Australialaista elämäntyyliä ja parhaita juttuja

Arvatkaa! Olen pikkuhiljaa alkanut pitää yhä enemmän Gold Coastista. Maagiset auringonlaskut ja kilometrikaupalla jatkuva valkoinen hiekkaranta ovat näköjään saaneet minut pauloihinsa. Jälkeenpäin täytyy todeta, että alkushokki johtui varmaankin juuri suuresta kontrastista pieniin kyliin, joissa olimme käyneet ennen tätä, jolloin ”iso maailma” tuntui järkytykseltä. En nyt välttämättä muuttaisi juuri tähän Palm Beachille, mutta onhan Australiassa tiettyä taikaa, vaikka kaikki vaaralliset eläimet hieman pistävätkin jännittämään. Näimme viime viikolla Australiassa asuvaa ystävääni Meriä, joka itseasiassa on myös ihkaensimmäisiä blogiystäviäni jo 10 vuoden takaa (!!!), enkä voinut uskoa kun hän kertoi, että kengurut vierailevat säännöllisesti heidän kotipihassaan. Epistä!

Vaarallisia hämähäkkilajeja löytyy täältä ainakin pari (redback ja funnel web), sekä jättihämppis huntsman, joka ällöttävyydestään huolimatta on vaaraton. Reissun alussa pelotteli Tommi minua jättihämpeillä ja olin suurinpiirtein kaikesta rapinasta niskakarvat pystyssä. Loppupeleissä eivät nuo vaarallisetkaan hämähäkit ole mitään aivan jokapäiväisiä ilmiöitä, joita tarvitsisi täällä jatkuvasti pelätä. Olemme kuulleet täällä pitkään asuneilta, etteivät he välttämättä ole koskaan edes nähneet noita myrkyllisiä hämähäkkejä, tosin niitä jättiläisiä ovat meidän havaintojen mukaan nähneet kaikki, paitsi me 😀 Silti on täällä lapsen kanssa huomattavasti varovaisempi, kuin esimerkiksi Uudessa-Seelannissa, varsinkin ulkoillessa ja leikkipuistoissa!


Käsitykseni mukaan useimmille australialaisille on luontaista elää auringon rytmin mukaan, eli nukkumaan mennään aikaisin illalla auringon laskettua ja herätään todella aikaisin auringonnousun aikaan. Jopa viideltä on täällä ”normaali” aika herätä aamulla, huh. (Okei, myös minulle se on ollut vuosikaudet normaalia, vaikka heräänkin useimmiten kotona pimeyteen :D) Olen usein kuikuillut aamulla parvekkeelta rannalle ja alkuun ihmettelinkin, kun ihmiset ovat jo kuudelta aamulla täysissä meiningeissä kävelemässä, surffaamassa tai lenkittämässä koiria. Vuorokausirytmin puitteissa viihtyisin asustaa täällä varmasti mainiosti, ihmiskeho kun on luotu juuri tämmöiseen rytmiin. Voisin kuvitella, että mm. uniongelmia varmasti esiintyy täällä huomattavasti vähemmän, kuin meillä Suomessa. 

Olen syönyt täällä päivittäin aamiaiseksi papaijoita, dragon fruiteja ja mangoja, joiden sekaan laitan kookosjogurttia. Ihan superhyvää! Olen näiden parin viikon aikana saanut itseni kookosjugu-koukkuun ja ostanut jo kolmelta eri merkiltä 😀 Löytyykö Suomesta tämmöistä?!

Lempparihedelmääni papaijaa on tullut kulutettua myös voiteen muodossa. Papaw Ointment on paikallinen monitoimivoide, joka on valmistettu fermentoidusta papaijasta. Voide sisältää paljon C-vitamiinia ja ihoa uudistavia entsyymejä, tätä voi käyttää esimerkiksi pieniin ihovaurioihin, ihottumaan, lapselle ja varsinkin huulirasvana tämä on ihan huippu. Suomessakin myydään vastaavaa (tämä P’uren Papayacare Papaya Ointment), mutta kannattaa ehdottomasti ostaa mukaan paikallisesta marketista, jos matkustaa Australiassa 🙂

Suomalaisittain kun olen itsekin todennut, että sitä pidetään todella outona jos menee nukkumaan esimerkiksi yhdeksältä illalla (saati sitten aikaisemmin) tai jos herätään kello kuudelta tai jopa sitä ennen. Tämmöisen rytmin kanssa itse lähestulkoon aina eläneenä tuntuu jotenkin ihanalta huomata, että jossain päin maailmaa se on täysin tavallinen juttu. Suomessa nyt on mahdotonta nauttia samanlaisesta rytmistä ympäri vuoden, koska talvella on pimeää kun heräät ja pimeää jo tuntikausia ennenkö menet nukkumaan, kesällä taas täysin päinvastoin kun valoisaa on ympäri vuorokauden. Täällä aurinko laskee seitsemän jälkeen ja nousee viiden maissa. 


