En olekaan pitkään aikaan julkaissut ”snappipläjäyksiä” ja pitkästä aikaa ajattelin tehdä tämmöisen arkisemman postauksen. Tai siis arkisemman noin kuvienkin puolesta. Voi niitä aikoja kun kantoi sitä digikameraa oikeasti jokapaikkaan mukaan ja jostain lounaastakin tuli otettua ”oikea kuva”. Puhumattakaan nyt jostain selfieistä peilin kautta haha!
Semmoinen pikajulkaisu on nykyään niin helppoa (ja puhumattakaan nopeudesta), ihmiset muutenkin kiireisisiä ja kärsimättömiä, että nykyään varmasti puolet blogien lukijoista ovat siirtyneet noihin somekanaviin. Myönnän itsekin, että olen jo vuosia ollut todella laiska lukemaan blogeja, tosin kyllä Instassa ja Snapissä kyllä sitäkin aktiivisempi. Välillä kun seuraa jonkun julkaisuja vaikka Snapissä, ei jotenkin edes tule ajatelleeksi, että voisihan sinne blogiinkin mennä piipahtamaan pitkästä aikaa. Useimmiten kun se sisältö on esimerkiksi nyt siellä Snapchatin puolella juuri aidoimmillaan, nykyään kun blogeihin päätyy juuri pääasiassa se kiillotettu ja viimeistelty sisältö, joka tarkoittaa vähemmän oikeaa elämää. Toisaalta blogeista on usein kuitenkin helpompi päästä kiinni kuulumisista kun sitten taas Instasta..
Olen itse välillä miettinyt pääni puhki, että mikä voisi olla seuraava iso juttu Somessa, mutta eipä vain riitä ideat keksimään. Eiköhän se kohta jostain putkahda! Tosin esimerkiksi markkinoinnin ja viestinnän trendeistä (ja niiden ennusteista) tälle vuodelle olen viime kuukausina lueskellut. Aihe kun kiinnostaa hurjasti ja artikkeleita löytyy netistä vaikka millä mitalla. Sanomattakin on selvää, että suuria juttuja on (edelleen) markkinointi erilaisten videoiden avulla. Instaanhan voi muuten jo kytkeä joitakin mainoslinkkejäkin. Tai siis sinne IG storiesiin, musta on vähän huolestuttavaa että Snapchat on näin paljon jäljessä tässä asiassa! Ja sitten yleisesti markkinointi mobiililaitteille on kokoajan kasvava juttu. Suurin osahan teistäkin seurailee blogiani juuri iPadiltä tai puhelimella 🙂 Lähtipäs tämä aihe käsistä, oli tosiaan tarkoitus eksyä ennemmin niihin kuluneiden viikkojen snäppikuulumisiin! Olisin voinut pälättää tuosta aiheesta vaikka ikuisuuden.
Kerroin reissun jälkeen siitä uudesta dekkari-innostuksesta, Carl-Johan Vallgrenistä. Reissussa tuli luettua Siat, jonka jälkeen kipitin kirjastoon innoissani lainaamaan sarjan ekaa osaa Varjopoikaa. Nyt olen päässyt päätökseen myös tuossa Varjopojassa ja pakko sanoa, että jotenkin blaah. Kun on lukenut nuo molemmat niin huomaa, että kummassakin kirjassa on tiettyjä juttuja juonessa, jotka menevät saman kaavan mukaan. Lisäksi loppuratkaisut ovat jollain tapaa kaukaa haettuja. Mitenkään susihuonoksi en tuota sanoisi, mutta ei pärjää kyllä esimerkiksi Keplereille. Näistä kahdesta Vallgrenistä oli Siat huomattavasti jännempi omasta mielestäni. Tuokin oli pitkään jännittävä, mutta jossain vaiheessa alkoi vaan kyllästyttää eikä edes jotenkin innostanut enää lukea.
En varmaan kertonutkaan täällä blogin puolella 😀 Tai ylinpäänsä ollenkaan tätä reissujuttua. Kun löydettiin Seychelleiltä rannalta juuri pudonneita kookospähkinöitä ja vietiin niitä villalle. Meidän villan keittiön työkaluvalikoima ei ollut ehkä mikään kaikista paras, mutta aikomus oli tosiaan kuoria noita pähkinöitä ja saada sisältä kookosvedet+lihat veks. Eräänä kovin kuumana päivänä aloin kuoria tylsillä saksilla ja veitsellä erästä todella kovaa kookosta, tarkoituksena siis saada sieltä ulos tuo virallinen pähkinä. Varmaan yli tunnin sitä työstin ja vaikka hikoilin terassilla kun saunassa, en voinut jättää hommaa sikseen.
