Julkaistu

Viikon parhaita juttuja

Tämän viikon parhaita juttuja ovat olleet esimerkiksi..
Homelandin (Isänmaan puolesta) uusin tuotantokausi Netflixissä! Tätä oltiin odotettu oikeasti ikuisuus. Naurettavaa kun Netflix nosti juuri joku aika sitten hintoja ja lupasi enemmän sisältöä nopeammin, meidän seuraamista sarjoista ei ole ennen tätä tullut kyllä aikoihin mitään uusia jaksoja. Nyt on ainakin taas hetkeksi katsottavaa, tuo on ollut niin jännä ettei malttaisi mennä illalla nukkumaan 😀 Onneksi alunperin alettiin katsomaan Homelandia, vaikka nimen perusteella koko sarja ei houkutellut ollenkaan. Innolla odottelen seuraavaa kautta myös House of cardsista, joka on mun oma lemppari.

Herkkupita-yllätys, jonka Tommi toi Fafasista mulle tiistaina kotimatkalla. Fafasin kana-fetapita on vaan niin superhyvä, ettei mitään rajaa. Namiii! Tekisi tälläkin hetkellä mieli. Myös falafelit on niin ihania Fafasissa.. Jos meidän naapurissa olisi Fafas, niin en varmaan enää muuta söisikään 😀
Kun käytiin pojan kanssa perjantaina piipahtamassa keskustassa asioilla. Aurinko paistoi, viikonloppu tulossa ja kertakaikkiaan semmoinen tunne,  että kevät kolkuttaa jo kovaa vauhtia! Eikai sitä nyt perjantailta muuta olisi voinut toivoa.

H&M:n tilaus, jonka tein ekaa kertaa about puoleen vuoteen. Bongasin yhden ihanan puuvillaisen pyjaman, jonka lisäksi oli pakko pistää tilaukseen myös lappuhaalarit kesäksi. Ne piti tilata jo viime kesänä, mutta koska en varmaankaan olisi  mahtunut samaan kokoon kun nyt, ajattelin että turha ostaa kaappiin vaatteita jotka sitten jäävät isoksi nopeasti. Nyt on kuitenkin lapparit, enkä näidenkään käytön puolesta malttaisi odottaa kevättä!

Eilinen juoksulenkki auringossa. Ei voisi viikonloppu paremmin alkaa kun onnistuneella juoksulla. Eilen juuri pähkäilin takaisin kuntosalille paluuta ja ehkä vielä semmoiselle jossa olisi lapsiparkki. Totesin, että  edelleenkään ei salitreeni jotenkin houkuttele sitten yhtään! Tietysti salilla voisi juosta matolla ja sen ohella tehdä vaikka vatsoja tai sitten yrittää totuttautua ryhmäliikuntatunneille, mutta ne salitreenin  tuomat nestepöhöt eivät kyllä houkuttele!

Eilinen herkkupäivä. Itse maustettuja wingsejä, ristikkoperunoita + dippiä, suklaata ja maailman parhaimpia sipsejä. Täälläkin olen varmasti mainostanut noita Rainbown Country-sipsejä, mutta en kyllä aikoihin. Pakko todeta, että edelleenkään ainoatkaan sipsit Suomen kauppojen valikoimassa eivät pärjää noille.. Jos noiden jälkeen erehtyy ostamaan vaikka Kartanon sipsejä jostain kumman syystä, niin oikeasti suorastaan raivostuu niiden huonoudesta! Kartanon sipsit olivat ennen sipsien aatelia, mutta nykyään ne on niin huonoja, ettei voi uskoa todeksi. Aloitin kerran kirjoittaa Taffelille reklamaatiota kun ostin pussillisen valkosipuli-kartsuja ja ne oli niin karmeaa murentuvaa mössöä, ettei edes voinut syödä! Pahin ehkä kuitenkin, ettei maku ollut lähellekään valkosipulia. Ennenhän nekin jopa olivat hyviä. En kuitenkaan jaksanut koskaan naputtaa sitä reklamaatiota loppuun, mutta sen jälkeen päätin etten enää ikinä osta niitä. Ehkä se on vaan se Taffelin käyttämä peruna, joka on semmoista jauhoista ja ällöttävää. Yäk! Kaikki Rainbown sipsit on ihan parhautta, harmi kyllä niissäkin on Sour Cream & Onion-sipseissä muuttunut maku ja koostumus. En kestä, ne nimittäin oli mun lemppareita ihan jonkun yli 10 vuoden ajan 🙁