Vieraillessani viimeksi Sydneyssä vuoden 2011 alussa ihastuin kaupunkiin kovin ja tuolloin selailinkin reissun jälkeen rahoitusalan työpaikkoja Sydneystä tavallaan puolivitsillä. Ihan työpaikkoja en lähde täältä selailemaan, mutta en tosiaankaan ihmettele, miksi moni suomalainen tänne muuttaa. Kaksi ääripään maata tavallaan täydentävät toisiaan, eikä kyllä haittaisi skipata vaatekriisejä aina jokaikinen talvi.

Mistä tulikin mieleen, että ensi viikolla (apua) ollaankin jo kotona tekemässä lumitöitä! Vai onko siellä vielä edes lunta? 😀

 

Sisältää kaupallisen linkin.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.

Crystal Castle

Yksi eniten odottamistani jutuista Australiassa oli Byron Bayn lisäksi Crystal Castle & Shambhala Gardens, joka sijaitsee noin 20 minuutin ajomatkan päässä Byron Baystä. Kaikille vähänkin hihhulimielisille ja astetta erilaista nähtävyyttä kaipaaville on Crystal Castle mitä täydellisin paikka vierailla. Olin itse odottanut noin vuoden pääseväni tuonne ja kyllä, tämä oli yksi niistä syistä, miksi Australia valikoitui kohteeksi maailmanympärysmatkallemme 😀

Minä maailman suurimman ametistin kanssa, heh 😀

Crystal Castle on siis käytännössä iso puisto sadenmetsän kyljessä, josta löytyy erilaisia isoja kristalleja, buddha-patsaita, kristalli-labyrintti, sademetsäpolku, terveyskahvila, kivimyymälä ja jopa pieni leikkipaikka lapsille. Päivän mittaan järjestetään erilaisia workshopeja, kuten meditaatiota, äänimaljahoitoa (tämä on muuten niin siistiä!) ja puu, jonne sait käydä ripustamassa paperille kirjoitettuja toiveita tai manifestointeja. Ja minähän muuten kävin ripustamassa omat laput 🙂

Tunnelma oli kieltämättä Crystal Castlessa todella rauhoittava ja jollain tapaa seesteinen. Toki, ainahan luonnon helmassa tuntee olonsa rentoutuneeksi, mutta tuolla oli tietynlainen rauha läsnä. Todella hyvä paikka paeta esimerkiksi Gold Coastin kuhinaa hetkeksi! Jos olisimme olleet ilman lasta, olisin luultavasti ottanut vielä osaa workshopeihin ja viettänyt aikaa enemmänkin kuin vain muutaman tunnin 🙂

Jätti-ruusukvartsi!

Noin kokonaisuudessaan tykkäsin paikasta, mutta pieni rahastamisen maku oli kyllä läsnä. Kivet olivat todella ylihintaisia ja kahvila kallis, mutta näin jälkeenpäin voisin sanoa, että jo ihan pelkästään maisemienkin vuoksi kannattaa käydä katsastamassa paikka. Me vierailimme sateisena päivänä, joten ainakin meidän aikaan oli melko rauhallista. Sisäänpääsymaksu on aikuiselta noin 20€ (32AUD) ja pikkulapset pääsevät ilmaiseksi.

Kävin myös niin erikoisessa jutussa, että huhhei. Nimittäin kuvauttamassa aurani 😀 Täytyy muuten pistää IG Storiesiin joku päivä aurakuva, haha. Kyseinen lysti maksoi 60AUD (!!!), mutta en yksinkertaisesti voinut vastustaa ja pojatkin olivat kiinnostuneita saamaan selville, että mistä hommassa on kyse. Istuin penkissä kädet ihme anturoilla kun minusta otettiin kuva erityisellä ”aurakameralla”. Sinänsä kiinnostavaa, koska aurajutut ovat kieltämättä kiinnostaneet jo kauan ja oli mielenkiintoista nähdä oma aurani, vaikka en rehellisyyden nimissä itsekään ole tästä aivan vakuuttunut.. Noh, tulipa koettua! Aurani on sini-valko-pinkki ja sain kuvauksen mukana myös lyhyen tulkinnan aurastani. Herkkyys ja luovuus ovat juttuja, jotka toistuivat taas kerran. Samoin sain kuulla, että minulle on hyödyllistä toteuttaa itseäni luovasti esimerkiksi kirjoittamalla tai käsitöiden avulla, mikä sikäli on hassua kuulla täysin minua tuntemattomalta ja tottahan tuo olikin.

 

Onko joku teistä käynyt Crystal Castlessa? 💎🦄🌸

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Byron Bay

Viimeiset päivät olemme hengailleet Byron Bayssä ja kuten arvelinkin, olen tykännyt paikasta hurjasti. Rentoa meinkinkiä, boheemia kulttuuria, kristalleja (ja muutenkin paljon hihhulijuttuja), unohtamatta mehubaareja ja suloisia pieniä kahviloita. Gold Coastilta ajoi tänne tunnin ja tuntuu, että maisemat muuttuivat kertaheitolla luonnonkin suhteen. Se on todettava, että täällä on aivan äärimmäisen kaunista! (Ainiin ja tunnin aikaero Gold Coastille kun huristelimme Queenslandin ja NSW:n rajan yli, melkoista :D)

Tommi on käynyt Byronissa aikaisemmin noin 10 vuotta sitten ja tuossa ajassa on paikka muuttunut kuulemma aivan hurjasti. Itsekin ehkä odotin astetta rauhallisempaa pientä hippikylää, mutta näinhän siinä usein käy kun jonkun paikan suosio kasvaa ja niin myös kaupallisuus siinä samassa. Sanoisimmeko, että näin verraten Uutta-Seelantia tänne, oli Raglan ehkä juuri niin ihanan rauhallinen ja edelleen todella ”aito”, samanlainen hiljainen minikylä, jollainen Byron Bay on ehkä tuolloin 10v sitten ollut. Ehkä kontrasti on taas suuri, koska kävimme Raglanissa ensin, mutta suosittelen Byron Baytä ehdottomasti silti, mikäli reissaa täällä suunnalla 🙂 Ihanaa vaihtelua Gold Coastiin!

Kävimme tänään aamulla Byron Bayn majakalla, josta on upeat maisemat ja Australian mantereen itäisin kolkka. Bongailimme korkeuksista myös delfiiniparvia. Eilen ja tänään on ollut pilvisempi ja ajoittain sateinen sää, joka ei ole haitannut kyllä ollenkaan. Kolmenkymmenen asteen kuumuuteen kelpaa mainiosti välillä ihanan ”viileät” +26c-päivät. Mun keho on ollut heti jossain kriisitilassa ja olen kulkenut kaksi päivää huppari mukana, haha!

Suomalaisena on tottunut siihen perinteiseen, että silloin kun paistaa aurinko, ei missään nimessä voi olla ainakaan sisällä, koska ei voi tietää milloin on seuraavan kerran lämmintä. Täällä on hieman muuttunut asenne tämän suhteen, koska päivän kuumimpaan aikaan ei yksinkertaisesti jaksa olla tuntia kauempaa ulkona! Ollaan varsinkin pojan kanssa ajoitettu ulkoilujuttuja ja rantaleikkejä joko aamu- tai iltapäivälle, jolloin ei ole niin kuuma. Siksi nämä viileämmät päivät ovat olleet kuumuuden keskellä kivaa vaihtelua. Maanantaina ulkona oli +35c ja olin meidän kävellen tehdyn eläintarhareissun jälkeen aivan kuitti! Juuri kun vielä aikaisemmin kehuskelin, että kuumuuteen tottuu, heh 😀

Eilen käytiin Crystal Castlessa, joka oli kiva kokemus. Postasinkin IG Storiesiin vierailusta siellä, mutta voisin tehdä blogiin vielä erillisen pläjäyksen tuosta. Kävin mm. niin erikoisessa aura-kuvauksessa, että siitä on ehkä pakko kirjoittaa jotain 😀

Meillä on täällä jo perjantai-ilta, joten kivaa viikonloppua!

 

 

Ps. Yritän ensi viikolla saada blogiin ohjeen virkkaamaani toppiin, jonka vilautin pikaisesti storiesissa. Pakko sanoa, että olen tällä kertaa todella tyytyväinen lopputulokseen!

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Mehubaareja ja +30c

Shokkitila Gold Coastilla alkaa olla laantumaan päin ja viime päivät ovat menneet oikein mukavissa (lue: leppoisissa) merkeissä. Nyt alkaa jo tuntua, että eihän tämä hullumpi paikka ole sittenkään nyt kun kontrasti Uuden-Seelannin jäljiltä alkaa haihtua mielestä. Tommi kävi tänään toisella rannalla surffaamassa ja me teimme pojan kanssa retken läheiseen leikkipuistoon. Eipä voitu rantavisiitiltäkään välttyä sen jälkeen kun pieni huomasi rantahiekan. Sinne siis polskimaan! Taaperon raahaaminen pois a) rannalta b) kylvystä c) leikkipuistoista on 99% tapauksissa ei-niin-kovin yksinkertaista.

Pari päivää sitten pyörähdimme tosiaan Burleigh Headsissa ihmettelemässä viikonlopun meininkiä. Ainiin ja teimme koko perheen voimin uurastuksen parin kilometrin kävelymatkan päähän ostamaan minulle lankoja. Nyt onkin sitten projektit tulilla, enkä malta odottaa, että pääsen näyttämään teille mitä on työn alla ja jakamaan ohjeita! 😀

Yllättäen ovat mehubaarit vetäneet täälläkin puoleensa..

Gold Coastilla on todella helppoa liikkua paikasta toiseen bussilla. Alkuun oli fiilis, ettei täällä pääse kertakaikkiaan mihinkään ilman autoa, mutta bussilla on sujunut vaivattomasti kulkeminen ainakin tässä lähialueella. Pakko myöntää, että jostain syystä kammoksun julkisilla matkustamista ulkomailla (vaikka en Suomessa usein muilla edes liiku)  ja useimmiten majoitun mieluiten niin, ettei tarvitse ihan kamalasti reissata paikasta toiseen. Epäsäännölliset aikataulut ja muutenkin monimutkaisuus ovat ehkä se suurin no-no. Täällä on bussilla kulkeminen kuitenkin simppeliä myös tämmöiselle bussikammoiselle. Bussit kulkevat usein, pysäkkejä on paljon, bussit siistejä ja systeemi pelaa.

Ystäväni suositteli kansallispuistoa / kävelyreittiä Burleigh Headsin kupeessa, joka olisi vielä kiva katsastaa. Myös Currumbinin Wildlife Santctuaryssä olisi tarkoitus käydä viimeistään ensi viikolla. Olen näyttänyt pojalle niin paljon kuvia koala-karhuista ja kenguruista, että toivon niin kovasti pääsevämme näkemään semmoisen yhdessä ihan oikeasti 🙂

Jotenkin rajua huomata kuinka paljon netittömyys rajoittaa elämää nyt kun nettiyhteys ei toimi hotellihuoneessa. Toisaalta ihan kiva, ettei tule roikuttua läppärillä tai puhelimella kokoajan, mutta nähtävyyksien ja majoitusten selaaminen on rasittavaa kun täytyy raahautua aina 21 kerrosta alas. Eipähän tarvitse katsoa netistä ainakaan säätiedotuksia ja kauhistella ennakkoon +35c lämpötiloja. Heh heh. Jostain syystä ei kuumuus edes tunnu täällä niin pahalta. En tiedä onko syynä se, että helteisiin on jo pikkuhiljaa tässä reilun 2 kuukauden aikana tottunut? Olen joskus miettinytkin tätä, että tottuuko kuumaan ilmastoon, mutta näköjään!

Tällä viikolla on suunnitelmissa Byron Bayn reissu, jota olen odottanut kaikkein eniten! Boheemeja pieniä putiikkeja ja kristallikauppoja, ei varmasti tarvitse mainita tämän pidemmälle, miksi odotan juuri kyseistä paikkaa niin kovasti! Tulinkin tähän aulaan nettailemaan myös tarkoituksena varata vihdoinkin Byron Bayn majoitus. Ja ah, ette tiedä kuinka paljon odotan myös Crystal Castlea! (Tommi tosin on jo varmaan unohtanut, että joutuu mukaan myös sinne, haha!)

