Kesätennarit kuin karkit ♥

Tänä vuonna olen piiiitkästä aikaa tykästynyt Pumaan! Tai oikeastaan merkin tennareihin. Puma on merkkinä jo vuosia ollut jollain tapaa semmoinen, joka ei vähempää ole voinut kiinnostaa, enkä oikein edes tiedä miksi. Toisaalta en koskaan ennenkään ole ollut mikään kovin vannoutunut Puma-fani, mutta nyt kun alan muistelemaan niin on tätä ajoittaista faniutta ollut ennenkin!

Nimittäin joskus yläasteella hullaannuin täysin niistä Puman painikengistä, mulla taisi olla semmoiset lyhytvartiset mustat, vitsi kun ne oli silloin hienot.. Ne taisi olla kyllä yhdelainen villitys silloin joskus vuoden 2003-2004 kieppeillä. Nyt kun googlailin, niin en kyllä hevillä pistäisi jalkaan 😀 Samaan aikaan taisivat olla kova sana ne kaikki keilalaukut, hyi. Myös eräät toiset Puman tennarit olen omistanut ja näköjään ainakin omalla kohdallani merkki villitsee aika ajoin juuri tennareiden muodossa!

Itselläni on ollut himotuslistalla jo viime kesästä saakka juuri tuo paksupohjainen malli. Rihanna taisi tehdä Pumalle malliston, jossa oli ihania juuri tuota mallia, mutta muistaakseni olivat useimmat loppuunmyytyjä. Tänä keväänä sitten villiinnyin ihan täysin, kun valikoimaan tuli noita pastellisävyjä!

Tämä oma mallini on Suede Platform core ja toisena vaihtoehtona oli tämä Suede heart reset pinkkinä, jossa on semmoiset rusettinauhat. Tietysti nämä kaksi olivat ehkä ne suosituimmat mallit ja koot melkein kaikkialta loppu! Olisi vaan pitänyt tilata silloin aiemmin keväällä kun kokoja oli vielä reippaasti jäljellä.

Onnistuin kuitenkin nappaamaan todella tuurilla näistä vielä pienen koon itselleni. Zalandolta löytyy näistä vaaleanpunaisista vielä hajakokoja (täällä), mutta sen puoleen vaaleansinisestä väristä löytyy kaikkia kokoja! Jos kiinnostaa, niin ovat täällä 🙂 Zalandolla on muutenkin kiva valikoima Puman tennareista, joista pähkäilin siis monia muitakin kenkiä sitten loppupeleissä.

Nyt onkin sitten kesän tennarit hommattu! En voisi olla tyytyväisempi. Niken Huarachen jälkeen on vähän totuttelemista näiden painoon, mutta eiköhän se siitä 😀 Alkuun vilisi mielessä hulluja ajatuksia, että ostaisin vielä toisiksi kesätennareiksi ne rusettiset jos nyt ikinä onnistuisin niistä vielä koon löytymään, mutta eiköhän ne kesäkengät ala olla nyt hankittu. Laitoin kylläkin myös ne rusettiset tuolta ”ilmoita kun kokoni tulee saataville”, joten saa nähdä miten käy jos varastoa tulee lisää!

Onko joku muu hurahtanut kevään karkkitennareihin? 😀

 

Postaus sisältää kaupallisia linkkejä.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Lihaton viikonloppuherkku: nachogratiini soijasta

Soijasta tehdyn nachovuoan ohje oli joskus yksi blogin googlatuimmista jutuista. Jossain välissä laitoin vanhoja postauksia rankalla kädellä piiloon ja samassa taisi tuo ohjekin hautautua jonnekin jemmaan.. Kunnes nyt ajattelin nostaa sen taas tänne! Sen verran herkkua nimittäin oli viimeksi pari viikkoa taaksepäin, kun pitkästä aikaa tein nacho gratinaa 🙂

 

Lihattomaan nachovuokaan tarvitset:

 

Nachoja, aikalalla yksi semmoinen iso pussillinen yhteen vuoalliseen

Tummaa soijarouhetta, 4-5dl

Vettä, noin 5-6dl (voi lisätä, jos näyttää siltä, että soija imisi vielä nestettä)

Valkosipulia ja sipulia

Pussillinen tacomaustetta (siis se j-lihalle tarkoitettu)

