Maailman ihanimmat pellavalakanat, makkarin uusi matto ja tohveli-ihastelua!

Jess! Ehdin tällä viikolla vähän järkkäilemään kotona, tosin puolet yläkerrasta on edelleen kuin hävityksen kauhistus. Tommilla on nimittäin oma ”man cave” ylhäällä, joka kattaa ehkä 30% pinta-alasta, eikä se osa ole vielä kyllä järjestelyä nähnytkään. Lupasin aikaisemmin myös ottaa kuvaa tilaamistani pellavalakanoista ja nyt olisi siis senkin vuoro. Saatatte muistaa kun etsiskelin kuumeisesti villa/paimentolaismattoa yläkertaan. Nyt se on sitten löytynyt. Bongasin nimittäin muutaman viikon metsästyksen jälkeen Tori.fi:stä valkoisen paimentolaismaton postareineen 40 eurolla. Kerrankin bongasin jotain hyödyllistä sieltä! Noita vanhoja paimentolaismattoja löytyy kyllä yllättävän paljon sieltä myynnistä, tosin jotkut myyjät eivät taivu postittamiseen jos tuotteen sijainti on liian kaukana noudettavaksi. Mulla kävi kuitenkin tuuri ja postitus onnistui. Ja tykkään kyllä hurjasti tuosta! Optimaalisin olisi ollut ehkä aavistuksen vielä isompi matto, mutta en jaksa jossitella.

Itse tykkään nyt hurjasti yläkerrasta. Varsinkin nyt kun siellä on mattokin. Toki järjestys vielä muuttuu (ja muutenkin parempaa kuvaa tulossa sitten myöhemmin kun kaikki paikallaan) ja meillä on yläkerrassa semmoinen taitettava hoitopöytä, josta ajattelin lähiaikoina luopua kun harvemmin nykyään tulee käytettyä. Joku pojan nurkkaus olisi kuitenkin tarkoitus tuonne väsätä, tämä kun kuitenkin toistaiseksi nukkuu kanssamme ylhäällä. Ja jo pidemmän aikaa (tai siis muutaman viikon) itseasiassa koko yön välissämme kun on kertakaikkiaan herännyt raivomaan joka kerta kun nostan (tai yritän) omaan petiin nukkumaan.

 

 

Nyt on nukuttu muutamia öitä noissa Elloksen Candice-pellavalakanoissa* ja tykkään hurjasti. Nämä ovat ensimmäiset pellavalakanani ikinä ja jo vuosikaudet on pitänyt moiset ostaa. Parempi myöhemmin kuin ei milloinkaan. Voisin kuvailla noita kyllä todellisen ylellisiksi ja ovat normilakanoihin verrattuna painavammat, mikä on siis hyvä asia. Rakastan nimittäin varsinkin painavia peittoja, niiden alla on ihanan rentouttavaa nukkua! Todella ihanat lakanat siis, onneksi en päätynyt niihin kalliimpiin, koska nämä ovat täydelliset. Suuri peukku! Jos Candicet kiinnostavat niin löytyvät täältä*. Itselläni siis sävy vaaleanharmaa. Kuinka ihanat myös vaaleanpunaiset olisivat olleet!

Tässä hieman romunurkkaa, johon pitäisi saada jotain järjestystä! Tuo Malm-lipasto saattaa lähteä alakertaan ja jos onnistuisi löytymään sen tilalle joku kiva ja tuohon passaava senkki yms, joka olisi samalla näppärä tv-taso. Mikään noista kolmesta kalusteesta ei sovi yhteen toistensa kanssa, haha!

 Tässä muuten se 13 euron yöpöytä Ikeasta. Vielä en ehkä kuitenkaan vaihda omaa keltaista yöpöytääni tuohon.

Yritän ottaa ensi viikolla kuvaa myös olkkarista. Siellä nimittäin alkaa olla valmista kalusteiden osalta, jeeee! Saatiin noudettua ja koottua ne Ikean Fjällbot ja voin kertoa, että sopivat meille täydellisesti. Noh, mutta näette sitten. Tekisi mieli pistää Ikealle palautetta tuon tv-taso-casen vuoksi. Mehän kävimme muutama viikko taaksepäin ostamassa niitä tasoja Vantaan Ikeasta, josta ne mukamas oli loppu, eikä ollut edes tietoa milloin lisää on tulossa varastoon. Pyysivät tarkkailemaan tilannetta verkkokaupan puolelta, että milloin tulee taas saataville. Jännä juttu kuitenkin että sain heti kotiin palatessa tilattua ne tasot sieltä ja olivat vajaan viikon päästä valmiina noudettaviksi. Eihän siinä siis muuta kun tietty lisää vaivaa ja 19 euron lisäkulut, joita tuolle tilauksen noudolle tuli.. Eipä voi mitään, mutta en kyllä silti ymmärrä mikä sekaannus siellä on ollut. Onneksi ei kuitenkaan päädytty ostamaan mitään toista tasoa kun saatiin se käsitys, että noiden kanssa olisi joku suurempikin toimitusongelma.

Ja sain teille jakoon myös ihan huisin alekoodin Ellokselle*!! Nyt olisi taas nimittäin luvassa -40% alennusta kalleimmasta tuotteesta ja ilmainen toimitus*, joka on aivan mieletön tarjous. Harvoin tulee näin hyviä alekoodeja kaikille hyödynnettäviksi. Esimerkiksi tilatessa kahdet pussilakanat, lähtee toisista melkein puolet hinnasta pois. Itse pistän ehkä huomenna tilausta menemään, löysin nimittäin jotain todella mieluista…

 

Olen haaveillut slip-on-mallisista Sheperdin tohveleista ikuisuuden. Ennestään on yhdet (jotka nytkin tässä jalassa) ja voin sanoa, että parhain hankinta ikinä! En enää voisi olla kotona ilman näitä. Siis ihan mielettömän pehmeät ja lämpimät. Illalla heitän nämä jalasta sänkyyn astuessa ja heti aamulla noustessa jalkaan taas. Tuota Jessica-mallia olen miettinyt jo kauan, koska ne olisi helpommat laittaa jalkaan ja muutenkin näissä vanhoissa on noihin verrattuna huonompi nahkapohja, jonka olen liannut esim käymällä koirien kanssa pihassa yms.. Huomasin nimittäin, että Elloksella on moni malli Shepherdin tohveleista hurjassa alessa ja kaikki nuo kollaasin tohvelit ovat alle 50 euroa!! Jos kiinnostaa, niin kannattaa toimia nopsaa, koska kokoja oli melkoisen hajanaisesti enää. Shepherdin koko valikoiman (myös miehille ja lapsille) löydät täältä*. Aivan must varsinkin jokaiselle UGG-fanille, vink vink! Jos tohvelit kiinnostaa ja haluaa ilmaiset postarit, kannattaa niiden lisäksi napata ostoskoriin vaikka joku pieni kodin hankinta ja hyödyntää ilmaisen toimituksen lisäksi tuo postauksen lopussa oleva -40% alekoodi.

 

1. Shepherd Jessica lampaannahkatohvelit leopardi-kuosia täältä* 2. Shepherd Jessica lampaannahkatohvelit paisley-kuviota täältä * 3. Shepherd Jessica lampaannahkatohvelit mustana täältä* 4. Shepherd Malin-lampaankarvatossut täältä*
-40% alennuksen koodi (syötetään kassalla) on: 355724

Ellokselle tästä!*

Koodi on voimassa huomiseen sunnuntaihin 26.3 saakka. Lisäksihän uusi asiakas saa rekisteröitymällä Elloksen asiakkaaksi -50% alennuksen.

Alekoodin ehdot:
Tarjousehdot: Edut koskevat uutta tilausta Elloksen valikoimasta.
Alennus koskee normaalihintaisia vaatteita, kenkiä, asusteita,
kodintekstiilejä, sisävalaisimia, tapetteja ja mattoja. Edut ovat
voimassa 26.3.2017 asti, ja ne voi käyttää vain kerran. Pienin
toimitettava tilaus 50 euroa. Toimituskulut lisätään tilauksen
loppusummaan. Säästät normaalipaketin toimituskulut (norm. 5,20).
Tili- ja laskuasiakkaan toimitusmaksu ilman toimituskuluja
0,-/tilaus, käteisasiakkaan 2,90/tilaus. Etuja ei voi yhdistää muihin
alennuksiin tai tilaajaetuihin, ale-/kampanjahintaisiin tuotteisiin,
huonekaluihin, elektroniikkatuotteisiin ja -tarvikkeisiin, Design by
-tuotteisiin eikä EI ALENNUSTA -tuotteisiin.
Kaupalliset linkit merkitty *-tunnisteella.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Kiinnostaako pankkityö? Kerron millaista se on oikeasti!

MAINOS: Hei lukijani! Kokeile Nextoryn e- ja äänikirjoja maksutta 30 päivän ajan täällä 🌞 Omia kirjavinkkejäni löydät tästä postauksestani.

www.nextory.fi/iines

Olen ainakin epäsuorasti joskus maininnut työstäni pankissa, mutta vaikka esimerkiksi erilaisia säästö- ja sijoitusaiheisia postauksia onkin tullut kirjoiteltua, en ole kai koskaan varsinaisesti kertonut itse pankissa työskentelystä. Olen tehnyt pankkiurani aikana erilaisia hommia, pankista kun löytyy tehtävänimikkeitä ja tehtäviä enemmän kun kuvittelisi. Tehtävänimikkeitä minulla on ollut neljä ja kaikki toimet pankin sisällä ovat olleet täysin erilaisia. Yleensä kun pankkityöstä tulee ainoastaan mieleen ne konttorin pankkineidit, onhan se tietysti asiakkaille se kaikkein näkyvin työ, joka antaa pankille tavallaan kasvot. Vielä muutama kymmentä vuotta sitten oli suuri kunnia perheelle, jos tytär otettiin pankkiin töihin! Tuolloin vaatimuksina oli esimerkiksi täydellinen käsiala, vikkelä laskupää ja huolitellun siisti olemus, hehe. Kuka tahansa ei nimittäin sinne päässyt! Pankkityö aiheuttaa vielä nykypäivänäkin monille semmoisen ”Oho!”-reaktion, vaikka todellisuudessa se on melko arkista hommaa.

Itsekin työskentelin pari vuotta pankin konttorissa ennen siirtymistäni muunlaisiin hommiin ja pesti antoi aivan hurjasti arvokasta työkokemusta, josta on ollut paljon hyötyä. Pankkityö on melkoinen myynnin ja asiakaspalvelun ”kova koulu”, antaa ehdottomasti valmiudet ja arvokasta kokemusta monenlaiseen hommaan. Pankkityö antaa siis aika yleishyödyllisiä valmiuksia työelämään. Voisinkin kuvailla sen olevan aikamoinen työelämän ”elämänkoulu”, haha! Ennen pankkia työskentelin vakuutusalalla suunnilleen vuoden päivät ja sitä ennen opiskelun ohella kaupan alalla, viimeisimpänä reilut 3v Glitterissä myyjänä. Myös kauppa opetti paljon, etenkin juuri systemaattista myyntityötä ja henkilökohtaista asiakaspalvelua, mutta tietty pankissa nuo ovat enemmän ”pro-tasolla” kun myydään hieman monimutkaisempia ratkaisuja kuin ne pinnit ja pompulat (missä nyt ei siinäkään mitään vikaa siis ollut, tykkäsin hurjasti vuosistani myymälätyössä!). Olen itse ollut jonkinasteisessa asiakaspalvelutyössä aikalailla ehkä reilun 8v ajan, joten se nyt sinällään on minulle aika itsestäänselvä taito ja oli jo pankissa aloittaessa.

Luin Jyväskylän AMK:issa juridiikan ja markkinoinnin lisäksi finanssialaa/rahoitusta, jonka myötä vakuutus- ja rahoitusala alkoi tuolloin noin vajaat 10v sitten ensimmäistä kertaa kiinnostaa. Pankki- ja vakuutusala oli mielessäni varsin hohdokkaana; tavataan asiakkaita, keskustellaan heidän palveluistaan, tarjotaan vaihtoehtoja.. Ja kieltämättä, onhan se ehkä yksinkertaistettuna juuri tuollaista, mutta sitten toisaalta ei ollenkaan. Itseni ainakin yllätti pankkityössä se, kuinka monipuolista työ loppujen lopuksi parhaimmillaan on ja rehellisesti sanottuna kyllä ajoittain melko vaativaa. Jälkeenpäin ajateltuna on ollut omien työtehtävieni kannalta aivan yksi ja hailea mitä olen opiskellut, kukaan ei koskaan ole kysynyt tutkintopapereita tai ollut kiinnostunut arvosanoista tai opinnäytetyöstäni. Voisinkin siis sanoa, että olen päässyt hakemiini paikkoihin lähinnä oman työkokemuksen, persoonan ja asenteeni avulla. Tietysti opinnoista ei ole ikinä mitään haittaakaan, mutta alalla on myös paljon esimerkiksi alanvaihtajia! Asenne on kuitenkin ykkönen.

Mitä itse sitten tein pankin konttorityössä?

Työviikkoon kuului jos mimmoisia erilaisia työtehtäviä. Reilun kahden konttorivuoteni aikana työskentelin erilaisissa konttoreissa, joissa asiakaskunnan lisäksi myös työtehtävät saattavat vaihdella. Pisimpään (ja viimeisimpänä) olin kai Lauttasaaressa, mutta sitä ennen Pohjois-Haagassa ja Itäkeskuksessa. Aluksi toimin myös käteisen parissa kassapalveluissa, mutta se jäi muutamaan viikkoon, tarpeen tullen kuitenkin olisin osannut myös nuo kassahommat, joista kaikki yleensä aloittavat. Tein ensin jonkun aikaa päivittäispuolen juttuja, joka siis sisälsi aikalailla kaiken mitä nyt voi tulla mieleen, miksi ihmiset nyt ikinä menevätkään asioimaan pankkiin. Kulutusluotot, korttiasiat, tilinavaukset, säästäminen yms. Soitin itse asiakkaita luokseni tapaamisiin, sekä otin vastaan asiakkaita ilman ajanvarausta. Myöhemmin toimin konttorissa, jossa hoidettiin avainasiakkuuksia, jolloin tehtäväni oli pääasiassa kontaktoida ja ylläpitää heidän asiakaskokonaisuuksiaan. Asuntolainat, sijoittaminen ja kaikki sekalainen mitä nyt pankkiasioista voikaan tulla mieleen. Vastata soittopyntöihin ja verkkopankkiviesteihin, sopia tapaamisia, ottaa asiakkaita vastaan. Saatat olla aamulla asiakkaan kanssa sijoittamisen neuvottelussa ja tunti myöhemmin tilailla säästöpossuja tai auttaa asiakasta käyttämään verkkopankkia, joten tehtävät voivat vaihdella melko laidasta laitaan.

