Toukokuun ristiriitaisia fiiliksiä ja opiskeluhaaveita

Hei pitkästä aikaa! Kuten joku on ehkä saattanut huomata, on blogin postaustahti ollut viime viikkoina hieman hajanainen ja normaalia harvempi. Kuten tänään avaudin instafeedissäni, olen potenut pientä kriisiä tämän vallitsevan tilanteen tiimoilta ja tulevaisuuden epävarmuudesta. Toki nämä samaiset ajatukset ovat olleet matkassa jo parin kuukauden aikana, mutta nyt pian kolmen perheen kanssa intensiivisesti vietetyn kuukauden ja kotiympyröissä hengailun jälkeen on kieltämättä alkanut iskeä pieni lamaantuminen ja kaipuu normaaliin arkeen. Kun päivät pyörivät samojen juttujen ympärillä täällä kotona, on monesti tuntunut siltä, ettei tänne blogiin ole ollut juurikaan mitään tähdellistä kirjoitettavaa, inspiraatio nollissa ja kuvaaminen mahdotonta kotona, joka on päivästä toiseen pommin jäljiltä, vaikka kuinka ahkerasti siivoilisi. Tällä hetkellä tympii kotona olo ja kotitöiden rumba melkoisesti, kuinka luksusta olisikaan päästä lähtemään töihin kodin ulkopuolelle ja näkemään muita ihmisiä! Vaikka noin yleisesti viihdynkin hyvin kotona, perheen kanssa ja myös itsekseni, on sosiaalisten suhteiden kaipuu iskenyt pahimman kerran. Ja juuri niin, että kaipaisi ihmisten näkemistä kasvotusten tylsien Whatsapp-viestien sijaan. Onhan tässä vierähtänyt jo kolme kuukautta siitä kun olen nähnyt ystäviä tai (suomalaisia) aikuisia kasvotusten.

Ajattelin ensin, että kirjoittelenko tästä aiheesta vasta myöhemmin kesällä (vai ollenkaan), mutta päädyin kuitenkin alustavasti avaamaan ajatuksiani opiskeluhaaveista jo nyt. Eniten ehkä siksi, että aihe on pyörinyt mielessäni kuluneiden viikkojen aikana suurimman osan ajasta ja keskittyminen mihinkään muuhun on osoittautunut todella vaikeaksi. Tässäpä siis yksi syy siihen, miksi postaustahti blogissa on ollut lähiaikoina hieman harvempi. Toinen syy on tietysti myös ollut tuo ylempänä mainitsemani, että meidän lähes identtisistä päivistä alkaa olla hyvin vaikeaa ammentaa uusia ideoita, mutta ehkäpä niitäkin taas tulee mieleen kun tilanne tästä (sitten joskus) normalisoituu.

Päädyin siis maaliskuussa osittain hetken mielijohteesta hakemaan opiskelemaan ja olenkin nyt pian parin kuukauden ajan lukenut pääsykokeisiin, lähiviikkoina enemmissä määrin kun parin muunkin hakemani koulutusohjelman valintakoemateriaalit julkaistiin. Päivittäin olenkin käyttänyt lukemiseen ja muistiinpanojen tekemiseen useita tunteja, joten välillä onkin tuntunut, ettei kodin- ja lastenhoidon ohella oikein muuhun aikaa riitäkään ja luetut aiheet ovat tulleet ihan yöuniin asti. Edessä onkin vielä reilun viikon lukurutistus ennen etä-valintakokeita.

Sinänsä hassua, koska opiskelu ei ole jostain syystä kiinnostanut minua vuosiin. Varsinkaan kaupalliset maisteriohjelmat, kunnes sitten aivan lähikuukausina olen löytänyt hurjasti motivaatiota mahdollisiin opiskeluihin oivallettuani talven reissussa, että mikä minua oikeasti kiinnostaisi opiskelumielessä. En muista mainitsinko aikanaan edes blogissa kun hain muistaakseni keväällä 2015 LUT:in kauppatieteiden maisteriohjelmaan, johon en siis tuolloin päässyt. En muista harkitsinko tuolloin hakevani uudestaan, mutta hakemattomuudesta voi päätellä, ettei jostain syystä yksinkertaisesti kiinnostanut. Jossain vaiheessa tutkin aktiivisemmin eri maisteriohjelmia, mutta nuo kauppatieteiden maisterit eivät jostain syystä ole kiinnostaneet ollenkaan, vaan fiilis on enemmänkin nyt ollut se, että haluaisi opiskella jotain aivan muuta ja uutta alaa. Oikeastaan taisin joskus viime vuoden puolella ensimmäisen kerran puolittain vitsillä miettiä, että olisipa hauska opiskella jotain aivan uutta.

