Julkaistu

Ministyle ja matkustaminen lapsen kanssa

Yhteistyössä Polarn O. Pyret (=tuotteet saatu / sisältää kaupallisia linkkejä)

 

Muistin taannoin erään blogin kautta saamani kysymyksen silloin kun olin  raskaana. ”Mitäs nyt kun et enää pääsekään lapsen kanssa enää matkustamaan samalla tavalla?”. Jäin tuolloin tuumailemaan kysymystä hetkeksi, koska en rehellisyyden nimissä ollut ajatellut lapsen olevan este matkustaa. Kuten ei myöskään monelle muulle asialle. Miksi se olisi?

Nyt muutama vuosi jälkeenpäin voin todeta, ettei lapsi kyllä ole juurikaan muuttanut matkailutottumuksiamme. Miksei lapsen kanssa sitten muka voisi matkustaa? Tämän reilun parin vuoden aikana olemme reissanneet perheenä paljon, jonka lisäksi olen tehnyt muutaman lyhyemmän oman matkan pojan ollessa kotona isänsä kanssa. Lapsen kanssa matkustaminen vaatii tottakai tietynlaista asennoitumista. Olen itse matkustaessa melko mukavuudenhaluinen esimerkiksi majoitusten suhteen. En yleensä varaa mitään viiden tähden hotelleja, mutten myöskään halua yöpyä hostelleissa tai jaetuissa huoneissa. Ei sillä, että niissä olisi mitään vikaa, mutta haluan reissatessa tietynlaiset mukavuudet, joihin kaikilla tietysti on oikeus.

Mitä tulee reissaamiseen perheenä, majoitumme erinomaisesti juuri samalla tavalla kuin mitä ennen lasta. Suosimme apartment-tyylisiä majoituksia, Airbnbtä ja toki sitten myös ihan niitä hotelleita. Mitä tulee majoittumiseen, en koe että lapsi olisi muuttanut mitään. Suurin ero onkin sitten lentojen ja kohteiden suhteen. Ensinnäkin, lennot eivät ole enää läheskään niin leppoisia ja rentouttavia kuin ennen (ainakaan aina :D), eikä mielellään ota yhtä vaihtoa pidempiä reittejä yhteen putkeen ilman parin päivän hengähdystaukoa. Mitä tulee kohteisiin, ovat tietyt kohteet ehkä valikoituneet pois laskuista. Jotenkin esimerkiksi Väli- ja Etelä-Amerikka, sekä monet Afrikan maat jotenkin jännittäisivät lapsen kanssa, joten kohteita miettii nykyään vähän laajemmalta skaalalta, luonnollisesti.


Mitä tulee lapsen kanssa reissaamiseen, on siinä tottakai omat haasteensa. Päivät vaativat varsinkin vauvan kanssa enemmän suunnittelua, aina ei ihan extempore lähdetäkään mihinkään (lähteminen myös kestää aina ikuisuuden) ja esimerkiksi aikaerojen kanssa on vaikeampaa kun et voikaan itse lepäillä lapsen ollessa hereillä. Perheenä reissaaminen sujuu hyvin, mutta pienen lapsen kanssa kaksin voisi jo olla haastavaa. Silti en ole koskaan kokenut, että perheenä matkustaminen olisi jotenkin katastrofaalista tai yliraskasta. Omalla tavallaan se on jopa antoisampaa kuin mitä ennen lasta. Kun näet pienen nauttivan uudesta ympäristöstä, hiekkaleikeistä ja kaikesta ihmeellisestä, se ainakin tekee omasta lomastani huomattavasti onnistuneemman. Itseäni ei tosiaankaan haittaa, ettei lomapäiviä voi enää suunnitella pelkästään omien mieltymyksien perusteella. Usein suunnittelemme puolison kanssa niin, että yhteiden ajan lisäksi kumpikin ehtii tehdä myös omia juttujaan: Mies surffaamassa ja minä ehkä lenkeillä tai shoppailemassa.

Hiekka- ja rantaleikit ovat pojan mielestä ihan ehdottomasti kohokohtia reissussa!!

Olen itse reissannut vauvasta asti todella paljon perheeni kanssa ja tietyllä tapaa uskon, että sekin on syynä suhtautumiseeni aiheeseen. Vanhempani eivät ole koskaan valittaneet meidän lasten kanssa matkustamisesta ja urheasti lähteneet maailmanympärysmatkoille kuukausiksi. Ehkä siksi olen itsekin kasvanut siihen ajatukseen, ettei asiassa ole mitään ihmeellistä, kunhan nyt asennoituu oikein, eikä välttämättä odota, että kaikki aina menisi ihan niin kuten on suunnitellut. Meidän kohdalla ovat ehkä lennot olleet ne haastavimmat osat matkasta, mutta niistäkin on kuitenkin selvitty paremmin kuin olisi odottanut. Nyt lähiaikoina ehkä vieläkin paremmin kun poika tietää, että olemme lentokoneessa ja on jo pelkästään siitä todella innoissaan. Mutta vaikeinta on todella aktiivisen taaperon kanssa ehdottomasti se kun pitäisi istua paikallaan vöissä.. Voisi ainakin kuvitella, että matkustaminen helpottuu lapsen kasvaessa. Sen olen ainakin tähän saakka huomannut. Kerta kerralta esimerkiksi lennot sujuvat yhä helpommin ja pienen kanssa on seurallisempaa reissata tämän ymmärtäessä jo enemmän missä ollaan ja mitä tehdään 🙂

Sitten pienen ”tyylijuttuihin” 😀 Aikaisemmin ostin kaikki lastenvaatteet käytettynä. Nyt syksyllä on pitänyt uusia pojan vaatevarastoa oikein urakalla ja olen muutenkin ollut melko kiireinen, joten olen ostanut myös lastenvaatteita uutena. Ehdoton kriteerini lastenvaatteille on se, että ne ovat valmistettu luomupuuvillasta GOTS-merkinnällä. Kävin juuri muutama viikko takaperin Polarn O. Pyretin myymälässä ja POP on yksi suosikeistani mitä tulee lastenvaateketjuihin. Myös eco-vaatteita löytyy hurjasti! POP:in verkkokaupassa muuten alkoi jouluale ja paljon tuotteita -50%, valikoima täällä. Eräs juttu, jota myös pyrin suosimaan on lastenvaatteiden ostaminen alennusmyynneistä. Käyttöikä on kuitenkin vielä tässä vaiheessa suhteellisen lyhyt ja jos voit samalla omalla toiminnalla vähentää hävikkiä, niin miksei sitä tekisi? Eräs lahjakortilla näiden kuvien tuotteiden lisäksi ostamani pehmoinen liikennevalopaita on muuten juuri nyt alessa, löytyy täältä!

Minin asussa seuraavat tuotteet:

Hengittävä ja lämmin kuviollinen merinovillapaita

Vihreät puuvillalegginsit

Raitapipo fleecevuorella

Tennarit Vans (ostettiin nuo edelliseltä reissulta täältä :))

Tuo merinovillapaita on ollut täällä reissussa todella hyvä! Kotonakin käytämme pojalla talvisin ja syksyisin merinovillaisia kerrastoja, jotka lämmittävät, mutta myös hengittävät. Kaliforniassa ovat illat todella viileitä varsinkin näin talvisin, jonka vuoksi pakkasin mukaan reippaasti myös lämpimiä vaatteita ja kevyen untuvatakin, joka myös säätelee hyvin lämpöä. Tai oikeastaan koko perheellä on täällä kevytuntsikat mukana!

Nuo POP:in legginsit ovat muuten tosi hyviä! Niitä tarvitsee aina ja itsekin olen hurahtanut ostamaan näistä osta 3 maksa 2-tarjouksella, joka on nytkin voimassa näistä ja muutamista muistakin perustuotteista. Värejä ja kokoja löytyy todella laajasti. Jos olen johonkin ”hurahtanut” lastenvaatteiden suhteen, ovat ne kivat colleget (yleensä ostan hieman oversized, jotta on kasvuvaraa) ja simppelit puuvillaleggarit eri väreissä. Plus tietty kivat tennarit, heh ;D

Loppuun voisin todeta, ettei kaikkien todellakaan täydy matkustaa lapsen kanssa. Samoin on ihan ok jännittää lapsen kanssa matkustelua. Eihän kaikkia edes kiinnosta reissaaminen! Itse kuitenkin näen sen rikkautena koko perheelle ja kyllä, juuri sen omakohtaisen kokemukseni perusteella.

