Näin hieman vanhempana ja erityisesti kolmekymppisenä olen vuosi toisensa jälkeen havahtunut siihen, että lähden analysoimaan blogissa uutta ikävuotta ja miten siihen suhtaudun. Vähän kuin perusteluna sille, että ikäkriisi on ainakin toistaiseksi pysynyt ainakin jotenkuten loitolla. Silti olen erityisesti tänä vuonna kokenut juurikin jonkinlaista ”kolmenkympin sekavuutta” ja ollut välillä ihan pihalla siitä, mikä roolini tässä maailmassa (äitiyden lisäksi) on ja mikä se on tulevaisuudessa? Ja okei, juuri samaista aihetta käsittelinkin kyllä ahkerasti viime talvena. Tämä vaihe on nyt onneksi ehkä väistymään päin ja kriisistä huolimatta olen kyllä tavallaan tiennyt mitä haluan tehdä ja mikä kiinnostaa, mutta olo on silti ollut jotenkin epävarma ja olen kriiseillyt erityisesti erinäisten päätösten suhteen.
Kuten nyt esimerkiksi sitä, että haluanko tehdä opintojen ohella (osa-aikaisen yrittäjyyden lisäksi) töitä myös ulkoiselle työnantajalle, koska en yksinkertaisesti tiedä opiskeluelämästä ilman työntekoa 😀 Olen opiskelijana aina tehnyt ohella töitä ja varsinkin viime kuukausina olen alkanut kaivata enemmän virallisen työyhteisön pariin ja pientä vaihtelua näiden omien juttujen ohelle, edes nyt sitten osa-aikaisesti tai konsulttina tämän kevään etäilyn ja yksin yrittäjänä vietettyjen kuukausien jälkeen. (Otetaan siis vastaan työtarjouksia, haha!) Huonolla tuurilla voi käydä niin, että kaikki syksyn opintonikin järjestetään etänä. Hainkin erästä osa-aikaista paikkaa ja juteltiin pari päivää takaperin erään aivan huipun tiimiesimiehen kanssa pitkä puhelu tuosta paikasta ja myös kaikesta aivan randomista. Ilmeni, että tunnetaan alalta samoja tyyppejä ja vaikka mitä, haha. Olin samaiseen paikkaan (joka on ollut unelmatyöpaikkani jo pankkivuosinani) haastattelussa erääseen analystin paikkaan talvella, mutta prosessi kaatui meidän kuukauden NZ-reissuun, koska aloittaminen olisi venähtänyt. Nyt taas jouduin toteamaan, etten kykenisi niin suureen osa-aikatuntimäärään mitä ajoittain odotettiin ja 5-päiväiseen viikkoon. Harmittaa, koska homma olisi ollut samanlaista mitä joskus aikanaan tein pankissa ja josta pidin hurjasti :/
Täytin siis eilen vuosia ja mittarissa nyt huimat 33 vuotta! En ole koskaan ollut mikään hc-synttärihifistelijä. Tai siis no tietysti lapsena, silloinhan synttärit olivat jouluaaton kanssa ehkä vuoden kovimmat jutut! Yleensä en jaksa mitenkään tehdä sen kummoista numeroa synttäreistä, järkkäillä juhlia tai varsinkaan näistä ei-pyöreistä. Onhan tuo vuosittainen merkkipäivä kuitenkin jokaiselle jollain tapaa tärkeä ja ehkä vuosi toisensa jälkeen semmoinen tuumailun paikka. Että mitäs nyt ja minne seuraavaksi. 33-vuotta täyttävänä en jaksa juhlistaa merkkipäivää mitenkään erityisemmin, enkä nyt oikeastaan ole muutenkaan tehnyt tätä enää aikoihin. Vuosiin en ole toivonut lahjoja, enkä ole muutenkaan tyyppi joka odottaisi muilta rahallista tai muutenkaan muistamista materian muodossa. Paras synttäripäivä on mielestäni se kun tekee jotain, mitä on pitkään halunnut, syö hyvin ja ottaa rennosti.
