Sisustuspäivitystä: Yläkerran uusi työnurkkaus

Tänään ajattelin pitkästä aikaa kirjoitella sisustusjuttuja, ainakin tuntuu siltä, että edellisestä kerrasta on aikaa ikuisuus. Koti on muutenkin ollut koko koronahommelin ajan enemmän tai vähemmän yhtä kaaosta, kunnes joululomalla vihdoin otin asiakseni saattaa loppuun yläkerran sisustusprojektia. Sitä kun voisi ehkä kutsua jonkin sortin ikuisuusprojektiksi. Siis oikeasti! Tässä jo yli neljä vuotta asuneena alkaa nimittäin vasta nyt tuntua siltä, että ollaan ehkä melkein lähellä maalia homman suhteen ja yläkerta sillä mallilla kuin koko ajan ollut tarkoituskin! Yläkertamme on 20m2 viistokattoinen ”parvi”, jota ei virallisesti lasketa asuinhuoneiston neliöihin. Se onkin tähän asti ollut jaettuna Tommin mancaveen, omaan krääsänurkkaukseni ja makuutilaan, joista Tommin tila on edelleen tästä tavallaan erillään.

Säilytystila on pitkään ollut yläkerrassa ongelma ja koko makuunurkkaus muistuttanut enemmänkin jotain keskeneräisten kässäprojektien ja lankarullien varastoa, vaikka jo vuosia olenkin siitä yrittänyt tehdä lopullista ”tyttönurkkaustani”. Noh, sillä teemalla mentiin edelleen, eli vaaleanpunaisella, pienillä yksityiskohdilla ja tuomalla lisää valaistusta hämärään yläkertaan. Joululomalla kävin nimittäin vihdoin ostamassa lisää lipastoja ja säilytyslaatikkoja, lajittelin tavarat ja innostuin ihan vaihtamaan järjestystäkin. Pientä fiksausta on vielä edessä ja kuvia lopullisesta yläkerrasta tulossa heti kun saan kaiken valmiiksi. No mutta tänään kuitenkin pientä kurkistusta uuteen työnurkkaukseeni, joka vihdoinkin valmistui nyt viikonloppuna kun sain uuden työtuolin koottua 🙂

Raivasin itselleni pienen työnurkkauksen ylös jo vuosi sitten, mutta loppupeleissä ei viime vuonna kertynyt ihan kamalasti työtunteja yläkertaan ja havahduin kuukausi toisensa jälkeen siihen, että kökötän tehden hommia päivittäin meidän keittiönpöydän äärellä, vaikka ihan virallinen työpöytä olikin yläkerrassa. Aloitin loppuvuodesta päivätyöt, joka myös tarkoittaa enemmän istumista päivässä. Ja koska tässä etätyöhommelissa nyt muutenkin tulee vietettyä aivan liikaa aikaa kotona niin halusin vihdoinkin selkeyttä myös siihen, että työjutut tapahtuvat erillisessä ”työpaikassa”, eikä samassa alakerran nurkassa, jossa muutenkin hengaa lähes kaiken vapaa-aikansa. Hassua sinänsä, että tähän asti olemme viettäneet aikaa yläkerrassa varsin vähän ja pääasiassa vain nukkuneet siellä, mutta nyt olen havahtunut viettäväni yhä enemmän aikaa ylhäällä! Ja saanut siitä vihdoinkin oman turvallisen soppeni, vaikkei vielä aivan valmis olekaan.

Tuon työpöydän ostin vuosi sitten Ikeasta ja nyt lomalla tilasin myös ihan virallisen työtuolin, eli todellakin menty vaiheeseen 2.0 tässä työergonomiahommelissa 😀 Ja ah, kuinka luksukselta tuntuukaan tehdä hommia hyvällä työtuolilla! Hyvä bongaus oli juurikin tuo vaaleanpunainen tuoli, jonka totesin heti sopivan tähän yläkerran teemaan aivan täydellisesti. Tuoli on Ikean Långfjäll käsinojilla. Kirkasvalolampun raahasin myös yläkertaan työpöydälle ja olenkin ollut alakerrassa aivan pulassa, ehkäpä täytyy jossain vaiheessa ostaa myös alas joku pienempi versio tuosta, on nimittäin aivan oleellinen apuväline tässä talvikooman keskellä.