Mitä ajatuksia teillä on lapsen kanssa reissaamisesta?

 

Ps. Nuo rannalla kiertävät roska-autot ovat ihan lemppareita! Eniten poika oli eilen innoissaan kun nähtiin illalla paikallinen paloauto vilkkuvat valot päällä. Ehkä siis tuli selväksi, että ihan kaikki mahdolliset autot ja varsinkin työkoneet ovat varsin kova juttu.. 😀

Pps. Instagramiin tulossa vielä tänään arvonta, jossa kahdella on mahdollisuus voittaa itselleen äidin ja lapsen D-vitamiinisuihkeet. Löydät minut Instagramista @iines ✨ Pysykää kuulolla! 🌸

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 8 kommenttia.

Julkaistu

Seuraava kohteemme maailmanympärysmatkalla..

Toivottavasti teillä meni joulu kivasti. Tuntui niin oudolta viettää joulua aivan erilaisessa ympäristössä, kuin mihin on tottunut. Joulukuuset ja palmut ovat jotenkin niin outo yhdistelmä suomalaiselle, haha. Eilen käytiin illalla tässä lähistöllä kävelyllä ja ihastelemassa näiden rannan ökytalojen joulukoristeita ja -valoja. Sitten käytiin hakemassa ihan parhaat take-away-ruoat eräästä korelaisesta ja syötiin hieman erilainen jouluillallinen sängyssä 😀 Olen nyt pari päivää myös epätoivoisesti yrittänyt tuumailla, että miten saisin pipobisneksen laajennettua tänne, kysyntää nimittäin olisi aivan 100% varmasti!! Arghh!

Olen (tottakai) ollut joulun flunssassa. Pojan tarhasta saatu räkätauti tarttui minuunkin ja nyt ollaan molemmat oltu enemmän tai vähemmän räkäisiä. Ehkäpä tämä flunssakierre loppuu pian kun on päivähoidosta tauko.
Käytiin aaton aattona eräällä läheisellä ostarilla, koska oli tarkoitus ostaa pojalle jokin pieni joululahja ja etsiä minulle aurinkolaseja, koska onnistuin jättämään ne tottakai kotiin.. VIRHE! Jopa minä, joka yleensä nautin ostareilla kiertelystä, meinasin saada jonkinasteisen paniikkikohtauksen tuosta joulukaaoksesta. Huhheijaa. Joka paikka oli tupaten täynnä, kaikissa liikkeissä ”osta 1, saat toisen tuotteen -50%”-kreisialeja, joista ihmiset sekosivat ja pelkästään joulupukin mökille, jossa lapset pöäsivät tapaamaan joulupukkia, oli varmaan 100 metrin jono.


En ole vielä paljastanut koko matkareittiämme maailmanympärysmatkalla, mutta viikonloppuna häämöttää siirtyminen seuraavaan kohteeseen. Ja siis etappiin, jota itse odotan kaikkein eniten koko reissulla ja josta koko idea tähän reissuun pallon ympäri oikeastaan lähti. Te, jotka olette seuranneet blogiani ja IG:täni tiiviisti, tiedätte kaiken Ranskan Polyneesia-hehkutukseni. No, eihän reissu olisi ollut tietenkään mitään ilman sitä, tai oikeastaan tuon kohteen vuoksi halusin koko tälle matkalle. Kun mennään ihan melkein virallisesti toiselle puolelle maapalloa Suomesta katsottuna, on (varsinkin pienen lapsen kanssa reissatessa) järkevää ottaa joku etappi pitkiin lentoihin, kuten tämä eka Los Angelesin stoppi. Hieman aikaa totutella aikaeroon ja lepäillä. Ja sitten taas kun lennot Tahitille jo yksinään ovat aivan törkeän kalliita, miksi ei samalla kokoaisi paluuta useamman kohteen kera? Lentojen määrä ja lennetty matka kun on tuolloin periaatteessa sama. Jos on hieman enemmän aikaa käytettävänä (okei ja tietysti rahaa säästettynä), on tämmöinen reissu hyvä mahdollisuus kiertää samalla pallon ympäri. Ainiin ja maailmanympärysmatkan budjetista on tulossa toivottu postaus lähiaikoina!

Okei, eli ei varmasti jäänyt kenellekään epäselväksi, että lähdemme loppuviikosta Ranskan Polyneesiaan! Eli koko maapallon unelmakohteeseeni. Ettekä usko kuinka innoissani olen! Lennämme Tahitille, josta jatkamme heti Moorealle, jossa vietämme valtaosan ajasta. Lopussa kiertelemme vielä Tahitiakin ennen seuraavaa kohdetta. Kaikkiaan olemme Ranskan Polyneesiassa kokonaiset kolme viikkoa. Tommi on aina vängännyt vastaan Moorealle ”koska siellä ei voi surffata”, kunnes kuuli eräältä tutultaan, joka oli käynyt Moorealla, että oli surffannut ehkä elämänsä parhaimmat aallot siellä. Muuttuipa asenne melko nopsaa! Olen puolivitsillä jo miettinyt, että muutetaan sinne asumaan, jos rakastutaan paikkaan tulisesti 😉

Tässä ehtii vielä tekemään ja näkemään vaikka mitä viimeisellä LA-viikolla. Huomenna olisi tarkoitus lähteä käymään Venicessä, jota olen odottanut aivan hurjasti. Lisäksi ajattelin käydä lähipäivinä pyörällä muutaman mailin päässä eräässä lankakaupassa, jonka löysin googlella. Ihan kamala neulomishimotus päällä ja ajattelin, että Moorealla on varmasti hyvin aikaa rentoutua ja neuloa! Ainiin ja sen ennen reissua valmistuneen neulemekon ohje on lähipäivinä tulossa tänne.

 

Kivoja välipäiviä teille! 🥰

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Julkaistu

Ristiriitaisia ajatuksia ja voisinko asua Jenkeissä?

Eilisen postauksen julkaisemisen jälkeen aloin oksentelemaan ja seuraavat tunnit vietinkin sitten peiton alla. Luojan kiitos meni huono oli ohi iltapäivästä ja pääsin jo uloskin käppäilemään. Vatsatauti tästä olisi puuttunutkin. Ollaan jo mietitty, että onko tässä majoituksessa joku kirous. Viimeksi koko meidän porukka sai täällä vatsataudin, nyt minä ja ihan ekalla kerralla poika. Eikä edes ikinä sairasteta minkään sortin vatsatauteja! Syytän kyllä tätä paikallista ruokaa, joka on pääasiassa GMO-viljeltyä.

 Suhtautumiseni Jenkkeihin on todella ristiriitainen. Tiedättekö kun kaikki on toisaalta niin upeaa, överiä, ei tarvitse tietyllä tavalla nöyristellä ja asiat ovat ovat hyvin, jos siis olet onnekas ja hyväosainen. Huonoja puolia täällä sitten myös riittää. Itse olen nykyään pyrkinyt mm. suosimaan luomujuttuja ja ostamaan ruokakaupasta GMO-vapaita juttuja aina kun mahdollista. Geenimanipuloidun ruoan (ja siis kaikkien muidenkin viljeltävien tuotteiden) tuotanto on jotain niin sairasta, etten itse voi sitä ymmärtää. Luojan kiitos GMO on kielletty EU:ssa!!!! Se tästä maailmasta vielä puuttuisi, että siemenkartellit ulottuisivat EU:hunkin. Onneksi Jenkitkin ovat yhä enemmän alkaneet tiedostaa GMO-juttuja ja luomuruoka on kasvattanut valtavasti suosiotaan. Niiden terveyshaitoistakin on tehty lukuisia tutkimuksia, silti GMO-teollisuus rullaa, koska raha. Siinä kun on kyse niin paljon muustakin kuin pelkästään haitallisten torjunta-aineiden käytöstä. Suomessa on ravinto äärimmäisen puhdasta, joten ei ihmekään, että kroppa reagoi, vaikka yrittäisikin myös matkalla valita suhteellisen terveellisiä ja GMO-vapaita tuotteita. No, GMO-ruoka nyt on vain yksi asia mainittavaksi.