Itse hemmottelin itseäni syntymäpäiväni kunniaksi varaamalla ajan lash liftiin about puolen vuoden jahkailun jälkeen. Pistän siitä myöhemmin ennen- ja jälkeen kuvia! Pitihän sitä nyt jotain hieman poikkeavaa keksiä. Kävimme myös kaverini kanssa lounaalla Naughty Brgr:ssa, jonne olen sen korean BBQ:n ohella kaivannut koko kevään ja kesän. Haahuilin vähän kaupungilla ja vein vähän randomisti aamulla kaapista löytämäni 20 vuotta sitten kuvaamani videokameran nauhan digitoitavaksi (en ehkä malta odottaa, että saan sen!!!), koska päätin vuoden 2020 olevan juuri täydellinen aika muistella sitä, mitä 20 vuotta sitten on kuvaillut! Vietin illan läppärillä, koska tällä viikolla tehtiin taloyhtiön hallituksessa kokouksessa (jossa en itse edes ollut) päätös, että minusta tehdään tämän meidän pienen taloyhtiön isännöitsijä entisten isännöitsijä-asukkaiden muuttaessa pois. Hahaha! Minä isännöitsijänä, lol.
Silloin kun muutimme tähän, meinasi isännöitsijän nakki napsahtaa meille ensimmäisen kerran ja nyt oli ehkä ihan kohteliasta ottaa se vastaan. Katsoin ensin hieman kauhulla vuoren korkuista mappikasaa ja tuumasin, että nyt on kyllä tehtävä JOTAIN! Käytin illan siihen, että organisoin taloyhtiön hommat alulleen digiaikaan ja olin ehkä jopa vähän innoissani! Ensin ajattelin, että homma on tod.näk täysi katastrofi, mutta tämä ei ole kyllä mitään esimerkiksi oman toiminimeni pyörittämisen rinnalla. Rakastan nimittäin asioiden organisoimista ja siis kaikki fyysiset isännöitsijän hommat ovat kyllä Tommin heiniä. Itsehän en lähde meidän pihapihaan pyörimään Salkkari-Seppona ja fiksailemaan jotain räystäitä, haha 😀
En ollut kaivanut taroteja esiin melkein puoleen vuoteen, mutta pari viikkoa sitten tein itselleni mini-tulkinnan ja sainpa sen myötä pari oivallustakin mietittäväksi 🙂
Eräs juttu, jonka kanssa olen vähän kriiseillyt viime aikoina on mun Teslan osakkeen kohtalo! Ja niin, sen yhden Teslan osakkeen, haha. Ostin viime vuoden lopulla tuon yhden Teslani noin 300eurolla ja arvo pyörii tällä hetkellä noin 1400 eurossa, parhaimmillaan 1500 eurossa. Vielä keväällä kauhistelin 800 euron hintaa, joka nyt ei tietysti ole mitään verrattuna tähän nykyiseen. Ehkäpä hieman harmittaa, etten yksinkertaisesti uskaltanut ja raaskinut viime vuonna ostaa useampaa Teslaa. Niillä voitoilla olisikin suorastaan juhlinut! Tällä viikolla odottelinkin Teslan tulosjulkistusta ja päätin, että jos arvo nousee taas 1500e hujakoille, pistän myyntitoimeksiannon ilmoille. Näin ei kuitenkaan käynyt, eikä osakkeen arvo liikkunut juuri ollenkaan. Seuraillaan siis tilannetta edelleen. Eniten siis hämmentää se, kuinka korkeaksi tuo nyt enää voi nousta 😀 On jo pitkään himottanut pistää tuo myyntiin, odottaa erästä toista mahdollista pörssilistautumista tai sitten vaan sijoittaa tuotot indekseihin. Mielessä onkin kesän jälkeen kirjoitella myös syksyn säästö- ja sijoitussuunnitelmista!
Tämmöisiä juttuja mieleessä tänään!
Kivaa viikonloppua teille 🌞