Lopulta sitten sain tuon pähkinän sieltä ulos, tarkoituksena oli juoda kookosvesi ja syödä nuo lihat reissussa, mutta jotenkin se jäi ja raahasin tuon pähkinän sieltä kotiin kun en vaan raaskinut jättääkään (kaiken sen vaivan jälkeen :D). Muutaman viikon tuo ehti meidänkin jääkaapissa pyöriä kunnes eräs ilta keksin, että nyt se on saatava auki. Meillä on kaikki työkalut varastossa hankalasti saatavilla, joten taas sitten keittiöveitsi ja lisänä kaulin mukaan avuksi. Sain (tai oikeastaan Tommi sen lopulta sai kumautettua) pähkinän auki, vedet olin jo lorottanut lasiin. Yleensä en edes tykkää kookoksesta, mutta tuo oli erityisen hyvää. Ehkä sen lisän siihen teki juuri se, että oli itse tehnyt niin paljon hommia tuon eteen. En tiedä miksi edes kerroin tämän, mutta semmoinen kookostarina 😀
Perjantaina käytiin pojan kanssa kampaajalla. Nyt on siis se uusi tukka päässä ja en voisi olla tyytyväisempi. Älytöntä, että ennen mulla oli aina näin pitkä tukka (tai siis pidennykset :D), mutta nyt olen ollut jo vuoden huomattavasti lyhyemmällä. Tuntui alkuun niin oudolta tämän kanssa! Vaikka 40cm pidennystukka nyt ei ole mitään vielä verrattuna siihen 50-senttiseen, mutta tuntuu tämä silti aivan superpitkältä! Ihana kuitenkin kun saa kivoja ponnareita, lettejä ja vaikka mitä pitkästä aikaa. Uusi tukka on mielestäni parhaimmillaan vasta parin pesun jälkeen, joten vielä ei olla siihen päästy. Täytyy ottaa vähän parempaa kuvaa tänne uusista hiuksista tällä viikolla 🙂
Viime viikolla käytiin myös perhedinnerillä Cantina Westissä! En kyllä muista milloin oltaisiin viimeksi oltu kaupungilla koko perheen voimin. Huhheijaa, on siitä aikaa 😀 Eli ehkä oli jo aikakin. En ollut käynyt Cantina Westissä vuosiin, eihän tuo nyt mikään autenttinen meksikolainen nyt ole, mutta ainakin voittaa Amarillon mennen tullen. Syötiin puokkiin tommoiset supertuliset Wingsit alkuuun.
Ja itsellä oli jo viikkoja ollut kova hampparihimo, joten tietty tilasin nyt semmoisen. En muista milloin olisin viimeksi syönyt punaista lihaa ennen tuota. En siis varmasti viikkoihin. Tai kerran ilmakuivattua kinkkua ja pekonia kuluneen kuukauden aikana, mutta siinäpä taisivat olla. Se on kyllä näköjään totta, että mitä kauemmin on ilman lihaa, sitä vähemmän sitä edes enää tekee mieli. Itselleni kyllä tulee vähänväliä kaikenlaisia himotuksia, kuten nyt vaikka ihan perinteistä makaroonilaatikkoa lihalla tai juuri hampparia yms, mutta näin tarkemmin ajateltuna ei ole tehnyt mieli vaikka nyt pihviä aikoihin. Enhän siis mikään kasvissyöjä olekaan, mutta punaista lihaa on tullut vähennettyä kyllä hurjasti!
Tein siis taas vaihteeksi vähän erikoisemmat rajaukset hetken mielijohteesta. Tällä kertaa siis vihreää 😀
Ette usko kun kerron, että olen päässyt jotenkin eroon sipseistä 😀 Nykyään ei tee oikeastaan ollenkaan mieli sipsejä tai ainakin huomattavasti harvemmin kuin ennen. Nykyään olen popparinaisia!! Sen jälkeen muutettiin, innostuin jotenkin mikropoppareista, meillä kun ei ollut mikroa yli 2 vuoteen niin myöskään mikropoppareita ei tullut tehtyä aikoihin. Ennen olin tietysti sitä mieltä, ettei mikropopparit pääse lähellekään samaa kastia kattilapoppareiden kanssa, mutta nykyään ne taas jotenkin ällöttää. Voipopparit mikrossa ovat nimittäin niiin paljon parempia! Ja jos vertaa nyt vaikka sipseihin niin kuitenkin ehkä vähän terveellisempi vaihtoehto, joten ihan hyvä kai toisaalta. Nykyään syön poppareita joka viikko ainakin kaksi pussia. Saa nähdä milloin niihin kyllästyy 😀
Viikonloppuna heitin myös perinteiset juoksulenkit, lauantaina 10km ja eilen sitten reilut 9km, jonka juoksin näköjään ennätysvauhtia kun aikaa kului vähemmän kun tuohon kymppiin, eli suunnilleen 55min. Eilen oli kyllä varsin ihanteellinen sää olla ulkona.
Ja eilen käytiin päättämässä viikonloppu Weeruskan pizzoilla. Mietin pitkään pizzan ja brunssin välillä, se brunssi nimittäin on niin loistava että voisi käydä syömässä vaikka viikottain. Tällä kertaa kuitenkin päädyin pizzaan, ensi kerralla sitten brunssi taas!
Ainakin täällä Helsingissä on maanantai alkanut varsin aurinkoisissa merkeissä. Aivan huippua! Loistavaa viikon alkua 🙂