Loraus tomaattipyreetä tai -murskaa

Kasvisliemikuutio

Jalapenoja

Tomaatti

Suolaa + pippuria

 

Juustokastikkeeseen:

 

Pussillinen juustoraastetta

Maitoa (noin 5dl)

Hyppysellinen vehnäjauhoja ja voita

1.Ruskista sipuli, valkkari ja pilkottu tomaatti pannulla. Lisää joukkoon vesi, aavistus suolaa, pippuria ja kasvisliemikuutio, anna kuution hajota nesteeseen. Tämän jälkeen lisää soijarouhe sekaan ja anna seoksen turvota matalalla lämmöllä hetki, noin 10min.

2.Kun soija on imenyt kaiken nesteen, voit lisätä joukkoon oman maun mukaan tomattipyrettä ja pussillisen tacomaustetta. Annetaan maustua hetki, jonka jälkeen voi joukkoon lisätä oman maun mukaan jalapenoja, tietty ne voi ripotella päälle vasta vuokaankin.

3.Kaada seos vuokaan ”nachopedin” päälle. Näiden päälle kaadetaan juustokastike. Sen ohje löytyy esimerkiksi täältä. Itse vihaan tuon juustokastikkeen tekemistä! Jotenkin onnistun juoksuttamaan sen jokatoisella kerralla! Muistakaa siis, ettei kannata lisätä juustoa vielä liian kuumaan maitoon.. Oikeasti haastava homma varsinkin induktioliedellä.

4.Sitten uuniin 175c asteeseen noin 20 minuutiksi tai kunnes juusto näyttää päällä valmiilta.

Nauti ranskankerman ja omatekoisen guacamolen kanssa! Guacamolen ohjehan löytyy täältä 🙂

 

Jos haluaa tästä extratulisen, niin voi soijaseokseen paistaa mukaan tujumpaakin chiliä!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Unikoulu takana!

Montaa teistä varmasti kiinnostaa kuulla unikoulustamme ja kuinka siinä sitten kaiken kaikkiaan kävi. Nyt on nimittäin unikoulu hoidettu ja vastoin kaikkia ennakkoajatuksiamme, kyllähän se totisesti toimi! Aloitimme unikoulun neljä yötä sitten ja jo nyt nukkuu pienokainen täysiä 9h yöunia heräilemättä, aiemman vähintään 5-10 heräilyn sijaan. Meillä oli unikoulun suhteen ”tuplamissio” eli sen lisäksi, että poikaa totutettiin nukahtamaan ja nukkumaan omassa sängyssä, oli myös tarkoitus päästä eroon yösyötöistä. Aion siis tulevan kuukauden sisään lopettaa imetyksen kokonaan, omalla kohdallani tämä vuosi imettämistä alkaa olla tarpeeksi. Voin sitten kirjoitella postauksen myös imetyksen lopettamisesta kun on ajankohtainen juttu.

Ensimmäinen yö (tai siis varsinkin ilta) oli se tietysti se kaikkein pahin ja tässä postauksessa kirjoittelin ensimmäisiä ajatuksia unikoulusta. Meillä tosiaan isä hoiti unikoulun kokonaan, joka oli ehkä parempikin kun poika oli tosiaan tottunut pienestä saakka nukahtamaan rinnalle.. Siksi alkuun pelkäsimmekin, että mitä tästä hommasta tulee, mutta vauvat oppivat ja mukautuvat nopeasti! Nyt onkin sitten lähinnä minulla totuttelemista näihin uusiin toimintamalleihin kotona 😀

Ekana yönä heräili poika tietty useaan otteeseen, pisin unipätkä taisi olla 4h luokkaa. Tokana yönä alkoi jo tassuttelu tepsiä, eli vaikka pieni heräsi noin 6 kertaa yön aikana, nukahti tämä nopeasti takaisin omaan petiin silittelyllä selkään. Sen sijaan meni kolmas yö jo paremmin kuin osasimme edes odottaa, nimittäin ilman ainuttakaan heräilyä! Samoin myös tämä neljäs! Omalla kohdallamme siis meni 2 yötä, ennenkö homma lähti rullaamaan vauhdikkaasti. Mikä voittajafiilis, hyvä Tommi!!

Tietysti ei voi olettaa, että tämä tepsisi kaikilla yhtä nopeasti, koska lapset ovat aina erilaisia, mutta oman kuulemani mukaan tuo kaksi yötä on usein se perinteinen. Meidänkin pienokainen on jo pitkään ollut todella huono nukkuja, joten emme todellakaan olisi odottaneet näin hyviä tuloksia ja vieläpä näin nopeasti! Siksi voinkin sanoa teille kaikille, jotka alkuun stressaavat: Teillä on ehdottomasti toivoa! 😀

Säännölliset rutiinit ovat tietty tärkeät lapsen yöunien kannalta ja samoin semmoinen yleinen arjen systemaattisuus. Samat iltarutiinit suunnilleen samaan aikaan ja niin edelleen.. Meillä ei ole ollut mitään kellontarkkaa nukkumaanmenoaikaa, yleensä se on vaihdellut vähän sen mukaan miten poika on nukkunut päiväunia. Välillä kun nukkuu 30min ja välillä kahdet tunnin päikkärit, joten iltaväsy vähän vaihtelee sen mukaan.

Yleensä kuitenkin mennään yöpuulle ehkä klo20-21 maissa. Iltapala, yöpaita- ja vaippa, sitten yläkertaan. Ratkaiseva juttu unikoulussa on kuitenkin ollut se, että nukutuspuuhat alkavat vasta sitten kun lapsi on tarpeeksi väsynyt, muuten ei hommasta (ainakaan meillä) tule yhtään mitään! Siihen saakka siis leikitään ja puuhaillaan. Tietysti siis vältetään juttuja, jotka voisivat aktivoida toista entisestään. Olen myös hoitanut illan viimeisen imetyksen olohuoneessa sängyn sijaan, myös päivällä täytyy nykyään olla skarppina, ettei toinen nukahda rinnalle!

Yksikin ”repsahtaminen” unikoulussa voi johtaa siihen, että joutuu aloittamaan koko homman alusta, eli vaikka se huuto alussa onkin sydäntä raastavaa, niin sinnittely kyllä palkitaan. Kaikille tissiaddiktien äideille suosittelen järjestelyä, jossa isä hoitaa unikoulun ja äiti nukkuu sen ajan jossain erillään, mielellään siis toisessa huoneessa. Itse nukuin siis unikoulun ajan erillään. Tällöin ei tule niitä houkutuksia repsahtaa ja antaa rintaa huudon keskellä. Meillä pahin huuto oli tietty silloin ensimmäisenä iltana, sen jälkeen on nukahtanut alle 10 minuutissa 🙂

Tekniikkana oli syli + tassuttelu, joka ei alkuun tehonnut lainkaan. Vauva siis rauhoiteltiin sylissä ja siirrettiin omaan sänkyyn selkää silitellen, aina siinä vaiheessa kun itku alkoi epätoivoisena tai hysteerisenä, nostettiin taas syliin rauhoittumaan. Älkää siis lannistuko, vaikkei vauva alkuun rauhoittuisikaan yhtään tassuttelu-tekniikalla, kyllä se varmasti siitä ja sinnikkyys palkitaan!

Kivaa viikonloppua!

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Keskiviikon kuulumiset

Kivaa keskiviikkoa! Kotiuduin juuri keskustasta asioilta ja lounaalta. Olipas ihanaa päästä pitkästä aikaa kaupungille pyörimään ilman lastenvaunuja! Kävin maanantaina myös pitkästä aikaa bikramjoogassa ja eilen juoksemassa, noin muuten onkin sitten ollut tähän saakka melko tavanomainen viikko. Tähän väliin taisi tulla bikramista ainakin kolmen viikon paussi ja onhan se vähän aina haastavaa saada itsensä raahattua sinne pitkän tauon jälkeen. Eipä kyllä enää siinä vaiheessa harmita kun pääsee paikan päälle, mutta lähteminen kun on aina se vaikein.