Ostin muuten viime viikolla elämäni ensimmäisen ripsentaivuttimen! Nyt muutaman käyttökerran jälkeen en kyllä huomaa mitään eroa taivutettujen ja taivuttamattomien ripsien välillä. Tässä kuvassa ripsissä on essencen sitä valko-pinkkiä taivuttavaa ripsaria, joka on sen valko-oranssin ohella kyllä aivan superhyvä.
Blogissa tulee lähiviikkoina tapahtumaan muutoksia, mutta niistä enemmän sitten kun asia on enemmän ajankohtainen 🙂
 

Ihanaa sunnuntaita!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Julkaistu

7 x outoa tapaani

Rakastan erilaisia listapostauksia! Tässäpä lauantain kunniaksi outoja tapojani. Jännä kuinka vaikea näitä oli keksiä 😀 

1. Mun on aina pakko pestä kasvot ja hampaat aika pian heräämisen jälkeen vaikken olisikaan lähdössä minnekään. Ällöttää  jotenkin se olo kun iho on kuiva ja kiristää yön jäljiltä, sekä muutenkin se semmoinen tunkkainen olo. Kaikkein pahin on sen jälkeen jos on edellisenä iltana vetänyt herkkuja, yök.
2. Ennen en raaskinut käyttää kaikkia vaatteitani kun jotenkin alitajunnassa ajattelin niiden kuluvan käytössä. Siis haloo, vaatteethan ovat kulutustavaraa! Tästä olen onneksi päässyt paljon yli, mutta kyllä vieläkin tulee niitä tilanteita kun joku toppi on esimerkiksi liian hieno yökkäriksi tai muuta. Onhan se  tietysti totta, että esimerkiksi tietyt kalliimmat neuleet  haluaa säästää ennemmin työvaatteiksi sen sijaan, että nukkaisi ne kotioloissa. Tietty logiikka siis, onhan kotivaatteet aina huomattavasti kuluneempia kun ne muut.. Eräs hassu pointti on myös se kun niistä kotivaatteistakin tuppaa suosimaan ja kuluttamaan aina niitä tiettyjä.

3.
Jos käyn yöllä vessassa tai siis jos ylinpäänsä nousen illalla/yöllä
portaita ylös pimeässä niin teen sen supernopsaa. Pienenä pelkäsin, että
mörkö saattaa napata portaan alta jalasta ja juoksin raput aina
supernopeasti ylös. Välillä huomaan miettiväni sitä edelleen ja ahdistaa
nousta portaita pimeällä 😀
4.
Kun saan palkan, on kaikki laskut maksettava heti. Samoin kaikki
säästösiirrot on tehtävä samantien. Ahdistaa jossen saa kaikkia heti
hoidetuksi ja laitettua käyttötilille sen kuun budjettia. Se on myös
ahdistavaa jos jostain ilmaantuukin joku lasku jota ei muistanut ja
joutuu siirtelemään uudestaan tililtä toiselle ja menee budjetit
jotenkin uusiksi. Pidän käyttötilillä aina vain sen verran rahaa kun
luulen kuluvan ruoka- ja muihin pakollisiin hankintoihin. Loput siirrän
rahastoihin ja toiselle säästötilille, jonka yleensä piilotan
verkkopankista jotta sitä ei muistaisi. Vakuutusmaksut on yksi pirullisin kun tuntuu että niitä tulee mulle joka kuukausi (ainakin vähintään 3kk välein) ja summat on aina kuitenkin yli satasen. Vaikka niissä olisi eräpäivä vasta kuukauden päästä, niin on ne maksettava aina heti. Ärsyttää verkkopankissa muutenkin kaikki ne asuntolainan lyhennykset sun muut jotka roikkuu erääntyvissä. Niitä kun ei voi maksaa poiskaan ennakkoon kun menevät aina tiettynä päivänä.

5.
Nukun aina tyyny tai joku riepu pään päällä. Mukavin on joku tumma
nuhjuuntunut toppi silmien päällä, mutta tyyny on siinä mielessä ideaali
että blokkaa valojen lisäksi myös ääniä. Eli yksi tyyny pään alla,
toinen pään päällä ja sitten vielä kolmas iso vartalotyyny jota pidän
jalkojen välissä ”halityynynä” 😀 Nukkumismukavuus on siis pienestä
kiinni! Ette tiedä kuinka pulassa olen jos yövyn paikassa jossa on vain
yksi tyyny.. Kun poika nukkuu vieressä,  ei noiden kaikkien tyynyjen kanssa operoiminen oikein onnistu, mutta sekin on jo ihanaa jos edes pari tuntia yöstä pääsee nukkumaan tyynyblokkien kanssa! En myöskään osaa nukkua kiinni toisessa, jotenkin voi tulla semmoinen olo ettei saa kunnolla henkeä.
6.
Olen ihan supernuuka sen suhteen, että kaikki ruoka yms täytyy
syödä ja käyttää ihan loppuun asti. On jotenkin esimerkiksi mahdotonta
tuhlausta keittää vaikka loppu riisi paketista, mutta jättää sinne
pakettiin pohjalle huolimattomasti niitä jyviä. Jokainen täytyy hyödyntää 😀
Vähän sama jos ottaa pannulta loput ruoasta, ei sinne voi jättää
semmoisia huituloita vaan kaikki on sitten syötävä jos kerran ottaa!

7. Pidän useimmiten kotona semmoisia järkkyjä kangaspantoja päässä! En tiedä mikä se juttu on, kai jotenkin mukavampi olla kun tukka ei ole silmillä. Viime vuosina olen onneksi vähän päässyt niistä yli, mutta välillä havahdun siihen että möllötän se panta päässä 😀 Useimmat mun kangaspannoista ovat kadonneet jonnekin tässä vuosieen saatossa, mutta äskettäin juuri sain semmoisen froteisen, joka on tarkoitettu kasvonaamion aikana pidettävänä ja johan se on päässyt kovalle käytölle! Kun pesen ja puhdistan kasvoja, niin on se panta aina aivan pakollinen. Nyt kun aloin miettiä, niin tuli kamala himo käydä laittamassa panta päähän. Apua! Samaan kastiin pannan kanssa voisi mainita sen, kuinka (myöskin kotioloissa, thank god!) pakolliseen varustukseen kuuluu pörrösukat/villasukat/tohvelit. Ne on vaan pakko vetäistä jalkaan heti kun tulee kotiin.

Terkuin Iines, joka juuri istuu tässä koneella pinkit  pörrösukat jalassa, froteinen kangaspanta päässä ja ikivanhat kotihousut jalassa.. Tyylikästä lauantaita siis! ;D

Ps. Ja nyt kun kerta muistan, niin vinkkailisin blogini Bloglovin-sivusta, jonka löydät täältä! Niille siis ketkä ette seuraa blogiani esimerkiksi Facebook-sivun kautta on Bloglovin kätsy keino seurailla muitakin blogeja ja pysyä kärryillä uusista postauksista. Eksyin pari viikkoa taaksepäin ekaa kertaa pariin vuoteen Blogloviniin ja sen jälkeen olen aina unohtanut tuosta sivusta vinkkailla 🙂

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Julkaistu

Yläkerran sisustuspohdintaa + uudet pellavalakanat

Olen pikkuhiljaa tehnyt pieniä hankintoja uuteen kotiin. Kaikki täällä on valmistunut niin hitaasti yksi juttu kerrallaan, ettei ole ollut mitään järkeä hamstrata tavaraa nurkkiin odottamaan. Maalatessa kun ne joutuisi jokatapauksessa siirtämään pois tieltä. Keittiö nyt onneksi on ollut jo pidemmän aikaa valmis, mutta muualla ei sitten lähellekään! Joitain kalusteitakin täytyy vielä hankkia, mutta senkin tarpeen hahmoittaa parhaiten sitten vasta kun kaikki muu on valmiina ja nykyiset kalusteet paikallaan. 
Voi kuulkaa, kuinka helppoa olisikin vain ollut löytää valmiiksi täydellinen unelmien koti. Tietty makuja on niin monia, että melkoinen lottovoitto saa käydä että löytäisi juuri itselleen täydellisen valmiin kodin ja tietty valmiiksi rempatuissa on hintalappukin huomattavasti korkeampi. Eiköhän se kuitenkin siinä vaiheessa palkitse sitten kun kaikki vihdoin valmista. Me kun ei oikeasti olla mitään semmoisia kodin laittajia, jotka nauttisivat ihanan antoisasta projektista. Päinvastoin 😀 Mies muistuttaa ainakin kerran viikkoon, ettei enää ikinä muuteta asuntoon jota pitää mitenkään remontoida. 
Yläkerta alkaa kuitenkin olla jo valmis siltä osin,  että maalaukset ovat ready ja suurin osa kalusteistakin ainakin siellä päin mihin ovat jäämässä! Seuraava projekti olisikin saada yläkerta/makuukerros täysin valmiiksi, muutamia juttuja onkin sinne hankintalistalla. Ikeasta itseasiassa juuri tarttuikin mukaan toinen yöpöytä, tosin meidän yöpöydät ovat nyt eri paria, joten  olen miettinyt myös sijoittavani tuon omani jonnekin muualle ja ostavani samanlaisen kun Tommin yöpöytä. En kuitenkaan osaa päättää. Ainakin toistaiseksi nukutaan koko porukka yläkerrassa, joten seuraavana olisi mielessä myös järjestää pojalle joku nukkumanurkkaus sinne.

Pellavalakanoista olen haaveillut niin pitkään, että nyt pistin ne vihdoinkin tilaukseen. Päädyin noihin Elloksen Candice-pussilakanasetteihin, jotka tilasin vaaleanharmaana kaksin kappalein. Postailen kokemuksia ja kuvia kunhan paketti saapuu 🙂 Hassua kuinka innoissani odotan lakanapakettia! Tuota settiä on useassa eri värissä ja meinasi iskeä valinnanvaikeus, eka mietin myös tätä Elmira-settiä, mutta hinta oli korkeampi ja totesin, että nuo Candicet ovat varmasti ihan tarpeeksi hyvät. Elmirasta olisin valkannut ehdottomasti farkunsinisen setin!
Uusi matto on kuitenkin hankintalistalla ykkössijalla! Sitä olenkin tässä
jahdannut jo jonkin aikaa. Se on jo selvillä mitä haluan: valkoisen
villamaton, semmoisen paimentolaismaton siis! Ihan maltaita ei viitsisi matosta maksaa, aivan siis maksimissaan muutaman satasen. Jos olisi valmis pistämään enemmän likoon, niin netistä löytyisi kyllä vaikka mitä ihania paimentolaismattoja. Tietty laadukas matto kestää ikuisesti, mutta vähän veikkaan ettei tuo talon herra ihan innostuisi pistämään tuhatta euroa mattohankintaan… 😀 Ideana maton suhteen on siis joku ihana ja lämpöinen matto, jolla on mukava (ja pehmeä) tallustella paljain varpain heti aamusta.

Ellokselta löytyi matoista ihania vaihtoehtoja ja tässä nyt olenkin odotellut, että milloin ale kiihtyisi tuossa Ellos Homen Philadelphia-villamatossa (kollaasin nr. 1)! Koko olisi tuossa täydellinen, täytyy kokeilla jos jollain tuurilla toimisi alekoodi tuohon, hah 😀 Ensisijaisesti etsin siis luonnonkuituista mattoa, mutta noin muuten olisi myös nuo Tanger-matto (nr. 2) täydellinen ja huomattavasti edullisempi vaihtoehto. Numero 1, eli Ellos Homen Floyd-matto on puuvillaa ja sopisi täydellisesti esimerkiksi pojan huoneeseen tai yläkertaan toiseksi matoksi. Tuumailen sitä myös tässä tosissani 🙂 Kaikkein eniten kuitenkin ihastuin tuohon Philadelphiaan.
Kuvailen viimeistään viikonloppuna tänne vähän yläkertaa. Jospa lähipäivinä saisi vähän raivattua turhaa roinaa sieltä paikoilleen 🙂

Sain teille myös taas jakoon alekoodia Ellokselle. Allaoleva koodi antaa -20% kodin valikoimasta, myös huonekaluista ja tuotemerkeistä, joita useimmat koodit eivät yleensä koske. Koodi on voimassa 16.3 saakka.

Tarjousnumero: 355431 
Elloksen  valikoiman löydät täältä 🙂 
Ps. Uusi asiakashan saa -50% kalleimmasta tuotteesta rekisteröitymällä täällä!
 Alennuskoodin ehdot:
20% alennusta* kodintuotteista – myös huonekalut ja tuotemerkit!

*Tarjousehdot:

Alennus koskee uutta tilausta Elloksen kodinvalikoimasta. Alennus koskee normaalihintaisia kodintekstiilejä, sisustustuotteita, sisävalaisimia, tapetteja, mattoja ja huonekaluja. Alennus on voimassa 16.3.2017 asti, ja sen voi käyttää vain kerran. Toimituskulut lisätään tilauksen loppusummaan. Alennusta ei voi yhdistää muihin alennuksiin tai tilaajaetuihin, ale-/kampanjahintaisiin tuotteisiin, elektroniikkatuotteisiin ja -tarvikkeisiin, Design by -tuotteisiin eikä Odd Molly Home -tuotteisiin.

Tarjousnumero: 355431 

Postaus sisältää kaupallisia linkkejä.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Julkaistu

Varsinainen #tbt; minä ja some

Olen nykyään todella laiska Facebookin käyttäjä. Oikeastaan en julkaise siellä ikinä mitään. En muista milloin olisin edes pyytänyt ketään facekaveriksi. Omalla kohdallani Face on siis jotenkin aivan kuopattu juttu ja ollut jo vuosia. Vielä vuosi takaperin käytin sitä ahkerasti joidenkin ryhmien postausten selaamiseen, mutta nykyään en oikein jaksa niitäkään.  Olen vaan kyllästynyt! Muut somekanavat ovat vallanneet tilaa sen tieltä. Oikeastaan ainut mihin käytän Facebookia on viestimiseen semmoisten ihmisten kanssa jotka eivät käytä Whatsappia.

Jos voin laittaa viestiä Whatsapin kautta Facen sijaan niin sen kyllä teen. Vietän päivittäin Facebookissa ehkä 5 minuuttia. Päivitän aina uusimman postauksen blogin Facesivulle, mutta eiköhän kaikki tiedä sen, että olen tasan yhtä huono päivittämään sitäkin sivua. Tosin blogin seuraamiseenhan tuo sivu on ihan näppärä. Välillä mietin, että luuleeko joku facekavereistani, etten vain ole niin aktiivinen somessa noin yleisesti. Tietäisivät vaan.. 😀

 2008
2008
 2002-2003
Olen oikeastaan aina ollut ”somehaukka”. Tai siis alusta saakka, eihän sitä nyt lähellekään olemassa kun synnyin. Tietenkään! Daaah 😀 Tietokoneiden kanssa olen ollut aina suht näppärä ja puuhastellut koneiden kanssa ihan siis jo ennenkö menin kouluun. Erilaiset pelit ja muinainen paint. Olipas se hauska silloin! Muutenkin olen ollut aina tosi ahkera ilmaisemaan itseäni kirjoittamalla. Tarinoita, päiväkirjaa ja sen sellaista. Blogissa olen julkaissut noita höpöhöpökirjoituksia esim täällä ja täällä. Nuo eivät ole vielä edes parhaimpia! Haaveilin ala-asteella kirjoittavani kirjan ja muutenkin kirjailijan urasta 😀 Joskus yläasteen lopussa alkoi kiinnostaa myös
kuvanmuokkaus! Digikamera astui kuvioihin juurikin silloin 2003
tietämillä, olihan se ihanaa kun vihdoinkin näki heti sen ottamansa
kuvan. Vaikka se eka digikamera kyllä melko alkeellinen olikin.. Liityin IRC-Galleriaan vuonna 2002 ja olin eka kaikista tutuista.