Nuo työpöydällä olevat keraamiset simpukat, vaaleanpunaisen maljakon ja kupin ostin Savisiskojen joulumyyjäisistä, tarkoituksenani juurikin sijoittaa ne tulevaan työpisteeseen. Keraamisen villakoiran taas sain lahjaksi äidiltäni. Käsirasva ja kasvomist ovat myös oleellisia varusteita työpöydällä! Kaikki epämääräiset muistilaput ja muistiinpanolehtiöt siivosin kuvista kiltisti piiloon, niistä en nimittäin pääse eroon ja ihan konkreettisten kynällä tehtävien muikkareiden teko pysyy sitkeästi vuodesta toiseen, haha.

Saatatte muistaa, että meillä on lastenhuoneessa talosänkyyn ripustettuna tuo  sama valosarja, joka alunperin oli tarkoitus asentaa yläkertaan, mutta joka sitten vähän sattumalta ajautui pojan huoneeseen. Ostin nyt vihdoinkin Ikeasta uuden tuommoisen ja virittelin näin alustavasti kattoon melko mielenkiintoisesti, en nimittäin onnistunut löytämään meidän sisustuskoukkuja mistään. Ne onkin tarkoitus ripustaa jotenkin fiksummin heti ensi viikolla, ehdinkin jo alustavasti selailla Pinterestistä vähän inspistä valosarjojen ripustukseen. Ovat olleet niin ihana ja tunnelmallinen juttu uuteen yläkertaan 🙂

Mitäs tuumaatte uudesta työnurkkauksesta? 🌸

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Täältä tullaan 2021!

Hello! Joulu ja samoin myös lomat alkavat hiljalleen olla takanapäin. Ensimmäinen virallinen arkipäiväkin jo talsittu läpi (melkoisessa koomassa kylläkin :D). Samalla on iskenyt pieni haikeus luopua kaikesta lötköttelystä, syömisestä (haha) ja kotivaatteissa vietetyistä päivistä, mutta toisaalta olen jo viimeisen viikon odottanut innolla paluuta takaisin töiden ja tavallisen arjen pariin. Ja faktahan on tietty se, ettei niistä kotivaatteista luultavasti vielä arjenkaan koittaessa mihikään pääse. Itsehän olen kotivaatefani 4life, mutta joulukuun alussa, reilun puolen vuoden kotivaatehörhöilyn jälkeen tein päätöksen alkaa panostamaan edes vähän pukeutumiseen kotonakin etäpalaveeratessa ja itseasiassa tuo ”aamulla siistimmät vaatteet (tai tarkalleen paita, alaosana edelleen yleensä trikoot tai leggarit tässä teams-kulttuurissa, mihin niistä vielä muka pääsisi :D) ja vähän meikkiä”-juttu on tuntunut tosi hyvältä! Sillä linjalla jatketaan siis tänäkin vuonna. Eiköhän tämä vuoden ja arjen tahmainen startti tästä pikkuhiljaa taitu, viimeistään ensi viikolla.

Jouluna valmistui vihdoinkin ikuisuusprojekti, eli nämä sukat, jotka aloitin jo aikoja sitten Rukalla! 😀 Uudet lempparit!

Uusi vuosi tarkoittaa itselleni usein kaikenlaista käytännön säätöä ja ärsyttäviä pikkuhommia. Kuittien keräilyä ja vuoden tiliotteiden arkistointia yrityksen kirjanpitoa varten, kuvakansioiden päivittämistä uuteen vuoteen (hyvin tärkeää 😀 Muistan nykyään juuri ja juuri luoda uuden kansion kerran vuodessa) ja noin muutenkin harjoittelua siihen, ettei raapusta enää kerta toisensa jälkeen kaikkialle vuotta 2020, kuten todennäköisesti tapahtuu vielä helmikuussakin. Kaiken kaikkiaan tuntuu vuoden vaihtuminen tänä vuonna aivan erityisen hyvältä, enkä tosiaankaan ole varmasti ainut. Uuden kappaleen aloittaminen elämässä tuntuu viime vuoden jäljiltä paremmalta kuin koskaan ja tällä hetkellä on fiilikseni se, että uusi vuosi tuo tullessaan uusia mahdollisuuksia ja parempia asioita. Ja kyllä, olen valmiina ottamaan ne vastaan!

Loppuvuosi vaati monen asian suhteen paljon sulattelua, ajatuksia luopumisesta ja toiveita, sekä uskoakin siitä, että paremmat ajat ovat edessä. Vaikkei viime vuosi ollutkaan helppo (jota jaksan toistella jo tuhannen kerran) ovat päällimmäiset muistoni vuodesta näin jälkeenpäin mietittynä kuitenkin varsin positiivisia. Paljon yhdessäoloa perheen kanssa, uusia haasteita opintojen, sekä töiden suhteen, luontoseikkailuja, ikimuistoisia reissuja ja koettelemuksia, jotka lopulta vahvistivat.

Joululoma noin yleisesti meni paljolti kotona. Uusilla joululahjaleluilla leikkiessä, neuloessa ja kaikenlaista pientä puuhaillessa. Leivottiinpa pipareitakin useaankin otteeseen. Ainiin ja sainpa vihdoinkin jopa lähes päätökseen yläkerran ikuisuusprojektini! Vaihdoin nimittäin yläkerran järjestystä vihdoinkin järkevämpään, lajittelin kaikki sälät säilytyslaatikoihin ja järkkäsinpä itselleni vihdoinkin sen kunnon työnurkkauksen, jonka mukamas jo laitoin kuntoon vuosi sitten 😀 Nyt järjestelin sen kuitenkin uuteen uskoon järjestyksen myötä ja kaikki alkaa olla valmista uutta työtuolia lukuunottamatta, jonka pitäisi saapua lähipäivinä. Ei siis enää (toivon mukaan) kyyryssä vietettyjä työpäiviä keittiön pöydän äärellä! Kuvia tulossa yläkerran projektista pian.

Meidän oli tarkoitus alunperin lähteä jouluksi Lappiin, asia josta olen haaveillut viimeiset neljä vuotta, mutta jouduimme lopulta perumaan reissun. Pienenä kompromissina päätin varata pienen staycationin uuden vuoden jälkeen Lappi-hengessä, koska olenhan nyt aivan täysin hurahtanut näihin Helsinki-lomiin kaiken tämän kotona kökkimisen jälkeen. Niin virkistävää! Staycation-hommia ja kokemuksia ajattelin päivitellä vähän myöhemmin.

Ja hei! Vaikka kaikki ehkä onkin kuullut hehkutusta tästä lumesta jo varmasti kyllästymiseen saakka, niin itse jaksan edelleen siitä jauhaa. Harmaan joulun ja peruuntuneen lumiloman jälkeen olin nimittäin niin onnellinen viikonloppuna lumesta! Kun ei päästy Lappiin niin Lappi tuli näköjään tavallaan tänne. Käyhän se niinkin. Toivottavasti pysyy maassa 🤍

Ihanaa uutta vuotta ja viikkoa teille!

Ja mitäs teidän joululomaan kuului?

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Tavoitteita vuodelle 2021 ja staycation-juttuja

Kuvien majoitus Hotel U14 saatu

Hyvää joulua näin jälkikäteen! Kirjoittelinkin jo aiemmin siitä, että todennäköisesti pidän jouluna jonkinlaista somelomaa ja sen merkeissä pyhäpäivät vierähtivätkin täällä kotosalla. Alunperin oli tarkoituksemme viettää joulua muualla, mutta erään esteen vuoksi emme sitten päässeetkään lähtemään lumisemmille apajille, vaan päädyimme melko viime tingassa kotijouluun. Joulujuttujen sijaan palaankin tänään aivan muihin juttuihin ja pohdinnan suhteen myös tulevaan vuoteen. Listasin nimittäin muutamia sekalaisia haaveita ja tavoitteita, joita kohti haluan pyrkiä vuonna 2021. Postauksen kuvituksena Helsinki-staycationia parin viikon takaa 🙂 Sitten niihin tavoitteisiin!

2021 aion nimittäin pyrkiä ainakin…

 

Enemmän staycationeita. Vuonna 2020 olen oikeastaan vasta kokenut elämäni ensimmäiset viralliset staycationit, joista onkin tullut aivan suosikkeja. Aina ei tarvitse lähteä kotikaupunkia kauemmaksi irtautuakseen arjesta ja kokeakseen uusia juttuja, vaikka nyt sitten olisikin maantieteellisesti vain lyhyen ajomatkan päässä kotoa. Kun ei voi reissata kauas, reissataan lähelle. Tavoitteeni tulevalle vuodelle on ehdottomasti viettää enemmän Helsinki-staycationeita! Olen nimittäin hoksannut, että kotikaupungin hotellitarjonta on itselleni nykyään valtavan vierasta ja muutenkin, näin harvemmin keskustassa liikkuvana tuntuu aina kuin olisi jossain aivan muualla kuin samassa kaupungissa, jossa asustaa. Tavoitteena olisikin viettää alkuvuodesta jälleen uusi kotikaupunki-staycation!

Vietin viime viikonlopun juurikin staycationin muodossa Unioninkadun Hotel U14:ssa ja hei, aivan upea hotelli! Ja sopii täydellisesti vaikkapa juuri staycationiin. Keskeinen sijainti Helsingin Unioninkadulla, aivan tähtiluokan palvelu, kauniit puitteet ja tietysti melkeinpä tärkeimpinä seikkoina: Ehkäpä maailman paras aamupala ja niin hyvä sänky, etten edes muista milloin olisin kokenut samanlaista nukkumisen mukavuutta. Enkä liioittele ollenkaan 🙂

Entäs sitten oman staycationini parhaimpia juttuja?

Suunnitelmani viikonlopulle oli rentoutua, neuloa ja tehdä kivoja juttuja, joita varten en mukamas koskaan jaksa raahautua kotoa asti keskustaan. Olin varannut itselleni ennakkoon perjantai-illalle kellunnan, joka sopi täydellisesti viikonlopun startiksi! Kellunnan jälkeen kävin hakemassa kaupasta testiin pari spessua sipsipussia, makoilin sängyssä, neuloin ja katsoin leffaa. Ah! Ja uskokaa tai älkää, tämä oli ensimmäinen yöni YKSIN lähes 5 vuoteen! Olen viimeksi ollut virallisesti yksin yötä missään ollessani raskaana kun mies on ollut jossain reissussa. Sen jälkeen olenkin yöpynyt aina joko koko perheen kanssa, lapsen kanssa tai vaihtoehtoisesti jonkun ystävän kanssa. En siis ole edelleenkään vielä koskaan ollut esimerkiksi nykyisessä kodissamme yksin yötä. Niin outoa! Ja samalla olen kuitenkin jo vuosia kaivannut juuri sitä, että saisin olla yhden yön juurikin yksin. Hassua sinänsä, mutta näinkin yksinkertaista asiaa huomaa kaipaavansa juuri silloin kun sitä ilman on aivan liian pitkään. Jokainen tarvitsee joskus päivän vain itsekseen, oli se sitten kerran kuukaudessa tai viidessä vuodessa 😀 Vietin ensimmäisen yön yksin ja toiseksi yöksi otin naperon staycation-seurakseni, josta hän olikin valtavan innoissaan.

Ja ah, tilausruokaa suoraan huoneeseen! Kylläpä kelpasi!

Suosia vieläkin enemmän kotimaista. Ja tarkoitan tällä esimerkiksi vaatteita, kodin sisustusta, elintarvikkeita ja arjen hyödykkeitä noin yleisesti. Ainiin ja tietty myös matkailua. En ole aikoihin ostanut itselleni juurikaan uusia vaatteita (tai no rehellisyyden nimissä oikein mitään muutakaan), mutta loppuvuoden aikana tein muutamia hankintoja, kuten ostin pitkään haaveilemani uuden untuvapeiton Joutsenelta, Marimekon tasaraita-olohousut, joululahjaksi uudet petivaatteet myöskin Marimekolta ja pari vaatekappaletta R/H:lta arjen pukeutumiseen. Kotimaisen ostaminen ja varsinkin niiden pienempien kotimaisten suunnittelijoiden suosiminen saa hyvälle mielelle, siispä ovat nämä asioita joihin aion ehdottomasti panostaa myös tulevana vuonna. Rättishoppailusta ja heräteostoksista yleisesti olen pyrkinyt eroon jo vuosia sitten, viimeiset pari vuotta olen muutenkin ostanut itselleni äärimmäisen harvoin vaatteita, kenkiä tai mitään muutakaan, kunnes nyt jotain ostettua on heti iskenyt kamala morkkis siitä, että olen törsännyt. Ehkäpä se sallitaan joskus 😀

Inspiroitua yhä enemmän kotimaan matkailusta. Tämä ehkä sivusikin jo vähän tuota ensimmäistä kohtaa, mutta ensi vuonnakin haluan nähdä yhä enemmän kotimaan matkailun helmiä ja pyrkiä parhaani mukaan inspiroimaan myös muita suosimaan kotimaassa matkailua. Mitään virallista uutta haavelistaa ei tällä hetkellä kotimaan matkailun suhteen ole, mutta ne aikaisemmin syksyllä listaamani unelmakohteet, kuten mm. Muonio, Koli, Kuusamo, Nellim, Utsjoki ja aivan käsivarren Lappi ovat edelleen listalla!

Kylpeminen on pojan lempparein asia ikinä! Mietin jo, että montakohan kertaa kylpemistä voisi mahtua vuorokauteen? Meidän saldo oli nimittäin kolme kertaa, pyrkimys oli ehtiä vielä neljännenkin, mutta kävi aika liian tiukille. Ainiin ja miksi kylpyammeita on nykyään yhä harvemmassa hotellissa?! Itse huomaan nykyään hotelleja selatessani kurkkaavani ensisijaisesti sen, että onko valittavissa huonetyyppi, jossa on kylpyamme. Ja hei, ainakin U14:sta semmoinen löytyy!

Maailman paras matkaseura on aina yhtä innoissaan kaikesta. Oli kyseessä sitten peili hissin katossa, sähköinen ”robottiovi”, sunnuntaikävely uudessa ympäristössä tai hotellin aamupala 🙂 <3 Pienen kanssa reissatessa huomaan itsekin kiinnittävän enemmän huomiota niihin pieniin juttuihin, joita ei normaalisti ehkä ”kiireisessä aikuisten arjessa” edes huomaisi.

Jatkaa samaa rataa säännöllisen treenirutiinin kanssa. Se, että olen kalenteroinut sali- tai juoksutreenin aina aamuun on toiminut itselläni hyvin tässä etätyökulttuurissa ja tukenut vahvasti myös arjen jaksamista kaamoksenkin keskellä. Vaikka nyt jossain määrin olenkin kaamosväsymyksestä tänäkin vuonna kärsinyt, on kirkasvalolamppu ja säännöllinen liikunta ehdottomasti lievittäneet oireita. Myös semmoiset perinteiset kaamoksen mättöhimot ovat ihme kyllä pysyneet poissa (vaikka herkku- ja mättöhimo tietty välillä iskeekin, mutta harvemmin kuitenkin). Olin ennen joulua pari viikkoa treenaamatta ja huomasin heti kaikkien ihme kolotusten ja jumitusten tekevän paluuta. Liikunta onkin siis ehkä lääkkeistä parhain tämmöisen istumatyöläisen koomailuun ja jumeihin. Ja erityisesti siis lihaskunto!

Kehittää omaa yritystoimintaa uuteen suuntaan. Ja tässä olenkin myös vuonna 2020 onnistunut, vaikka moneen otteeseen tuumailinkin, että johtaako homma yhtään mihinkään. Kässähommien kehittäminen on opettanut valtavasti ja vienyt osaamistani aivan uusille poluille, asia jota en olisi osannut kuvitellakaan vielä vuosi sitten. Yrittäjänä on ehkä pakkokin olla jatkuvasti ns. aallon harjalla ja punnita oman toiminnan tulevaisuutta. Tämän suhteen onkin vuosi 2020 ehdottomasti ollut oivallinen hetki juurikin oman toiminnan tuumailuhetkeen. Omalla kohdallani se on kannattanut, vaikka vielä keväällä monesti mietinkin, että mitä ihmettä näistä sekavista haaveista ja suunnitelmista muka voisi tulla. Nähty vaivani on nimittäin tuottanut tulosta kymmenkertaisesti sen verran, mitä loppukesästä edes osasin tavoitella 🙂

Vaikka vuosi onkin ajoittain ollut hyvinkin raskas, on se pitänyt sisällään myös ennätyksellisen hyviä juttuja. Onnistumisia yritystoiminnan ja opiskelupaikan suhteen, paljon uuden oppimista, kiitollisuutta ja uskoa siitä, että kyllä kaikki kääntyy aina parhain päin. Ja ehkäpä vielä tähän loppuun voisi lisätä (ehkä jo vuosittaisenkin) tavoitteen siitä, että ehdottomasti enemmän niitä pieniä, kivoja ja yllättäviäkin asioita arkeen. Juuri ne kokemusten pienet yksityiskohdat ja arjen heittäytyminen (kuten esim. perinteinen haahuilu, hehe) ovat arjen parasta antia.

 

Kivaa uutta vuotta jo ennakkoon, jos somelomani jatkuu vielä ensi viikkoon! ✨

Ja kiitos kaikesta, ihanan kamala vuosi 2020!

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 3 kommenttia.

Kun joulu ei tunnu lainkaan joululta

Hello! Viikko on ehtinyt vierähtää ilman ainuttakaan päivitystä tänne, mutta kyse ei ole suinkaan siitä, että olisin unohtanut blogin! Pari viime viikkoa ovat olleet melko intensiivisiä tenttiviikon ja työkuvioiden kanssa, enkä ole halunnut ottaa mitään paineita somen kanssa. Joulukuu on tuonut tullessaan uusia kivoja juttuja, jotka ovat pitäneet kiireisinä ja tämän poikkeuksellisen syksyn jälkeen huomaan odottavani varsin innolla kokonaisen parin viikon joululomaa, joka starttaa jo ensi viikolla! Ah, LOMA! Ja ainakin tällä hetkellä on suunnitelmissa vieläpä aivan virallinen semmoinen, ellen sitten liian malttamattomana taas kerran päädy puuhailemaan vaikka mitä työhönkin liittyvää. Tarkoitus olisikin pitää joulupyhinä ihan virallisesti sometaukoakin ja ihan oikeasti offline-aikaa. Niin. Jos siis maltan.

Vuoden vaihtuminen tuntuu ajatuksena samalla ihanalta ja myös helpottavalta. Voisin lätkäistä tähän sata memeä vuodesta 2020 ja tällä hetkellä tuntuu siltä, että tuleva vuosi tuo varmasti tullessaan parempia juttuja. Mielessä on ollut, että pitäisikö huvikseen tehdä taas jokavuotinen astrologisen vuosikatsauksen tilaus, edellisestä kun alkaa olla jo vuosi. Ei nyt sillä, että aikaisemminkaan olisin lukenut astrotulkintoja kun piru raamattua tai pitäisin niitä minään elämän tärkeimpänä ohjeen nuorana, vaan lähinnä mielenkiinnosta ja pohdinnan vuoksi. Ovat ainakin itselläni herättäneet paljon ajatuksia edellisinä vuosina. Tottakai horoskoopit ja muut ovat ennen kaikkea viihdettä, mutta itse olen ainakin aina pitänyt niiden lukemisesta, vaikkeivat nyt mihinkään tieteen lokeroon menisivätkään. Eihän kaiken nyt täydykään olla niin vakavaa? 🙂

Siitäkään huolimatta, että vuodenvaihteeseen on vain pari viikkoa, ei tunnu lainkaan siltä, että jo ensi viikolla on joulu. Siis yhtään 😀 En ole laittanut kotona kertakaikkisesti vielä mitään jouluun, ellei pari viikkoa sitten ostamaani hyasinttia nyt lasketa mukaan. Toki, en muutenkaan lukeudu varsinaisesti jouluhifistelijöiden joukkoon, mutta tarkoitus olisikin kaivella esiin kaapeista ainakin jouluvalot ja kehitellä jonkin sortin kuusiviritelmää. Ainiin ja toki myös pakkailla joululahjat! Jos täytyy tehdä listaa jouluisista asioista tähän saakka niin pipareita ollaan ehditty leipoa ja kolmesti, torttujakin kahdesti. Tämä on varmaan jonkin sortin ennätys, haha.

Sen sijaan tenttiviikon jälkeen on tenttitulosten ja kurssiarvosanojen odottaminen aina vähän kuin odottaisi joulua. Mulle koe- ja tenttitulosten saaminen on aina ollut jotenkin todella jännää, enkä ikinä malttaisi odottaa. Varsinkin silloin kun arvosanoissa kestää viikkokausia ja tuntuu, että tuo odotus on melkoista piinaa. Tässä periodissa tentin kasvintuotannon perusteet, maatalousekonomiaa ja mantsan kursseista globaalit tutkimuskohteet maantieteessä, sekä ihmismaantieteen kaupungit ja yhteiskunnat maantieteessä. Tähän saakka on opintoja ollut varsin monipuolisesti ja omalla kohdalla ovat nuo maantieteen valinnaiset olleet todella kivaa lisää muihin opintoihin. Alkuvuodesta starttaa maaperätieteen, sekä kasvi- ja eläinfysiologian perusteet (niin outoa :D), joiden lisäksi otin erään ruotsinkielisen ympäristöaiheisen kurssin.

