Viikon kuulumisia ja mieletön lettikampaus

Viikkoni alkoi taas vaihteeksi bikram-tunnilla ja voi elämä kuinka jotenkin otti taas koville! Ei mitään huippaamisen tyyppistä tällä kertaa, vaan yleisesti vaan jotenkin super-rankkaa. Jotkut tunnit menee kuin vettä vaan ja sitten toisinaan tuntuu, että tunti on jotenkin erityisen rankka, yleensä huomaa että myös kanssa joogailijat ovat aivan yhtä henkihieverissä. Kunnialla loppuun kuitenkin, tällä kertaa kuitenkin melkeinpä tärisin tunnin jälkeen. Ihanaa! Kerta toisensa jälkeen sitä kyllä miettii kesken tunnin, että miksi ihmeessä lähti tähän touhuun. Ne tietyt liikkeet (ja noin yleisesti) ovat nimittän kerta toisena jälkeen täyttä tuskaa.

Sen yhden huimausepisodin jälkeen olen oppinut tankata järkyt määrät ruokaa aina joogapäivänä. Vaikkei tekisi mieli, niin pakko syödä. Vielä kotoa lähtiessä vedän yleensä kourallisen pähkinöitä ja lasillisen maitoa, niistä kun saa kivasti vielä viime hetken energiaa. Noin yleisesti on tällä viikolla ollut jotenkin todella nuutunut olo. Jo muutaman viikon on vaivannut taas vaihteeksi siitepölyallergia ja sen siivittämänä on ollut jatkuvasti kurkku vähän kipeänä ja nenä vuotanut. Luulin jo saaneeni jonkun megaflunssan ulkona nahkatakilla juoksemisesta, mutta taisi onneksi olla väärä hälytys, tai sitten lepo auttoi.

Eilen käytiin aamulla tutustumassa Glitterin kevään uutuuksiin ja uuteen Hair Magazineen. Ja oikeasti, nyt on todistettu sekin, että koko Helsinki voi mennä täysin sekaisin Kiinan presidentin valtionvierailusta. En ole ehkä ikinä (paitsi ehkä vappuna :D) nähnyt semmoista kaaosta jotenkin keskustassa kun liikenne seisoo paikallaan yms. Tarvottiin tihkusateessa (nahkatakki päällä) läpi keskustan ja kotimatkalla odotin ulkona yli 30min bussia, joka ei vain tullut! Olin niin kohmeessa kotiin päästyäni, että huhhei!

Saimme Glitterin aamiaisella valita pikakampauksia ja pienen pohdinnan jälkeen päädyin itse tähän lettikampaukseen. Aivan mielettömän hieno!! Ihan harmitti kun joutui tänään aamulla purkamaan letin pois, hienot laineet siitä kylläkin jäi muistoksi. Harmittaa kun olen niin ultimate kömpelö kaikkien kampausten suhteen 😀 En siis valitettavasti osaa yhtään antaa ohjeita, miten tämmöisen saisi tehtyä, mutta veikkailisin että jos on pro-letittäjä, niin varmasti tuosta saa selkoa.

Viime viikkoina on taas ollut jotenkin kamalasti hommaa, enkä ole jaksanut stressailla turhista jutuista. Mulle kun saattaa aiheuttaa ärsyttävää päänvaivaa esimerkiksi ruoanlaitto, kaupassakäynti ja muu tuommoinen turha. Ihan kun sitä nyt ei ehtisi ihan aiheellisistakin asioista stressailemaan! Tai siis tarkoitan sitä, että kun on kaikenlaista meneillään ja kädet täynnä hommaa huonosti nukuttujen öiden jälkeen, niin kauppareissukin tuntuu jotenkin maailman rasittavimmalta asialta. Onneksi huomenna perjantai!