Kaikkihan sen tietää, että pankkibisnes on raakaa peliä ja jokainen asiakas on kullan arvoinen. Kaikki uudet asiakkaat ovat tärkeitä ja mikäs sen parempaa jos saa omalla palvelullaan ja tarjoamalla loistoratkaisuja asiakkaan vaihtamaan pankkia luoksesi. Mikä alkuun yllätti itseni, oli se kuinka suuressa osassa pankeilla on asiakkaiden kontaktointi ja uusasiakashankinta. Kasvokkain tapahtuvan asiakaspalvelun lisäksi kului aikaa paljon myös puhelimessa. Työ on siis ennen kaikkea asiakaslähtöistä! Työ ei tietysti ole fyysisesti raskasta, mutta voi välillä olla henkisesti kuormittavaa ja monesti saattoi olla työviikon jälkeen todella poikki. Sen ehkä tietävät parhaiten ne ketkä ovat työtä tehneet. Päivisin kun aivot joutuvat työskentelemään täysillä taukoja lukuunottamatta jokaikinen sekunti sen 8h (paitsi että pankissa työpäivä on vaan 7,4h hah!), ihan kamalasti ei ehdi omia asioitaan päivän mittaan miettiä. Kyllähän se homma (vieläkin kai jossain määrin) semmoista paperinpyörittelyä on, mutta sen lisäksi kyllä myös sataa muuta asiaa!

Vaikka itse sanonkin, niin on ihmisen kanssa työskentely ja asiakaspalvelu ne jutut, joissa itse erityisesti loistan. Siitä on nyt lähes kolme vuotta kun lähdin pois suorasta asiakaspalvelusta ja sen jälkeen olin kontaktissa asiakkaideni kanssa vain puhelimitse ja sähköpostitse, koska asiakkaani sijaitsivat ympäri maailmaa. Nykyisessä tehtävässäni en taas ikinä ole asiakkaisiin yhteydessä. Joskus kyllä kaipaan asiakkaiden kanssa höpöttelyä, olen nimittäin huomannut (varsinkin tämän kotona vietetyn vajaan vuoden aikana) että olen muuttunut huomattavasti ujommaksi kun ei joudu niin paljoa sosialisoimaan ihmisten kanssa. Eiköhän sekin sitten karise kun pääsee töihin höpöttelemään edes niiden työkavereiden kanssa.

Millaisia kykyjä ja taitoja pankissa tarvitaan?

 

Asiakaspalvelu- ja sosiaalisia taitoja ennen kaikkea. Rohkeutta toimia luontevasti ja ammattimaisesti erilaisten ihmisten ja asiakkaiden kanssa, niin mukavissa kun myös tarpeen tullen niissä ei-niin-mukavissa palvelutilanteissa. Asiakas on aina ykkönen ja jokaista asiakasta tulee palvella niin hyvin kuin vain suinkin osaa. Rajapinnan asiakaspalvelija kuitenkin toimii työssään yrityksen kasvoina ja vaikuttaa palvelullaan siihen millaisen kuvan asiakas yrityksestä saa. Jos joku (esimerkiksi nyt se vihaansa sinuun purkava asiakas) pistää ärsyttämään ja pahoittaa mielesi, niin tapahtuneesta voi sitten vaikka illalla mainita kotona puolisolleen jos on aivan pakko päästä purkautumaan, eikä alkaa pätemään asiakkaalle itse tilanteessa. Se jos joku on epäammattimaista! Asiakas on aina oikeassa, vaikkei nyt todellisuudessa edes olisi ;D

Myyntitaitoja. Tosin kenenkään ei tarvitse olla valmis myyntitykki, se on nimittäin kyky johon kyllä oppii itse työssäkin. Sanoisinko kuitenkin, että onnistunut myyntityö vaatii kuitenkin noita edellämainittuja sosiaalisia taitoja ja palvelualttiutta, sekä tietynlaista rohkeutta pyrkiä tavoitteellisesti tuloksiin asiakasta unohtamatta. Pankkityö on nykyään paljolti juuri myyntityötä, joten jos tavoitteet ja myynti ahdistaa, ei ole pankkiin asiaa!

Ahkeruutta. Pankissa ei nimittäin laiskistumaan pääse, vaan työ on melko monimuotoista. Hommat tulee hoitaa huolellisesti ja tehokkaasti, mutta ripeästi, koska päivät ovat usein melko hektisiä. Jokainen päivä on monesti erilainen!

Varmaankin yleisin koulutustausta konttorityössä on merkonomi, myös monet tradet tulevat pankkiin valmistuttuaan konttorin kautta. Palkkaus ei sinänsä ole kovin häävi ja varmasti riippuu myös yrityksestä, mutta sanoisinko että aloituspalkka pyörii suunnilleen 2200-2300e tuntumissa ja siitä ylöspäin tehtävästä riippuen, niitäkin löytyy jo konttoreistakin useampia. Jostainhan se urakin on aloitettava, enkä kyllä itse uraa aloittaessa jaksanut nirsoilla palkan suhteen, vaikkei tuo nyt ole lähelläkään sitä mitä tradenomin aloituspalkka ”on olevinaan”. Tosin olin itse vielä opiskelija kun aloitin. Kun tekee työnsä huolellisesti ja osoittaa ottavansa vastuuta tekemistään hommista, palkitaan se varmasti jatkossa vastuullisemmissa pesteissä ja tietty siinä palkassakin. Jos haluaa heti alkuunsa päästä huomattavasti suurempiin ansioihin, niin kannattaa ehkä hakea muualle kun konttorihommiin. Jos palkat yleisesti kiinnostavat, niin kannattaa kurkata esim Rahoitusalan TES, sitä kun yleisimmin noudatetaan palkkauksessa, olit sitten missä tahansa tehtävässä.

Yllättävää kyllä, niin päästäkseen pankkiin töihin ja siellä pärjätäkseen ei tarvitse olla hyvä matikassa tai omistaa mitään ilmiömäistä laskupäätä. Oma heikoin aineeni oli koulussa aina matikka, tosin prosenttilaskut hallitsen hyvin ja tietysti semmoisen yleisen arjen matikan. Nykyään kun koneet laskevat aikalailla kaiken, niin riittää että on yleinen järki hallussa laskujen suhteen.

Mitä työ opetti minulle?

 

Neuvottelutaitoja, asiakashankintaa, asiakkuuksien jalostamista ja tietysti pääsi myös syvemmällä tasolla perehtymään henkilökohtaisen asiakaspalvelun ja tuloksekkaan myyntityön saloihin. Kävin esimerkiksi lukemattomia sijoitus- ja lainakeskusteluita englanniksi, joka on ollut arvokas taito. Tosin en enää varmaan näiden vuosien jälkeen edes osaisi. Vaikein nyt tietysti on oppia esimerkiksi se uusi pankkisanasto englanniksi, käsitteet joita ei ehkä ole ennen edes kuullut.. Tietysti opin paljon myös yleistä talous- ja pankkiasioista. Ei ollenkaan huono juttu, että vuosien mittaan laina-ja sijoitusasiat ovat tulleet myös itselleni varsin tutuksi.

Pankit hakevat usein uusia kykyjä ja esimerkiksi kesätyöntekijöiden haku eri tehtäviin alkaa jo melko varhain alkuvuodesta. Jos pankkityö kiinnostaa, niin kannattaa urkkia pankkien avoimia tehtäviä tai lähettää tiedustelua mahdollisista tulevista hauista tai ihan suoraan jo avointa hakemusta. Nykyään pankitkin keskittävät paljon contact centre-tyyliseen puhelimitse ja verkkopankin kautta tapahtuvaan asiakaspalveluun, josta itselläni ei oikeastaan sitten taas ole kokemusta.

Jos heräsi jotain kysyttävää, niin vastailen mielelläni!

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 15 kommenttia.

Näin 4 ystävääni kertovat minusta ja ystävyydestämme..

Pyysin ystäviäni vastailemaan muutamiin keksimiini kysymyksiin liittyen minuun ja ystävyyteemme. Vitsi kuinka hauska noita vastauksia olikaan lukea!Melkeinpä tuli tippa linssiin kaikista kauniista sanoista ♥ Olenpa etuoikeutettu kun omistan yhtä ihaia ystäviä, ei nimittäin ole mikään ihan itsestäänselvä juttu. Tarkemmin ajatellen tämä olisi ollut osuva postaus ystävänpäivänä, mutta eipä aihe ole vähemmän ajankohtainen koskaan! Tässäpä siis rakkaat ystäväni Maija, Jutta (On my way-blogi), Ronja ja Ina kertovat minusta vastaamalla viiteentoista kysymykseen.
Missä ja milloin tapasitte Iineksen kanssa?
M: Taisi olla loppuvuotta 2014 ja työn merkeissä
J:
Ensikohtaamista en tarkkaan muista, mutta blogiemme kautta olimme
tulleet ns. vähän tutuiksi ja sitten paljastui, että asummekin samassa
taloyhtiössä. Tuo oli todella hauska yhteensattuma.  ​(Iines: Se oli vuoden 2011 syksy! )
R: Kolmannella luokalla Jyväskylässä.
I: Yhteisen kaverin luona Jyväskylässä, suunnilleen vuonna 2002. Oltiin sellasia 9-luokkalaisia gangstereita
Mikä oli ensivaikutelmasi Iineksestä?
M:
Pieni, ihailtavan rusketuksen omaava mustaan huiviin kietoutunut
nainen, joka kipitti hurjaa vauhtia pitkin toimiston käytäviä.
Ensialkuun Iines vaikutti ystävälliseltä, mutta ujommalta kuin
tosiasiassa on.
J: Pieni, ruskettunut ja huoliteltu surffityttö.​
R:
En muista tarkkaan koska ekan kerran juteltiin Iineksen kanssa, koska
siitä on nyt jo about 20 vuotta. Muistan kyllä sen, että ajattelin
miten outoa oli, kun oli joku toinenkin ihminen joka osasi piirtää ja
oli hyvä englannissa! Pienen ihmisen ihmetyksen aiheet..
I: Nätti, puhelias, mukava


Onko teillä yhteisiä mielenkiinnon kohteita? Mitä?
M:
ON! Paljon! Rakkaus kosmetiikkaan, ruokaan ja muotiin ja samanlainen
huumori ovat ainakin yhdistäviä tekijöitä. Kummatkin on myös hyviä
kaivamaan internetistä juttuja laidasta laitaan, joiden analysoimiseen
voi vierähtää tunti jos toinenkin.
J: No ainakin
bloggaaminen yhdistää. Myös kauneudenhoito ja siihen liittyvät jutut
ovat molempien mielenkiinnon kohteina. Sen lisäksi tulee mieleen
molempien uusi hurahdus jooga ja yleinen terveydestään huolehtiminen
& hyvä ruoka.
R: Vaikka mitä! Matkailu, aurinko, rannat, jooga, juokseminen, lukeminen, kulttuurit jne. jne!
I: On varmasti paljonkin, mutta ainakin shoppailu, kauneudenhoitoon liittyvät jutut ja matkustelu
Millainen Iines on ystävänä?
M: Lojaali,
myötäelää vahvasti elämän ylä-, ja alamäissä. Iines on myös ystävä,
josta kuuluu, jos itse on hautautunut kaamosmasennuksessa sohvalle ja
on aidosti kiinnostunut ystäviensä kuulumisista.
J: Lojaali, avulias, luotettava ja aina ystävällinen. Iines on myös poikkeuksetta aikataulussa, toisin kuin itse olen.
R:
No ainakin hupsu! Iines on luotettava ja hauska, hänen kanssaan voi
joko keksiä jotain ”oikeaa” tekemistä, mutta yhtälailla voi vaan
somettaa kaikessa rauhassa ilman, että se olisi kummastakaan tökeröä!
I: Luotettava, aito, saa aina hyvälle tuulelle. Iines on sellainen josta ei oikeen voi olla pitämättä ❤

 

Kuinka usein pidätte yhteyttä tai tapaatte?
M:
Päivittäin tai ainakin viikottain. Tällä hetkellä yhteydenpito on
painottunut enemmän whatsappiin tai someen kun Iines on mammiksella,
mutta tupatarkastus uuteen kotiin on suunnittelilla lähiaikoina
J:
Yhteyttä melkeinpä viikottain, välillä päivittäinkin. Tapaamiset ovat
nyt hieman harventuneet, kun ei asuta enää niin lähellä toisiamme.
​Tavallisesti nähdään erilaisissa blogitilaisuuksissa.
R:
Aikaisemmin olemme vähintään asuneet vierekkäisissä taloissa, olleet
samalla luokalla tai samassa työpaikassa, silloin on tullut nähtyä ihan
päivittäin. Nykyään kun matkaa toisen luo on hurjat nipinnapin vajaa 10
km, niin näemme vähän harvemmin. Melkein päivittäin tulee kyllä pidettyä
yhteyttä whatsappin kautta tosin.
I: Olemme lähes
päivittäin puhelimen välityksellä yhteydessä. Välimatkasta johtuen
näemme aika harvoin, mutta aina kun mahdollista koitetaan nähdä

 

Jos pitäisi kuvailla Iinestä kolmella sanalla, mitkä ne olisivat?
M: Rehellinen, iloinen, ihana
J: Pirtsakka, rento ja säntillinen
R: Hupsu, aurinkoinen ja energinen!
I: Iloinen, kiltti, kaunis
Jos saisit päättää miten viettäisitte päivän yhdessä, mitä tekisitte?
M: Jos se saisi olla ihan mitä vaan ja koska vaan niin mentäisiin jonnekin paratiisisaarelle palmujen katveeseen missä yhdistyisi joku paikallinen ruoka, rento yhdessäolo ja mieletön ostosparatiisi!
J: Makoiltaisiin auringossa tai käytäisiin yhdessä joogailemassa. Syötäisiin hyvin ja otettaisiin rennosti.
R: Noooh aloitettaisiin päivä tietty aamujoogalla tai lenkillä, käytäisiin jossain hyvässä paikalla lounaalla ja jatkettaisiin iltaa herkkujen ja jonkun hyvän elokuvan tai tv-sarjan parissa! Jos oltaisiin rantalomalla, aamu-urheilun jälkeen päivä tietenkin jatkuisi rantsussa löhöilyllä, kirjojen lukemisella, joku ihana terveellinen picnic tietty siihen kylkeen ja illalla joku herkkuillallinen pisteeksi iin päälle!
I: Menisimme päiväksi Lintsille hulluttelemaan ja kävisimme syömässä jossain hyvässä ravintolassa.
Millaiseen ravintolaan menisitte yhdessä syömään? Tai jos kokkaisit teille illallista, mitä ruokaa tekisit?
M: Tällä hetkellä varmaankin jonnekin kallion alueen brunssille. Illalliseksi tehtäsiin vaikka jättikatkarapuvartaita ja hyvä salaatti. Jälkkäriksi lempparisipsejä ja mulle skumppaa!
J: Iineshän rakastaan pihvejä, minä taas en, joten komprommissi voisi olla esimerkiksi Sandro.
R: Johonkin meksikolaiseen! Tai laadukkaita hampurilaisia tarjoavaan ravintolaan. Jos minä kokkaisin illallisen, ruokalistalla olisi nachoplatter itsetehdyllä guocamolella, joku freshi salaatti ja jälkkäriksi suklaamuffinsseja!
I: Johonkin mistä saisi oikein kunnon tirisevät pihvit, joskus käytiin Helsingissä jossain ravintolassa minkä nimeä en kyllä muista, mutta fiilisteltiin sitä vielä tosi pitkään. Jos tekisin meille ruokaa haluaisin kokeilla tehdä sushia, koska molemmat tykätään siitä.

 

 

Mitkä ovat parhaita puolia Iineksessä?
M: Iineksen huonotkin päivät on aika hyväntuulisia. Tai ainakin varustettu kuivalla huumorilla, joka saa mut nauramaan. Iines on myös säilyttänyt mun mielestä sellasen vilpittömän otteen elämään, jota ei tänä päivänä ihan jokaisessa ihmisessä kohtaa.
J: Iloisuus, luotettavuus, rentous ja sellainen tietynlainen nöyryys. Seisoo tukevasti jalat maassa, eikä tee itsestään mitenkään suurta numeroa. ​
R: Iinekseen voi aina luottaa! Iines on myös heidän pikkuiselleen aivan mahtava äiti! Ja aina, jos kaipaa piristystä niin Iines kyllä keinot keksii!
I: Positiivisuus, ihana ystävä ja äiti, hassuttelu ja taito nauraa itselleen, lojaali
Oletko nähnyt kun Iines suuttuu? Mitkä asiat saavat Iineksen ärsyyntymään?
M: Olen ja pienestä ihmisestä löytyy kyllä kipakkuutta ja sanavalmiutta tarpeen tullen, niin kuin kuuluukin! Iineksen saa ärsyyntymään vääryys, valehtelu ja eläimiin kohdistuva julmuus. Ja kestämättömät tukkakriisit.
J: En varmaan mitään kunnon raivokohtausta mutta ärsyyntyneenä kyllä.
R: Hahah olen! Iinestä ärsyttää päättämättömyys, epärehelliset ihmiset ja jos vaikka kesällä ei paistaisi päivääkään aurinko haha!
I: Joskus teininä olen varmaan nähnyt suuttuvan
Ärsyyntymään/suuttumaan saa ainakin epäoikeudenmukaisuus, ilkeät ihmiset, eläinten kaltoinkohtelu yms.
Jos saisit ostaa Iinekselle lahjan, mikä se olisi?
M: Tällä hetkellä ostaisin varmaan jotain kivaa kotiin liittyvää.
J: Ostaisin siron Pernille Corydonin kaula- tai rannekorun.
R: Jotain pinkkiä! Tai jos lahja olisi aineeton, niin ehdottomasti joku kylpylähemmottelu!
I: Tarjoaisin meille jonkun kivan tyttöjen reissun jonnekkin.
Minne lähtisitte yhteiselle lomalle jos saisit päättää kohteen?
M: Jonnekin missä on loputon aurinko ja kauniit maisemat. Tosin varmaan joutuisin kysymään Iinekseltä vinkkejä, koska Iines on viime vuosina reissannut niin paljon enemmän kuin minä itse.
J: Varmaan Balille.
R: Hah tästä ei ole kysymystäkään, Havaijille Oahun pohjoispuolelle. Tai viikko Waikikilla shoppailua rajattomalla budjetilla ja viikko North Shorella relaamista luonnossa. Havaiji on kummankin yksi lempparikohde ja tuosta mainitusta setistä onkin tullut jo hoettua vaikka kuinka monesti
I: Me voitaisiin Iineksen kanssa lähteä vaikka Balille, siellä varmaan olisi molemmille kaikkea mieluisaa tai myös joku tehokas city-loma voisi olla hyvä.
Millaisista jutuista yleensä juttelette kun tapaatte?
M: Päivitetään kuulumiset ajantasalle, tietysti Iineksen pojasta, hauskoista sattumuksista ja kevään tv-tarjonnasta. kaikista mistä nyt ystävät juttelevat keskenään.
J: Laidasta laitaan. Paljon esimerkiksi bloggaamiseen liittyvistä jutuista.
R: Nyt Iineksen ollessa mammmalomalla yleensä aina päivitän jos töissä on tapahtunut jotain ihmeellistä, jutellaan maailman menosta, suunnitellaan erinäisiä juttuja jne. Toki myös kummitätinä mua kiinnostaa aina mitä heidän pikkuinen on puuhaillut!
I: Jyväskylän ”hahmoista”  , Iineksen babystä, ihan perus kuulumisista ja muista yhteisistä mielenkiinnonkohteista.

 

 

Joku hauska asia tai tilanne, jonka olette kokeneet yhdessä?
M:
Toimistolla aikanaan kahvitaukojen lomassa tehdyt käytönnönpilat.
Iinestä on myös välillä helppo puijata, jos tarpeeksi vakavalla naamalla
selittää, jotain tarpeeksi absurdia juttua (tosin huomaa nopesti
tulleensä höpläytetyksi ja nauraa päälle).Myöskin Iineksen odotusaika. Kummankaan lähipiirissä ei ollut silloin
liudaksi asti pieniä lapsia ja välillä vertailtiin yhdessä eri maiden
ruokasuosituksia ja ihmeteltiin raskauden tuomia muutoksia. Minä siis
sivustaseuraajana ja Iines esikoistaan odottavana tulevana äitinä.

J: Hmm, apua.  Mulla on maailman surkein muisti niin en nyt kyllä muista mitään yksittäistä. (Iines: No ainakin meidän Tukholman shoppailureissut ja hyttihengailut! )
R:
Noloja ja hauskoja tilanteita on aivan varmasti ollut kyllä, mutta ei
tule juuri nyt mieleen.Ekana tulee mieleen legendaarinen snorklausreissu Australiassa
Cairnsissa.. Vuosi tais olla 2011, Iineshän on todella kokenut veden
alla, itse en ole todellakaan mikään sukeltajatyyppi. Lisäksi kärsin
vielä aivan järkyttävästä matkapahoinvoinnista. Päätimme kuitenkin
Cairnsissa lähteä snorklausreissulle. Sattuikin sitten tulemaan joku
supermyrsky ja matkapahoinvointi aktivoitui heti alkumeterillä.
Merenkäynti oli kyllä niin hurjaa, että lopulta varmaan 90 %
matkustajista oksenteli. Vihdoin kun päästiin kohteeseen, hypättiin
mereen. Muistan, että olin itse niin pöhnässä, että laitoin
märkäpuvunkin väärinpäin ylle hahah! Iines tietty kokeneena snorklaajana
otti valokuvia meren aarteista ja lopulta itsekin uskallauduin vähän
veden alle, Iineksen kädestä kiinni pitäen tietty. Kun selvittiin
takaisin rantaan ja lähdettiin tallustelemaan hotellille, rankkasade
yllätti. Eikä mikään pieni sade, vaan ihan siis todellinen RANKKAsade,
tyyliin släbärit eivät pysyneet jalassa kun kadut tulvi. Kotimatkan
kruunasi sateen lisäksi pelottavat lepakkoparvet joita pölähteli aina
puista joiden ohi juostiin! Huhhuh!

I: Varsinkin
nuoruusvuosilta niitä on tosi paljon, joskus harrastettiin mm. sellaista
että mentiin Prismaan ja etsittiin mahdollisimman nolot vaatteet ja
kuvattiin toisiamme, hahah!
Onko Iineksellä jotain hassuja tai erikoisia taitoja/tapoja?
M:
Ainakin Iines kävelee käsittömättömän kovaa vauhtia tiheällä
askelvälillä. Ollaan kavereiden kesken joskus nimetty ko. kävelytyyli
Singeriksi (ompelukone) Kun Iines innostuu jostain asiasta niin sanoo
usein painokkaasti ”NIIII-IN” ja painottaa sanomaa pyöreillä silmillä
ja kädenliikeillä
J: No tavoista tuli mieleen
semmonen jännä myhäilevä ilme, joka Iineksellä on aina jos kirjoittaa
puhelimella viestiä tai katselee puhelinta. Se on hauska juttu johon
olen kiinnittänyt huomiota.Taitoja on varmasti monia… Kirjoittaminen, organisointikyky,
järjestelmällisyys, raha-asiat jne.

R: Keskittymisilme..!
I:
Hassuttelu on Iineksellä ainakin veressä, tapa imitoida on
ainutlaatuista. Muistan myös, kun Iineksellä oli teininä
kotichillailuvaatteet, jotka oli jotain tosi outoja t-paitoja ehkä
Iineksen isän vanhoja?

Haastan muitakin toteuttamaan vastaavanlaisen kysy kaverilta-postauksen!

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 8 kommenttia.

Meidän pikkuisen kaverikirja + pari näppärää Ikea-vinkkiä vauvalle

Keksin, että olisi hauska idea tehdä meidän pikkuisesta kaverikirja-tyyppinen postaus tänne. Hoksasin nimittäin, että varsin harvoin olen lähiaikoina kovinkaan täällä kertonut meidän pienestä. Tietysti siihen on syynsä, miksi tahdon pitää perheellämme tietyn yksityisyyden suojan, mutta onhan välillä kiva kertoa vähän kuitenkin kuulumisia!

Minut saa nauramaan: Hassut äänet, se kun keinutellaan, nostetaan ilmaan tai pusutellaan ympäriinsä ja pidetään ääntä. Myös usein koirien tarkkailu on hauskaa. Oikeastaan aika monet jutut alkavat naurattaa, kukkuu-leikki ja monet ihan sekalaiset jutut.

Lempimusiikkini: Esimerkiksi Yo-Kai-lastenohjelman Yo-Kai watch herättää mielenkiintoni aina! Olen superinnoissani kun tuo lähtee soimaan, nyt olen kyllä saanut kuunnella sitä jo melkein kyllästymiseen asti. Tykkään menevästä musasta ja esimerkiksi Täilaulu on mieleeni.

 

Millainen olen luonteeltani: Hyväntuulinen ja melko rauhallinen. Olen yleensä pienestä onnellinen enkä jaksa stressailla. Viihdyn myös välillä hyvin leluja paukutellen ja ominpäin puuhaten, mutta haluan kuitenkin että äiti tai isi on ihan lähellä. Olen todella kova höpöttelemään! Usein juttelen äidille pitkiä höpötysmaratoneja, tottakai äiti ymmärtää vauvakieltäni. Äitiä alkoi kerran naurattaa kun yritin syödä maissinaksua ja yhtäkkiä huudahdin ”Hyvää, hyvää!” Äiti kun hokee tuota samaa sanaa jatkuvasti kun syömme yhdessä. Äitiä ja isiä myös nauratti hurjasti kun olin kerran syömässä pahaa sosetta ja sanoin (mukamas) kovaan ääneen ”YÄK”.
Lempileluni: Vauvojen tamburiini, nalle ja häkkyräpallo. Kirjat ovat myös kivoja näpräillä! Harvoista pehmoleluista jaksan kiinnostua pitkään, mutta pari lempparia silti on niistäkin. Ehkä lemppareimmat asiat ovat muka kiellettyjä, kuten äitin puhelin..
Lempiruoka: Lohisose on lempparini. Nyt kun olen syönyt vähän paremmin, niin äiti on yrittänyt syöttää vaikka mitä ällöjä ruokia. En yhtään tykkää niistä missä on isoja kökköjä, ennemmin en syö sitten mitään! En ole vieläkään syönyt punaista lihaa, kala ja kana ovat lemppareitani. Makeista ruoista on päärynä ja mango herkkuja. Tykkään myös nykyään hurjasti smoothieista!

 

Tästä tykkään eniten: Olla tietysti sylissä ja vieressä. Kun äiti tai isi pusuttelee minua hurjasti, se kutittaa! Tulen hurjan iloiseksi jos onnistun jossain itse, varsinkin jos äiti tai isi kehuu ja kannustaa. Nykyään tykkään paljon myös keinua, vaikka omaan makuuni vauhti on vähän liian hidasta aina! Pidän myös kovasti uinnista ja nykyään osaan jo uida pätkän sammakkoa sukellusten yhteydessä.
Mikä minua ärsyttää: En tykkää sitten yhtään pukemisesta tai riisumisesta. Se saa minut suorastaan raivostumaan. Ja se kun en saa kaukosäädintä tai puhelinta käsiini tai kun en saa mennä näpräämään johtoja. Eihän nyt mikään ole niitä kiinnostavampaa!! Nykyään minut myös viedään aina pois Xboxin napin luota (jota nyt vaan on niin viihdyttävää painaa päälle ja pois). Kuulin äidin ja isin suunnittelevan jotain kaappeja, että saisivat muka nuo minun viihdykkeet piiloon..

Näitä asioita pelkään: En oikeastaan pelkää mitään, mutta nykyään vierastan uusia ihmisiä. Tai siis hetken. Varsinkin miehiä! Jos joku uusi ihminen tulee äkkiseltään lähelle, niin tulee itku. Toisaalta harmitus menee aina poiskin yhtä nopeasti kun tulikin ja viihdyn hyvin muidenkin kuin äidin ja isin sylissä.