Tältä syksyltä tulee kasaan 40 opintopistettä (sillä oletuksella tietty, että pääsen nuo viimeiset läpi :D) ja nyt vuoden ensimmäisen periodin tavoite on startata vähän rennommin. Alunperin oli tavoitteeni saada syksyltä kasaan 60op, mutta jouduin jättämään muutaman kurssin pois päällekkäisyyksien (ja matikan+fysiikan aivan puhtaasti henkisistä syistä) ja loppupeleissä tuntui tämä määrä varsin sopivalta tässä muun elämän ohella. Tällä hetkellä onkin henkinen tavoite yltää ensimmäiseltä vuodelta ainakin tuohon 60 opintopisteeseen, joka nyt vastaisi paperilla ns. suunnitelman mukaista etenemistä kandiin. Saapi siis nähdä kuinka kevään opinnot etenevät!

Suunnittelin itselleni viikonlopuksi pienen hemmottelu-staycationin ja tarkoitus olisi näin ennen joulua rentoutua ja tehdä kivoja juttuja, kuten käydä pitkästä aikaa rentoutuskellunnassa ja piipahtaa ainakin vielä yksissä tuttavani joulumyyjäisissä, josta olisi tarkoitus instassa vinkkailla teillekin 🙂

 

Kivaa loppuviikkoa teille!

 

Kuvat Jutta

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Joulun suosikkiherkkuni ja vinkkejä jouluähkyn ehkäisyyn

Kaupallinen yhteistyö: Sabora Pharma

Joulu lähestyy kovaa vauhtia ja pian tuleekin ajankohtaiseksi laatia myös joulupyhien kauppalistaa, sekä pohtia tämän vuoden jouluruokia. Tiedättekin ehkä, että olen kova herkuttelemaan ja varsinkin pitkinä pyhinä tulee monesti syötyä juhlaherkkuja useampana päivänä putkeen. Osaan itse usein vältellä ähkyä, mutta aina ei siltäkään säästytä. Juhlapyhissä odotan kuitenkin ennen kaikkea kiireetöntä yhdessäoloa perheen kanssa, mutta tottakai myös niiitä herkkuja! Tänä vuonna olenkin siksi ennakoinut jouluherkuttelut varaamalla kaappiin pari valmistetta tuomaan helpotusta mahdolliseen pyhien ruokakoomaan 🙂

Paljastus ja ehkä myös jonkin sortin epäsuosittu mielipide: En nimittäin välitä perinteisestä jouluruoasta kertakaikkiaan yhtään ja lapsena oli ruokailu juurikin joulussa se ”inhottavin” juttu, koska kaikkea piti maistaa ja lahjat tulivat vasta sitten. Nyt aikuisena olenkin joulu toisensa jälkeen tykästynyt niihin ”vähemmän perinteisiin” jouluruokiin ja monesti onkin graavattu kala itselläni niitä ainoita ns. ”sinne päin” jouluruokia, vaikkei toki kaikkien joulupöydästä sitäkään löydy. Monelle on perinteinen jouluateria kinkkuineen, rosolleineen ja laatikoineen varmasti joulun kohokohta, mutta itse taas olen aikuisiällä pyrkinyt tekemään jouluruokailusta mahdollisimman mielekkään sillä, että olen opetellut pois pinttyneistä ajatuksista sen suhteen, että jouluruokailun pitäisi olla tietynlainen. Mielestäni joulu, kuten myös jouluruokailu saa nimittäin olla juuri omanlainen! Vaikkeivat kaikki perinteiset jouluruoat olekaan aivan suosikkejani, pidän makeista jouluherkuista, kuten pipareista, suklaasta ja joulutortuista taas senkin edestä! Ainiin ja riisipuuro on ykkössuosikkini. Viime jouluna teinkin useammankin satsin maidotonta joulupuuroa kaura- ja kookosmaidosta. Ehdottomasti jouluruokalistallani tänäkin vuonna!

Koska joulupyhät keskittyvät usein vahvasti syömiseen, ovat myös ruokailun epämiellyttävät lieveilmiöt, kuten ähky, närästys ja vatsan turpoaminen melko yleisiä, mutta sitäkin ikävämpiä riesoja. Siitä syystä onkin myös jouluherkuttelua hyvä ennakoida erilaisia vatsa- ja turvotusoireita lievittävillä tuotteilla, kuten Silicolgel ja i say: Turvotus & IBS-oireet -kapseleilla, jotka ovat itselleni tuttuja tuotteita jo pidemmältä ajalta juurikin turvotuksen, närästyksen ja ähkyn hoitamiseen. Listasinkin alle myös omia muita vinkkejäni, joilla pyrin hillitsemään ähkyä.