En vielä tässä vaiheessa halua avata hakukohteitani tai muutakaan tähän liittyvää sen koommin, koska olen kriiseillyt melkoisesti asiaa mm. koronatilanteen vuoksi muuttuneiden valintakoekäytänteiden suhteen ja sitä, onko esimerkiksi todistusvalinta omalla kohdallani uhka vai mahdollisuus. En voi enää tulla valituksi ensikertalaisten kiintiöstä koska olen jo aiemmin suorittanut kotimaisen korkeakoulututkinnon ja ensikertalaiskiintiö pitää sisällään kuitenkin enemmän aloituspaikkoja kuin ei-ensikertalaiskiintiö. Tässä viikkojen varrella on kuitenkin tullut plärättyä tilastoja läpi melko perusteellisesti ja onneni on toisaalta juuri siinä, että ensikertalaiskiintiön ulkopuolella on usein myös huomattavasti pienempi määrä hakijoita, vaikkakin hakijamäärät ovat tänä vuonna olleet aiempia vuosia suuremmat. Todistusvalinnan kohtalo siis jännittää tällä hetkellä valtavasti, varsinkin siitä syystä, että tämän vuoden ”korona-haussa” on (ainakin näissä opinto-ohjelmissa joihin itse hain) todella minimaaliset mahdollisuudet tulla valituksi valintakokeen kautta ja toki kokonaisuus riippuu aina siitä, millaisilla todistuksilla muut hakijat ovat liikkeellä. Tietysti harmittaa, jossei valinta osu kohdalleni, mutta olen yrittänyt asennoitua tulevaan mahdollisimman neutraalisti. Tai siltä osin kun se tässä tilanteessa ja avoimen tulevaisuuden tiimoilta nyt on mahdollista 😀 Mutta kerron asiasta varmasti vielä myöhemmin kun olen saanut luku-urakan pakettiin tai uutisia tältä rintamalta!

Se miksi halusin avata asiaa täällä on, että samaisista syistä voi olla, ettei blogi vielä päivity aivan päivittäin, mutta toivottavasti päästään pian taas aktiivisempaan tahtiin olosuhteiden muututtua. Näillä näkymin palaan blogin pariin aktiivisemmin viimeistään parin viikon kuluttua! 🙂

 

 

 

4 Replies to “Toukokuun ristiriitaisia fiiliksiä ja opiskeluhaaveita”

  1. Vau! toivottavasti pääset opiskelemaan! Mäkin yritin hakea joskus noihin maisterivalintoihin kauppatieteellisiin mutta en sitten tiedä ketä ne sinne ottaa kun ikinä en tullut valituksi 😀 Sain kuitenkin toisen maisteripaikan eri alalta ja uskon et niin oli tarkoitus ettei mun edes koskaan ollut tarkoitus päästäkään sinne 😀

    1. Joo, niihin kauppiksen maistereihin on nykyään tosi vaikea päästä ja hakijamäärät kasvaneet tosi paljon myös noissa ”sivu-yliopistojen” ohjelmissa, kuten just Lappeenrannassa ja Porissa. En kylläkään oo vuosiin tutkinut niitä, joten voin olla väärässäkin 🙂 Kiva kun sait paikan! Toivon myös, että muakin onnestaisi 🙂

  2. Saanko kysyä että mikä sua tuossa mantsassa oikein kiinnostaa? Siis mikä ”suuntautumisala”?:)

    Aikanaan itse jäin helsingissä ja Oulussa pienesti vaille mantsan opiskelupaikkaa ja pääsin silloin geologiaan sisälle. Sinne oli siis aikanaan super iisiä päästä sisään (nykyisin ilmeisesti ainakin yhtä haastavaa kuin mantsalle) ja ajatuksena olikin että vaihdan sieltä vaan suorilta 60 op mantsaa luettuani geolta mantsan laitokselle. No menin ensimmäiselle kurssille mantsaan, se oli luonnonmaantieteen kurssi mikä piti vielä olla se asia mikä mua kiinnostaa..ja se oli ihan kauheeta:D:D en tajunnut sieltä mitään ja loppujen lopuksi valmistuin aikanaan sitten geologian puolelta ja myöhemmin täydensin opinnot vielä Aalto yliopiston DI maisteriohjelmassa:) Nykyisin sinnekin on niin turkaisesti hakijoita, että mahkut tuollaiseen komboon olisi nykyään mun lukuinnostuksella täydet 0 😀

    Olin FM ja DI tutkinnon välissä pitkään Suomen ympäristökeskuksessa töissä, ja siellä oli paljon mantsalaisia tosi monipuolisesti erilaisissa töissä., erityisesti kiinnitin huomiota että heillä oli kaikilla super hyvä tilastotieteen osaaminen! Mantsa on sisänsä musta kyllä kiehtova, kun erikoistumisvaihtoehtoja on NIIIN paljon!

    1. Moi ja hei kiitos kiinnostavista pointeista! Mua on aina kiinnostanut maantiede kokonaisuutena ja päällimmäisenä ehkä eniten juuri tuo mainitsemasi luonnonmaantiede 😀 Ja lisänä matkailumaantiede, jota ei Helsingin yliopistossa taida olla ainakaan erillisenä suuntautumisvaihtoehtona. Yleisesti kiinnostaa siis eri ilmiöiden (esim. ilmaston lämpenemisen ja matkailun) vaikutukset ekosysteemeihin ja luontoon, jos siis olisin päässyt sisään (olen siis jo antanut periksi tämän suhteen tuon valintakokeen jälkeen) niin olisin halunnut valita kursseja ja opintoja tuohon suuntaan, sekä mahdollisesti ottaa oheen myös bilsaa.

      Katselin keväällä itseasiassa HY:n geotieteen ohjelmaa, on luultavasti sama kun tuo geologia. Olisin halunnut hakea, mutta tilastojen mukaan on sisäänpääsy vaikeaa ja varsinkin ottaen huomioon, että lukion matikan ja fysiikan kursseista on about 15 vuotta (näitä oli siis valintakoemateriaaleina), koin että olisi ollut jotenkin liian haastavaa alkaa muistelemaan lukion matikkaa omin päin näin pitkän tauon jälkeen, vaikka opintolinjana hurjasti kiinnostikin!

      Ja juuri tuo itseäni juuri kiehtookin, että mantsan opinnot voivat viedä tosi laajasti eri aloille. Muttaa saa tosiaan nähdä miten käy 😀 Kiitos kun kommentoit!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *