Julkaistu

Luopuisinko lentämisestä?

Sain teiltä postausaiheen liittyen lentomatkailuun ja miten nykyään suhtaudun siihen, eli tänään olisi luvassa postaus tuosta ajankohtaisesta aiheesta. Sitä ennen haluan kuitenkin jorista hieman kevyemmistä jutuista. Olen nimittäin superinnoissani uudesta kesähameesta, jonka löysin viime viikolla UFF:ilta! En ole aikoihin tehnyt juurikaan mitään hyviä kirppislöytöjä, joka tekee tästä tietysti vielä kivemman. Talvella oli joku ennätysmäinen tuuri kirppisjuttujen suhteen. Löytyi juuri nappiin istuvat nahkahame, mokkahame, villahame, neuleita ja vaikka mitä, sitten hetkeen en taas onnistunut löytämään juuri mitään. Jos on  hakusessa joku erikoisempi hame kesäksi, niin käy kurkkaamassa kirppikseltä! Ainakin UFF:illa oli tuon tyylisiä iso rekki. Tämä omani oli tosin melko ”kallis” eli hurjat 8€ kun on tottunut niihin tasarahapäivien muutaman euron juttuihin.Nyt kun ajattelen, niin en tainnut tätä ennen edes omistaa mid-hametta, joten tämä oli myös sen suhteen kiva löytö.

Olen jonkin verran kirjoitellut vihreistä valinnoista, joita teen arjessani. Otan aina kauppaan mukaani kankaiset kauppakassit, suosin kotimaista aina kun mahdollista, en omista autoa, suosin hyötyliikuntaa, en polta, suosin eettisesti tuotettua luonnonkosmetiikkaa (ja muita hyödykkeitä), kannatan pieniä ympäristöystävällisesti toimivia yrityksiä, syön punaista lihaa melko harvoin ja oikeastaan aina kun tarvitsen uusia vaatteita, käyn ensin kiertämässä kirppiksellä. Jos en jotain halua tukea, on se semmoinen kertakäyttöteollisuus, jossa vaatteita ja sälää ostetaan vain kerran huvin vuoksi. Sanoisinko, että valtaosa vaatteistani on useita vuosia vanhoja. Esimerkiksi kuvan musta toppi on ostettu H&M:ltä vuonna 2009 ja edelleen käytössä. Itse pyrin juurikin siihen kestävään vaatekaappiin, vaikka toki välillä saatan jotain uuttakin ostaa. Pääasiassa pyrin siihen, että vaatteet kestävät käytössä vuosikausia. Mutta sitten.. Kyllä, matkustelen paljon ja yleisesti lentopäästöt ovat viime aikoina olleet melkoisen paljon tapetilla. Myönnän, että olen alkanut pohtimaan tätä asiaa enemmän ja tuntenut myös pientä huonoa omaatuntoa siitä, että suosin lentomatkailua.

Todella nostan hattua niille, jotka oikeasti pyrkivät välttämään lentämistä ihan vain ympäristösyistä. Hieman jännittää sanoa mielipiteeni tästä aiheesta, koska haluan sanoa tämän suoraan ja rehellisesti myönnän, etten itse pystyisi täysin lopettamaan matkustamista lentäen. Valitettavasti useimmat matkakohteeni vaativat sen lentomatkan ja itselleni matkustaminen on niin suuri henkireikä elämässä, että lopettamalla maailman näkemisen, kuolisi minusta sen myötä pala. Olen itse päässyt elämäni aikana näkemään paljon maailmaa yli neljässäkymmenessä maassa ja ilman muuta haluan tarjota samaa myös omalle lapselleni. Jos jollekulle toiselle on tärkeää opettaa lapselleen mahdollisimman monta kieltä sujuvasti, on itselläni taas se, että lapsi näkee eri kulttuureita, ihmisiä ja saa mahdollisuuden avarampaan maailmankuvaan. On täysin eri asia katsoa netistä kuvia suurkaupungista tai kauniista saaresta kun se, että pääsisit itse tuntemaan ja tutkailemaan paikan menoa jokaisella aistillasi. Tietty voisi käyttää lomapäivänsä matkaillen junalla Suomen sisällä, mutta ymmärrätte varmasti pointin, eihän se oikein ole sama asia (minulle)..

Koska ympäristöasiat ovat itselleni todella tärkeitä, pyrin siihen, että teen niitä vihreitä valintoja muilla osa-alueilla. Ja jos joku nyt tulee ilmoittamaan, että lentopäästöjen kompensoiminen millään muulla on lähes mahdotonta, hold your horses, olen tästä tietoinen. Silti jokainen ihminen tekee ne omat valintansa ja edistää asiaa niillä keinoilla, jotka ovat omaan tilanteeseen sopivimmat. Mielestäni asioiden ja ilmiöiden nostaminen esille on aina hyvä asia. Silloin ihmiset ajattelevat enemmän valintojaan ja miten niihin voisi omalla kohdallaan vaikuttaa. Siis juurikin itse. Jos sinä valitset olla seuraavat 5v lentämättä, on se minulle täysin ok, mutta ihminen ei voi vaatia samoja asioita toiselta. On minun mielestäni lapsellista kritisoida jonkun toisen valintoja vain sen tähden, että joku toinen tekee jotain, mitä itse ei tekisi. Aina riittää niitä, jotka tekevät toisen mielestä väärin, olipa asia sitten äitiys tai kokkaaminen. Jotakuta voi ärsyttää se, että ostat kaupasta ranskalaisia tai muita ruoka-aineita, jotka sisältävät sademetsiä tuhoavaa palmuöljyä tai luontoon päätyvät tupakan tumpit. Jos kaiken nostaa tapetille, tekee joku aina jotain väärin jonkun toisen mielestä ja elämä on yksinkertaisesti pelkkää kinastelua. Sen sijaan voisi sen ajan käyttää siihen, että miettii omalla kohdallaan asioita, joita kenties voisi tehdä paremmin tai toisin? Jokaiselta meiltä löytyy paheita, eikä kukaan meistä ole täydellinen.

Tottakai ymmärrän pointin, että esimerkiksi lentopäästöt ovat oikeasti globaali ongelma ja tämä on juuri asia, johon voi itse vaikuttaa. Kokonaiskuvassa näen kuitenkin, että se että teet yksittäisiä pieniä valintoja, on jo kokonaisskaalassa suuri vaikutus. Helposti ajattelee, että miksi minä korjaisin tuon roskan maasta kun ei kukaan muukaan niitä korjaa? Mitä väliä sillä on vaikka minä ostan muutaman näitä ketjuliikkeen polyesteritoppeja, ”ettei yhden ihmisen teko vaikuta”. Sehän se juju onkin, kun miljoonat ihmiset tekevät niitä ”omia pieniä vihreitä valintojaan” muuttuu maailma pala palalta. Enkä sano sitä, että aikoisin loputtomiin matkustaa lentäen. Mielipiteeni asian suhteen voi muuttua nopeastikin. Ensiaskel on asian tiedostaminen ja sen olen nyt kokenut. Vaikka en itse ole juuri tänään valmis lopettamaan lentomatkailua, ehkä joku teistä siellä ruudun toisella puolella pistää tämän postauksen innoittamana asian hautumaan mieleensä? Koen kuitenkin olevani ihminen, joka on tietoinen ympäristöasioista ja oikeasti tekee omalta osaltaan niiden eteen asioita päivittäisessä arjessa.

Sitten ihan muihin aiheisiin. Nuo rannekorut olen ostanut kivikauppa Seraphinesta ja ovat ranteessa melkeinpä päivittäin. Ensin ostin tuon roosan ruusukvartsisen aiemmin keväällä, mutta tykästyin siihen niin kovasti, että viime kerralla tarttui sitten matkaan myös tuo toinen koru ametistia. Tilasin itseasiassa joku aika sitten myös Etsytstä vähän tuon tyylisen, se on vielä tosin matkalla postissa.

Toppi / H&M

Hame / 2nd hand

Tennarit / Vans (nämä, juuri eri väreissä alessa 63e! )

Kello, Swatch

Mitä ajatuksia lentäminen ja ympäristöasiat herättävät teissä? Mitkä ovat teidän arjen vihreitä valintoja?

Olisitko itse valmis luopumaan lentomatkailusta?

Ps. Ja mitä tykkäätte hameesta? 😉

 

Kuvat Jutta. Sisältää kaupallisen linkin.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 10 kommenttia.

Julkaistu

Se on ohi nyt!

Se on ohi, loma nimittäin ja taas ollaan takaisin kotona. Tiedättekö, kerrankin en kokenut minkäänlaista kotiinpaluukriisiä palatessa reissusta – päinvastoin! Olin niin innoissani päästessäni kotiin, omalle terdelle, omien juttujen pariin ja ihanaan lämpöön! Koko eilisen olin aivan fiiliksissä, vaikka pieni väsymys kolkuttelikin.. Lento oli perillä klo 6 aamulla ja voitte kuvitella, ettei kumpikaan meistä isoista juurikaan nukkunut tuolla 5 tunnin lennolla. Poika veti sikeitä sylissämme välillä kieriskellen, mutta tämäkin oli perillä niin naatti, että käytiin koko perhe vielä nukkumaan 😀

Katsoin eilen tietty heti ihan fiiliksissä sääennusteen ja totesin, että tämä lämpö jatkuu vielä ainakin toistaiseksi. Ihan huippua! Toivon niin kovasti, että lämpö pysyy ja kesästä tulee aurinkoinen. Vietettiin eilinen terdellä hengaillen. Pieni polskutteli ammeessa, itse luin kirjaa ja neuloin (ah, vihdoin!), Tommi taas halusi illalla grillata. Aika kesämeno siis ja toivoin niin, että olisi ollut vasta lauantai ja vielä toinen vapaapäivä yhdessä edessä.

Siitä huolimatta olen ihan fiiliksissä myös toimistolle palaamisesta, pitkän (tai siis reilun parin viikon tauon jälkeen) ja myös kuukauden mittainen meikkilakko päättyy tänään, hahah! Tulossa on melko kiireinen viikko ja paljon hommaa, mutta hyvässä mielessä. Kerroin muuten aiemmin mietteistäni sen oman pipomalliston suhteen ja olen nyt alkanut tosissani hautomaan ajatusta. Lähiviikkoina olisikin tarkoitus alustavasti hieman miettiä millaisia pipoja haluaisin tehdä syksyksi ja millaisen erän 🙂

Näistä maisemista on nyt siis kotiuduttu ja luultavasti tämä on viimeinen matkapostaus nyt hetkeen. Tästä lähtien palataan siis blogissa taas niihin vanhoihin ”normaaleihin” aiheisiin.

Aika historiallinen juttu muuten, että pääsee piposta eroon siinä vaiheessa kun tulee reissusta kotiin, eikä päinvastoin 😀

Aurinkoista maanantaita!!

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Julkaistu

Reissussa käsimatkatavaroilla lapsen kanssa? Tässä vinkkejäni pakkaamiseen!

Tuulisten ja viileiden päivien jälkeen saimme vihdoin myös Portugaliin lämpimämmät kelit. Eilen kävin ensimmäistä kertaa täällä juoksulenkillä pelkällä topilla, aikaisemmin kun olen vetänyt päälle collegepaidan ja silti melkein palellut.

Mainitsin aikaisemmin, että olemme reissussa pelkillä käsimatkatavaroilla ja kieltämättä on ollut pientä säätöä tilan kanssa.. Selvitty kuitenkin! Tämä on itseasiassa toinen kertani ikinä reissussa käsimatkatavaroilla. Eka kerta oli syksyllä Islannissa ja se oli todella näppärää, nyt onkin hieman haastavampaa kun on reissussa kaksi viikkoa ja vielä lapsen kanssa. Kotona tungettiin jo osa pojan vaatteista Tommin surffibagiin pehmikkeeksi, samoin kuin aurinkovoiteet sun muut isommat nesteet. Oma lentolaukkuni on American Touristerin 55cm laukku, joka on siis matkustamoon mahtuva. Aivan paras ja omani olen ostanut Ellokselta.