 

Kivaa viikkoa ja aurinkoenergiaa Suomeen! ✨

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Kulttuurishokki Australiassa

Saavuimme keskiviikkona Australiaan ja olenkin viettänyt täällä pientä hiljaiseloa, osittain pienestä kulttuurishokista johtuen. Olemme olleet todella pettyneitä meidän majoitukseen ja suoraan sanoen on Gold Coast ollut Uuden-Seelannin rauhallisten kylien jälkeen melkoinen shokki. Suoraan pikkukylästä moottoriteiden äärelle, ehh. Olemme yrittäneet keksiä back up-pläänejä ja näillä näkymin olisi ainakin aikomus viettää Byron Bayssä pidempään kuin mitä alkuun mietimme. Jos saisimme näin jälkeenpäin päättää, olisimme ehkä ottaneet Australian lennot sittenkin Sydneyyn tai Perthiin, mutta annan paikalle mahdollisuuden. Veikkaan, että meillä on vain käynyt huono tuuri sijainnin (Palm Beach) suhteen ja pettymys majoitukseen painaa kupissa. Sinänsä on ranta tässä todella kaunis, asunto iso kahden makkarin flat 21. kerroksessa (hui!), mutta netin toimimattomuus huoneessa (ei ollut mainittu tätä ilmoituksessa), näköala täynnä rakennustyömaita ja nostureita, sekä jotenkin yleinen viba täällä on ollut suurta miinusta. Onneksi suunnitelmissa on kuitenkin lähteä tästä muihin paikkoihin, joten ei ihan vielä lannistuta 🙂 Kävimme tänään retkellä Burleigh Headsissa ja heti on paremmat fiilikset. Eiköhän tämä vielä tästä!

Toisaalta, olemme näiden parin kuukauden aikana nähneet ja kokeneet niin upeita paikkoja, että tähänkö se johtaa. Ettei mikään ”normaali” ja tavanomainen enää sen jälkeen tunnu miltään? Ja lisäksi paluu ihmisvilinään ahdistaa. Mutta tosiaan, olemme viimeksi olleet kunnolla ”ihmisten ilmoilla” Los Angelesissa ja sekin oli joulukuun lopulla. Sen jälkeen olemme körötelleet pienissä kylissä, poissa ihmispaljoudesta ja ruuhkasta. Ehkä siksi tuleekin niin shokkina olla yhtäkkiä täällä suuressa maailmassa, kuljetaan julkisilla busseilla, ylitetään suojateitä ja kaikkea melko tavanomaista, mitä kotonakin 😀 Kulttuurishokki siis. Ainiin ja hoksasimme eilen, että Floridassa ja Gold Coastissa on yllättävän paljon samaa.

Näin nopeasti verrattuna pidin Uuden-Seelannin kylistä huomattavasti enemmän, mutta toisaalta odotan kyllä Byron Bayltä paljon, olen haaveillut jo vuosia pääseväni sinne. Ihmiset olivat noin yleisesti Uudessa-Seelannissa niiiiin paljon ystävällisempiä, kirjoitinkin aikaisemmin, että olimme jopa aivan häkeltyneitä ihmisten ystävällisyydestä ja hyväntahtoisuudesta. Yleinen fiiliskin oli jotenkin täysin erilainen. Ehkä siihen verrattuna on tullut jotenkin vasten kasvoja australialaisten ”tympeys”, koska he ovat meidän suomalaisten mittapuulla melko ”normaaleja”. Ehkä kontrasti vain tuntuu niin suurelta siksi, että Uudessa-Seelannissa tuntui kaikki olevan niin epäilyttävän mallillaan ja nyt olemmekin takaisin todellisuudessa 😀

Pakko kuitenkin pistää nyt suunnitelmiin kaikki kivat paikat tässä muutaman tunnin säteellä. Mielenkiinnosta haluaisin käydä katsastamassa Surfers Paradisen (vaikka kuulemma on melko karu?), mutta Brisbane jätetään kokonaan välistä ja keskitytään varmasti pääasiassa viettämään aikaa pienemmissä kylissä, kaukana autoista ja ihmisvilinästä. Hassua sinänsä kuinka sitä huomaa muuttuneensa. Vuosia sitten olisin ollut täällä varmasti ihan intona, mutta nyt havahtuu kaipaavansa juuri niitä rauhallisia ja hiljaisia paikkoja 🙂

 

Mielipiteitä Surfers Paradisesta? Katsastammeko vai jätetäänkö välistä? ✨

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.