 

Siinäpä muutama kysymys, enempää en sitten keksinytkään, joten ajattelin raapustaa loppuun muita juttuja. Välipalaherkkuja meidän perheessä ovat smoothiet, joita aina välillä napsitaan aterioiden väliin. Kaikkein näppärin vaihtoehto varsinkin silloin jos lähtee piipahtamaan asioilla kaupungilla, smoothie lähtee aina mukaan käsilaukkuun kun sen saa syötyä niin helposti melkeinpä missä vaan. Smoothieiden osalta suosimme aina luomua ja viimeaikoina meidän kaapista on löytynyt noita Ella’s Kitchenin luomusmoothieita*. Kaikkein eniten tykkään näiden ulkoasusta, jotenkin superpiristävä.

Näistä muuten ostin joku aika sitten semmoista kookosta sisältävää White one-smoothieta ja se oli niiiiiin kertakaikkisen hyvääääääää! Olin aivan yllättynyt. Usein kun smoothieista löytyy ne aika peruslaadun maut; banaania, mangoa, mansikkaa, päärynää, mutta se White One oli kyllä melkoinen erikoisuus ja oikein hyvällä tavalla. Ja maistui kyllä vallan mainiosti minun lisäkseni myös pojalle. Täytyy taas hamstrata kun menee ostoksille isompaan kauppaan ja ostaa itselleenkin välipalaksi ;D Pitäisi myös ostaa smoothieille semmoisia pehmeitä suuttimia, löytyisiköhän ihan Prismasta tms?

Loppuun eräs vinkki! Jos jollakulla on edessä vauvantarvikkeiden hankinta, niin suosittelen piipahtamaan Ikeassa. Ehkä parhaimmat hankinnat vauvan käyttötavaroiden suhteen ollaan nimittäin tehty sieltä, uskokaa tai älkää! Ihan loistavia ovat esimerkiksi nuo Börja-lusikat, joita ollaan ostettu kolme pakettia. Juuri viimeksi ostin taas yhden paketin kun lusikoita nyt menee jatkuvasti. Kaikkein helpoiten onnistuu syöttäminen tuolla kapealla lusikalla. Aloitimme ruokailut Ainun pehmeällä ensilusikalla, mutta nyt myöhemmin ovat nuo hurjan hyviä. Samoin tuo nokkamuki on ollut hyvä vedenjuonnin harjoitteluun, tosin yleensä kelpaa paremmin juurikin mukina ilman nokkaa.

Viimeisin Ikea-löytö on muoviset ruokalaput/essut, joita myydään kahden kappaleen settinä muistaakseni 1,99e. Aivan supernäppärä kun muovin voi pestä jokaisen ruokailun jälkeen ja se on melkeinpä heti kuiva seuraavaalle aterialle. Kankaisten ruokalappujen kanssa jotenkin ärsytti se kun niitä sai pyykätä kokoajan ja aina oli kaikki likaisena! Ihan kun Iksussa olisi ollut myös semmoisia hihallisia todellisia ruokasuojia samaa matskua. Ennen tätä olen kyllä todennut tosi hyviksi esimerkiksi Ikean lasten/vauvojen petivaatteet, lelut, harsojakin sieltä yhdessä vaiheessa ainakin löytyi. Jokaisen vanhemman ostosparatiisi, siis näidenkin juttujen kohdalla! Mitä sieltä ei löydä, tuskin edes tarvitsee ;D

*-merkityt saatu blogin kautta.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Jos tänään menisin töihin, pukeutuisin näin..

Työvaatteita ei ole hetkeen tarvinnut mammalomalla miettiä, mutta kieltämättä niitä jo kyllä on hetken kaivannut. Vielä syksyllä töihinpaluu tuntui niin kaukaiselta ajatukselta, ettei sitä edes halunnut vielä ajatella. Eikä silloin kyllä tullut vielä mieleenkään, että haluaisi takaisin töihin, kotonahan oli ihanaa. Ja on tietysti edelleen, mutta tämän vajaan vuoden kokemuksella on vain tullut vahvistettua sitä faktaa, että ei minusta välttämättä kotiäidiksi ole. Senhän kyllä jo oikeastaan tiesinkin. Ei tässä tietysti mitään vikaa ole, päinvastoin! Olen kuitenkin luonteeltani semmoinen, että helposti pitkästyn ja lamaannun, jossen saa tietynlaisia virikkeitä ja haasteita. Jossen pitäisi tätä blogia, olisin varmasti jo ajat sitten kuollut tylsyyteen. Pojan kanssa puuhailu on tietysti maailman ihaninta, mutta kotihommia taas vihaan. Samat kotihommat päivästä toiseen, pyykit, tiskit, keittiö sisitiksi, lelujen raivaaminen, yleinen jälkien siistiminen. Not for me! Ehkä kotihommissa on se turhauttava puoli, ettei koskaan tunnu tulevan valmista, vaan samat jutut ja sotkut alkavat jokaisena uutena päivänä uudestaan, joka on turhauttavaa.
Jos tänään olisi työpäivä, pukeutuisin kuitenkin seuraavaan asuun!

 

Itse töihin palaamisesta pyydettiin ajatuksiani ja voisin tähän samaan syssyyn yrittää saada semmoisia kaiveltua jostain tuolta mieleni sopukoilta. Se itse töihin palaaminen kun ei ainakaan itselläni aiheuta minkäänlaisia ahdistuksen tunteita, päinvastoin ajatus tuntuu tosi kivalta. Eri juttu voisi tietenkin olla jos kotona olisi vierähtänyt useampi vuosi, joutuisi vielä ennen paluuta hakemaan uusia töitäkin ja kaiken sen hakurumban. Itse päivittelen omaa CV:täni ihan muuten vain yleensä kerran vuodessa silkasta huvista, mutta voin kuvitella kuinka ahdistavaa senkin laatiminen voisi olla monen vuoden tauon jälkeen! Oma työni on melko itsenäistä, joten sinänsä ei tarvitse jännittää hyppäävänsä erityisemmin epämukavuusalueelle.
Koen olevani melko sosiaalinen, mutta pakko myöntää senkin vähän muuttuneen tässä mammavuoden aikana. Kun harvemmin tulee juteltua aikuisten, tuttujen ja vieraiden kanssa älyllisiä keskusteluita, niin huomaa olevansa jollain tapaa jäissä niiden sosiaalisten taitojen kanssa. En nyt edelleenkään koe olevani millään tapaa epäsosiaalinen, mutta välillä huomaa että on entistä vaikeampi keksiä semmoista turhanpäiväistä small talkia. Ehkä enemmänkin olen viime aikoina ollut semmoinen tyypillinen suomalainen, joka sanoo vain sen jolla on merkitystä ja mikä on pakko, eikä sen enempää. Noin kärjistetysti siis. Ennen kun on päivät pitkät kuitenkin lörpötellyt ihan aikuisten ihmisten kanssa niitä näitä ja nyt vaan lähinnä lässyttää koirille ja vauvalle kotona. Onneksi tuo nyt on asia, joka luonnollisesti sitten kun pääsee takaisin niiden normaaleiden sosiaalisten kontaktien pariin.