Noin yleisesti on ehkä muutama järkevä vinkki, jonka voisin antaa:

No, pakkaa vaippoja (ja, no yleisesti kaikkea muutakin…) vain akuutti määrä. Siis se, jonka ihan maksimissaan tarvitset lennoille (ottaen huomioon, että voi tulla viivästyksiä). Lapsen viihdykkeet, varavaatteet, lelut, ruoat ja muut vempeleet mieluiten lapsen omaan reppuun mahdutettavaksi. Myös eväät pakkasimme vain menomatkaa varten. Itselle pieni yli olan menevä laukku, johon saa passit, puhelimen, lompakon ja muun akuutin helposti saataville. Pakko myös todeta, että semmoiset puuro-annospussit ovat ihan parhaita matkalla lapselle, eivätkä paina paljoa! Pakataan niitä aina mukaan pari pakettia ilman niitä pahvikääreitä. Söin niitä muuten aina itsekin pienenä reissussa 😀

Tottakai järkevä suunnittelu vaatetuksen suhteen on oleellista. Pakkaa siis mukaan monikäyttöisiä vaatteita. Olen todennut, että seuraavilla pötkii todella pitkälle: Pipo, kevytuntsikka (menee pieneen tilaan, on lämmin ja tosi kevyt), college, trikoot tai collegehousut ja lenkkarit tai muut mukavat tennarit. Ja sama combo lapselle! Oikeastaan sama setti lähtee päälle kohteesta riippumatta, laitan aina tilaa vievimmät ja painavimmat vaatteet päälle lennolle, laukun voi sitten täyttää niistä kesähepeneistä. Parasta tietysti, jos majoittuu niin, että pyykkiä voi pestä reissussa. Ja tosiaan, pipo on ihan paras asuste lentokoneeseen! Vedän aina pipon silmille koneessa, jossei ole silmälappuja, haha.

Säästän aina kosmetiikkanäytteitä, matkakokoja ja minituubeja. Ovat nimittäin tosi käteviä reissatessa. Viikonloppumatkalla pärjää esimerkiksi erinomaisesti voidenäytteillä, eivätkä vie tilaakaan. Jotenkin rasittavinta ikinä on joutua kantamaan reissusta takaisin isoja pulloja kosmetiikkaa.. Lasken aina sen varaan, että jos otan mukaan isot pullot, on niissä jäljellä juuri sen verran mitä reissussa menee ja purkit jäävät kohteeseen. Käsimatkatavaroissa on rajoitettu määrä sallittuja nesteitä, eli se yksi pussillinen, mutta minikokoja mahtuu sinne vaikka kuinka. Nuukan vinkki on siis ottaa esimerkiksi lehtien välistä talteen aina ne näytteet matkoja ajatellen, ovat myös hyviä pitkillä lennoilla! 😀

Hiustenkuivaajat, kihartimet, kirjat sun muut painavat asiat jäävät nykyään kotiin. En muutenkaan esimerkiksi föönaa tukkaa reissussa tai pakkaa edes meikkejä mukaan, mutta nämä ovat asioita, jotka omasta mielestäni vievät ihan liikaa tilaa laukusta. Ihan sama, vaikka olisi pöhötukalla, sehän on parasta! Kirjat kuuntelen nykyään pääasiassa äänikirjoina, jotka ovat ihan parasta matkalla. Käytössä on ollut jo pitkään BookBeat (kuuntelujakso saatu blogin kautta). Nyt itseasiassa olen myös lukemassa muutamaa oikeaa kirjaa ja harmittaa, etten saanut niitä mahtumaan mukaan :/ (Nolottaa myöntää, että olin myös pakkaamassa neuletekelettä mukaan, mutta sitten tulin järkiini.. Kamala ikävä neulomista!!)

