonkun ostaa sitä uutta että syntyy käytettyä tavaraa myyntiin. Meiltäkin lähtee kaikki hyväkuntoisena säilynyt joko kirppiksellä tai annettuna eteenpäin.

    1. Hei ja kiva kun kerrot kokemuksiasi 🙂 Ja toki lapseen SAA käyttää rahaa, eihän siinä. Uskon, että monen mielestä on kivaa panostaa lastentarvikkeisiin siinä, missä toinen tykkää vaikka matkustaa tai panostaa autoon, valintojahan nämä ovat. Ja ymmärrän ehdottomasti tuon, ettei joka kolkassa tosiaan ole helppoa löytää hyvää tavaraa käytettynä ja etäisyydet suuria :/ itse olen onnekseni löytänyt pari vakkarimyyjää, jotka aina lähettävät ison kasan kaikkea kerralla, joka helpottaa. Ja noin muuten olen Facekirppikseltä ostanut pääasiassa vauva-aikana. Se on kyllä hyvä, että lastentavarat voi laittaa kiertämään eteenpäin! Kivaa viikkoa 🙂

  5. Olen samaa mieltä kanssasi! Meillä alle vuoden vanhalle lapselle ei ole ostettu mitään uutena, sillä sängyt, sitteri, vaunut jne. on saanut todella hyvin myös käytettynä. Vaatteita ja leluja ensimmäinen lapsi on saanut todella paljon tutuilta käytettynä tai lahjaksi ja paljon on ostettu myös kirpparilta. Uutena en itse ole ostanut kuin ehkä kolme vaatekappaletta! Alkuun tietysti voi tuntua, että rahaa menee paljon, kun on monia isoja hankintoja (turvakaukalo, vaunut, sänky, jne.), mutta näiden jälkeen mielestäni pärjää ainakin halutessaan todella vähällä. Itseäni on välillä jopa harmittanut, kun kivoja vaatteita on saatu niin paljon, että osa on jäänyt todella vähälle käytölle. Muita tarvikkeita meillä on hankittu vasta tarpeeseen (esim. Sitteri ja kantoreppu) ja käytettynä, jotta välttyisimme hutiostoksilta, kun joku väline osoittautuisikin tarpeettomaksi. Meillä on toki ollut myös onnea, kun monia asioita on saatu käytettynä tai lahjana läheisiltä, kaikilla ei varmasti ole näin hyvä tilanne ja silloin hankintoja täytyy tehdä enemmän. Lisäksi olemme onnekkaita, kun lapsi on ollut tähän asti todella terve ja sopeutuvainen 🙂

    1. Täysin sama juttu, olisi jotenkin aivan hullua ostaa kaikki uutena kun käytettynä saa todella hyvää tavaraa! Uskon, että monella on edelleen tietynlainen kuva käytetystä tavarasta, että on aina automaattisesti huonoa yms.. Ja varsinkin tutuilta ja kaveriverkostosta on hyvä hommata tavaraa lapsille! 🙂 Kiva kun kommentoit!

  6. En koe että lapseen menee juurikaan rahaa, etenkään jos hankkii kaiken käytettynä kuten minä, aikanaan rattaista lähtien. Kuusivuotiaamme on aloittanut harrastamisen, ja voimisteluun menee 150€/ lukuvuosi, mikä on aivan mahdottoman edullinen ja kiva harrastus. Ainoat isommat kuluerät terveen lapsen kanssa koen olevan päivähoitomaksut ja meidän perheessä lentoliput, koska matkustamme paljon. Lapsivakuutukseen menee jonkin verran, mutta puhutaan parista kympistä kuukaudessa.
    Koen että lapsilisä kattaa lähes täysin lapsesta aiheutuvat kustannukset/ kk, mikäli näitä isoja kulueriä ei lasketa mukaan.
    Minun on hankala ymmärtää, miten terveen lapsen kustannuksiin voi mennä ”paljon rahaa”. Ehkä siinä kohtaa olisi hyvä tarkastella omia kulutustottumuksia 🙂

    1. Joo sama homma ja samaa mieltä muutenkin! Ja olen ihan yllättynyt, että harrastuksenne on noin edukas! Meillä myös hoitomaksut ja matkat ovat heittämällä suurin kuluerä 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *