Luopuisinko lentämisestä?

Sain teiltä postausaiheen liittyen lentomatkailuun ja miten nykyään suhtaudun siihen, eli tänään olisi luvassa postaus tuosta ajankohtaisesta aiheesta. Sitä ennen haluan kuitenkin jorista hieman kevyemmistä jutuista. Olen nimittäin superinnoissani uudesta kesähameesta, jonka löysin viime viikolla UFF:ilta! En ole aikoihin tehnyt juurikaan mitään hyviä kirppislöytöjä, joka tekee tästä tietysti vielä kivemman. Talvella oli joku ennätysmäinen tuuri kirppisjuttujen suhteen. Löytyi juuri nappiin istuvat nahkahame, mokkahame, villahame, neuleita ja vaikka mitä, sitten hetkeen en taas onnistunut löytämään juuri mitään. Jos on  hakusessa joku erikoisempi hame kesäksi, niin käy kurkkaamassa kirppikseltä! Ainakin UFF:illa oli tuon tyylisiä iso rekki. Tämä omani oli tosin melko ”kallis” eli hurjat 8€ kun on tottunut niihin tasarahapäivien muutaman euron juttuihin.Nyt kun ajattelen, niin en tainnut tätä ennen edes omistaa mid-hametta, joten tämä oli myös sen suhteen kiva löytö.

Olen jonkin verran kirjoitellut vihreistä valinnoista, joita teen arjessani. Otan aina kauppaan mukaani kankaiset kauppakassit, suosin kotimaista aina kun mahdollista, en omista autoa, suosin hyötyliikuntaa, en polta, suosin eettisesti tuotettua luonnonkosmetiikkaa (ja muita hyödykkeitä), kannatan pieniä ympäristöystävällisesti toimivia yrityksiä, syön punaista lihaa melko harvoin ja oikeastaan aina kun tarvitsen uusia vaatteita, käyn ensin kiertämässä kirppiksellä. Jos en jotain halua tukea, on se semmoinen kertakäyttöteollisuus, jossa vaatteita ja sälää ostetaan vain kerran huvin vuoksi. Sanoisinko, että valtaosa vaatteistani on useita vuosia vanhoja. Esimerkiksi kuvan musta toppi on ostettu H&M:ltä vuonna 2009 ja edelleen käytössä. Itse pyrin juurikin siihen kestävään vaatekaappiin, vaikka toki välillä saatan jotain uuttakin ostaa. Pääasiassa pyrin siihen, että vaatteet kestävät käytössä vuosikausia. Mutta sitten.. Kyllä, matkustelen paljon ja yleisesti lentopäästöt ovat viime aikoina olleet melkoisen paljon tapetilla. Myönnän, että olen alkanut pohtimaan tätä asiaa enemmän ja tuntenut myös pientä huonoa omaatuntoa siitä, että suosin lentomatkailua.

Todella nostan hattua niille, jotka oikeasti pyrkivät välttämään lentämistä ihan vain ympäristösyistä. Hieman jännittää sanoa mielipiteeni tästä aiheesta, koska haluan sanoa tämän suoraan ja rehellisesti myönnän, etten itse pystyisi täysin lopettamaan matkustamista lentäen. Valitettavasti useimmat matkakohteeni vaativat sen lentomatkan ja itselleni matkustaminen on niin suuri henkireikä elämässä, että lopettamalla maailman näkemisen, kuolisi minusta sen myötä pala. Olen itse päässyt elämäni aikana näkemään paljon maailmaa yli neljässäkymmenessä maassa ja ilman muuta haluan tarjota samaa myös omalle lapselleni. Jos jollekulle toiselle on tärkeää opettaa lapselleen mahdollisimman monta kieltä sujuvasti, on itselläni taas se, että lapsi näkee eri kulttuureita, ihmisiä ja saa mahdollisuuden avarampaan maailmankuvaan. On täysin eri asia katsoa netistä kuvia suurkaupungista tai kauniista saaresta kun se, että pääsisit itse tuntemaan ja tutkailemaan paikan menoa jokaisella aistillasi. Tietty voisi käyttää lomapäivänsä matkaillen junalla Suomen sisällä, mutta ymmärrätte varmasti pointin, eihän se oikein ole sama asia (minulle)..

Koska ympäristöasiat ovat itselleni todella tärkeitä, pyrin siihen, että teen niitä vihreitä valintoja muilla osa-alueilla. Ja jos joku nyt tulee ilmoittamaan, että lentopäästöjen kompensoiminen millään muulla on lähes mahdotonta, hold your horses, olen tästä tietoinen. Silti jokainen ihminen tekee ne omat valintansa ja edistää asiaa niillä keinoilla, jotka ovat omaan tilanteeseen sopivimmat. Mielestäni asioiden ja ilmiöiden nostaminen esille on aina hyvä asia. Silloin ihmiset ajattelevat enemmän valintojaan ja miten niihin voisi omalla kohdallaan vaikuttaa. Siis juurikin itse. Jos sinä valitset olla seuraavat 5v lentämättä, on se minulle täysin ok, mutta ihminen ei voi vaatia samoja asioita toiselta. On minun mielestäni lapsellista kritisoida jonkun toisen valintoja vain sen tähden, että joku toinen tekee jotain, mitä itse ei tekisi. Aina riittää niitä, jotka tekevät toisen mielestä väärin, olipa asia sitten äitiys tai kokkaaminen. Jotakuta voi ärsyttää se, että ostat kaupasta ranskalaisia tai muita ruoka-aineita, jotka sisältävät sademetsiä tuhoavaa palmuöljyä tai luontoon päätyvät tupakan tumpit. Jos kaiken nostaa tapetille, tekee joku aina jotain väärin jonkun toisen mielestä ja elämä on yksinkertaisesti pelkkää kinastelua. Sen sijaan voisi sen ajan käyttää siihen, että miettii omalla kohdallaan asioita, joita kenties voisi tehdä paremmin tai toisin? Jokaiselta meiltä löytyy paheita, eikä kukaan meistä ole täydellinen.

Tottakai ymmärrän pointin, että esimerkiksi lentopäästöt ovat oikeasti globaali ongelma ja tämä on juuri asia, johon voi itse vaikuttaa. Kokonaiskuvassa näen kuitenkin, että se että teet yksittäisiä pieniä valintoja, on jo kokonaisskaalassa suuri vaikutus. Helposti ajattelee, että miksi minä korjaisin tuon roskan maasta kun ei kukaan muukaan niitä korjaa? Mitä väliä sillä on vaikka minä ostan muutaman näitä ketjuliikkeen polyesteritoppeja, ”ettei yhden ihmisen teko vaikuta”. Sehän se juju onkin, kun miljoonat ihmiset tekevät niitä ”omia pieniä vihreitä valintojaan” muuttuu maailma pala palalta. Enkä sano sitä, että aikoisin loputtomiin matkustaa lentäen. Mielipiteeni asian suhteen voi muuttua nopeastikin. Ensiaskel on asian tiedostaminen ja sen olen nyt kokenut. Vaikka en itse ole juuri tänään valmis lopettamaan lentomatkailua, ehkä joku teistä siellä ruudun toisella puolella pistää tämän postauksen innoittamana asian hautumaan mieleensä? Koen kuitenkin olevani ihminen, joka on tietoinen ympäristöasioista ja oikeasti tekee omalta osaltaan niiden eteen asioita päivittäisessä arjessa.

Sitten ihan muihin aiheisiin. Nuo rannekorut olen ostanut kivikauppa Seraphinesta ja ovat ranteessa melkeinpä päivittäin. Ensin ostin tuon roosan ruusukvartsisen aiemmin keväällä, mutta tykästyin siihen niin kovasti, että viime kerralla tarttui sitten matkaan myös tuo toinen koru ametistia. Tilasin itseasiassa joku aika sitten myös Etsytstä vähän tuon tyylisen, se on vielä tosin matkalla postissa.

Toppi / H&M

Hame / 2nd hand

Tennarit / Vans (nämä, juuri eri väreissä alessa 63e! )

Kello, Swatch

Mitä ajatuksia lentäminen ja ympäristöasiat herättävät teissä? Mitkä ovat teidän arjen vihreitä valintoja?

Olisitko itse valmis luopumaan lentomatkailusta?

Ps. Ja mitä tykkäätte hameesta? 😉

 

Kuvat Jutta. Sisältää kaupallisen linkin.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 10 kommenttia.

Kesäasua ja kuulumisia

Huomenta ja terkkuja aurinkoisesta Helsingistä! Toisaalta, sää tuskin tulee yllätyksenä 😉 Tälle päivälle on iso lista työhommia, niin pidän suosiolla etätoimistoa. Heräsin perinteisesti jo kuuuden jälkeen tekemään hommia ja äsken kävin vajaan puolen tunnin koiralenkillä hoitamassa aamun sporttailut sen jälkeen kun sain vietyä pojan tarhaan. Kuulun itse niihin, joilla liikunta helposti jää muiden hommien lomaan jos sitä ei hoida pois alta heti aamusta. Toisaalta, mikäs nyt olisikaan parempi tapa aloittaa päivää kuin liikunta?

Blogissa on ollut vimeaikoina paljon kuulumisia ja arjen turinoita. Ovatko ne teidän mielestä ok vai lukisitteko mielummin postauksia syvemmistä aiheista? Lämpöaallon keskellä ovat aivotkin vissiin hieman pehmenneet kun aiheet ovat olleet hieman kevyempää tasoa. Tänään olisi vuorossa kuitenkin asukuvaa viime viikolta.

Etsin yksi aamu kaapistani kiireessä jotain rentoja farkkuja ja sitten muistin nuo pari vuotta vanhat boyfriend-farkut, jotka olin jotenkin unohtanut. Yleensä en ikinä oikeastaan unohda vaatteita ja jätä niitä sen vuoksi käyttämättä, mutta nämä mielsin joskus enemmänkin rennoiksi kesäfarkuiksi, joten ehkä sen vuoksi ne olivat jääneet unholaan. Onneksi kuitenkin nyt onnistuin kaivamaan nämä esiin vaatekaapistani (joka muuten oikeasti on kuin pommin jäljiltä), ovat nimittäin tosi kivat yhdistää nyt kesällä sandaalien tai korkojen kanssa, juurikin jonkun yksinkertaisen yläosan kanssa.

idkuvanosto

Puman vaaleanpunaiset tennarit ovat ehkä kesäkenkäni number 1. Tai ainakin ajattelin näin siihen saakka kun olin kävellyt näillä puoli päivää lähes vuoden tauon jälkeen ja sain niin järkyttävät rakot jalkoihin, että niihin sattuu edelleen. Haha! Itsehän metsästin noita viime vuoden keväänä kissojen ja koirien kanssa, kunnes sitten onnistuin löytämään jostain oman kokoni. Näistä löytyy muuten ainakin paksummalla pohjalla oleva malli juuri -30% alessa täältä. Himottaisi edelleen tilata nämä samat myös hillitymmässä värissä, mutten ole vielä saanut aikaiseksi 🙂

Oikomishoidosta muuten kyseltiin kommenttiboksissa väliaikatietoja ja ajattelin kirjoittaa tähän lyhyesti tähänastisia kokemuksiani Invisalignista. Tällä hetkellä ovat suussa muotit nr. 6 ja tällä viikolla on itseasiassa aika hammaslääkärille, jossa hammasvälejä hiotaan, joka entisestään vauhdittaa oikomista. Samalla saan taas parin kuukauden muotit mukaani. Ensimmäiset kolme muottia olivat todella hellävaraisia, niiden tarkoitus on enemmänkin totutella suuta ja hampaita oikomiseen.

Reilu kuukausi takaperin minulle laitettiin hampaisiin kiinnikkeet, joiden tarkoitus on myös tehostaa oikomista. Kiinnikkeet ovat siis pienet hampaiden väriset nyppylät, jotka on valettu kiinni hampaisiin ja ovat tavallaan ”vastakappaleet” muoteille. Vielä ei ole suuria muutoksia tapahtunut, koska hoito on melko aluillaan edelleen, mutta tarkempaa postausta on tulossa nyt kesän aikana. Kaiken kaikkiaan olen ollut tähän saakka todella tyytyväinen hoitoon ja juuri siihen, kuinka vaivatonta ja huomaamatonta se on. Alussa puhe oli hieman sössöttävää kun suu totutteli muotteihin, mutta nyt niitä ei enää edes muista tai huomaa puheestakaan mitenkään. eSmilessa on hoito aivan superia ja henkilökunta todella ystävällistä! Jos joku harkitsee oikimishoitoa, voin edelleen lämpimästi suositella 🙂

Mulla on ollut Malediivien reissusta saakka käytössä Olympuksen minikokoinen järkkäri E-M5 mark 2 ja ehkä huomaatte, että olen intoutunut kuvailemaan normaalia enemmän. Tällä viikolla palautan lainakameran linsseineen ja olen ihan paniikissa 😀 Olen tässä muutaman päivän tuumaillut, että pistäisinkö oman tilaukseen. On nimittäin arkikäytössä niin paljon vaivattomampi kuin huomattavasti suurempi Canon. Täytyy tällä viikolla hieman laskea budjetteja kasaan, iik!

