Auringonkukkia ja syysmietteitä

Viime viikko vierähtikin melkolailla työn touhussa tuon meidän pienen flunssaepisodin jälkeen. Viikonloppuna taas fiilistelin meidän pihan auringonkukkia, joista ensimmäinen on nyt vihdoinkin alkanut kukkia! Olen ravannut ihastelemassa kukkaa varmaan kymmenesti päivässä ja samalla tiiraillut, että alkaisivatko loputkin kukkia ensi viikon aikana. Tänä vuonna olin muutenkin jossain ihme koronakoomassa pihajuttujen kanssa ja havahduin vasta alkukesästä siihen, etten ollut vieläkään tehdä niitä istutusjuttuja, joita olin suunnitellut ja sitten homma vaan jotenkin jäi. Auringonkukat sain kuitenkin kylvettyä ajoissa ja jos olen jotain tehnyt tunnollisesti kesän aikana, niin hoitanut viherkasvejani, heh. Ensi vuonna olisi tarkoitus istuttaa pihaan ainakin ne jo vuosia suunnittelemani marjapuskat ja paaaljon kukkia! Ainiin ja jopa vieläkin massiivisempi aurinkokukkakeidas kuin tuo tämän vuoden.

En vielä halua miettiä syksyä tai varsinkaan mitään marraskuun pimeyttä, mutta kieltämättä olen huomannut pientä haikeutta kesän viimeisten päivien vilistäessä ohi. Kohta ei enää lenkkeillä t-paidassa ja shortseissa tai hypitä trampoliinilla, mutta toivon mukaan näillekin on vielä aikaa. Jostain kumman syystä en juurikaan ole vieläkään haikaillut rantalomien perään, mutta näin syksyn kynnyksellä olen miettinyt yhä enemmän kivoja syys- ja talvireissuja Lappiin luonnon äärelle. Ja nykyisin iskee juurikin tämä Lappi-intoilu juuri näihin aikoihin vuodesta. Viime vuoden Lapin reissut olivat niin parhautta, että innostuin viikonloppuna jopa kaivelemaan kalenterista väljempiä viikkoja ja selailemaan majoituksia. Joku rauhallinen luontoreissu olisi kyllä varsin tervetullut tähän syksyyn.

Kävin perjantaina perinteisellä 11km juoksulenkillä, lauantaina ja sunnuntaina taas raahauduin kumpanakin päivänä salille kun lenkkeily epämääräisissä sadekuuroissa ei oikein houkutellut. Aloin kesäkuussa käymään pitkän tauon jälkeen kuntosalilla ja sen jälkeen olenkin aloittanut taas hieman tavoitteellisemman treenin. Salitreeni on kevään pitkän tauon jälkeen tuntunut todella hyvältä ja edistystäkin tullut kivasti! Toivon, että saan syksyn mittaan pidettyä samanlaista tempoa näissä treeneissä, liikunta ainakin itselläni on paras tapa käsitellä stressiä ja edistää jaksamista. Varsinkin näiden etäviikkojen aikana on liikunnan ja muiden hommien yhteensovittaminen ollut huomattavasti helpompaa kun ei mene aamuisin aikaa matkoihin, ehostautumiseen ja muuhun. Siinä mielessä on etäily kyllä ollut ajankäytön suhteen varsin tehokasta ja itselleni mieleistä 😀

Ensimmäiset kurssini alkoivat tosiaan viime viikolla ja päivät ovatkin menneet lähinnä etäluennoilla, tehtäviä ratkoessa ja yleisesti tähän opiskeluun totutteluun pitkän tauon jäljiltä. Ainakin näin alkuun on tuntunut, että hommaa on kieltämättä ajoittain paljon koulujuttujen suhteen, mutta toisaalta osasyynä tähän ovat pari valinnaista kurssia, jotka otin tähän ensimmäiseen periodiin. Ja sitten taas kun muistelen taaksepäin aikaisempia kokemuksiani opiskelun aloittamisesta, niin oikeastaan kai aina tuntuu alkuun samalta. Itselleni on ainakin tyypillistä olla ensimmäiset kouluviikot normaalia väsyneempi ja tämän huomaa esimerkiksi siitä, että saatan nukkua päivän päätteeksi päiväunet. Tätä en toistaiseksi ole vielä tehnyt, mutta muistelisin olleen aikanaan AMK:in aloittaessa tyypillistä 😀

Toisaalta ehkä ihan kivakin päästä nyt kertaheitolla kunnolla hommiin noiden leppoisempien kesäviikkojen jälkeen. Tällä hetkellä uuden opettelu ja ”läksyjenkin” tekeminen on tuntunut jotenkin todella palkitsevalta. Tai siis silloin kun jopa hoksaa jotain, haha. Olen tuskaillut todella pitkän tauon jälkeen erityisesti kemian ja matikan suhteen, joista kemian juttuihin uppouduin loppuviikolla useiksi tunneiksi. Paneuduin yksi päivä atomiorbitaaleihin ja sijoittelemaan eletroneja elektronikuorille ja olin aivan fiiliksissä tajutessani, ettei tämä nyt (ainakaan toistaiseksi) mitään ydinfysiikkaa ole, vaikka vähän samojen käsitteiden äärellä ollaankin, lol.

Voi sitä riemua kun huomaat oikeasti sisäistäväsi jotain laskutoimituksia ja kemian teoriaa, joiden kanssa olet tuskaillut viimeksi joskus vuonna 2003 lukiossa. Vielä pari vuotta takaperin en olisi ikinä voinut kuvitella olevani tässä pisteessä puurtamassa kemian ja matikan äärellä, saati sitten varailemassa kirjastosta tukimateriaaliksi lukion kemian ja lyhyen matikan kirjoja, mutta tässäpä sitä taas ollaan 😀 Toki olin jo kevään ja kesän aikana tutkinut hakemieni koulutusohjelmien kurssisisältöjä perusteellisesti, eivätkä esimerkiksi nämä kaksi ainetta tulleet siis yllätyksenä, mutta olin ehkä salaa yrittänyt uskotella itselleni, että voisin lykätä ärsyttävät kurssit tältä ensimmäiseltä syksyltä pois hamaan tulevaisuuteen, mutta eiköhän näistä nyt yritetä selvitä kertaheitolla läpi! Saa nähdä miten käy! Ensimmäiset tentit ovat sitten lokakuussa ja mielenkiintoista päästä vertailemaan esimerkiksi niitä, sekä millaisia arvosanoja tulee kymmenen vuoden takaisiin tradekursseihin verrattuna.

Koulujuttuja on edelleenkin paljon toivottu, joten jatkossakin on luvassa tämmöistä reportaasia opiskelun etenemisestä ja muustakin. Mutta jos teillä on mielessä joitain aivan muita postausideoita niin saa mielellään ehdottaa! Koulujutut ovat nimittäin pyörineet mielessä tässä melko ahkeraan, mutta tietysti välillä on kiva paneutua muihinkin juttuihin 🙂

 

Kivaa alkavaa viikkoa! ✨

 

 

2 vastausta artikkeliin “Auringonkukkia ja syysmietteitä”

  1. Hienoja auringonkukkia! Oliko niitä helppo/vaikea kasvattaa? Onnistuisikohan ihan parvekkeellakin…

    1. Kiitti! Oli ihan tosi helppoa, uskon että onnais parvekkeella ruukussa myös! 🙂 Ainut vaan, että ajoissa tarvitsee kylvää, laitoinkohan itse kesä-heinäkuum vaihteessa viimeistään 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.