 2004
 2004

Alkuun olin IRC-Gallerian maailmassa aivan paniikissa, että jos joku tunnistaa enkä halunnut olla edes omalla nimellä. Joku irkkaava poika samalta riparilta tietysti heti bongasi minut sieltä ja ihmetteli miksen halunnut olla omalla nimelläni. Olin jotenkin ihan tiloissa sen suhteen jos joku tunnistaisi. Mutta kun silti kiinnosti tuo niin uusi ja ihmeellinen netin maailma. Tuolloin oli niiiiiin eri asia laittaa itsensä nettiin! Siis en osaa edes selittää. Ei ennen ”Galleriaa” ollut (ainakaan teineille) mitään keinoa lisätä itseään nettiin, koko ilmiö oli niin uusi. Muistan esimerkiksi vielä Tarun todella elävästi galtsuajoilta ja nimenomaan noilta alkuajoilta, enemmistöhän jäsenistä oli vielä tuolloin poikia. Tuolloinhan Galtsukin oli virallisten irkkaajien yhteisö ja kyllä, itsekin ihan virallisesti irkkasin jossain vaiheessa. Se oli oikeastaan ainut vaihtoehto tuolloin  jos halusi jutella reaaliajassa jonkun kanssa netissä (muutenkin kun jossain Kissin chatissä :D), vähän kun Facebookin messenger nykyään. Galtsussahan noin yleisesti käytiin vain kommentoimassa muiden kuviin, tyyliin ”kiva kuva :)” (hahah) ja sitten myöhemmin pystyi ihan keskusteluunkin kun oli mahdollista ”ostaa vipit” ja lähettää yksityisviestejä.

Aivan kamalia ja epäonnistuneita kuvia kyllä tuli lisättyä galleriaan, mitäköhän sitä on ajatellut tuolloin.. Tuntuu todella oudolta, että siitäkin on jo 15v kun liityin ekaan sosiaalisen median verkostoon 😀 Joskus viimeistään 2003-2004 galtsu yleistyi kyllä ihan rutinalla, mutta tuolloinkin taisi olla vielä suurimmalla osalla suurin este liittymiselle se, ettei ollut digikameraa! Voi noita aikoja. IRC-gallerian ohellahan oli esim ii2, jota en itse kyllä liiemmin pitänyt suosiossa. Ulkoasu oli aivan karsea ja muutenkin koko systeemi oli tuolloin ajateltuna paljon galtsua ”juntimpi” 😀 En päässyt vuosiin sisälle profiiliini IRC-galleriaan kun olin jonkun pakon edestä joskus joutunut vaihtamaan salasanaa. Kamalan prosessin jälkeen sain jotenkin resetoitua salasanani siellä ja tällä viikolla pääsin ekaa kertaa aikoihin ihailemaan näitä kuvia! Voi jösses.

 2004
 2006
 2005
2003

Ensimmäisen kerran muistan miettineeni blogin perustamista joskus lukiossa, suunnilleen ehkä vuonna 2004-2005. Oman sivun perustaminen tuntui tuolloin jotenkin äärimmäisen hankalalta, en muista oliko edes Blogger vielä pystyssä. Toisaalta mikään mahdottomuus se tuskin olisi ollut jos vain olisi kunnolla perehtynyt. Blogi jäi ideana korvan taakse vielä muutamaksi vuodeksi, kunnes sitten 2008 päätin hetken mielijohteesta perustaa tämän blogin, eikä se nyt edes silloin ollut kovin vaikeaa. Tuntuu oudolta, että olen kasvanut lähes teinistä aikuiseksi tämän blogin aikana. Olinhan niin lapsellinen vielä blogin alkuaikoina, ettei niitä 20-vuotiaana rustattuja huumorihöysteisiä juttuja edes pystyisi nykyään lukemaan.

 2006
 2008
 2004
 2008
 2004

Vaikka blogi onkin ollut tärkeä harrastus jo näinkin monen vuoden ajan, on jollain tapaa alkanut tuntua, että olen vieraantunut tästä. Elämäni ja minä olen muuttunut ja kasvanut vuosien varrella niin paljon, mutta blogi on pysynyt silti melko samana. Sen suhteen en ole ikinä ollut mitenkään erityisen kunnianhimoinen ja mennyt aina fiilispohjalla eteenpäin. Joskus tulee eteen semmoisia päiviä kun miettii, että millaista olisi kertaheitolla vain yksinkertaisesti kadota netistä. Kaikista sosiaalisen median kanavista ja elää netitöntä elämää. Ajatus on todella outo, koska on ollut täällä oman naamansa kanssa niin kauan. Siis 15 vuotta! Pelkästään ”netissä”. Irc-galleria, Facebook, blogi, Instagram ynnä muuta. Enkä nyt tietty ole mikään poikkeus, onhan suurin osa ikäisistäni melkein kaikissa samoissa kanavissa blogia lukuunottamatta. En osaa edes kuvitella, millaista olisi ”hylätä some”. Kuten viime viikolla tulikin pohdittua niitä somen uusia tuulia, niin innolla todella odotellaan, että mikä se seuraava iso juttu on! Eka tuli hylättyä Galtsu Facen tieltä, Face Instan tieltä ja jossain määrin olen viimeaikoina keskittynyt Instan sijaan Snapiin. Mitäköhän seuraavaksi?


Tähän loppuun lisäilen vielä huumorin kukkasena sen aivan upean ensimmäisen IRC-galleria-kuvani isäni parvekkeelta 😀 Minä 14v! Niin uskomattoman nolo, etten olisi vuosia tuon jälkeen uskonut kuvan ikinä enää näkevän päivänvaloa. Onneksi sitä on päässyt yli noista teinihassutuksista ja osaa suhtautua näihin huumorilla. Niinhän sen kuuluukin mennä. Joku ehkä osaa bongata noista sanoista, että mikä oli kovin hitti silloin kesällä 2002…

Olitteko Galtsussa? (Vai kenties ii2?) 😀

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 12 kommenttia.

Julkaistu

Kotikuvia ja muutama sisustusjuttu

Pääsin pitkästä aikaa räpsimään muutaman kotikuvan. Tai tarkemmin sanottuna keittiökuvan. Kerrankin oli koti heti alkuviikosta sillä siisteystasolla, että oli suorastaan kiva vaan kaksi minuuttia istua ja ihmetellä kun ei ole siivottavaa. Kävi varsin hyvä tuuri valonkin suhteen kun aurinko kerrankin paistoi 🙂 Tähän saakka ollaan oikeastaan vain hengailtu alkuviikko. Jotenkin ei vain ole kiinnostanut lähteä tuonne tuuleen ja jäähän tarpomaan, joten tällä viikolla en ole jaksanut vaivata päätäni jutuilla jotka eivät sillä hetkellä oikein innosta. Maanantaina käytiin Ikeassa ostamassa muutama juttu ja mietinkin jo tässä, että tekisinkö jotain postausta Ikea-jutuista! Sieltä on taas vaihteeksi löytynyt muutama ihan loistojuttu, varsinkin lasten puolelta!

Poika on ollut välillä kiukkupäällä nyt pari päivää ja vaikka olin eilisenkin käytännössä vain kotona, kertyi aktiivisuuskellon mukaan silti yli 10 000 askeletta. Yllättävän paljon siis oikeasti tulee puuhailtua ympäriinsä ihan kotioloissakin. Toisaalta, itselläni nälkä on aina se kulutuksen mittari. En katso kelloon ruokailuiden suhteen vaan luotan kehooni ja syön silloin kun on nälkä. Niinä päivinä kun ei varsinaisesti urheile, iskee helpommin herkkunälkäkin ja tein eilen jonkun sortin ennätyksen ja marssin illalla ostamaan Pandan suklaalevyä kauppaan. En siis ikinä syö suklaata viikolla, nyt ajattelin että ihan sama, mitä väliä 😀 Outo valinta sinänsä tuo suklaakin! Mietin kaupassa Fazerin ja Maraboun välillä, mutta kun en osannut päättää, niin oli Panda passeli vaihtoehto. Onhan se superhyvää, miksiköhän ei hoksaa useammin ostaa!

Tuo Ikean Hektar-lamppu ostettiin jo Käpylän asuntoon, mutta ei koskaan sitten saatu sitä sinne. Keittiössä oli jo tarpeeksi valoa ledien ansiosta, enkä kyllä enää muista olisiko ollut edes lamppuliitäntää keittiöön eli se olisi jokatapauksessa pitänyt vetää. Tänne se kuitenkin oli varsin passeli. Kaikkein kivoin olisi ehkä ollut kaksi tuommoista vierekkäin, mutta ei jaksanut alkaa säätämään kun on muutenkin liikaa fiksattavaa vielä 😀

Korkean katon vuoksi olkkarin lamppuvalinta oli alkuun hieman ongelmallinen, kunnes löysin ratkaisun ja nuo roikkuvat! Hemmetti kun kattojen maalaus olisi jo valmis niin pääsisi ottamaan muitakin kuvia.

Kodintekstiileissä rakastan Marimekkoa! Vuodevaatteiden suhteen ei ole mitään Marimekko-pakkomiellettä, ne nyt voivat olla muunkin merkin, mutta esimerkiksi verhojen suhteen en muita huolisi. Pakko kyllä kehua myös niitä marimekon petivaatteita, onhan ne kyllä todella ihania. Pitkiin aikoihin en ole kyllä jostain syystä käyttänyt, miksiköhän 🙂 Meillä ei toistaiseksi ole vielä edes verhoja yhdessäkään huoneessa, mutta eipä olla toisaalta kaivattukaan. Käpylässäkin oli verhot ainoastaan olohuoneessa, niitäkään ei kyllä ikinä pidetty kiinni. Kivoja  väripilkkuja nuo kuitenkin ovat. Ehkäpä kaivan keväällä ne verhotkin kaapista.

Noista Hobstarin hittilaseista postasinkin Snapiin aikaisemmin. Mulla on pakko olla käytössä aina mahdollisimman suuri juomalasi ja semmoinen on nyt löytynyt. Ostin Kampin By the way-liikkeestä kaksin kappalein noita ihania laseja, enempää en jaksanut muilla asioilla piipahtaessa kantaa mukana. Tarkoitus olisikin vielä jossain välissä ostaa noita lisää, myös matalammassa mallissa. Netissä näitä laseja myy ainakin Stockmann, valikoima löytyy täältä. Aivan ihanat! Sopii mainiosti esimerkiksi smoothieille ynnä muuhun tarkoitukseen, jossa iso lasi on tarpeen. Juuri tuon mallin lisäksi löytyy tuolta valikoimista eri kokoja ja myös mustasta+valkoisesta lasista tehtyjä 🙂 Nuo näyttää kuvassa yllättävän pieniltä, mutta laseilla on korkeutta siis 15cm!
Tuon marmorisen leikkuulaudan tilasin Ellokselta ja olen tykännyt siitäkin. Ihan päivittäisenä leikkuulautana se ei ole käytössä, mutta ihan säännöllisesti tulee käytettyä alustana. Tuohan on aivan ihana myös vaikka tarjoilualustaksi juustoille tai mille tahansa, jonka haluaa laittaa kauniisti esille. Mielestäni oikein nappilöytö ja kokoon nähden ei hintakaan ole mikään överi. Löytyy Elloksen valikoimista täältä. Pitäisi saada tilattua myös tuo marmorinen mortteli leikkuulaudan seuraksi, saisi helposti kuivatut chilit, yrtit, valkosipulin ja muun mössättyä.

Sisältää kaupallisia linkkejä.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.