Kävin keskiviikkona yhdessä uudessa kivi/hihhulikaupassa tässä lähellä, joka oli viime reissullamme juuri avannut. Viimeksi kauppa oli aivan tyhjä, mutta nyt se suorastaan kuhisi porukkaa. Meni ehkä minuutti kun ilmeisesti paikan omistaja tuli luokseni höpöttelemään niitä näitä ja kutsumaan perjantain äänimaljatunnille. Minulle tuli naisesta tosi ahdistavat fiilikset, tiedättekö ne kohtaamiset kun toisesta huokuu semmoinen teennäisyys. Muka kiinnostaa kamalasti, mutta oikeasti ei kyllä ollenkaan. Nainen (tottakai) päivitteli sitä, että olen Suomesta (wau) ja pyysi käymään yläkerrassa meditointihuoneessa, jossa oli norjalais-ruotsalais-swahili-nainen (jonka nimi tämän täytyi kysyä toiselta työntekijältä), jonka kanssa voisi kuulemma olla ”special connection” ja hyviä keskusteluita, ilmeisesti sen vuoksi, että molemmilla oli pohjoismaisia sukujuuria (:D).

Hankala selittää tilannetta tässä tarkemmin, mutta sain todella negatiiviset energiat tuosta henkilöstä, joka niin yritti kuitenkin liputtaa ”ihania juttuja” ja mielistellä minkä ehti. Epäaitous paistaa helposti läpi. Loppupeleissä kävin siellä yläkerrassa ja kokeilin maata maailman oudoimmalla kristallitäytteisellä lämpöpatjalla (koska se norjalais-ruotsalais-swahili-nainen pyysi testaamaan, kuka btw oli UK:sta), mutta livahdin karkuun niin nopeasti kuin vain pääsin. Se mikä täällä eniten ahdistaa, on ihmisten teennäisyys. Enkä nyt yleistä, koska eivät kaikki amerikkalaiset todellakaan ole teennäisiä mielistelijöitä, mutta onhan heitä. Itse olen siinä mielessä todella suomalainen, etten todellakaan jaksa jaaritella lämpimikseni silloin kun ei ihan oikeasti kiinnosta, kumpaa tahansa osapuolta siis. Ja mitä nyt tulee näihin new age-hihhulijuttuihin, jotka suorastaan kukoistavat täällä. Homma on mennyt jo niin kaupalliseksi, ettei noilta voi välttyä juuri missään. Raha on siis tullut peliin tähänkin juttuun. Mietinkin, että luultavasti tuota uuden kivikaupan naista ei kiinnosta juurikaan hyvinvointi, vaan pelkästään bisnes. Toisinkuin se suosikki-kivikauppani, josta aina jaksan jauhaa ja jonka omistaja on oikeasti sydän pelissä hommassa, aidosti.

Silti rakastan Kaliforniaa ja USA on aina ollut lempikohteeni reissata. Voisin ihan helposti asustaa täällä esimerkiksi talven turistiviisumilla, mutta en tiedä haluaisinko asua Yhdysvalloissa loppuikääni? Luultavasti en. Ehkä jos olisin todella rikas, eikä tarvitsisi huolehtia ”tavallisten ihmisten ongelmista”. Tietyllä tavalla ei koskaan voi tietää mitä täällä tapahtuu, Suomessa kun on niin lintukodossa. Juuri eilen luin paikallisia uutisia ja silmään osui juttu siitä, kuinka naisten kuolleisuus synnytysten yhteyksissä on lähes samaa luokkaa kun monissa ”puoli-kehittyvissä maissa”. Jotenkin aivan älytöntä. Yhdysvallat kun ehkä ulospäin näyttää maalta, jossa kaikki on mahdollista, unelmat saavutettavissa ja ollaan edelläkävijöitä, mutta silti ovat monet asiat aivan retuperällä ja vaikkapa Pohjoismaihin verrattuna todella jälkijunassa. (Alkoi juuri naurattaa kun muistin sen taannoisen Trump-jutun kun tämä sanoi, ettei Suomessa ole maastopaloja kun ollaan niin ahkeria haravoimaan, vähänkö repeiltiin Tommin kanssa aiheesta tehdyille meemeille :D)

