Mutta mitä tapahtui sometauolla?

Hei kaikki ja ensinnäkin pahoitteluni tämmöisestä viikkojen ”katoamisesta”. En alunperin suunnitellut pitäväni minkään sortin sometaukoa, mutta järkyn pääsykoeuurastuksen ja muutenkin jonkin asteisen post-koronakriiseilyn jälkeen koin, että pieni irtiotto olisi paikallaan. Pahoitteluni, etten erikseen infonnut tästä ja olenkin lähipäivinä saanut useita huolestuneita viestejä, että onko kaikki kunnossa kun mitään ei kuulu. Yritin itseasiassa useampaankin otteeseen raapustaa tänne kuulumisia, mutta jostain syystä en koskaan saanut niitä julkaistuksi asti. Tänään tuntui kuitenkin jostain syystä sopivalta ajalta yrittää tehdä jonkinlaista paluuta blogitekstien pariin. Kaikki on kuitenkin vallan mainiosti ja tauko on ehdottomasti tehnyt hyvää! En edes muista milloin olisin ollut näin kauan poissa blogista? Luultavasti en koskaan tai ainakaan vuosiin. Tässä on kuitenkin käynyt niin hullusti, että olen kohta parin viikon ajan jopa lomaillut aivan virallisesti, tämäkin varmaan ensimmäistä kertaa vuosiin. Hullua! Siis ilman sen kummempia velvollisuuksia, to-do-listoja tai suorittamista. Onpa muuten ollut aika ihanaa! Jopa äitini hämmästeli, että olenko tosiaan onnistunut heittäytymään ihan kunnolla lomamoodiin 😀

Joku saattaa muistaa, että olen jo viime talvesta saakka pyöritellyt mielessäni irtiottoa somesta, mutta semmoiselle ei vain tuntunut aikaisemmin löytyvän sopivaa rakoa. Kotona eristyksissä vietettyjen viikkojen aikana alkoi some ahdistaa jostain syystä yhä enemmän. Paikallaan junnaava arki ja tismalleen samaa toistavat päivät turhauttivat, eikä oikeastaan tuntunut, että olisi ollut mitään annettavaa tänne, saati sitten inspiraatiota keksiä aiheita, jotka poikkeusarjen keskellä olisivat niitä, jotka oikeasti veisivät ajatuksia muualle epävarmuuden ajanjaksolla. Ja näin jälkeenpäin ajateltuna täytyy todeta, että siinä vaiheessa kun instan päivittäminen ahdistaa tai tympii jo kolmatta viikkoa putkeen, olisi tauko ollut paikallaan jo aikoja sitten. Eikä siinä, hassua kyllä kuinka elämä ilman somea on tuntunut todella vapauttavalta, vähän kun olisi palannut ajassa taaksepäin 20 vuotta ja tuntuu niin hullulta sanoa näin haha (vaikkakin olen jonkin verran muiden päivityksiä katsonut kerran tai pari päivässä, kuitenkin vähemmän kuin yleensä). Päivistä ja tilanteista on nauttinut aivan eri tavalla kun ei ole käynyt mielessä, että tästä voisi päivittää jonnekin, kokenut tarpeelliseksi käydä katsomassa Instan statseja tai tykkäyksiä. Ehkä vuoden avartavin kokemus ;D Okei, tämä kuulosti jo siltä, että olisi ollut joku ongelma somen käytön kanssa, haha.

Bisajärvi, Sipoonkorpi

Mitäs sitten olen puuhaillut viime viikkoina? En ole oikeastaan vieläkään poistunut kotiympyröistä muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Ostin taannoin itselleni maastopyörän, jonka vuoksi ajoimme Tommin kanssa Redin XXL:ään, joka on tähän mennessä lähimpänä keskustaa mitä olen käynyt sitten helmikuun. Ainiin ja ensimmäinen kertani ikinä kauppakeskus Redissä. Kertonee ehkä jotain siitä, etten nykyään oikein harrasta ostoskeskuksia. Pyörällä on tullut tehtyä pidempiä retkiä, tänään kävin ajelemassa 24km lenkin Kuusijärvellä ja Sipoonkorven kansallispuistossa, ihan parasta! Sinänsä koko pyörän ostoprosessin saaminen päätökseen on jo jonkinlainen ihme, jahkailin viikkoja maastopyörän ja hybridin välillä, tuskailin sitä ettei oikeaa runkokokoa ollut saatavilla silloin kun vihdoinkin löytyi täydellinen pyörä ja sitä rataa. Nyt on kuitenkin pyörä hommattu ja tarkoitus syksyllä ajella ekaa kertaa vuosiin työmatkoja pyörällä julkisten sijaan. Radikaaleja juttuja siis meneillään!

Noin muuten olen käynyt lenkkeilemässä, löytänyt uusia lenkkimaastoja ja lukenut kirjoja (huom lukenut, en kuunnellut :D), jotka ovat roikkuneet aivan liian pitkään lukulistalla. Napero palasi pari viikkoa sitten hoitoon ja tästä syystä olemme nyt poikkeuksellisesti olleet päivisin miehen kanssa kaksin kotona, tämäkin ensimmäistä kertaa vuosiin. Ympäri vuorokauden yhdessä vietettyjen kolmen kokonaisen kuukauden jälkeen totesimme, että lapsi kaipaa jo ikäistään seuraa ja kodin ulkopuolista tekemistä, jonka vuoksi koimme hoitoon paluun hyväksi ideaksi ainakin näin alkukesäksi. Moni asia kun on edelleen avoinna loppukesän suhteen ja päivä/viikko kerrallaan-elämä jatkuu osittain vielä ainakin meillä.

Semmoisia kuulumisia tänne siis!

 

Mitäs teille pitkästä aikaa? ✨

 

 

3 Replies to “Mutta mitä tapahtui sometauolla?”

  1. Tauko tekee hyvää, itseäkin some ahdistaa ja monesti mietin millaista elämä olisi kokonaan ilman somea ja joko uskaltaisin siitä irrottautua.

    Mikä lanka tuossa uudessa pipossa? Näyttää kivalle! Mukavaa viikonloppua!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *