Yläkerran sisustuspohdintaa + uudet pellavalakanat

Olen pikkuhiljaa tehnyt pieniä hankintoja uuteen kotiin. Kaikki täällä on valmistunut niin hitaasti yksi juttu kerrallaan, ettei ole ollut mitään järkeä hamstrata tavaraa nurkkiin odottamaan. Maalatessa kun ne joutuisi jokatapauksessa siirtämään pois tieltä. Keittiö nyt onneksi on ollut jo pidemmän aikaa valmis, mutta muualla ei sitten lähellekään! Joitain kalusteitakin täytyy vielä hankkia, mutta senkin tarpeen hahmoittaa parhaiten sitten vasta kun kaikki muu on valmiina ja nykyiset kalusteet paikallaan. 
Voi kuulkaa, kuinka helppoa olisikin vain ollut löytää valmiiksi täydellinen unelmien koti. Tietty makuja on niin monia, että melkoinen lottovoitto saa käydä että löytäisi juuri itselleen täydellisen valmiin kodin ja tietty valmiiksi rempatuissa on hintalappukin huomattavasti korkeampi. Eiköhän se kuitenkin siinä vaiheessa palkitse sitten kun kaikki vihdoin valmista. Me kun ei oikeasti olla mitään semmoisia kodin laittajia, jotka nauttisivat ihanan antoisasta projektista. Päinvastoin 😀 Mies muistuttaa ainakin kerran viikkoon, ettei enää ikinä muuteta asuntoon jota pitää mitenkään remontoida. 
Yläkerta alkaa kuitenkin olla jo valmis siltä osin,  että maalaukset ovat ready ja suurin osa kalusteistakin ainakin siellä päin mihin ovat jäämässä! Seuraava projekti olisikin saada yläkerta/makuukerros täysin valmiiksi, muutamia juttuja onkin sinne hankintalistalla. Ikeasta itseasiassa juuri tarttuikin mukaan toinen yöpöytä, tosin meidän yöpöydät ovat nyt eri paria, joten  olen miettinyt myös sijoittavani tuon omani jonnekin muualle ja ostavani samanlaisen kun Tommin yöpöytä. En kuitenkaan osaa päättää. Ainakin toistaiseksi nukutaan koko porukka yläkerrassa, joten seuraavana olisi mielessä myös järjestää pojalle joku nukkumanurkkaus sinne.

Pellavalakanoista olen haaveillut niin pitkään, että nyt pistin ne vihdoinkin tilaukseen. Päädyin noihin Elloksen Candice-pussilakanasetteihin, jotka tilasin vaaleanharmaana kaksin kappalein. Postailen kokemuksia ja kuvia kunhan paketti saapuu 🙂 Hassua kuinka innoissani odotan lakanapakettia! Tuota settiä on useassa eri värissä ja meinasi iskeä valinnanvaikeus, eka mietin myös tätä Elmira-settiä, mutta hinta oli korkeampi ja totesin, että nuo Candicet ovat varmasti ihan tarpeeksi hyvät. Elmirasta olisin valkannut ehdottomasti farkunsinisen setin!
Uusi matto on kuitenkin hankintalistalla ykkössijalla! Sitä olenkin tässä
jahdannut jo jonkin aikaa. Se on jo selvillä mitä haluan: valkoisen
villamaton, semmoisen paimentolaismaton siis! Ihan maltaita ei viitsisi matosta maksaa, aivan siis maksimissaan muutaman satasen. Jos olisi valmis pistämään enemmän likoon, niin netistä löytyisi kyllä vaikka mitä ihania paimentolaismattoja. Tietty laadukas matto kestää ikuisesti, mutta vähän veikkaan ettei tuo talon herra ihan innostuisi pistämään tuhatta euroa mattohankintaan… 😀 Ideana maton suhteen on siis joku ihana ja lämpöinen matto, jolla on mukava (ja pehmeä) tallustella paljain varpain heti aamusta.

Ellokselta löytyi matoista ihania vaihtoehtoja ja tässä nyt olenkin odotellut, että milloin ale kiihtyisi tuossa Ellos Homen Philadelphia-villamatossa (kollaasin nr. 1)! Koko olisi tuossa täydellinen, täytyy kokeilla jos jollain tuurilla toimisi alekoodi tuohon, hah 😀 Ensisijaisesti etsin siis luonnonkuituista mattoa, mutta noin muuten olisi myös nuo Tanger-matto (nr. 2) täydellinen ja huomattavasti edullisempi vaihtoehto. Numero 1, eli Ellos Homen Floyd-matto on puuvillaa ja sopisi täydellisesti esimerkiksi pojan huoneeseen tai yläkertaan toiseksi matoksi. Tuumailen sitä myös tässä tosissani 🙂 Kaikkein eniten kuitenkin ihastuin tuohon Philadelphiaan.
Kuvailen viimeistään viikonloppuna tänne vähän yläkertaa. Jospa lähipäivinä saisi vähän raivattua turhaa roinaa sieltä paikoilleen 🙂

Sain teille myös taas jakoon alekoodia Ellokselle. Allaoleva koodi antaa -20% kodin valikoimasta, myös huonekaluista ja tuotemerkeistä, joita useimmat koodit eivät yleensä koske. Koodi on voimassa 16.3 saakka.

Tarjousnumero: 355431 
Elloksen  valikoiman löydät täältä 🙂 
Ps. Uusi asiakashan saa -50% kalleimmasta tuotteesta rekisteröitymällä täällä!
 Alennuskoodin ehdot:
20% alennusta* kodintuotteista – myös huonekalut ja tuotemerkit!

*Tarjousehdot:

Alennus koskee uutta tilausta Elloksen kodinvalikoimasta. Alennus koskee normaalihintaisia kodintekstiilejä, sisustustuotteita, sisävalaisimia, tapetteja, mattoja ja huonekaluja. Alennus on voimassa 16.3.2017 asti, ja sen voi käyttää vain kerran. Toimituskulut lisätään tilauksen loppusummaan. Alennusta ei voi yhdistää muihin alennuksiin tai tilaajaetuihin, ale-/kampanjahintaisiin tuotteisiin, elektroniikkatuotteisiin ja -tarvikkeisiin, Design by -tuotteisiin eikä Odd Molly Home -tuotteisiin.

Tarjousnumero: 355431 

Postaus sisältää kaupallisia linkkejä.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Varsinainen #tbt; minä ja some

Olen nykyään todella laiska Facebookin käyttäjä. Oikeastaan en julkaise siellä ikinä mitään. En muista milloin olisin edes pyytänyt ketään facekaveriksi. Omalla kohdallani Face on siis jotenkin aivan kuopattu juttu ja ollut jo vuosia. Vielä vuosi takaperin käytin sitä ahkerasti joidenkin ryhmien postausten selaamiseen, mutta nykyään en oikein jaksa niitäkään.  Olen vaan kyllästynyt! Muut somekanavat ovat vallanneet tilaa sen tieltä. Oikeastaan ainut mihin käytän Facebookia on viestimiseen semmoisten ihmisten kanssa jotka eivät käytä Whatsappia.

Jos voin laittaa viestiä Whatsapin kautta Facen sijaan niin sen kyllä teen. Vietän päivittäin Facebookissa ehkä 5 minuuttia. Päivitän aina uusimman postauksen blogin Facesivulle, mutta eiköhän kaikki tiedä sen, että olen tasan yhtä huono päivittämään sitäkin sivua. Tosin blogin seuraamiseenhan tuo sivu on ihan näppärä. Välillä mietin, että luuleeko joku facekavereistani, etten vain ole niin aktiivinen somessa noin yleisesti. Tietäisivät vaan.. 😀

 2008
2008
 2002-2003
Olen oikeastaan aina ollut ”somehaukka”. Tai siis alusta saakka, eihän sitä nyt lähellekään olemassa kun synnyin. Tietenkään! Daaah 😀 Tietokoneiden kanssa olen ollut aina suht näppärä ja puuhastellut koneiden kanssa ihan siis jo ennenkö menin kouluun. Erilaiset pelit ja muinainen paint. Olipas se hauska silloin! Muutenkin olen ollut aina tosi ahkera ilmaisemaan itseäni kirjoittamalla. Tarinoita, päiväkirjaa ja sen sellaista. Blogissa olen julkaissut noita höpöhöpökirjoituksia esim täällä ja täällä. Nuo eivät ole vielä edes parhaimpia! Haaveilin ala-asteella kirjoittavani kirjan ja muutenkin kirjailijan urasta 😀 Joskus yläasteen lopussa alkoi kiinnostaa myös
kuvanmuokkaus! Digikamera astui kuvioihin juurikin silloin 2003
tietämillä, olihan se ihanaa kun vihdoinkin näki heti sen ottamansa
kuvan. Vaikka se eka digikamera kyllä melko alkeellinen olikin.. Liityin IRC-Galleriaan vuonna 2002 ja olin eka kaikista tutuista.

 2004
 2004

Alkuun olin IRC-Gallerian maailmassa aivan paniikissa, että jos joku tunnistaa enkä halunnut olla edes omalla nimellä. Joku irkkaava poika samalta riparilta tietysti heti bongasi minut sieltä ja ihmetteli miksen halunnut olla omalla nimelläni. Olin jotenkin ihan tiloissa sen suhteen jos joku tunnistaisi. Mutta kun silti kiinnosti tuo niin uusi ja ihmeellinen netin maailma. Tuolloin oli niiiiiin eri asia laittaa itsensä nettiin! Siis en osaa edes selittää. Ei ennen ”Galleriaa” ollut (ainakaan teineille) mitään keinoa lisätä itseään nettiin, koko ilmiö oli niin uusi. Muistan esimerkiksi vielä Tarun todella elävästi galtsuajoilta ja nimenomaan noilta alkuajoilta, enemmistöhän jäsenistä oli vielä tuolloin poikia. Tuolloinhan Galtsukin oli virallisten irkkaajien yhteisö ja kyllä, itsekin ihan virallisesti irkkasin jossain vaiheessa. Se oli oikeastaan ainut vaihtoehto tuolloin  jos halusi jutella reaaliajassa jonkun kanssa netissä (muutenkin kun jossain Kissin chatissä :D), vähän kun Facebookin messenger nykyään. Galtsussahan noin yleisesti käytiin vain kommentoimassa muiden kuviin, tyyliin ”kiva kuva :)” (hahah) ja sitten myöhemmin pystyi ihan keskusteluunkin kun oli mahdollista ”ostaa vipit” ja lähettää yksityisviestejä.

Aivan kamalia ja epäonnistuneita kuvia kyllä tuli lisättyä galleriaan, mitäköhän sitä on ajatellut tuolloin.. Tuntuu todella oudolta, että siitäkin on jo 15v kun liityin ekaan sosiaalisen median verkostoon 😀 Joskus viimeistään 2003-2004 galtsu yleistyi kyllä ihan rutinalla, mutta tuolloinkin taisi olla vielä suurimmalla osalla suurin este liittymiselle se, ettei ollut digikameraa! Voi noita aikoja. IRC-gallerian ohellahan oli esim ii2, jota en itse kyllä liiemmin pitänyt suosiossa. Ulkoasu oli aivan karsea ja muutenkin koko systeemi oli tuolloin ajateltuna paljon galtsua ”juntimpi” 😀 En päässyt vuosiin sisälle profiiliini IRC-galleriaan kun olin jonkun pakon edestä joskus joutunut vaihtamaan salasanaa. Kamalan prosessin jälkeen sain jotenkin resetoitua salasanani siellä ja tällä viikolla pääsin ekaa kertaa aikoihin ihailemaan näitä kuvia! Voi jösses.

 2004
 2006
 2005
2003

Ensimmäisen kerran muistan miettineeni blogin perustamista joskus lukiossa, suunnilleen ehkä vuonna 2004-2005. Oman sivun perustaminen tuntui tuolloin jotenkin äärimmäisen hankalalta, en muista oliko edes Blogger vielä pystyssä. Toisaalta mikään mahdottomuus se tuskin olisi ollut jos vain olisi kunnolla perehtynyt. Blogi jäi ideana korvan taakse vielä muutamaksi vuodeksi, kunnes sitten 2008 päätin hetken mielijohteesta perustaa tämän blogin, eikä se nyt edes silloin ollut kovin vaikeaa. Tuntuu oudolta, että olen kasvanut lähes teinistä aikuiseksi tämän blogin aikana. Olinhan niin lapsellinen vielä blogin alkuaikoina, ettei niitä 20-vuotiaana rustattuja huumorihöysteisiä juttuja edes pystyisi nykyään lukemaan.

 2006
 2008
 2004
 2008
 2004

Vaikka blogi onkin ollut tärkeä harrastus jo näinkin monen vuoden ajan, on jollain tapaa alkanut tuntua, että olen vieraantunut tästä. Elämäni ja minä olen muuttunut ja kasvanut vuosien varrella niin paljon, mutta blogi on pysynyt silti melko samana. Sen suhteen en ole ikinä ollut mitenkään erityisen kunnianhimoinen ja mennyt aina fiilispohjalla eteenpäin. Joskus tulee eteen semmoisia päiviä kun miettii, että millaista olisi kertaheitolla vain yksinkertaisesti kadota netistä. Kaikista sosiaalisen median kanavista ja elää netitöntä elämää. Ajatus on todella outo, koska on ollut täällä oman naamansa kanssa niin kauan. Siis 15 vuotta! Pelkästään ”netissä”. Irc-galleria, Facebook, blogi, Instagram ynnä muuta. Enkä nyt tietty ole mikään poikkeus, onhan suurin osa ikäisistäni melkein kaikissa samoissa kanavissa blogia lukuunottamatta. En osaa edes kuvitella, millaista olisi ”hylätä some”. Kuten viime viikolla tulikin pohdittua niitä somen uusia tuulia, niin innolla todella odotellaan, että mikä se seuraava iso juttu on! Eka tuli hylättyä Galtsu Facen tieltä, Face Instan tieltä ja jossain määrin olen viimeaikoina keskittynyt Instan sijaan Snapiin. Mitäköhän seuraavaksi?


Tähän loppuun lisäilen vielä huumorin kukkasena sen aivan upean ensimmäisen IRC-galleria-kuvani isäni parvekkeelta 😀 Minä 14v! Niin uskomattoman nolo, etten olisi vuosia tuon jälkeen uskonut kuvan ikinä enää näkevän päivänvaloa. Onneksi sitä on päässyt yli noista teinihassutuksista ja osaa suhtautua näihin huumorilla. Niinhän sen kuuluukin mennä. Joku ehkä osaa bongata noista sanoista, että mikä oli kovin hitti silloin kesällä 2002…

Olitteko Galtsussa? (Vai kenties ii2?) 😀

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 12 kommenttia.

Kotikuvia ja muutama sisustusjuttu

Pääsin pitkästä aikaa räpsimään muutaman kotikuvan. Tai tarkemmin sanottuna keittiökuvan. Kerrankin oli koti heti alkuviikosta sillä siisteystasolla, että oli suorastaan kiva vaan kaksi minuuttia istua ja ihmetellä kun ei ole siivottavaa. Kävi varsin hyvä tuuri valonkin suhteen kun aurinko kerrankin paistoi 🙂 Tähän saakka ollaan oikeastaan vain hengailtu alkuviikko. Jotenkin ei vain ole kiinnostanut lähteä tuonne tuuleen ja jäähän tarpomaan, joten tällä viikolla en ole jaksanut vaivata päätäni jutuilla jotka eivät sillä hetkellä oikein innosta. Maanantaina käytiin Ikeassa ostamassa muutama juttu ja mietinkin jo tässä, että tekisinkö jotain postausta Ikea-jutuista! Sieltä on taas vaihteeksi löytynyt muutama ihan loistojuttu, varsinkin lasten puolelta!

Poika on ollut välillä kiukkupäällä nyt pari päivää ja vaikka olin eilisenkin käytännössä vain kotona, kertyi aktiivisuuskellon mukaan silti yli 10 000 askeletta. Yllättävän paljon siis oikeasti tulee puuhailtua ympäriinsä ihan kotioloissakin. Toisaalta, itselläni nälkä on aina se kulutuksen mittari. En katso kelloon ruokailuiden suhteen vaan luotan kehooni ja syön silloin kun on nälkä. Niinä päivinä kun ei varsinaisesti urheile, iskee helpommin herkkunälkäkin ja tein eilen jonkun sortin ennätyksen ja marssin illalla ostamaan Pandan suklaalevyä kauppaan. En siis ikinä syö suklaata viikolla, nyt ajattelin että ihan sama, mitä väliä 😀 Outo valinta sinänsä tuo suklaakin! Mietin kaupassa Fazerin ja Maraboun välillä, mutta kun en osannut päättää, niin oli Panda passeli vaihtoehto. Onhan se superhyvää, miksiköhän ei hoksaa useammin ostaa!

Tuo Ikean Hektar-lamppu ostettiin jo Käpylän asuntoon, mutta ei koskaan sitten saatu sitä sinne. Keittiössä oli jo tarpeeksi valoa ledien ansiosta, enkä kyllä enää muista olisiko ollut edes lamppuliitäntää keittiöön eli se olisi jokatapauksessa pitänyt vetää. Tänne se kuitenkin oli varsin passeli. Kaikkein kivoin olisi ehkä ollut kaksi tuommoista vierekkäin, mutta ei jaksanut alkaa säätämään kun on muutenkin liikaa fiksattavaa vielä 😀

Korkean katon vuoksi olkkarin lamppuvalinta oli alkuun hieman ongelmallinen, kunnes löysin ratkaisun ja nuo roikkuvat! Hemmetti kun kattojen maalaus olisi jo valmis niin pääsisi ottamaan muitakin kuvia.

Kodintekstiileissä rakastan Marimekkoa! Vuodevaatteiden suhteen ei ole mitään Marimekko-pakkomiellettä, ne nyt voivat olla muunkin merkin, mutta esimerkiksi verhojen suhteen en muita huolisi. Pakko kyllä kehua myös niitä marimekon petivaatteita, onhan ne kyllä todella ihania. Pitkiin aikoihin en ole kyllä jostain syystä käyttänyt, miksiköhän 🙂 Meillä ei toistaiseksi ole vielä edes verhoja yhdessäkään huoneessa, mutta eipä olla toisaalta kaivattukaan. Käpylässäkin oli verhot ainoastaan olohuoneessa, niitäkään ei kyllä ikinä pidetty kiinni. Kivoja  väripilkkuja nuo kuitenkin ovat. Ehkäpä kaivan keväällä ne verhotkin kaapista.

Noista Hobstarin hittilaseista postasinkin Snapiin aikaisemmin. Mulla on pakko olla käytössä aina mahdollisimman suuri juomalasi ja semmoinen on nyt löytynyt. Ostin Kampin By the way-liikkeestä kaksin kappalein noita ihania laseja, enempää en jaksanut muilla asioilla piipahtaessa kantaa mukana. Tarkoitus olisikin vielä jossain välissä ostaa noita lisää, myös matalammassa mallissa. Netissä näitä laseja myy ainakin Stockmann, valikoima löytyy täältä. Aivan ihanat! Sopii mainiosti esimerkiksi smoothieille ynnä muuhun tarkoitukseen, jossa iso lasi on tarpeen. Juuri tuon mallin lisäksi löytyy tuolta valikoimista eri kokoja ja myös mustasta+valkoisesta lasista tehtyjä 🙂 Nuo näyttää kuvassa yllättävän pieniltä, mutta laseilla on korkeutta siis 15cm!
Tuon marmorisen leikkuulaudan tilasin Ellokselta ja olen tykännyt siitäkin. Ihan päivittäisenä leikkuulautana se ei ole käytössä, mutta ihan säännöllisesti tulee käytettyä alustana. Tuohan on aivan ihana myös vaikka tarjoilualustaksi juustoille tai mille tahansa, jonka haluaa laittaa kauniisti esille. Mielestäni oikein nappilöytö ja kokoon nähden ei hintakaan ole mikään överi. Löytyy Elloksen valikoimista täältä. Pitäisi saada tilattua myös tuo marmorinen mortteli leikkuulaudan seuraksi, saisi helposti kuivatut chilit, yrtit, valkosipulin ja muun mössättyä.

Sisältää kaupallisia linkkejä.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Snapchat-pläjäys ja arkisia juttuja viime viikolta

En olekaan pitkään aikaan julkaissut ”snappipläjäyksiä” ja pitkästä aikaa ajattelin tehdä tämmöisen arkisemman postauksen. Tai siis arkisemman noin kuvienkin puolesta. Voi niitä aikoja kun kantoi sitä digikameraa oikeasti jokapaikkaan mukaan ja jostain lounaastakin tuli otettua ”oikea kuva”. Puhumattakaan nyt jostain selfieistä peilin kautta haha!

Semmoinen pikajulkaisu on nykyään niin helppoa (ja puhumattakaan nopeudesta), ihmiset muutenkin kiireisisiä ja kärsimättömiä, että nykyään varmasti puolet blogien lukijoista ovat siirtyneet noihin somekanaviin. Myönnän itsekin, että olen jo vuosia ollut todella laiska lukemaan blogeja, tosin kyllä Instassa ja  Snapissä kyllä sitäkin aktiivisempi. Välillä kun seuraa jonkun julkaisuja vaikka Snapissä, ei jotenkin edes tule ajatelleeksi,  että voisihan sinne blogiinkin mennä piipahtamaan pitkästä aikaa. Useimmiten kun se sisältö on esimerkiksi nyt siellä Snapchatin puolella juuri aidoimmillaan, nykyään kun blogeihin päätyy juuri pääasiassa se kiillotettu ja viimeistelty sisältö, joka tarkoittaa vähemmän oikeaa elämää. Toisaalta blogeista on usein kuitenkin helpompi päästä kiinni kuulumisista kun sitten taas Instasta..

Olen itse välillä miettinyt pääni puhki, että mikä voisi olla seuraava iso juttu Somessa, mutta eipä vain riitä ideat keksimään. Eiköhän se kohta jostain putkahda! Tosin esimerkiksi markkinoinnin ja viestinnän trendeistä (ja niiden ennusteista) tälle vuodelle olen viime kuukausina lueskellut. Aihe kun kiinnostaa hurjasti ja artikkeleita löytyy netistä vaikka millä mitalla. Sanomattakin on selvää, että suuria juttuja on (edelleen) markkinointi erilaisten videoiden avulla. Instaanhan voi muuten jo kytkeä joitakin mainoslinkkejäkin. Tai siis sinne IG storiesiin, musta on vähän huolestuttavaa että Snapchat on näin paljon jäljessä tässä asiassa! Ja sitten yleisesti markkinointi mobiililaitteille on kokoajan kasvava juttu. Suurin osahan teistäkin seurailee blogiani juuri iPadiltä tai puhelimella 🙂 Lähtipäs tämä aihe käsistä, oli tosiaan tarkoitus eksyä ennemmin niihin kuluneiden viikkojen snäppikuulumisiin! Olisin voinut pälättää tuosta aiheesta vaikka ikuisuuden.

Kerroin reissun jälkeen siitä uudesta dekkari-innostuksesta, Carl-Johan Vallgrenistä. Reissussa tuli luettua Siat, jonka jälkeen kipitin kirjastoon innoissani lainaamaan sarjan ekaa osaa Varjopoikaa. Nyt olen päässyt päätökseen myös tuossa Varjopojassa ja pakko sanoa, että jotenkin blaah. Kun on lukenut nuo molemmat niin huomaa, että kummassakin kirjassa on tiettyjä juttuja juonessa, jotka menevät saman kaavan mukaan. Lisäksi loppuratkaisut ovat jollain tapaa kaukaa haettuja. Mitenkään susihuonoksi en tuota sanoisi, mutta ei pärjää kyllä esimerkiksi Keplereille. Näistä kahdesta Vallgrenistä oli Siat huomattavasti jännempi omasta mielestäni. Tuokin oli pitkään jännittävä, mutta jossain vaiheessa alkoi vaan kyllästyttää eikä edes jotenkin innostanut enää lukea.


En varmaan kertonutkaan täällä blogin puolella 😀 Tai ylinpäänsä ollenkaan tätä reissujuttua. Kun löydettiin Seychelleiltä rannalta juuri pudonneita kookospähkinöitä ja vietiin niitä villalle. Meidän villan keittiön työkaluvalikoima ei ollut ehkä mikään kaikista paras, mutta aikomus oli tosiaan kuoria noita pähkinöitä ja saada sisältä kookosvedet+lihat veks. Eräänä kovin kuumana päivänä aloin kuoria tylsillä saksilla ja veitsellä erästä todella kovaa kookosta, tarkoituksena siis saada sieltä ulos tuo  virallinen pähkinä. Varmaan yli tunnin sitä työstin ja vaikka hikoilin terassilla kun saunassa, en voinut jättää hommaa sikseen.

Lopulta sitten sain tuon pähkinän sieltä ulos, tarkoituksena oli juoda kookosvesi ja syödä nuo lihat reissussa, mutta jotenkin se jäi ja raahasin tuon pähkinän sieltä kotiin kun en vaan raaskinut jättääkään (kaiken sen vaivan jälkeen :D). Muutaman viikon tuo ehti meidänkin jääkaapissa pyöriä kunnes eräs ilta keksin, että nyt se on saatava auki. Meillä on kaikki työkalut varastossa hankalasti saatavilla, joten taas sitten keittiöveitsi ja lisänä kaulin mukaan avuksi. Sain (tai oikeastaan Tommi sen lopulta sai kumautettua) pähkinän auki, vedet olin jo lorottanut lasiin. Yleensä en edes tykkää kookoksesta, mutta tuo oli erityisen hyvää. Ehkä sen lisän siihen teki juuri se, että oli itse tehnyt niin paljon hommia tuon eteen. En tiedä miksi edes kerroin tämän, mutta semmoinen kookostarina 😀

Perjantaina käytiin pojan kanssa kampaajalla. Nyt on siis se uusi tukka päässä ja en voisi olla tyytyväisempi. Älytöntä, että ennen mulla oli aina näin pitkä tukka (tai siis pidennykset :D), mutta nyt olen ollut jo vuoden huomattavasti lyhyemmällä. Tuntui alkuun niin oudolta tämän kanssa! Vaikka 40cm pidennystukka nyt ei ole mitään vielä verrattuna siihen 50-senttiseen, mutta tuntuu tämä silti aivan superpitkältä! Ihana kuitenkin kun saa kivoja ponnareita, lettejä ja vaikka mitä pitkästä aikaa. Uusi tukka on mielestäni parhaimmillaan vasta parin pesun jälkeen, joten vielä ei olla siihen päästy. Täytyy ottaa vähän parempaa kuvaa tänne uusista hiuksista tällä viikolla 🙂

Viime viikolla käytiin myös perhedinnerillä Cantina Westissä! En kyllä muista milloin oltaisiin viimeksi oltu kaupungilla koko perheen voimin. Huhheijaa, on siitä aikaa 😀 Eli ehkä oli jo aikakin. En ollut käynyt Cantina Westissä vuosiin, eihän tuo nyt mikään autenttinen meksikolainen nyt ole, mutta ainakin voittaa Amarillon mennen tullen. Syötiin puokkiin tommoiset supertuliset Wingsit alkuuun.

Ja itsellä oli jo viikkoja ollut kova hampparihimo, joten tietty tilasin nyt semmoisen. En muista milloin olisin viimeksi syönyt punaista lihaa ennen tuota. En siis varmasti viikkoihin. Tai kerran ilmakuivattua kinkkua ja pekonia kuluneen kuukauden aikana, mutta siinäpä taisivat olla. Se on kyllä näköjään totta, että mitä kauemmin on ilman lihaa, sitä vähemmän sitä edes enää tekee mieli. Itselleni kyllä tulee vähänväliä kaikenlaisia himotuksia, kuten nyt vaikka ihan perinteistä makaroonilaatikkoa lihalla tai juuri hampparia yms, mutta näin tarkemmin ajateltuna ei ole tehnyt mieli vaikka nyt pihviä aikoihin. Enhän siis mikään kasvissyöjä olekaan, mutta punaista lihaa on tullut vähennettyä kyllä hurjasti!

Tein siis taas vaihteeksi vähän erikoisemmat rajaukset hetken mielijohteesta. Tällä kertaa siis vihreää 😀

Ette usko kun kerron, että olen päässyt jotenkin eroon sipseistä 😀 Nykyään ei tee oikeastaan ollenkaan mieli sipsejä tai ainakin huomattavasti harvemmin kuin ennen. Nykyään olen popparinaisia!! Sen jälkeen muutettiin, innostuin jotenkin mikropoppareista, meillä kun ei ollut mikroa yli 2 vuoteen niin myöskään mikropoppareita ei tullut tehtyä aikoihin. Ennen olin tietysti sitä mieltä, ettei mikropopparit pääse lähellekään samaa kastia kattilapoppareiden kanssa, mutta nykyään ne taas jotenkin ällöttää. Voipopparit mikrossa ovat nimittäin niiin paljon parempia! Ja jos vertaa nyt vaikka sipseihin niin kuitenkin ehkä vähän terveellisempi vaihtoehto, joten ihan hyvä kai toisaalta. Nykyään syön poppareita joka viikko ainakin kaksi pussia. Saa nähdä milloin niihin kyllästyy 😀 

Viikonloppuna heitin myös perinteiset juoksulenkit, lauantaina 10km ja eilen sitten reilut 9km, jonka juoksin näköjään ennätysvauhtia kun aikaa kului vähemmän kun tuohon kymppiin, eli suunnilleen 55min. Eilen oli kyllä varsin ihanteellinen sää olla ulkona.

Ja eilen käytiin päättämässä viikonloppu Weeruskan pizzoilla. Mietin pitkään pizzan ja brunssin välillä, se brunssi nimittäin on niin loistava että voisi käydä syömässä vaikka viikottain. Tällä kertaa kuitenkin päädyin pizzaan, ensi kerralla sitten brunssi taas!
Ainakin täällä Helsingissä on maanantai alkanut varsin aurinkoisissa merkeissä. Aivan huippua! Loistavaa viikon alkua 🙂

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 9 kommenttia.

Talvipäivän vaunulenkkeilyä

Yhteistyössä Jollyroom.fi kanssa
Uusilla rattailla on nyt rullailtu eteenpäin muutama viikko ja olisi tarkoitus kertoa näistä vielä vähän kokemuksia. Aikaisemman esittelypostauksen aktiivisen perheen North 13.5 Maxi Jogger 2017-yhdistelmävaunuista löydät täältä. Edelleen olen kyllä ollut kovin tyytyväinen ja liikkumiseen nuo ovat niin paljon näppärämmät kun edelliset kiinteäpyöräiset yhdistelmät!

Viime viikonloppuna saatiin iloita auringonpaisteesta, mutta sen koommin ei sitten olekaan tainnut sitä aurinkoa näkyä. Eiköhän ne aurinkoiset kevät-talvipäivät vielä saada maaliskuulle. Tällä viikolla on on ollut täällä joku ihme JKL-memorial ja muistelin juuri kuinka ihana oli talvisin lähteä lenkkeilemään tai luistelemaan Jyväsjärven jäälle! Joku vuosi yritin samoihin fiiliksiin Töölönlahdella, mutta eihän se nyt ollut läheskään sama juttu 😀 Muistelut nyt sikseen. Näillä tamineilla kävimme siis kyläilemässä pikkuisen ”pappalassa”.

Näillä rattailla on  nyt käyty asioilla, lenkkeilty lumella, jäällä,
sohjossa ja kaikissa tilanteissa menneet ihan hienosti. Ei kyllä ole
millään tapaa ollut ikävä niihin entisiin tai sitten niihin
matkarattaisiin, joita pääasiassa olenkin asioilla esimerkiksi
keskustassa käyttänyt. Meillä on farmariauto, mutta noiden kasaus
pienempäänkään autoon ei kyllä olisi ongelma. Olin eilen kiertelemässä
keskustassa ja näillä on kyllä superhelppo liikkua kaupunkiympäristössä, todellinen helpotus kyllä kun ei tarvitse tuskailla.

Pakko mainita, että kun viimeksi oli puhe tuosta istuinsuunnasta, niin sehän muuten onnistuu ratas-osassa myös noin perinteisesti lapsen kasvot omiasi päin. Arvelin alkuun, että istuin voisi kiinnittyä myös noin päin ja niinhän se menikin. Nyt olen siis käyttänyt noita ihan noin perinteisesti päin. En tosin tiedä, voiko vauvallekin hurjilla juoksulenkeillä tulla pahoinvointia jos istuu selkä menosuuntaan? Tai siis että onko se syynä miksi monissa juoksurattaissa on juurikin istuin toisinpäin kun perinteisisssä? Eipä ole aikaisemmin tullut edes ajatelleeksi!

Tuota vaunu-osaahan me ei enää käytetä, mutta onnistuu kyllä näihin vaunuihin ottaa. Vaunukoppa myydään Jollyroomilla siis erillisenä jos haluaa nämä yhdistelmävaunut jo ihan pikkuvauvalle. Tai niinhän se varmasti kannattaakin jos on hankinta mielessä, ettei kaksia eri vaunuja tarvitse hommata 🙂 Jollyroomilta löytyy yhdistelmävaunuista kyllä paljon muitakin vaihtoehtoja.

Bixu on aina jotenkin tosi ujona kaikissa kuvissa ja vaikka muuten aina katsoisi päin, niin sillä sekunnilla kun jostain tulee kamera niin ei sitten suostu millään katsomaan päin! Niin kävi tietysti tälläkin kertaa. Maui taas on niin  adhd, että kaikki kuvat noin muuten sitten aina tärähtävät 😀

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 12 kommenttia.