Mutta, kaikissa kulttuureissa on ne omat puolensa, eikä nyt oikein voi mennä sanomaan, että toinen olisi parempi kuin toinen. Tottakai suomalaisena on kasvanut sisään suomalaiseen yhteiskuntaan ja osaa arvostaa sitä eri tavalla, kuten sitten toisaalta täälläkin asukkaat kokevat oman maansa maailman parhaimpana paikkana asua. Se, mitä arvostan Amerikassa, on se kuinka erilaisuutta ei katsota kieroon. Voit tehdä erikoisia juttuja ja olla oma itsesi ilman, että kukaan pitää outona. Suomalaiset ovat melko homogeenisia ja välillä tuntuu, että pitäisi osata sulautua massaan, koska erilaisuutta pidetään liian outona. Jos menestyt, pitäisi sitä tietyllä tavalla piilotella, ettei vain muita ala ärsyttämän. Tiedättekö mitä tarkoitan?

 Itsekin olen monesti kokenut ihme jurinaa esimerkiksi sen suhteen, että käytän paljon rahaa matkustamiseen. Jos sanon, että olen lähdössä Havaijille, saattaa joku ärsyyntyä ja tulla kateelliseksi, vaikka periaatteessa kellä tahansa muulla on mahdollisuus samaan. Mutta asia olisi täysin eri, jos kertoisin käyttäneeni 10 000€ autoon, jollainen löytyy about jokatoisella. Se, että tekee massasta poikkeavaa, aiheuttaa suomalaisissa välillä tietynlaista reagointia, josta en tykkää sitten ollenkaan. Tuntuu, että ainoa hyväksytty tapa olla aiheuttamatta minkään sortin ärsyyntymistä tai arvostelua, olisi toimia kaiken suhteen juuri tismalleen samalla tavalla kuin kaikki muutkin, koska demokratia. Kenenkään ei pitäisi saada mitään enempää kuin toinen, vaikka olisikin itse nähnyt vaivaa sen eteen, tai ellei edes olisi kyse mistään kovin kummoisesta asiasta.

 

Samaa vai eri mieltä?

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 12 kommenttia.

Julkaistu

Calilove

Saavuimme toissapäivänä Los Angelesiin, hieman tuskaisen lennon jälkeen. Pojalla alkoi matkalla kuume ja lento meni enemmän tai vähemmän sähellyksessä pelkästään jo unirytmin vuoksi kun jouduttiin heräämään tiistaina jo neljän jälkeen Oslon lentoa varten. Mulle oli tullut Norwegianilta varmaan viisi mailia mahdollisuudesta bidata upgradea ja elättelin toivoa, että lento olisi yhtä tyhjä kun viime kerralla kun lensimme Norwegianilla Loseihin, mutta ei.. Vissiin vikat premium-paikat yritettiin täyttää, koska lento kertakaikkiaan oli tupaten täynnä. Miten voi olla, että kaikki lähtevät jouluksi reissuun ja vielä jo näin aikaisin? Eipä tosiaan mikään ihme, että lennot ovat aivan sikakalliita jo viikko ennen joulua, koska näköjään ihmiset matkustavat jo silloin!

En kestä kuinka ihana tämä rantatalo pihoineen oli ???

Hieman tosiaan jetlag-juttuja ollut nämä ensimmäiset päivät. Siksi on ollut hieman hankaluuksia pysyä postaustahdissakin. Eiköhän se tästä lähipäivinä pikkuhiljaa tasoitu. En ole vielä millään muotoa joulufiiliksissä, ihme kyllä. Täällä kun ei luonnollisesti voi jouluhömpötyksiltä välttyä. Tänään piti herätessä ihan katsoa, että missä päivässä mennään ja milloin on joulu. Kävin eilen aamulenkillä Manhattan Beachillä ja jäin ehkä hieman koukkuun kuvailemaan talojen aivan älyttömiä joulukoristeita, joista tein IG Storiesiin kunnon pläjäyksen! Puolentoista tunnin lenkistä meni varmaan puolet siihen, että napsin kuvia ”vielä tästä yhdestä talosta”. Täytyy kyllä myöntää, että täällä iskee melko nopeasti kunnon talokateus.. Ja tottakai myös koristeiden täytyy olla upeammat kuin naapureilla. Vaikka en itse mikään jouluhifistelijä olekaan, oikein innostuin noista koristelujutuista! Täytyy vielä käydä järkkärin kanssa kuvailemassa hienoimpia joulujuttuja. Jenkki-joulu on kyllä ihan älytön kokemus, vaikkei jouluintoilija olisikaan 🙂