Mulla ei loppujen lopuksi juurikaan ole kotona olevia ystäviä, joiden kanssa voisi treffailla ja viettää päiviä. Toisaalta välillä tuntuu ettei oikein ehtisikään kaikkien muiden juttujen lomassa. Jos on esimerkiksi niitä huonosti nukuttuja öitä takana niin melkein ennemmin pysyy kotioloissa kun lähtee väsyneenä sönköttämään. Käydäänhän me kuitenkin aikalailla edes muutaman kerran kuussa ihan tuolla ihmisten ilmoilla viikolla ja tietysti viikonloppuisin enemmän kun on koko perhe koolla.

Ainut asia, joka edes jollain tasolla jännittää työhön palaamisessa on se kuinka paljon itse työ on tässä poissaolon aikana muuttunut. Ei niinkään sen kannalta, ettei uusia juttuja oppisi, tietystikään uuden opettelun myötä paluu ei ehkä suju niin sutjakkaasti, mutta lähinnä työn mielekkyyden puolesta. Onko se vielä kivaa ja tarpeeksi haastavaa? Olenhan minä varmasti itsekin muuttunut tässä vuoden aikana, joten vaikkei itse työ muuttuisi niin voihan sitä itse kuitenkin kasvaa ulos siitä, todeta ettei uusi minä enää nauti tästä. Tämmöisiä ajatuksia on siis omassa päässäni pyörinyt aiheen suhteen. Mikä taas ei jännitä oikeastaan on se kuinka poika ja isä täällä kotona kesäkuussa pärjäävät, varmasti hyvin! Ekat jännitykset saattaa tulla siinä vaiheessa sitten joskus kun poika menee päivähoitoon, onneksi siihen on vielä aikaa! Mutta jokatapauksessa, osaan kyllä kuvitella sen ahdistuksen jota jotkut kokevat töihinpaluun suhteen. Monien kohdalla töiden aloittamista varmasti lykätän useaan otteeseen sen ahdistuksen nojalla, onhan se vaan helpompi ilmoittaa vielä pitkittävänsä hoitovapaata vaikka nyt sitten puolella vuodella. Kuvittelisin kuitenkin, että se ahdistus kuitenkin palaa sitäkin suurempana mitä kauemmin sitä todellisuutta lykkää. Joskushan se on kuitenkin edessä ja sitä ahdistavampaa on paluu, mitä kauemmin on ollut poissa. Itsekin olen ollut kuitenkin vasta vuoden tai maaliskuun vikana päivänä tulee vuosi täyteen.

 

Sitten vielä siihen asuun! En ollut ehtinyt esitellä uutta hamettani. Joku saattaa muistaa kun talvella metsästin sitä mokkahametta, mutten sitten ikinä löytänyt semmoista oikeasti täydellistä. Laajensin vähän kriteereitä hameen suhteen ja löysinkin Zalandolta* tuon Minimumin nahkahametta muistuttavan vahapintaisen DELI-hameen*. Täydellinen ja varsin siisti juurikin työvaatteeksi! Hintakin tässä loppupeleissä varsin kohtuullinen. Zalandolla on muuten tuo näppärä toiminto, joka aina suosittelee muita samantyylisiä tuotteita. Muut saman kategorian nahka- tai nahkatyyliset hameet löytyvät täältä*. Paita on ostettu varmaan 6v sitten, mutta edelleen hyvässä kunnossa ja yksi lemppareistani, on siis Won Hundredin*. Nilkkurit Acnen Cypressit, joita ei ehkä taida enää ollakaan merkin valikoimissa?

Vielä muutama vuosi sitten käytin töissä ahkerasti hameita, mutta jossain vaiheessa se jäi kun en enää tavannut asiakkaita. Varsinkin silloin raskaana ennen äippälomalle jäämistä viimeinen asia johon kävi mielessä panostaa oli pukeutuminen. Yök! Sitä kun väsyneenä järkäleenä heitti aamulla aina päällensä jonkun niistä parista vaihtoehdosta jotka nyt sattuivat päälle mahtumaan. Ennen kun pukeutuminen töihin oli oikeasti tosi tärkeä juttu, yhtäkkiä ei vaan jaksanut välittää. Melko ymmärrettäväähän toki kun pelkästään työpaikalle raahautuminen sen vatsan kanssa oli jotenkin niin ultimaalinen tuska jokaikinen päivä. Olin koko alkuraskauden niin kertakaikkisen pahoinvoiva ja väsynyt, ettei mitään rajaa. Sitten välissä oli ehkä 1-2kk kun helpotti ja heti vikalla kolmanneksella niin järkyt väsyt ja kolotukset, että ihmettelen miten jaksoin töissä loppuun asti. Kerran sain lounaan jälkeen niin järkyt närästyskrampit, että makasin tunnin työpöytäni alla lattialla kivuissani. En olisi päässyt lähtemään kotiin vaikka olisinkin halunnut. Ah, ihania muistoja, haha! En ehkä tosiaan ollut ihan parhaimmillani tuolloin. Kotona on kuitenkin saanut hiihtää kyllä sen luokan ryysyissä, että lupaan itselleni ehdottomasti panostaa taas työpukeutumiseen koko sydämellä!

 

Lopuksi voisin antaa omia vinkkejäni niille, joilla töihinpaluu lähenee, muttei välttämättä ole sitä itse työpaikkaa vielä. CV:n ja hakemuksen hiominen kannattaa aloittaa varsin hyvissä ajoin (itse aloittaisin ehkä ihan viimeistään 3-4kk ennen oletettua töihinpaluuta), että on aikaa viimeistellä, hioa ja mahdollisesti vielä korjailla sitä. CV ja työhakemus on yleensä hyödyllistä hyväksyttää edes yhdellä ”oikolukijalla” (eli siis vaikka ystävällä), joka osaa spotata mahdolliset kirjoitusvirheet, hassut lauseenrakenteet tai muuten vaan esimerkiksi saman asian toistot ja turhat jutut. Itse kun ei niitä välttämättä huomaa, varsinkin jos on mennyt saman CV:n ja hakemuksen  voimin jo pitkään. Sekin nimittäin kannattaa aika-ajoin uudistaa ihan kunnolla!
Kun on ajoissa liikkeellä, ehtii hakemaan aktiivisemmin ja näinollen vastaanottamaan myös mielekkäämmän työpaikan kun ei tarvitse kiireellä vain tyytyä johonkin. Lähtisin itse liikkeelle miettimään rauhassa sitä, mistä pitää ja mitä haluaa tehdä. Sen jälkeen työstäisin hakemuksen ja CV:n vastaamaan juuri kyseisen alan töitä. Sen jälkeen voikin sitten jo alkaa bongailemaan paikkoja ja räätälöimään hakemusta vastaamaan aina sitä haettua paikkaa! Tietty haastatteluun valmistautuminen on aina oma juttunsa. Itselleni työnhaku on aina ollut tietynlainen prosessi. Perehdyn aina läpikohtaisesti juuri haettuun alaan, luen artikkeleita, teen merkityskarttoja ja listoja ennen haastattelua yms..

Tästä tulikin mieleen hauska postausidea! Kiinnostaisiko teitä jossain vaiheessa postaus työnhausta, vinkkeineen ja tipseineen?

Ja mitäs tuumasitte asusta?kaupalliset linkit merkitty *-tunnisteella.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.