Ps. Ellokselle* taas vaihteeksi alekoodia. Mitä suuremmalla summalla tekee ostoksia, sitä suuremman alen saa. Esimerkiksi 80e ostoksista tulee 20 euron alennus, 120e ostoksista 30e alennus ja 160e ostoksista 40e alennus. Voimassa 17.4 saakka. Alennus tulee kassalla koodilla: 355727

Ellokselle tästä!*

 

Ei koske aletuotteita, huonekaluja, eikä seuraavia merkkejä: Odd Molly, Spanx, Vagabond, Odd molly home,
Ugg.

Kaupalliset linkit merkitty *-tunnisteella.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Jos voittaisin lotossa..

En ennen lotonnut IKINÄ. Jotenkin koko homma tuntui niin turhalta ettei olisi koskaan edes käynyt mielessä tehdä viikonlopuksi lottoriviä. Melko turhaahan tuo edelleenkin kyllä on (jos siis todennäköisyyksiin peilaa), mutta pakko paljastaa että musta on kuoriutunut viimeaikoina melkoinen veikkaaja!

Teen usein netissä perjantaina Eurojackpotin ja samalla lauantai-loton, jos siis muistan. Tuohan se kieltämättä pientä jännitystä viikonloppuun 😀 Sen myötä olen alkanut välillä salaa miettimään, että mitä oikeasti tekisin jos kohdalle pärähtäisi päävoitto. Siitä haaveilusta nimittäin saa tietynlaista outoa nautintoa, vaikka tietysti realismi todennäköisyyksien suhteen on aina kyllä mielessä.

Noh, mitäs sitten tekisin jos päävoitto osuisi kohdalle? Ainakin kuvitelmissani olen aina miettinyt, että eläisin täysin normaalia elämää ainakin siihen saakka kunnes voittorahat oikeasti sinne tilille kilahtaisivat, ehkä sen jälkeenkin jonkin aikaa. Kunnes saa hieman hahmotettua tilannetta päässään.

Sitä en osaa sanoa, kertoisinko voitosta kenellekään (tai siis tottakai nyt joillekin olisi pakkokin). Voipi olla, että uskoutuisin asian suhteen ainoastaan harvoille ja valituille, luotettaville ystäville (jotka tietysti myöskin pääsisivät hyötymään rahoista!) Ei siis mitään Facebook-päivityksiä kehiin ainakaan 😀

Nämä jutut ainakin tekisin, jos voittaisin sanotaanko vaikka Eurojackpotin 30 miljoonaa:

 

Maksaisin omat ja ystävieni/perheeni asuntolainat pois

Muuttaisin ulkomaille, luulisi ainakin että esimerkiksi USA:n greencard-ruljanssissa olisi plussaa tilillä killuvat miljoonat. Esimerkiksi rantatalo Malibusta olisi unelma! Siihen käyttäisin suunnilleen 5 miljoonaa, voisin ainakin kuvitella rantatonttien maksavan Malibussa jo useamman miljoonan.

Pitäisihän Suomessakin joku tutkikohta olla. Ostaisin Helsingin keskustan alueelta, esimerkiksi Kaivopuiston tienoilta (hyvät ulkoilutuspolut hauvoille!) jonkun tilavan loft-tyylisen asunnon. Siihen voisi upota vaikkapa maksimissaan 1,5-2 miljoonaa.

Perustaisin hyväntekeväisyysjärjstön. Tommin kanssa ollaan monesti puhuttu, että jos olisi hurjasti ylimääräistä, perustettaisiin ulkomaille (esimerkiksi Indonesia, Seychellit) järjestö koirille, joka pelastaisi katukoiria, rokottaisi, huoltaisi ja leikkauttaisi niitä. Olisi ihana saada pelastettua edes osa kaduilla elävistä koirista ja tarjottua niille ihana elämä, ehkä uusissa kodeissa ympäri maailmaa. Jossemme itse asuisi vakituisesti hoitamassa käytännön työtä järjestössä, niin palkkaisimme varsin muhkealla korvauksella eläinrakkaita ihmisiä toteuttamaan tuota toivomaamme visiota 🙂

Perustaisin holdingyhtiön ja palkkaisin pätevät henkilöt hallinnoimaan yhtiötä, verotusta ja sijoituksia. Parhaimmillaan sijoitukset tuottaisivat loppuelämän ajan niin hyvin, ettei tarvitsisi enää sen koommin palkkatöitä miettiä vaikka saisikin jollain ihme tavalla nuo kaikki 30 miljoonaa törsättyä 😀

Lisäksi sijoittaisin tietysti asunto-osakkeisiin ja/tai kiinteistöihin. Ostaisin ainakin muutaman sijoituskohteen Helsingistä, joita vuokraisin yrityksille tai yksityishenkilöille.

Tietysti ensimmäisenä tulee mieleen se kuinka haluaisi ostaa KAIKEN KIVAN. Tarkemmin ajateltuna en osaa sanoa haluisinko ostaa liikaa ”kivaa tavaraa”, loppupeleissä kun nekin alkaisivat aika äkkiö kyllästyttää, eivätkä enää toisi iloa. Luultavasti muuttuisin vielä nykyistäkin pihimmäksi ja nuukemmaksi, enkä raaskisi ostaa mitään 😀 Mutta varmaankin edelleenkin ostaisin vain niitä harkittuja juttuja, enkä sokkona vinguttaisi platinakorttia 😉 Ehkä semmoinen ylenpalttinen törsäys ei siinä vaiheessa edes kiinnostaisi kun olisi mahdollisuus ostaa periaatteessa mitä tahansa?

Unelmani olisi omistaa oma saari. Esimerkiksi Ranskan Polynesiasta, Tahitilta, Bora Boralta.. Jos saaren hinta olisi liian korkea (en siis ole niihin perehtynyt kun en tosiaankaan ole kokenut ajankohtaisena :D) tyytyisin ihan kyllä rantatonttiinkin samassa kohteessa.

Lahjoittaisin tietysti hyväntekeväisyyteen. Esimerkiksi eläinten ja lasten hyväksi, päihdetyöhön, kohteeseen joka auttaisi syrjäytyneitä nuoria ja luonnonsuojeluun.

Näiden juttujen lisäksi ei varmaan ole suuri yllätys, että matkustelisin ainakin vuoden ympäri maailmaa ystävien ja läheisten kanssa, sekä pohtisin samalla, että mitä sitä jatkossa haluaa tehdä ja minne haluaa asettua 🙂

Mitäs te tekisitte ja toteuttaisitte jos päävoitto kilahtaisi tilille?!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.

Eroahdistusta ilmassa

Kirjoittelin joku aika taaksepäin meidän levottomista öistä. Ja nehän jatkuu edelleen! Tilanne on viimeaikoina päässyt jotenkin täysin eskaloitumaan, koska mukaan on tullut lisämausteena vauvan eroahdistus. Eroahdistusta on jossain määrin ollut jo aikaisemmin, mutta nyt sekin on saanut aivan uuden käsityksen. Näihin aikoihin kun lapsi (viimeistään) alkaa ymmärtämään olevansa äidistä erillinen yksilö ja sen myötä iskee ahdistus peliin kun vauva alkaa pelätä, että vanhempi hylkää tämän ellei ole jatkuvasti aivan vieressä.

Itse olen huomannut eroahdistuksen selkeimmin siitä, että en saa enää nukutettua tai edes siirrettyä poikaa omaan sänkyyn nukkumaan tämän nukahdettua. Kun poika nukahtaa viereen, yritän (tai yritin ennen :D) siirtää tämän varovasti pinnasänkyyn nukkumaan. Yleensä tuo onnistui aina näppärästi siihen seuraavaan heräämiseen saakka (eli siis ehkä 30min), mutta nyt jo useamman viikon on pieni herännyt joka kerta kun siirrän tämän pinnasänkyyn.

Heti alkaa aivan mahdoton raivoaminen, joka ei hevillä laannu. Ellei ota viereen. Olen nimittäin huomannut, että vieressä nukkuessa uni sitten onkin varsin levollista. Ja vaikka heräilyitä jatkuvasti onkin, se on lähinnä semmoista ulinaa ja kitinää, jonka myötä kuitenkin nukahdetaan nopeasti uudelleen (sitten kun saa rintaa..).

Eroahdistus on lähinnä siis tarkoittanut sitä, että sekin oma aika, joka minulla oli aikaisemmin pojan nukkuessa, on nyt mennyttä. Joudun nykyään nimittäin kököttämään päikkäritkin toisen vieressä sängyssä. Onpahan tullut luettua kirjoja, haha! Tosin olen huomannut viime aikoina myös niiden päikkäreiden lyhentyneen ja ollaan menty ehkä semmoisilla 30min unilla. Usein varma keino on lähteä ulos vaunuilemaan, silloinhan poika yleensä takuuvarmasti nukahtaa ja jos käy hyvä tuuri, niin jää vielä hetkeksi vaunuihin unille kun palataan takaisin kotiin.

Ainiin! Ja soseiden syönti on mennyt (taas) jotenkin aivan mahdottomaksi. Poika saattaa syödä lusikallisen pari, jonka jälkeen kieltäytyy totaalisesti syömästä, tätä on ollut ehkä parisen viikkoa. En tiedä onko siellä joku hammas juuri tulossa läpi, joka vaikuttaa soseiden maistumiseen vai mitä ihmettä.. Melkoisen itsepäisesti pidetään suu kiinni lusikalle ja tämä alkoi aivan yhtäkkiä 😀

Unikouluhan on ollut mielessä jo pidemmän aikaa, mutta eipä sitä ole vieläkään saanut aikaiseksi aloittaa. Aina nimittäin tulee joku situation, hampaat, nyt tämä eroahdistus ja sitten homma siirtyy. En kyllä tiedä voisiko unikoulu juuri olla apukeino tähän? Onhan kohta pääsiäisen pyhät tulossa ja oiva mahdollisuus hoitaa samalla unikoulu pois alta.

Toisaalta en koe tilannetta mitenkään aivan mahdottomaksi, aina se perinteinen ajatus helpottaa paljon: Tämä menee ohi ajan kanssa.. Tällä hetkellä kun on kuitenkin tiedossa ehdoton deadline unikoululle ja imetyksen vähentämiselle/lopettamiselle. Toukokuu! Itsehän palaan kesäkuun alussa töihin, joten on sanomattakin selvää, että hommalle on tultava loppu siihen mennessä. Maito kun ei yli 1v ikäiselle ole enää se pääasiallinen ravinto, joten toukokuussa 1v synttäreiden kolkuttaessa voikin sitten rauhallisin mielin alkaa siirtyä hiljalleen pois rintamaidosta. Eniten kuitenkin arveluttaa se, kuinka paljon se nesteen määrä vähenee kun maidon antaminen suurina määrinä loppuu.

Kyselisinkin teiltä vinkkejä, että miten siirryitte pois rintamaidosta/korvikkeesta 1v kynnyksellä ja paljonko vauvanne joi siirtymän jälkeen mukista vettä/perinteistä maitoa?

Onko muillakin eroahdistusta ilmassa? Entä onko teillä siihen hyväksi koettuja vinkkejä?

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 20 kommenttia.

Eka aamupostaus uudessa blogissa

Aah, ette tiedä kuinka ahkerasti näpyttelin eilen illalla tätä uutta blogia. En kertakaikkiaan vain malttanut keskittyä yhtään mihinkään kunnolla. Paitsi siis tähän. Kuulostaa varmasti tosi hassulta, mutta itselleni tämä on oikeasti niin suuri juttu ja muutos. Jotenkin kun blogi on ollut niin pitkään osa elämää, niin menee pasmat sekaisin kun homma mullistuu aivan täysin. Samalla myös joutuu opettelemaan aivan uusia juttuja uuden pohjan kanssa, miettikää nyt kun on tehnyt rutiinilla kaiken 9 vuoden ajan tietyllä tavalla.

Toisaalta nyt kyllä ihmettelen, että miksi en jo aikaisemmin tehnyt tätä uudistusta? Kai sitä ihminen aina yrittää välttää kaiken maailman suuria operaatioita kun on vaan niin paljon helpompi pysyä sillä omalla mukavuusalueella. Toisaalta sitä itse (ja silmä myös) tottuu siihen omaan tuttuun ja turvalliseen, eikä ehkä edes enää itse tajua, että se juna ehkä meni jo… ajat sitten! No mutta olen niin supertyytyväinen, että homma on nyt tehty ja toivottavasti tästä on teillekin iloa. Ainakin mobiiliversio on nyt niiiiiin paljon kivempi kun se vanha Bloggerin mobiilipohja! Myös kuvat näkyvät täällä niin paljon tarkempina!

Eilen sen tein! Olin nimittäin pyjamassa ihan koko päivän. En muista milloin olisin viimeksi saanut nauttia moisesta huvista, varmaan joskus kun on ollut kertakaikkiaan niin kipeänä, ettei ole jaksanut pukea. Sanotaanko  siis, että siitä on varmasti ainakin muutama vuosi. Toisaalta, kai se on vähän itsestään kiinni, voisinhan tietty viettää täällä kotona pojan kanssa vaikka jokatoisen päivän pyjamassa. Valitsen vaan kuitenkin tehdä kaikenlaista. Tuon takatalven kunniaksi päätin kuitenkin olla tekemättä yhtikäs mitään pakollista koko päivänä! Ei vaan jotenkin huvittanut. Sitten tuli tämä blogin siirto ja olin jotenkin aivan tiloissa siitä eteenpäin koko päivän. Sydän vaan hakkasi rinnassa ja olin jotenkin täysin psyykkeessä kun kahlailin täällä menemään ja muokkasin noita vanhoja postauksia. Huhheijaa!

En kai ole maininnut täällä mun selästä, joka on ollut viime viikkoina todella kipeä. Jätin tällä viikolla joogan väliin kun oli muuta menoa ja jotenkin heti kipeytyi! Harvemmin olen ikinä kärsinyt mistään selkävaivoista, lähinnä kipeytyneet ja jumittuneet hartiat ovat olleet se juttu, mutta nyt on ylä/keskiselkä tuosta pojan kantamisesta täysin juntturassa ja kipeä. Oikein semmoinen pakottava tunne, yök! Vähän kun ei saisi kunnolla henkeä.

Siksi ollaankin Tommin kanssa molemmat raahautumassa vuorotellen hierontaan, ehkä jo ensi viikolla. En vain nyt  ole varma kumpi olisi itselläni paras vaihtoehto tämmöiseen pahentuneeseen jumiin, urheiluhieroja vai kiropraktikko? Varmaan kummastakaan ei ole haittaa, mutta kunpa tietäisi kumpi on ensisijaisena tehokkaampi. Onko kellään hajua?

Rakastan muuten sitä kun mun selkä rusautetaan! Tiedättekö, kun joku ottaa tavallaan Heimlichin otteella kiinni ja nostaa ilmaan sillein nytkäyttäen, että selkä oikein rusahtaa. Mulla rusahtaa aina kyllä semmosella rutinalla, että huhhei ;D Mutta kyllä se aina hetkeksi helpottaa. Varmaan salitreeni auttaisi näihin jumituksiin, mutta testaan nyt ensin hierontaa, juoksua ja joogaa, kun ovat tähänkin asti auttaneet.

Unohdinkin eilen mainita, että jos haluatte hakea blogistani jotain tiettyä sisältöä, niin sivuston alaosasta löytyy tuo todella kätevä hakutoiminto! Esimerkiksi kun haette ”säästäminen”, niin saatte näkyviin ainakin suurimman osan tuon aiheisista postauksista, kaikki siis missä tuo sana vilahtaa. Eli jos esim jotkut tietyt matkapostaukset kiinnostaa löytää nopsaa, niin hakukenttään vaan kohteen nimeä! Voisin jossain välissä tehdä semmoisen postauksen, jossa nyt vaikka on TOP10 vanhat postaukset, joiden arvelisin kiinnostavan.

Ps. Tein muutoksia Bloglovin-tiliini eilen ja siirsin vanhan tilini uuden blogin tilini yhteyteen, eli jos yritätte mennä noista somepainikkeista Bloglovin-tililleni, niin se ei nyt toimi kun ohjaa sinne vanhaan profiiliin. Jos joku haluaa tässä välissä siirtyä lukijaksi sinne, niin uusi profiili löytyy täältä (jos olet lukenut blogia vanhan profiilin kautta, niin ei tarvitse tehdä mitään)!

Upeaa lauantaita

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 14 kommenttia.

Tervetuloa uuteen blogiin!

Heippa kaikille ja tervetuloa vihdoin tänne uuden blogin puolelle! Olen tuskaillut tuntitolkulla noiden vanhojen tekstien kanssa ja yrittänyt korjailla noita Bloggerin ärsyttäviä muotoiluja, jotka eivät vissiin mene aivan yksiin tämän uuden pohjan kanssa. No mutta, älkää siis ihmetelkö jos vanhat postaukset saattavat näyttää silmään vähän hassuilta! En millään jaksa kyllä alkaa käymään kuukausitolkulla niitä läpi, pari viikkoakin oli jo tuskan takana, huhheijaa!

Uusina juttuina blogissa on nuo eri kategoriat, joiden alta voi nopeasti valita aihealueen oman mielenkiinnon mukaan. Matkailu, lifestyle ja kauneus. En tosin tiedä kuinka alanko muuttamaan niitä kovinkaan pitkälle vanhojen postausten osalta, mutta jatkossa kuitenkin näppärä juttu!  Lisäksi uudesta blogista löytyy myös About me-välilehti (tosin nyt työn alla vielä), jossa kerron lyhyesti itsestäni, somepainikkeet, joista saa helposti klikattua sometileihini ja Contact me-sivu, josta löytyy yhteystietoni.

Halusin pitää ulkoasun melko simppelinä ja helposti luettavana. Koska blogissa on aina ollut mukana jotain pinkkiä, halusin pitää pinkin edelleen matkassa mukana, tosin melko hillitysti. Koen myös, että uusi banneri kuvaa blogiani enemmän kuin osuvasti! Matkailua, minun ajatuksiani, kotijuttuja.. Tietysti nyt tietysti niitä kauneus- ja meikkijuttuja unohtamatta. Pientä fiksausta sivusta vielä löytyy, mutta toivottavasti ehdin hioa kaikki pian kuntoon! Ja kertokaa ihmeessä jos osuu silmään jotain häikkää täällä yms, tietysti haluan että nämä ovat myös mahdollisimman käyttäjäystävälliset sivut.

Uuden sivuston upeasta ilmeestä saan kiittää mainostoimisto Fulmoren Hennaa, jota voin superlämpimästi suositella jos on mielessä blogin tai nettisivujen perustaminen tai uusi ulkoasu!

Kivaa perjantai-iltaa ja kurkatkaa myös päivän aiempi kotiaiheinen postaus ;D

Mitäs tuumaatte uudesta blogista?

 

kuva Ronja Rajala

Follow my blog with Bloglovin

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 8 kommenttia.