Uskokaa tai älkää, mutta täällä ollaan kyllä jotenkin ihan jälkijunassa joissain asioissa. En ehtinyt ennen reissua käydä sokeroinnissa, niin yritin sitten tuskaisesti etsiä täällä jotain sokerointipaikkaa. Kävin kysymässä kahdesta kauneushoitolasta, eivätkä he edes tienneet mitä sokerointi on, täällä kun tehdään vain pelkkiä vahauksia. Sitten sain urkittua pari paikkaa ja vissiin sokerointi on täällä joku aivan uusi villitys (joka myös maksaa aivan sikana). Ehkäpä sopiva paikka vielä löytyy, tähän saakka olen tosiaan ollut näiden sheivaamattomien säärieni kanssa, kuten alkuun pelkäsinkin 😀

Mulla on mielessä vaikka mitä juttuja, joita haluan näiden kymmenen päivän aikana täällä tehdä ja nähdä. Venice Beach, joku ostari ja lemppari-kivikauppa noin muutamaksi esimerkiksi. Täällä nyt keksisi helposti vaikka jokaiselle päivälle uutta ja ihmeellistä nähtävää. Haluaisin myös ihan superpaljon käydä Griffith Observatoryssa katsomassa kaukoputkella planeettoja. Olisi niin siistiä! Onko joku käynyt siellä?

Nyt aamupalajuttuja, lenkille ja rantsuun! Heräsin jo kolmelta yöllä, joten saa nähdä selviääkö tästä päivästä ilman päiväunia.

 

Palataan huomenna uusien juttujen kera! ??✨

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Julkaistu

Tästä alkaa matka maailman ympäri!

Reissu lähestyy ja hommia on tosiaan ollut sen mukaisesti nämä edelliset päivät. Sunnuntaina hommasin pakkausjuttuja ja muita pakollisia asioita kertakaikkiaan koko päivän. Muutama tilauspipo olivat vielä vaiheessa ja kun olin saanut omat pakkailut hyvälle mallille, hoidin pipojutut reilaan ja tyhjennettiin kylppäriä tulevan rempan tieltä. Eilen sama homma, pääsin vasta illalla istahtamaan alas koko päivän juoksemisen ja asioiden hoitamisen jäljiltä. Ja siis huhheijaa tuo pakkailu! En ole aikaisemmin ottanut pakkausjutuista minkään sortin stressiä, mutta myönnän tällä kertaa hieman siihen sortuneeni..

Pakkaaminen pidemmälle reissulle on nimittäin huomattavasti haasteellisempaa kun parin tai muutaman viikon matkalle. Kun kohteita ja ilmastoja on erilaisia, tulee vaatetus miettiä näiden mukaan. Mahdollisimman monikäyttöisiä asukokonaisuuksia, tavaroita, joita ei ehkä jaksa ihan ekana lähteä reissusta ostamaan ja mitäköhän vielä.. Ymmärrätte kuitenkin varmasti pointin 😀 Tällä kertaa otin pojalle itseasiassa jopa ”oman laukun”, eli American Touristerin cabin bagin, jonne saa helposti kaikki lennoilla tarvittavat kamat ja sitten loppumatkasta myös ruumaan, mikäli tavaraa on siihen mennessä kerääntynyt enemmän.

Tähän mennessä ollaan todettu parhaimmiksi nikseiksi pitkillä lennoilla taaperon kanssa mm. seuraavat: Netflixistä puhelimeen offlinena ladatut lastenohjelmat, erinäiset naksut ja mitä näitä nyt onkaan. Myös ne koneiden viihdenäytöt pelastavat niin paljon!! Poika tosin odottaa ihan superinnolla lentokoneeseen pääsemistä ja on moneen otteeseen luvannut olla kiltisti. Katsotaan 😀 Myös pari kivaa kirjaa ja piirrustusvehkeet otan tällä kertaa koneeseen, poika on nyt innostunut niistä kovasti!

 

Anyway, pian ollaan jo ekalla lennolla Osloon, joten seuraavat turinat luvassa sitten Loseista. Heippa Suomi, nähdään taas ensi vuonna! ?✨???

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.