Pellavatoppi / H&M 

Boyfriendfarkut / H&M

Farkkutakki / H&M

Korvikset / Glitter

Tennarit / Puma

Laukku / Rebecca Minkoff

Huh, enpä muuten muista milloin olisi viimeksi ollut näin HM-painotteinen asu 😀 Viime vuosina olen kuitenkin tehnyt sieltä yllättävän hyviä löytöjä! Siis semmoisia, jotka ovat kestäneet käytössä vuodesta toiseen. Tuokin toppi on jo pari vuotta sitten ostettu, samoin muistaakseni farkkutakki. Välillä toki tulee niitä pettymyksiä kun tilaa ja usein lähtee tavarat palautukseen, mutta sen jälkeen kun on enemmän kiinnittänyt huomiota materiaaleihin, on tehnyt huomattavasti parempia löytöjä. Esimerkiksi juuri nuo pellavapaidat ovat ihan huippuja!

Mitäs tuumaatte asusta?

 

Kuvat Jutta. Sisältää kaupallisen linkin. 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.

Saako äiti olla väsynyt?

Ihanaa sunnuntaita kaikille! Vitsi, en muista milloin olisin viettänyt yhtä rentouttavan päivän kotona kun eilen. Hengailtiin omassa pihassa, luin kirjoja, syötiin herkkuja ja nukuin jopa päiväunet 😀 Vielä kun saataisiin pieni uima-allas meidän pihaan, niin en ehkä poistuisi kotoa koko kesänä, haha. Juuri kun kirjoittelin siitä ”kotihiireilystä” niin tämä viikonloppu on kyllä ollut semmoista ihan sanan varsinaisessa merkityksessä. Tänään meille tulee vieraita ja yritän saada itseni iltapäivällä raahattua juoksulenkille, jottei viikonloppu nyt kuitenkaan menisi ihan vain pelkäksi löhöilyksi.

Tällä viikolla olen ajatellut paljon kevät-talvea, maaliskuuta ja osittain myös huhtikuuta, jotka olivat jotenkin todella kaoottisia. Nyt jälkeenpäin ajateltuna pakko sanoa, että olin noiden kuukausien aikana todella väsynyt ja stressaantunut. Liekö syy kiireissä, talven kylmyydessä, flunssakierteessä vai missä lie, mutta kuluneen kuukauden aikana olen vihdoin saanut energiatasot taas ladattua ”normaaliin”. Juuri eilen tuumailin, että kuinka erilaista arki oli ennen, silloin kun ei ollut lapsia. Jokainen vapaapäivä oli tavallaan ainoastaan sinulle itsellesi, ilman mitään suuria velvotteita tai huolen häivää. En väitä ettenkö tottakai nauttisi meidän jokaisesta hetkestä, mutta sitä on myös alkanut ymmärtää miksi sitä välillä saattaa tuntea itsensä väsyneeksi tai ettei ole aikaa rentoutumiseen.

Jos ennen heräsi aamulla, keitti kahvit, dataili ja lähti ulos ottamaan rennosti aurinkoa, menevät nuo samat aamut nykyään hieman eri merkeissä. Heräät kun lapsi herää, laitat kahvit tippumaan, hoidat pienelle aamupalan ja ehkä siinä välissä ehdit itse hörppimään tilkan kahvia kotitöiden lomassa, kunnes on taas vaatteiden vaihdon, ja muiden juttujen aika. Tietynlaiseen arjen hektisyyteen tottuu, siihen että ”tekee koko ajan jotain” tai ainakin mielessä on jatkuvasti jotain, mitä pitäisi tehdä. Unohtamatta tietty niitä asioita, joita ehkä myös haluaisi tehdä.

Ja kyllä, joku lapseton voisi nyt ajatella, että on yksilön oma valinta hankkia lapsia ja ”luopua” omasta ajastaan. Eihän äideillä ole lupaa valittaa siitä, että on kiireistä, rankkaa tai että välillä väsyttää. Tarkoitukseni ei kuitenkaan ollut millään muotoa uhrautua tai valittaa siitä, että arki pienen lapsen kanssa nyt vaan on kiireistä. Sehän on vaan fakta, eikä nyt varmasti tule kenellekään yllätyksenä. Tottakai tämä on valinta, enkä vaihtaisi päivääkään pois. Pointti oli lähinnä se, että sitä helposti äitinä tietyllä tapaa sokaistuu ja alkaa pitää sitä kiireistä, rutiinien täyteistä arkea liian oletusarvona.

Helposti unohtaa ottaa aikaa itselleen, hengähtää tai saati sitten pysähtyä olemaan läsnä hetkessä. Asioita, jotka olivat ennen arkipäivää, mutta nykyään liian harvinaista herkkua. Sitten ihmettelee, että onko vika itsessään kun tuntee olonsa väsyneeksi. Eihän se ole ihmekään, että äitiä välillä väsyttää kun miettii, paljonko muistettavia ja hoidettavia asioita on verrattuna ”entiseen”. Me äidit olemme ehdottomasti multitasking-mestareiden lisäksiä todellisia supersankareita. Sitä pitäisi myös olla yhtä supersankari myös sen suhteen, että osaisi myös ottaa itselleen tarpeeksi niitä ”hengähdystaukoja”.

Parin tunnin puuhailun jälkeen otin läppärin terdelle ja tässä Bixun kanssa istuessa sain nämä sunnuntain ajatukset ulos. Mietin, että voisin lähiaikoina tehdä postausta niistä rentoutumiskeinoista, joita itselläni on kevään aikana ollut käytössä. Kiinnostaisiko?

Aurinkoista päivää teille kaikille, erityisesti äideille <3

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Arvonta: Voita luonnollisia aurinkovoiteita Algamarikselta!

Aurinkoisten päivien kunniaksi olisi aika pistää käyntiin kesäinen arvonta. Viime viikolla postasin aivan parhaista aurinkovoiteista, luonnollisista Algamariksen tuotteista, joiden nimeen olen vannonut jo vuoden. Nyt yhdellä teistä on mahdollisuus voittaa tuotepaketti Algamarikselta ja tutustua luonnollisempiin aurinkotuotteisiin. Mikäli tuotteet yleisesti kiinnostavat, niin Algamariksen valikoima löytyy täältä! Itse liputan varsinkin tuon SK30-suihkeen nimeen, parempaa ei yksinkertaisesti löydy. Ovat muuten juuri -15% alessa 🙂

Arvonta on tällä kertaa käynnissä Instagramissa. Käy bongaamassa IG-tililtäni tämän postauksen kuva, jossa on osallistumisohjeet arvontaan. Blogiin tulleet osallistumiset poistetaan, eikä niitä oteta huomioon arvonnassa. Arvonta on käynnissä perjantaihin 1.6 saakka.

Löydät tilini Instagramista @iines

 

Arpaonnea!

 

Palkinnon sponsoroi House of Organic. Sisältää kaupallisia linkkejä.

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Onko ok olla kotihiiri?

Tiedättekö kun on niitä ihmisiä, jotka ovat aina menossa ja sitten taas niitä, jotka tykkäävät kyhnyttää kotona? En tiedä tuleeko yllätyksenä, mutta kuulun itse niihin tyyppeihin, jotka yksinkertaisesti rakastavat olla kotona. Jos pitäisi valita, että vietänkö illan yömyöhään ravintolassa tai baarissa vai kotona katsellen Netflixiä ja syöden herkkuja, valitsisin aivan heittämällä jälkimmäisen. Olen siis virallisesti kotihiiri! Mutta kun kotona on ihanaa. Onko siinä sitten jotain väärää?

Oma aika ja semmoinen tietynlainen rauha ovat aina olleet itselleni tärkeitä juttuja. Vaikka olemme perhe ja vietämme valtaosan ajasta tottakai yhdessä (mikä on ilman muuta maailman parasta aikaa), tarvitsen kuitenkin välillä omia hetkiä. Niitä kun luen ennen yöunia kaikessa rauhassa kirjaa, mietin omia juttujani tai ihan vain olen, ilman mitään häslinkiä. Vaikka olen ollut lapsesta saakka melko sosiaalinen ja ystäväpiiri on ollut laaja, olen aina ollut myös tietyllä tasolla introvertti. Siis tyyppi, joka haluaa joskus vetäytyä sinne omaan kuoreensa ja ahdistuu, mikäli altistuu viikon aikana liikaa sosiaalisille kontakteille. Välillä minullakin on niitä päiviä kun ei oikeastaan huvittaisi puhua kenellekään ja yksinkertaisesti olla vain yksin. Omat hetkeni ovat niitä kun laitan ajatuksiani kasaan, mietin ja ideoin. Kuulostaa oudolta, mutta vähän kuin viettäisi aikaa itsensä kanssa. Tuolloin tavallaan lataa akkuja päivän jälkeen. Itselleni on yksinkertaisesti välttämätöntä, että saan joskus olla poissa ihmispaljoudesta, ihan vain rauhassa.

Itselleni koti on zen-paikka, jossa on hyvä olla ja huokuu tietynlaista turvaa. Erityisesti pidän nykyisestä kodistamme, viihdyn täällä jostain syystä paljon enemmän kuin esimerkiksi aiemmassa Käpylän asunnossamme. Tiedän tyyppejä, jotka ovat lähes jatkuvasti menossa. Töissä, työmatkoilla, harrastuksissa tai näkemässä kavereita ja joille koti on oikeastaan vain paikka, jossa käydään nukkumassa, nopeasti suihkussa ja vaihtamassa vaatteet. Itselleni kodin merkitys on olla tietynlainen turvapaikka, semmoinen missä saan näyttää miltä tahansa, tehdä mitä tahansa ja jossa tunnen hyvää fiilistä, sekä olevani  juurikin ”turvassa”. Kotona voi laittaa puhelimen äänettömälle ja vain kadota peiton alle maailmalta, jos siis siltä tuntuu.

Okei, seuraava saattaa kuulostaa hieman ylemmän hihhuliasteen horinalta, mutta itse pyrin siihen, että koti on positiivisen energian keskittymä. Mitä tämä sitten meinaa? Olen pyrkinyt tekemään kodista juuri semmoisen, jossa meillä on hyvä ja viihtyisä olla. Ei liikaa tavaraa, muttei liian vähääkään. Esineitä, jotka tuovat mieleen hyviä muistoja. Yläkerta on oma pieni koloni ja olen pyrkinyt (tuon lilan seinän lisäksi, hehe) sisustamaan sen omaan tyyliini harmoniseksi asioilla, jotka tuovat minulle hyvää oloa ja mieltä. Simpukoita, kivoja taidemuistoja ja kristalleja, jotka poistavat kodistamme negatiivisia energioita ja tuovat kotiin hyvää onnea. Esimerkiksi tuo Tuisan suolalamppu on ollut niin mainio juttu! Se puhdistaa huoneilmaa ja on todella kiva tunnelmallinen lukuvalo myös. Nyt olisi tarkoitus myös paneutua oikein kunnolla niihin aromaterapeuttisiin öljyihin ja testailla kuinka ne vaikuttavat fiilikseen kotona.Kun tekee töitä myös kotona, on ilmapiirillä erityisesti väliä. Mukavassa ja miellyttävässä ympäristössä tekee tehokkaammin töitä ja on vähemmän stressaantunut. Jos nyt karkeasti vertaa vaikka hektistä avokonttoria ja rauhallista kotitoimistoa. Toisaalta, vaihtelu virkistää aina työskentelypaikankin suhteen ja joskus on tietysti mukava viettää aikaa myös jossain ihan muualla kun töissä tai kotona. Itsekään en tietenkään jaksaisi aina kyhnyttää kotona neljän seinän sisällä, mutta kyllä, suurimman osan ajasta nautin kyllä kotona olemisesta. Viikolla odotan innolla perjantaita ja perheen omaa illanviettoa, telkkarin katsomista ja herkuttelua. Mielestäni kotona on yksinkertaisesti ihanaa!

 

Muita kotihiiriä?

Onko teidän mielestä ok nauttia kotona olemisesta ja välillä myös yksinolosta?

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 14 kommenttia.