Onko jotain, mitä voisi ostaa vasta kohteesta? Meidän edelliset hiekkalelut olivat menneet niin rämäksi Havaijilla, että ostettiin täältä uusi lapiosetti ilman ämpäriä. Olisi ollut jotenkin aivan turhaa lähteä kantamaan uusia Suomesta asti.

Ja ps. Jos muuten kiinnostaa kokeilla äänikirjoja ja BookBeatia on nyt mahdollista blogilukijana kokeilla palvelua kuukauden ilmaiseksi täällä 🙂

 

Sisältää kaupallisia linkkejä.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Julkaistu

”Miten teillä on varaa matkustaa?”

Ei ehkä tule yllätyksenä, että reissussa on tietty taas kerran mielessä seuraavat reissut. Olemme miettineet syksyn perhematkaa ja itse haluaisin niin kovasti lähteä yhdistetylle matkalle kahteen kohteeseen, joista toinen olisi ykkös-unelmapaikkani. Saa nähdä miten saisin Tommin päätä käännettyä ;D Pieni paljastus: Kevään aikana olen useaan otteeseen suunnitellut maailmanympärysmatkan reittiä.. Kerran raapustin muistikirjaan unelmareittini ja useaan otteeseen olen selannut lentoja. Niin monta vuotta olen myös haaveillut siitä, että lähtisi talveksi lämpimään tekemään hommia. Pakoon ahdistavaa kaamosta, kylmää ja talvi-ahdistusta. Mutta matka maailman ympäri olisi kyllä myös aivan mieletön juttu, toki paljon kalliimpikin..

Jotkut ovat jälleen kyselleet, että miten lomani (ja rahani) riittävät olla jatkuvasti reissussa. Malediiveilla olin toki ihan oikeasti lomalla ja revin reissuun säästöjä, mutta täällä teen viikoilla ihan normaalisti töitä. Kun tekee työtä, jota voi periaatteessa tehdä missä vain, voi pistää pystyyn toimiston mihin tahansa missä vain toimii nettiyhteys. Esimerkiksi vaikkapa Portugaliin tällä kertaa. Töitä teen täällä 7-15 välillä (plus iltaisin blogi) ja muina aikoina sitten ”lomailen”, toki myös viikonloppuisin. Täällä maksaa yleinen eläminen huomattavasti vähemmän kuin Suomessa, joten periaatteessa eläminen tulee edullisemmaksi. Tietty majoitus ja lennot maksavat, mutta puhutaan muutamista satasista. Malediiveille nostin itseasiassa ekaa kertaa vuosiin rahaa rahastoista, yleensä kun olen pyrkinyt siihen, että vaikka säästän periaatteessa rahastoihin myös matkailuun, yritän viimeiseen asti olla kajoamatta niihin ja kattaa matkat tilisäästöillä.

Omistusasunnon kanssa on kätevää kun on halutessaan mahdollisuus säädellä asumiskulujaan ja maksaa pienempää lyhennystä niinä kuukausina kun lähdössä matkalle, ikäänkuin viime hetken matkakassan kartuttamisena. Sitten seuraavana kuukautena voi vuorostaan maksaa lyhennystä vähän normaalia enemmän. Meillä on käytössä asuntolainassa semmoinen joustopalvelu, jolla voi itse säädellä lyhennyksen määrää. Toki sitä ei voi loputtomiin säädellä, mutta välissä kun maksaa lainaa pois, voi taas halutessaan jättää lyhennyksiä pienemmäksi. Vastikkeemme on alle satasen, joten siihen ei ihan kamalasti kulu rahaa. Toki 99% ajasta lyhennämme lainaa, mutta mahdollisuus joustoon on kätevä. Lyhennysjousto oli näppärä myös hoitovapaalla.

Ihmisiä kiinnostaa aina muiden rahankäyttö ja varsinkin se, miten jollakulla on rahaa johonkin. Laukkuun, autoon, hulppeaan asuntoon tai matkailuun. Olen kirjoittanut aiheesta useankin postauksen, esimerkiksi täällä ja täällä. Voin ihan omasta kokemuksestani kertoa, että ei todella tarvitse olla miljonääri reissatakseen Havaijille tai Malediiveille. Paljon onkin kiinni priorisoinnista. En omista autoa (tai edes ajokorttia itseasiassa), asumme vain niin isossa asunnossa kun on tarvis (vaikkakin Helsingin ulkopuolella asuisi hurjasti edullisemmin), vältän heräteostoksia, säästän kuukausittain lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä, ostan lastenvaatteet 99% käytettyinä ja teen myös itselleni paljon second hand-hankintoja. Varaa on ollut matkustaa myös vuosia sitten, vaikka palkkatulot olivat huomattavasti pienemmät. En todellakaan saa vanhemmiltani rahaa edes juhlapäivinä tai ylinpäänsä koskaan, ole ikinä perinyt rahaa tai ottanut lainaa matkoihin (poikkeuksena tietty jos olen maksanut lennot luotolla ja siirtänyt rahat seuraavasta palkasta takaisin). Olen ihan normaalista keskituloisesta perheestä, joskin olemme perheen kanssa matkustaneet aina. Luultavasti matkasäästämisen opit ovat sieltä lähtöisin? En saanut teininä juurikaan kuukausi- tai käyttörahaa, saati sitten skootteria tai muitakaan ihmeellisyyksiä, mutta sitten taas välillä sain toivoa minne lähdemme seuraavalle lomalle. Olihan se kivaa!

On vaikea sanoa, että ostaako joku toinen kalliimpia hyödykkeitä, enemmän vaatteita itselleen, tarvikkeita lapselle, onko kalliita harrastuksia? Käytän itse esimerkiksi alkoholiin vuodessa noin 0€, joten itselläni ei kulu baarikeikkoihin ollenkaan rahaa. En myöskään polta. Olen muutenkin todella säästeliäs ja pihi, välillä suorastaan raivostuttaa jos joudun esimerkiksi reissussa ostamaan jotain akuuttia, mitä tiedän löytyvän kotoa. Sitä kuulee oikeasti yllättävän paljon, ”ettei ole varaa reissata”. Mutta onko se reissaaminen silloin niin tärkeää, että sen priorisoisi niin korkealle, että siihen löytyisi jostain rahaa?

Ehkä kyse onkin tietynlaisesta asenteesta matkustamiseen? Silloin kun se on oikeasti suuri juttu ja tärkeä asia, asiat ehkä tiedostamattakin järjestää niin, että rahaa riittää siihen. Kun säästää alkuun esimerkiksi muutamien tonnien puskurin (vaikkakin siihen menisi todella pitkä aika), tietää että muutaman reissun rahat ovat jemmassa ja kun ei ole ”tyhjän päällä” on säästäminen niihin tuleviin myös helpompaa kun ei tarvitse stressata. Ehkä matkailu ei jollekulle toiselle ole yksinkertaisesti niin tärkeää, että matkakassan eteen näkisi niin paljon vaivaa? Itse aloitan ennakoinnin matkoihin jo hyvissä ajoin. Siis suunnittelemalla menoja, laskemalla budjetteja. Lasken, paljonko rahaa tulee sisään ja menee ulos tulevina kuukausina, sekä miten paljon mahdolliseen reissuun menee rahaa. Näin koko potti ei tule yhtenä könttänä eteen, onhan se tottakai kallista miettiä matkaa kertakustannuksena. Mutta jos ostaa ensin lennot ja majoitukset muutaman kuukauden päästä, tasoittuvat kulutkin. Avainjuttu säästämisessä on siirtää rahat säästöön heti palkasta. Ei sen jälkeen kun on ostanut sitä ja tätä, vaan heti kun palkka tulee ja maksaa muut pakolliset kulut. Silloin kuukauden talouden suunnittelee sen mukaan, mitä tilillä on. Meillä on esimerkiksi asuntolainaa vain sen verran, ettei se aja meitä vararikkoon edes korkojen noustessa.

Seuraava saattaa kuulostaa ehkä ”hieman” oudolta, mutta tietyllä tavalla luotan myös tahdonvoimaan ja affirmointiin. Siis päätän, että haluan johonkin unelmakohteeseen ja kun olen asennoitunut saavuttamaan sen, palaset jotenkin loksahtelevat paikoilleen. Tietynlainen motivaatio siis ajaa ihmistä niitä haaveita kohden. Jos toivoo tarpeeksi, tekee myös alitajuisesti enemmän työtä sen eteen ja asiat toteutuvat. Ei nyt tietysti päde kaikkeen, mutta ihan totta, kyllä se selkeiden tavoitteiden asettaminen ja unelmointi toimii.

Sehän on kuitenkin fakta, ettei raha kasva puussa. Olen tehnyt vuosien kovan työn säästäessäni puskuria ja matkakassaa, eikä sillä ole mitään päämäärää, koska säästäminen on käynnissä kokoajan. Toki olen myös onnekas, että minulla on nykyään työ, jota ajoittain voi tehdä muualta kuin toimistolta käsin. Verkostoituminen, osaamisen hankkiminen ja oma-aloitteisuus ovat avaimia siihen, eikä mikään ole tullut helpolla. Tällä hetkellä teen käytännössä kahta työtä, joten tiedätte varmasti ettei se pienen lapsen äitinä aina ole helpoimmasta päästä. Kuka tahansa voi ottaa toisen ilta- tai viikonlopputyön, mikäli haluaa lisätienestiä tai kartuttaa matkakassaa vauhdikkaammin. Matkailu onkin itselläni se arjen kääntöpuoli: Keho ja mieli lepää ympäristöä vaihtamalla, sekä samalla saa viettää aikaa perheen kanssa. Rehellisyyden nimissä romahtaisin, jos joutuisin viettämään vuoden samoissa kotiympyröissä koti-toimisto-välillä ilman mitään vaihtelua. Vaikka pidänkin vakaasta ja rauhallisesta elämästä, on asioiden paikallaan junnaaminen kamalinta mitä tiedän. Silloin tunnen oloni kuin häkkiin suljetuksi linnuksi. Voisin jopa tehdä työtä puolet pienemmällä palkalla, jos voisin samalla elellä palmujen alla.

Pian kun poika täyttää 2, kasvavat tietysti matkakustannuksetkin kun tämä ei enää reissaa sylilapsena. Varsinkin pitkillä reiteillä ovat kustannukset toki paljon kovemmat. Hieman jännittää, mutta toisaalta reissailu osittain helpottaa kun tietää, että lapsella on aina se oma paikka ja enemmän tilaa lentokoneessa.

Mutta niin.. Miten teillä on varaa? Pihistättekö tietoisesti jostain vai oletteko valinneet panostaa esimerkiksi asumiseen?

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 14 kommenttia.

Julkaistu

Elämässä tärkeintä on..

Ihan ensinnäkin: Hyvää äitienpäivää kaikille äideille näin päivän myöhässä!♥ Meillä ei ollut eiliselle mitään erityisiä suunnitelmia, mentiin vain fiiliksen mukaan. Hengailtiin, käytiin rannalla ja syötiin kaikkea hyviin. Lauantaina käytiin kiertelemässä tästä muutaman kilometrin päässä Penichessä ja totesin jälleen kerran, ettei siellä ole kertakaikkiaan mitään 😀 Paitsi hei! Yhden pienen putiikin löysin, jossa myytiin pientä valikoimaa, mitäs muutakaan kun kiviä, haha. (Kuulemma Penichen ainoa, tosin ehdin jo jäljittää Lissabonista hyvän kivikaupan, joka tietty oli viime sunnuntaina kiinni kun tultiin tänne.. Hitto mikä pettymys!)

Muutama vuosi takaperin en olisi osannut kuvitellakaan, että jonain päivänä oikeasti ainoa asia millä minulle on väliä on onnellisuus ja oma perhe. Tottakai perhe ja läheiset ovat aina menneet kaiken edelle, mutta itselleni työ ja ura on aina ollut elämässä prio-listalla todella korkealla. Kouluttautuminen, uralla eteneminen ja no, raha. Tiedättekö, semmoinen ”olen tytyyväinen sitten kun tienaan tarpeeksi”-asenne. Myönnän, että raha tietysti on edelleen tärkeää. Jos tienaa kivasti, voi säästää yhä enemmän unelmiinsa, mutta ei kuitenkaan niin tärkeä, että se määrittäisi elämän kulkua. Tavoitteenani on se, että minulla on jatkuvasti säästössä summa, jolla helposti eläisin edullisessa maassa esimerkiksi vuoden ”tekemättä mitään” tai ainakin muutaman kuukauden kivasti missä tahansa. Tietysti nuokin säästöt ovat vuosien säästämisen tulos, joten tässäkään tapauksessa ei ole oikotietä onneen.

Juuri nyt ajattelen, ettei mikään työ ole niin tärkeää, että sitä raataisi vuodesta toiseen niska limassa, mikäli ei tee juuri sitä mistä tykkää ja mikä on omien arvojen mukaista. Äitiyslomalla tajusin, etten todellakaan halua tuhlata elämääni siihen, että olen onneton tai teen jotain mikä tekee minut onnettomaksi. Jos olen rehellinen, voisin jopa sanoa, että ennemmin olisin työtön kuin tekisin työtä, jossa minua, työpanostani tai taitojani ei arvostettaisi. Vuosia sitten olisin ehkä ajatellut, että ”työ on vain työtä, eikä se aina voi olla kivaa”. No, totta sekin jossain määrin, mutta jos tässä maailmassa on olemassa työ tai tilanne, joka tekisi sinut onnelliseksi, miksi et tavoittelisi sitä? Vuosia takaperin olisi ollut maailmanloppu jos olisin esimerkiksi saanut potkut. Nyt ajattelen ennemminkin, että jos niin jostain syystä kävisi, sitten sen olisi tarkoitus tapahtua. Miksi harmittelisin semmoisen paikan perään, joka ei ilmeisestikään ollut minun ja panokseni arvoinen? Elämässä on niin paljon muutakin kun työ. Tämä on kai sitten sitä tervettä itsekkyyttä.

Toivon, ettei näiden asioiden oivaltamiseen edes tarvittaisi sitä ”suurta mullistusta”, kuten nyt omalla kohdallani äitiys. Harmittaa, etten jo vuosia sitten luottanut tarpeeksi omaan intuitioon ja mennyt sen mukaan, mikä oikeasti oli unelmani. Miksi ei eläisi jokaista päivää itselleen ja niin täysillä kun kykenee? Tehden juuri niitä asioita, joilla on oikeasti väliä ja jotka tekevät sinut onnelliseksi? Valitettavasti olen myös itse todennut sen, ettei terveyskään ole mikään itsestäänselvä asia, vaikka pitäisikin itsestään hyvää huolta. Mitäs sitten kun menettää sen? Siinä pisteessä voi tuntua siltä, että on menettänyt kaiken. Niinä kausina kun tunnen itseni erityisen stressaantuneeksi, kiireiseksi, ahdistuneeksi tai väsyneeksi, mietin että miksi teen tätä itselleni? Haalin paljon hommaa, vaadin itseltäni liikaa ja yritän olla joku yli-ihminen. Kyllä joskus saa olla myös se laiskamato, joka jättää siivoamisen seuraavalle päivälle tai jättää to-do-listan alimmat hommat myöhemmälle.

Lopuksi hieman kevyempiä juttuja.. Juuri meidän tuurilla on Suomessa ollut lämpimämmät kelit kun Portugalissa. Kuljin täällä eilen college ja kevytuntsikka päällä, pipo päässä ja silti palelin. Juuri nyt makaan sängyssä hommissa peiton alla. Että semmoista! ;D

 

Siinäpä muutama ajatus tämän maanantain ratoksi. Käykö järkeen?

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.