Pakkohan tässä on yrittää pitää itsestään huolta jotenkin muutenkin kun sillä juoksemisella, se kun ei samalla tavalla aktivoi koko kropan lihaksia. Viimeaikoina on sali-innostuskin alkanut nostaa päätään tauon jälkeen ja saa nähdä jos sitä saisi kesällä aikaiseksi. Joogaa tai juoksua en siltikään aio lopettaa missään tapauksessa, vaan liikkua entistäkin monipuolisemmin 🙂

Mua vähän jänskää, että millainen kesä on edessä noin säiden puolesta. Tuo keli kun on viime aikoina ollut vähintäänkin arvelluttava. Toivon mukaan voisi lähiviikkoina vihdoinkin korkata flipflop-kauden, mikäs sen parempaa 😀 Tänään jätin vihdoin jo kaulaliinankin kotiin aamulla.. Aivan älytöntä, että juhannukseenkaan ei ole kun reilu kuukausi aikaa ja tuntuu jotenkin, että elettäisiin vielä jossain huhtikuun alussa.

Kun muistelen vuosi taaksepäin toukokuuta ja juuri kuun loppua kun poika oli syntymäisillään, niin nautittiin kunnon lämpöaallosta. Muistan kuinka hiestä märkänä olin synnytyksen jälkeen ne yöt Kätilöopistolla ja iltaisin haukkailin happea huoneen ikkunan raosta kun en uskaltanut vauvan vilustumisen pelossa kunnolla tuulettaa.

Tuntuu hassulta miettiä, että siitä on pian jo vuosi aikaa! Tuntuu kuin kaikki olisi tapahtunut vasta eilispäivänä. Vauvavuosi on siis jo aivan pian ohi ja tietyllä tapaa se tuntuu kovin haikealta. Tietysti oma vauva on ikuisesti oma vauva ja vauvaksi kutsun tätä pörröpäätä todennäköisesti vielä pitkään 😀

Voisin kai tähän väliin kertoa jotain unikoulun toisesta yöstä, joka meni jo huomattavasti paremmin. Poika nukahti melko ongelmitta illalla, huomattiin nimittäin, että avaintekijä on odottaa, että vauva on jo valmiiksi todella väsynyt ja vasta sitten siirtyä nukutuspuuhiin makkariin. Eilen nukahtamiseen taisi mennä ehkä alle 10min, tosin heräilyitä oli yön aikana kuulemma ehkä 6 (sama määrä siis suunnilleen mitä mun kanssa on heräillyt), mutta nyt on alkanut tassutus tepsiä!

Alkuunhan napero ei rauhoittunut silittelyihin tai tassutteluun kertakaikkiaan yhtään, niillä ei siis ollut juurikaan vaikutusta. Ainut hiljentäjä oli se, että otti tämän syliin ja hyssytteli. Nyt kuulemma nukahtaa yöllä uudelleen nopeasti juuri tassuttelemalla. Eli todella hyviä uutisia siis! Eiköhän se tästä vielä 🙂 Raportoin vielä sitten lopputulemaa, kunhan tässä kokeillaan vielä muutama yö. Siihen saakka nukun itse vielä alakerran huoneessa. Viime yö menikin jo itseasiassa pitkästä aikaa melko sikeästi nukkuen!

Ja sitten asiasta kukkaruukkuun! Kävin viime viikolla tosiaan kurkkaamassa tulevan kesän ja syksyn uutuuksia kosmetiikan, sekä hiustuotteiden saralla KC Professionalin pressipäivillä. Varsinkin hiusjutuissa oli muutama tuote, joka teitäkin varmasti kiinnostaa ja ajattelinkin nyt lähiviikkoina esitellä kiinnostavimpia tuotteita. Tässä kuvassa siis Guerlainin uutuuksia, ette tiedä miten kuolasin noita! Aivan ihania! 🙂

Eräs tulevista uutuuksista on Joicon Blonde Life-sarja, josta ehdinkin jo vinkkailla Instan puolella. Sarja ei siis ole vielä myynnissä, mutta odotan tätä superinnolla. Tuntuu, että tämä voisi olla tuotesarja, jota olen etsinytkin ja kuulemma erityisen hyvä juuri hennolle blonditukalle. Tämä vaaleiden hiusten sarja nimittäin lupaa hoitaa hiusta reippaasti ja kuulemma aivan hurjan kiillon, mutta silti hiuksia latistamatta! Voikin siis olla ratkaisu niille blondeille, jotka etsivät hoitavia tuotteita, mutta ehkä karsastavat niitä juuri sen ”länätukka”-efektin vuoksi. Itse siis ainakin kuulun niihin ja näitä on kokeiltava syksyllä!!

Palataan! Nyt leikkimään pikkuisen kanssa 🙂

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Ensimmäinen yö unikoulua..

Roudasimme eilen futonin alakerran huoneeseen, nimittäin ensimmäinen yö unikoulua nyt takana.. Huhhuh. Jos joku kertoi sen sujuvan yllättävän vähällä huudolla, niin ei meidän kohdalla ainakaan. Kuuntelin aikalailla tuntitolkulla alakerrasta huutoa kun napero ei vaan suostu nukahtamaan  omaan sänkyynsä. Tai siis sanotaanko, että jos nukutuspuuhat alkoivat klo 21 tienoilla, niin huusi poika vielä  puolenyön maissakin ja välissä oli ehkä 30min unta siinä välissä.

Useaan otteeseen meinasin paukata ylös ja keskeyttää koko homman, mutta eihän se nyt niinkään mene.. Tai siis luulisi ainakin, että mitä  vanhempi vauva on, sitä hanakampaa tuo protestointi. Joskushan niistä yösyötöistä on pakko päästä eroon! Arvasin, että tälle yhdelle ”tissiaddiktille” tulee olemaan erityisen kova paikka. Heräilyitä oli loppupeleissä kai noin 4-5 luokkaa ja ekan huutopätkän jälkeen olivat valvomiset kai semmoista 15min luokkaa.

Joten unikoulun vuoksi onkin nyt tällä kertaa joutunut koko perhe valvomaan. Toivottavasti ensi yö parempi! Ymmärrän kyllä miksi joskus suositellaan, että äiti lähtisi jopa kokonaan pois kotoa unikoulun ajaksi (tai siis öiksi), meneehän se ”nuku sinä nyt kerrankin tämä yö”-idea vähän kyllä mönkään 😀 Monet varmasti sortuvat näissä kohdin siihen vanhaan kaavaan. Kokeillaan nyt kuitenkin vielä, sinnikkyyttähän tässä tarvitaan ennen kaikkea! Onhan se eka yö varmasti pahin ja ainakin toivon mukaan ei olla ainoita, keillä tuo ei mennyt ihan sormia napsauttamalla.

Tekniikkana oli kokeilussa ainakin tassuttelu, (ei vissiin kovinkaan toimiva vaihtoehto meillä…) sekä yleisesti vauvan rauhoittelu ja sitten omaan sänkyyn siirtäminen. Jostain syystä siellä pinniksessä ei vaan tunnuta viihtyvän. Eipä toisaalta ihmekään kun ei ihan kauheasti ole siellä öitä edes viettänyt. Perhepeti on muutenkin osoittautunut viimeaikoina hasardiksi vaihtoehdoksi. Pojan vieressä nukkuessa kun tarvitsee olla aina tavallaan varuillaan, ettei toinen lähde paukkaamaan sängystä yli laidan. Tietty poika nukkuu aina meidän välissä ja muutenkin siirsin sängyn seinää vasten Tommin matkan ajaksi, mutta eihän joka kulmaa voi alkaa blokkailemaan.

Itse tosin nukun aina nykyään niin koiran unta, että herään aina kun pienikin herää, mutta silti olen pari kertaa herännyt siihen kun toinen on lähtenyt könyämään kohti sängynpäätyä! Miten te estätte, ettei lapsi putoa? Vai luotatteko vain siihen, että heräätte siinä kohdin kun toinenkin herää? Eihän ongelmaa ole enää sitten kun lapsi osaa itse könytä sänkyyn ja pois, mutta vielä ei kyllä ole siitä tietoakaan.. Lisäksi T nukkuu huomattavasti minua sikeämmin, joten mitäs jos en olekaan aamulla heräämässä kun poika herää? Siksi se omaan petiin nukuttaminen olisi myös tässä kohdin hyvä juttu.

Jos täytyy hakea positiivisia puolia, niin ainakin aamupuuro maistui heti herätessä ihan eri tavalla! Ja mainitakseni, niin ollaan ennen unikoulua nukutettu poika muutaman kerran päikkäreille saman kaavan mukaan, joka on kylläkin sujunut vähemmällä huudolla, vaikkei kyllä sekään mitenkään sormia napsauttamalla. Onhan tämä uusi muutoksen paikka myös vanhemmille kun täytyy opetella uudet rutiinit arkeen.

Vähän jänskää seuraava yö. Toivottavasti sen jälkeen helpottaisi!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 23 kommenttia.