Itse noudatan näitä kolmea vinkkejä välttääkseni (herkku)ähkyn:

 

Juon syömisen ja ruokailun yhteydessä aina vettä. En nyt tietysti lasikaupalla, mutta kuitenkin jossain määrin. Vesi ruokailun yhteydessä edistää ainakin itselläni kylläisyyden tunnetta ja näin myös ehkäisee siltä, ettei tule syötyä aivan liikaa. Juon muutenkin pieniä määriä vettä pitkin päivää (en siis suuria määriä kerrallaan) ja uskon, että tällä ehkä on vaikutusta myös siinä, ettei ruoankaan suhteen yleensä tule vedettyä mitään varsinaisia megaähkyjä.

Lopetan syömisen usein aina siihen pisteeseen kun olo on sopivan kylläinen, enkä useinkaan napsi ”vielä sitä viimeistä suupalaa”, koska olen todennut niiden helposti johtavan ähkyyn tai ruokakoomaan. Itselläni herkuttelun (ja yleisesti) syömisen lopettaminen ns. sopivaan kylläisyyteen tulee luontaisesti, ehkäpä olen jotenkin totuttanut itseni siihen, että tiettyyn pisteeseen (tai kylläisyyden tuntemukseen) on sopiva lopettaa. Myös tuo edellisen kohdan vedenjuonti varmasti vaikuttaa tähän! Ruokaillessa otan huikan vettä säännöllisesti pitkin aterioinnin.

Olen noin yleisesti melko kiireetön syöjä. Harvemmin ahmin ja pyrin pureskelemaan jokaisen suupalan rauhassa. Veikkaan, että juuri tämä rauhallinen ruokailutahti on avain ähkyn välttämiseen, jolloin ruoka kulkeutuu vatsaan asteittain ja viesti kylläisyyden tunteesta ehtii tulla ennenkö on ehtinyt syödä yli sen, mitä oikeasti jaksaisi.

Lisäksi voivat nämä jo aiemmin mainitsemani valmisteet tuoda helpotusta joulupyhien ruokakoomaan ja / tai herkuttelun tuomiin närästysoireisiin:

 

Silicolgel on ollut käytössäni aikaisemmin esimerkiksi lievittämään tulisen ruoan aiheuttamaa närästystä, josta kärsin silloin tällöin ja on toiminut itselläni myös siihen tarkoitukseen hyvin. Silicolgel on piihappogeeli, joka muodostaa yhdessä veden kanssa ruoansulatuskanavaan suojaavan kalvon, joka neutraloi liikahappoisuutta ja sitoo ruoansulatuskanavaa ärsyttäviä ainesosia. Silicolgel voi auttaa tuomaan avun närästykseen, IBS-oireisiin, refluksiin ja vatsavaivoihin, sekä vähentämään turvotusta. Valmistetta nautitaan ruokalusikallinen kolmesti päivässä neutralisoimaan ei-toivottuja vatsaoireita.

i say: Turvotus & IBS-oireet kapselit ovat itselleni ennestään tuttu tuote ja olenkin käyttänyt näitä jo pari vuotta pitkillä lentomatkoilla lievittämään vatsan lentoturvotusta. Toimivat myös siihen muuten erinomaisesti! Kapselit sisältävät simetikonia ja piparminttuöljyä, joiden muodostama kalvo heikentää kaasukuplien pintajännitystä ja estää niiden kasvamista suuremmiksi kaasukupliksi ruoansulatuskanavassa. Ruokailun yhteydessä nautittavat kapselit auttavat lievittämään esimerkiksi turvotuksesta ja täyteläisyydestä johtuvaa kipua.  Kapselin voi ottaa jo ennaltaehkäisevästi ennen raskasta ruokailua.

Nyt kun jouluherkuttelun ”aputuotteet” löytyvät kaapista, voikin keskittyä laatimaan ostoslistaa herkkujen osalta. Tänä vuonna lukeutuu omalle joulun kauppalistalleni ainakin seuraavat ruoat ja herkut: Kalaa ainakin parissa muodossa, kuten lohta graavattuna ja tänä jouluna houkuttaisi ostaa nieriää. Riisipuuro on ehdottomasti joulupyhien must! Ainiin ja tottakai myös ne piparit, tortut, sekä tietysti sipsit, jotka kuuluvat kyllä itselläni niin arkeen kuin juhlaankin 😀

 

Muita, jotka panostavat jouluna ”omanlaisiin” jouluruokiin perinteisten ruokien sijaan?

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.